JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra, Olkoon teidän kanssanne Seurakunta: Niin myös sinun Henkesi kanssa Jumalanpalvelus alkaa yhteisellä ripillä, johon kuuluu synnintunnustus ja synninpäästö. Synnintunnustuksessa pyydämme anteeksi syntejämme, eli rikkomuksiamme lähimmäistämme ja Jumalaa kohtaan. Ajattelemme, että Jumalan eteen haluamme aina tulla puhtain mielin ja siksi pyydämme vääriä tekojamme ja laiminlyöntejämme anteeksi. Miettikää yhdessä millaisia asioita haluaisitte pyytää anteeksi. Mitä on anteeksi pyytäminen? Synninpäästössä muistutamme itseämme ja toinen toisiamme Jumalan suuresta rakkaudesta meitä kohtaan. Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden, antaen kaikki rikkomuksemme anteeksi. Koska tiedämme tämän haluamme oppia elämään Jumalaa ja lähimmäistämme kunnioittaen ja rakastaen. Mitä on anteeksi antaminen Kirjoittakaa palalle asioita mitä haluatte pyytää anteeksi.
YLISTYS - sopisi 1. luokkalaisille 2) YLISTYS pala aiheena kiitos Jumalanpalveluksessa kiitämme ja ylistämme Jumalaa kaikesta hyvästä mitä elämässämme on, teemme sen rukoillen ja laulaen. Kirkossa seisomme kun ylistämme ja kiitämme Jumalaa, osoitamme näin Hänelle kunnioitusta. Kiitosta voimme osoittaa myös iloiten, siihen kirkossa on mahdollisuus. Me voimme kiittää monista asioista. Mistä sinä haluaisit kiittää ja ketä? Kirjoittakaa palalle asioita, joista haluatte kiittää. Liturgisena lauluna Kunnia (lauletaan seisten): Pappi: Kunnia Jumalalle korkeuksissa Seurakunta: maan päällä rauha ihmisillä, joita Hän rakastaa.
SANA - sopisi 5. luokkalaisille 3) SANA pala uskontunnustus Jumalanpalveluksessa luetaan ja tutkitaan raamattua yhdessä. Raamattu on kristittyjen Pyhä kirja, joka kertoo Jumalasta, Jumalan teoista, ihmisistä ja ihmisenä elämisestä. Jumalanpalveluksessa luetaan yleensä kolme raamatun testiä; yksi vanhasta testamentista, joka kertoo ajasta ennen Jeesusta, ja kaksi uudesta testamentista, joka kertoo Jeesuksen elämästä ja ajasta Hänen jälkeen. Raamatun tekstit on jaettu vuoden eri sunnuntaille, siten että kolmen vuoden aikana tulee luettua läpi koko raamattu (http://evl.fi/kirkkovuosikalenteri). Yhden sunnuntain tekstit käsittelevät samaa aihetta. Päivän tärkein teksti on evankeliumi, se kuunnellaan seisten. Raamatussa on neljä evankeliumia ja ne kertovat kaikki Jeesuksen elämästä. Ennen evankeliumin lukemisen lauletaan seisten Halleluja, se tarkoittaa kiittäkää Herraa. Kun tekstit on luettu, tulee saarna, jossa selitetään ja opetetaan raamattua. Raamattu opettaa meille millainen Jumala meillä on? Myös uskontunnustus, joka luetaan jumalanpalveluksessa, kertoo meille siitä minkälaiseen Jumalaan uskomme. Millainen Jumala meillä on? Kirjoittakaa palalle asioita, siitä millainen meidän Jumalamme on. Liturgisena lauluna (lauletaan kirkossa seisten): Seurakunta: Halleluja, halleluja, halleluja.
Apostolinen uskontunnustus Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän, yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.
ESIRUKOUS - sopisi 3. luokkalaisille 4) ESIRUKOUS pala aiheena toisten puolesta rukoileminen Rukous on ihmisen ja Jumalan välistä juttelua. Jeesus on opettanut meille, että Jumala kuulee meidän kaikki rukoukset, pienen pienet huokauksetkin. Jeesus opetti, että meidän tulee rukouksessa rohkeasti pyytää asioita ja apua Jumalalta. Toisaalta Jumala tietää meitä paremmin mitä tarvitsemme, rukouksessa voimme olla vaikka ihan hiljaa ja kuunnella mitä asiaa Jumalalla on meille. Hän puhuu ihmiselle sydämen kautta. Jumalanpalveluksessa rukoillaan yhdessä yhteisten asioiden puolesta ja sitä kutsutaan esirukoukseksi. On tärkeää, että yhdessä rukoillen jaamme huolemme, rukoilemme itsemme ja toisiemme, sekä kaikkien maailman ihmisten puolesta, rukoilemme turvallisemman, puhtaamman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Esirukousaiheita voi koota vaikka oheisen kuvan avulla, ajatellen asioita ja ihmisiä lähellä itseä ja sitten kauempana ja kauempana, lopulta koko luomakunnan tasolla tai toisin päin ulkokehältä sisälle. Minkä asioiden puolesta haluat rukoilla? Mitkä asiat huolestuttavat sinua? omat asiat, perhe, lähimmät ihmiset (lähipiiri) koulu, kaverit, naapurit, sukulaiset (oma toimintaympäristö) oman kylän asukkaat, kuopiolaiset, päättäjät (alue, vastuunkantajat) suomalaiset, eduskunta, presidentti (valtakunnalliset asiat, päättäjät) kirkko; työntekijät, työ, lähetystyö (kirkko, kirkontyö, maailman kristityt) maailman ihmiset; kärsivät, lapset, vanhukset, köyhät, sodat (hädänalaiset) luomakunta: eläimet, kasvit, luonnonvarat (maailmankaikkeus) Kootkaa palalle esirukousaiheita, asioita joiden puolesta haluatte rukoilla. Liturgisena lauluna Aamen, aamen: Seurakunta: Aamen, aamen
EHTOOLLINEN - sopisi 6. luokkalaisille 5) EHTOOLLIS pala mihin uskomme, mitä epäilemme Jeesus on asettanut ehtoollisen ja kasteen, jotka ovat kirkkomme sakramentit, eli Pyhät toimitukset. Kastetut muodostavat seurakunnan, joka kokoontuu yhteiseen ehtoollispöytään. Jeesus on asettaessaan kasteen ja ehtoollisen luvannut olla niissä läsnä. Messu on ehtoollisjumalanpalvelus ja sitä vietetään sunnuntaisin kirkoissa, yleensä kello 10. Ehtoollispöytään ovat tervetulleita kaikki, jos ei ole käynyt rippikoulua ja saanut ehtoollisopetusta voi alttarille tulla siunattavaksi. Rippikoulu käydään yleensä noin 15-vuotiaana ja sen jälkeen saa tulla yksin ehtoolliselle. Ennen riparia voit saada ehtoollista yhdessä vanhempiesi ja kummiesi kanssa, kun he ovat opettaneet sinulle, mitä ehtoollinen tarkoittaa. Ehtoollinen on Pyhä-ateria, Jeesuksen muistoateria, jonka Hän asetti viimeisellä yhteisellä ateriallaan opetuslasten kanssa, pääsiäisviikon torstaina. Raamatussa kerrotaan, kuinka Jeesus pääsiäisaterialla otti leivän ja viinin, kiitti niistä Jumalaa, siunasi ne ja jakoi ne opetuslapsilleen. Ehtoollisella muistamme, että Jeesus kuoli meidän syntiemme anteeksi antamiseksi, nousi kuolleista ja on kanssamme aina. Ehtoollinen on myös kristittyjen ykseyden ateria, kaikki maailman kristityt viettävät ehtoollista, jakaen leipää ja viiniä, Jeesuksen kehotuksen mukaan.
Ehtoollisen asettaminen raamatussa, Luuk.22: 19-20 Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Lisätietoa: evl.fi/ehtoollinen Sakramentit (kaste ja ehtoollinen) synnyttävät uskon yhdessä Jumalan sanan (raamattu) kuulemisen kanssa. Lapselle uskominen on helppoa, kun kasvamme niin haluamme järkeillä asioita ja uskonasiat muuttuvat usein vaikeiksi. Epäilys kuuluu uskoon ja siinä kasvamiseen. On hyvä kysellä uskonasioista ja pohtia niitä yhdessä toisten kanssa. Uskoamme voimme hoitaa myös rukouksella, joka on puhetta ihmisen ja Jumalan välillä. Jumala vastaa meidän rukouksiimme omalla tavallaan. Jeesus opetti meille erityisen rukouksen, Isä Meidän rukouksen, joka sisältää kaiken mitä tarvitsemme Jumalalta pyytää. Isä Meidän rukous kuuluu jumalanpalvelukseen ja messussa ehtoolliselle tuloon valmistautumiseen. Isä Meidän rukous Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen Mitä usko on? Mitkä asiat epäilyttävät? Mihin sinä uskot? Kootkaa palalle ajatuksia uskosta. Liturgisena lauluna Herra rauha ja Jumalan Karitsa Pappi: Herran rauha olkoon teidän kanssanne. Seurakunta: Niin myös sinun henkesi kanssa. Seurakunta (lauletaan seisten): Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, armahda meitä. Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, armahda meitä. Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, anna meille rauha.
SIUNAUS JA LÄHETTÄMINEN - sopisi 4. luokkalaisille 6) SIUNAUS JA LÄHETTÄMINEN pala asioita toisten auttamiseksi Oppilaat voivat toimia kinkeritilanteessa myös esilaulajina. Liturgisena lauluna ylistys (lauletaan seisten) Esilaulaja: Kiittäkäämme Herraa! Seurakunta: Jumalalle kiitos. Halleluja! Kristittynä eli kastettuna eläminen sisältää kaksi asiaa; lahjan, joka on usko ja tehtävän, joka on lähimmäisen rakastaminen. Jumalanpalveluksessa hoidamme uskoamme ja siellä meidät siunataan ja lähetetään arkeen, jossa tehtävämme on tehdä toisille ihmisille hyvää. Kootkaa palallenne asioita mitä voisitte tehdä toisten ihmisten hyväksi.