Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kyösti Oikarinen Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani 0500681089 kyosti.oikarinen@oulu.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Yliopiston kannalta lääketieteen opetuksen kliinisen harjoittelun laadun ja laajuuden turvaaminen on erityisen tärkeää. Harjoittelu on tapahtunut palvelujärjestelmässä ja tätä toimintaa on ohjannut mm. erikoissairaanhoitolaki. Eniten harjoittelua on tapahtunut yliopistollisissa sairaaloissa, mutta nyttemmin entistä enemmän myös muissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Rahoitus palvelujärjestelmälle on tullut erityisvaltionosuuden kautta, mutta laskelmat ovat osoittaneet, että se on jäänyt jälkeen todellisista kustannuksista. Nykyisessä mallissa koulutuksen kustannukset jäävät yliopistosairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille eli ei ole tasa-arvoinen sairaanhoitopiirien kesken. Jos rahoitus tulee valtiolta koko sotetoimintaan, tulee huolehtia siitä, että kliininen koulutus ja tutkimus korvataan riittävästi antoi sen yliopistosairaala tai joku muista palvelujärjestelmän organisaatioista.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Yliopiston kannalta tässä on koulutuksellinen ja tutkimuksellinen näkökohta. Oulun yliopistossa lääkäreiden kliininen harjoittelu on tapahtunut koko Erva-alueella, ja laajemminkin. Jos Pohjois-Pohjanmaan maakunnan (IHA) vastuulle tulee järjestää Erva-alueensa pienempien maakuntien sote, helpottaa se mahdollisesti myös koulutuksen jalkauttamista koko alueelle, jossa järjestämisvastuu on yhtä maakuntaa laajempi. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia
0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutuksen laatu ja laajuus ovat yliopiston vastuulla. Kliininen koulutus tapahtuu pääasiassa julkisessa palvelujärjestelmässä. Joillakin erikoisaloilla (työterveydenhuolto, liikuntalääketiede jne.) koulutus tapahtuu myös yksityisen palvelutuottajan organisaatiossa. Monituottajamalliin tulee rakentaa mahdollisuus jopa enenevässä määrin hyödyntää koulutuksessa koko palvelusektoria, julkista, järjestöpohjaista tai yksityistä. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kliininen harjoittelu tapahtuu myös erva-alueen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Uusi malli ei saa vaarantaa tätä toimintaa vaan maakunnille tulee tehdä myös taloudelliset mahdollisuudet antaa laadukasta kliinistä koulutusta omissa yksiköissään.
15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Ei kantaa tähän asiaan. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Yliopistollisten sairaaloiden asema, siellä tapahtuva koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta on syytä määritellä tarkasti. Meidän alueellamme yo-sairaalan ylläpito tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tehtävänä. Myös koulutuksen ja tutkimuksen kannalta on tärkeää, että yliopistollinen sairaala säilyy tertiääritason sairaalana, jossa keskeinen tehtävä on tutkimus, innovaatiotoiminta ja koulutus ja se on riittävästi korvattu. Koulutus- ja tutkimuskorvauksen tulee olla korvamerkittyä. Harvinaisten erikoisalojen koulutuksessa tiivis koulutusyhteistyö yliopistosairaaloiden kesken on erityisen tärkeää, niin kuin tapahtuu jo nyt. Tämä voi hyvin olla osa päämäärää, jossa harvinaisten sairauksien hoito keskitetään harvempaan kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Maakunnalle, joka ylläpitää yliopistollista sairaalaa, tulee rahoituksellisesti kohdentaa riittävät resurssit tutkimus- ja opetusinfrastruktuurin ylläpitoon, itse tutkimukseen ja koulutukseen. Lääketieteen alalla moniammatillinen koulutuksen mahdollisuudet paranevat kun maakuntien vastuulle tulee myös sosiaalisektori. Maakunnille, yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, sopii koko sote-sektorin kehittämistehtävän lisäksi myös sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta, mikä on myös syytä riittävästi rahoittaa valtion toimesta.
18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden koulutuksessa tunnistetaan lisääntyvä opetustarve kansanterveyden tasoisesta terveyden edistämisestä. Tässä kohdin tulee myös rahoituksellisesti mahdollistaa koulutus- ja tutkimusyhteistyön jatkuminen peruskuntien kanssa. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Olivatpa maakuntarajat miten tahansa, pitää terveydenhuollon koulutuksessa edelleen tehdä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Rajat maakuntien välillä pitää tässä mielessä olla matalat. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Yliopistojen kannalta riittävä korvaus lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksesta varmistaa sen, että koulutusyksiköillä on resurssit kouluttaa sote-sektorin tarvitsemia asiantuntijoita. Jos koulutuskorvaus ja mahdollisuudet ovat riittämättömiä, jää koulutus valmistumisen jälkeen joka tapauksessa palvelujärjestelmälle eli maakunnille.