Lapin Yrittäjien jäsenlehti

YRITTÄJÄN LAPPI 4/2016 Lapin Yrittäjien jäsenlehti Martti Kankaanrannan LÄKSIÄISTILAISUUS 7.9. Viisi vinkkiä markkinointiin Yrittäjä Pasi Nurmela Opin katsomaan omien korvien väliin Enontekiön Yrittäjät Inarin Yrittäjät Kemijärven Yrittäjät Kemin Yrittäjät Keminmaan Yrittäjät Kittilän Yrittäjät Kolarin Yrittäjät Muonion Yrittäjät Pelkosenniemen Yrittäjät Pellon Yrittäjät Posion Yrittäjät Ranuan Yrittäjät Rovaniemen Yrittäjät Sallan Yrittäjät Savukosken Yrittäjät Simon Yrittäjät Sodankylän Yrittäjät Tenonlaakson Yrittäjät Tervolan Yrittäjät Tornion Yrittäjät Ylitornion Yrittäjät

ONGELMA? ELISA YRITYSGURU RATKAISEE SEN SAMAN TIEN. Apua teknisiin ongelmiin 0600 900 200 (2,19 /min + pvm/mpm) LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITYSGURU Elisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä. Elisan myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisan Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Pentti Penttilä 050 4354787 email: ext-pentti.penttila@elisa.fi

PÄÄKIRJOITUS Miehen mentävä aukko Vanhemman kollegan Martti Kankaanrannan siirtyminen ansaituille eläkepäiville elo-syyskuun vaihteessa tai kuten hän itse kuvaa: vanhojen kesäharrastusten pariin, aiheuttaa otsikossa kuvatunlaisen aukon lappilaiseen yrittäjäjärjestötyöhön. Yli neljännesvuosisata työtä yrittäjien iloissa ja suruissa jättää myös pysyvän jäljen. Martin uralta Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtajana ja Lapin Yrittäjien varatoimitusjohtajana voisi poimia koko joukon esimerkkejä asioista, joihin hän on vaikuttanut ja lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan. Poimin tähän mukaan kuitenkin muutaman, joilla on laajempi merkitys Lapin elinkeinoelämän kehittämisessä. Näin jälkeenpäin ajateltuna Martin tekemä työ kalottialueen yrittäjäjärjestöjen yhteistyön kehittämisessä on ollut yksi vaikuttavimmista toimenpiteistä jopa valtakunnallisesta perspektiivistä. Vasta viime vuosina Lappi on yleisesti tunnistettu yhdeksi maan kansainvälisimmistä maakunnista ja rajat ylittävä liiketoiminta Ruotsiin ja Norjaan aidoksi mahdollisuudeksi. Länsipohjan Yrittäjät Martin johdolla tunnisti nuo mahdollisuudet jo 90-luvulla. Viimeisin ponnistus tällä saralla, jossa myös Martti on ollut aktiivisesti mukana, on ruotsinkielinen yrit- täjän ammattitutkinto. Tutkinto ei pelkästään sparraa yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiseen, vaan luo yrittäjille aitoja kontakteja rajan yli. Edellisestä päästäänkin luontevasti Martin toiseen mielenkiinnon kohteeseen, jossa vaikuttamistyö kantaa pitkään hedelmää. Yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa ja painotus yrittäjyyskasvatuksen puolesta on ollut esimerkillistä. Kädenjälki näkyy mutkattomassa ja aktiivisessa tekemisessä korkea- sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa aluevaikuttamisesta opinnäytetöiden ohjaukseen ja kaikessa siltä väliltä. Kolmanneksi haluan nostaa esille aluejärjestöjen yhdistymisen, jota Martti Kankaanranta oli suunnittelemassa jo 90-luvulla silloisen Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Tapio Tuomilaakson kanssa. Siitä huolimatta, että silloinen hanke yhdistymiseksi kaatui, oli Martti valmis työstämään uutta hanketta, kun siitä ajatuksen tasolla keskusteluja aloitettiin. Kunnia kahden aluejärjestön historiallisesta yhdistämisestä kuuluu luonnollisesti siitä päättäneille jäsenyhdistyksille ja kiistatta myös sille peräänantamattomalle valmistelulle, jota erityisesti Martti osoitti kaksiin yhdistymisneuvotteluihin osallistuneena. Haluan kiittää vanhempaa kollegaa Marttia yhteisistä kahdestatoista vuodesta ja tuesta yrittäjäjärjestön saloihin tutustuessani. Leppoisia päiviä harrastustesi parissa. Pirkka Salo toimitusjohtaja Lapin Yrittäjät Yrittäjän Lappi 4/2016 3

YRITTÄJÄN LAPPI 4/2016 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi p. 0400 898 200 Valtakatu 5, 94100 Kemi p. 050 300 8979 KANNEN KUVA: Taina Torvela Päätoimittaja Mervi Saukko, p. 050 300 8979 Ulkoasu, taitto Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio Sähköiset aineistot aineisto@tornionkirjapaino.fi Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200 Sähköinen levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210 mm x 297 mm (A4) Painopinta-ala: 170 mm x 254 mm (takasivu 175 x 240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2016 Ilmoitus yhdessä numerossa 1/1-sivu (254 x 170mm) 600 ½-sivu (125 x 170mm) 400 ¼-sivu (60 x 170mm) 250 Alv. 0%. Ilmestymisaikataulu 2016 Lehti ilmestyy Aineistopäivä Nro 1 5.2. (29.1.) Nro 2 8.4. (1.4.) Nro 3 3.6. (27.5.) Nro 4 2.9. (26.8.) Nro 5 21.10. (14.10.) Nro 6 16.12. (9.12.) Sisällys 3 Pääkirjoitus 5 Lapin Yrittäjien aluesivut 16 Infotiski Googlen Export Trampoline vientiyritysten tueksi Myös yritys tai yhteisö voi tilata todistuksen ulosottorekisteristä Opas sähkömagneettisten kenttien piirissä työskentelyyn KIILA-kuntoutusta voi hakea työpaikalle ympäri vuoden 18 Työterveyshuollon korvausten ehtona työpaikkaselvitys 19 Kiinteistöjen panttikirjat sähköisiksi 20 Työntekijöiden lähettämistä koskeva laki voimaan 22 Tietosuoja-asetus tuo yrityksille uusia velvoitteita 23 Lakineuvoja vastaa: opintovapaa 24 Fi-verkkotunnusten rekisteröinti muuttuu 26 Varaudu erimielisyyksiin sopimuskumppanin kanssa säästät aikaa ja rahaa 28 Kunnan rooli keksittävä uudelleen Ryhdy kuntavaaliehdokkaaksi 30 Tienvarsimainonta helpottuu Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/lapinyrittajat Kannessa: Eläkkeelle jäävä Lapin Yrittäjien varatoimitusjohtaja Martti Kankaanranta. 4 Yrittäjän Lappi 4/2016

Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Torniossa 7.9. Kaipaatko enemmän laadukasta vapaa-aikaa, vähemmän turhia työmatkoja, ja hässäkkää työpaikalla! Kehittämällä työ- ja palveluprosesseja ja olemalla utelias digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin kaipauksesi alkavat toteutua. Uuden työelämän trendit koskevat myös mitä suuremmassa määrin yksinyrittäjiä. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan uuden työelämän trendeistä! Kohderyhmä: yrittäjät, työelämän ja koulujen edustajat, opiskelijat. 14:00 Seminaarin avaus, puheenjohtaja Markku Mäkitalo, Lapin Yrittäjät Projektipäällikkö Henna Nurminen, Yritykset kehittämispolulle -hanke 14:10 Mittarit kertovat ja eurot puhuvat, toimitusjohtaja Tauno Hepola, Mcompetence Yrityksen kommentti, johtaja Tarja Zitting-Huttula, Kemijoki Oy 14:45 Työelämän muutos ja digitalisaation vaikutus, myyntijohtaja Jarmo Mikkola, Elisa Oy Yrityksen kommentti, CIO Jani Postila, Havator Oy 15:15 Rajateatteri työelämästä 15:25 Pk-yritys työnantajana ja työelämän murros, lainopillinen asiamies Ville Kukkonen, Suomen Yrittäjät 15:45 Kahvitauko 16:05 Muuttuva työelämä Ruotsissa ja Suomessa, lääkäri Jari Havela, Pohjois-Ruotsin maakäräjät 16:25 Lean -menetelmä tuotanto- ja palveluorganisaatiossa, professori Harri Haapasalo, Oulun yliopisto, tuotantotalouden laitos Yrityksen kommentti, toimitusjohtaja Markus Saukko, Polarmetalli Oy 16:55 Lean kokemuksia Nordeassa, konttorinjohtaja Pentti Pakisjärvi, Lapin Yrityskonttori, Nordea Pankki Suomi Oyj 17:15 Rajateatteri uudesta työelämästä 17:25 Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet, johtaja Timo Lindholm, Sitra 17:55 Seminaarinkin yhteenveto, varatoimitusjohtaja Martti Kankaanranta, Lapin Yrittäjät Seminaarin jälkeen klo 18.15 alkaa Martin läksiäiskokkarit yrittäjille ja Lapin Yrittäjien sidosryhmille Ilmoittaudu tästä 2.9. mennessä! Yrittäjän Lappi 4/2016 5

Viisi vinkkiä markkinointiin Loppukeväästä monet meistä aloittavat epätoivoisen pikakuurin kesän rantakunnon tavoittamiseksi. Valitettavasti onnistumisen todennäköisyys tuppaa jäämään jonnekin sinne sateettoman kesän ja Suomen jalkapallomaailmanmestaruuden tasolle. Moni yrittäjäkin hakee erilaisia pikafixejä, korjaussarjoja ja taikatemppuja kassakriisinsä paikkaamiseksi tai tyhjentyneen kalenterin sivujen täyttämiseksi. Kylmä totuus kuitenkin on, että yrityksen menestykseen ja tasaisen kassavirran äärelle ei ole oikopolkuja. On vain paljon raakaa työtä perusasioiden äärellä. Tässä viisi tärkeintä tukijalkaa, jotka kuntoon laittamalla jokainen suomalainen yritys tekee parempaa tulosta niin kassan kuin kalenterinkin puolella. 1. Perusasiat kuntoon Verkkosivut ovat jokaisen yrittäjän tärkein myyntiväline. Silti vielä vuonna 2016 löytyy jääriä, jotka vannovat kädet puuskassa puskaradion ja puhelinluettelon voimaan. Responsiivisuus, yhteystiedot, hyvä sisältö, hinnat, tuote- ja palvelutiedot ovat ensimmäisenä tarkistettavien asioiden listalla. Rakenna verkkosivustosi vähän kuin Ikean myymälät. Sisällön avulla asiakkaasi viettävät sivuillasi enemmän aikaa, kaikki hinnat ja tuotetiedot ovat hyvin esillä ja ostaminen käy helposti. Varmistu, että käytössäsi ovat oikeat sosiaalisen median kanavat, joita käytät hyödyksesi jakaessasi ilosanomaa. Tiedä ja tunne keitä asiakkaasi ovat, missä he viettävät aikaansa ja miten he haluavat ostaa sinulta. 2. Anna verkon tehdä työtä Kun sisältö houkuttaa kävijöitä sivuillesi, varmistu, että saat kävijöiden yhteystietoja talteen. Tehokkaita keinoja liidien, eli sinusta kiinnostuneiden asiakkaiden yhteystietojen keräämiseen ovat esimerkiksi ilmaiset oppaat, uutiskirjeet tai vaikka sitten sen hinnaston antaminen yhteystietoja vastaan. Investoi myös liidejä keräävään ja jatkomarkkinointia tekevään automaatioon. Eräs pohjois- suomalainen naisten alusasuja myyvä verkkokauppa investoi 3000 markkinoinnin automaatioon. Yrittäjä kertoi summan hirvittäneen häntä. Ensimmäinen postitus automaation avulla toi kuitenkin investoinnin takaisin. Ilman investointia he tarpoisivat kuulemma edelleen kannattavuuden rajoilla. Anna verkon tehdä työtä 24/7. Sinulle jää ennemmän aikaa itse tekemiseen ja kehittämiseen. 3. Erotu massasta Mitä pienempi yrittäjä olet, sitä isommat mahdollisuudet sinulla on erottua siitä harmaasta massasta. Pistä rohkeasti oma persoonasi peliin ja tee asioita aivan toisin kuin muut. Tämä ei tarkoita välttämättä isoja rahallisia satsauksia. Ylivoimaisen hyvä asiakaspalvelu sekä naurun pyrskähdyksiä aiheuttavat mainokset tai tempaukset vievät sinua jo vauhdilla kohti tuloksia. 4. Markkinoi, älä marise Jokaisen yrittäjän täytyy markkinoida. Yksikään tuote tai palvelu ei myy itse itseään. Suomalainen vitsaus on heikkoina aikoina poteroihin kaivautuminen ja markkinointiin laitettavien rahojen piilottelu. Rakkaassa länsinaapurissa heikkoina aikoina rahaa laitetaan peliin enemmän, jotta alamäen muuttuessa nousuksi ollaan aallon harjalla. Muista, että markkinointia on kaikki mitä teet. Ei siis riitä, että isket rahaa mainontaan ja kaikki muu onkin rempallaan. Herätä tunteita, tee enemmän, mieti vähemmänja kokeile erilaisia tapoja tavoittaa asiakkaasi. 5. Mittaa, mittaa, mittaa Mittaa kaikkea mitä teet ja mihin investoit. Paljonko nettisivuillasi käy väkeä, kauanko he viettävät siellä aikaansa, moniko jättää sinulle yhteystietonsa ja kuinka usein saat heidät ostamaan uudelleen. Avataanko sähköpostisi, klika- Markkinointi-iltamat Lapissa: Utsjoki 6.9. klo 16.00, Kalastajan Majatalo, Karigasniemi. Ilmoittaudu tästä! Kemijärvi 7.9. klo 16.00, Kemijärven Kulttuurisali. Ilmoittaudu tästä! Ranua 8.9. klo 16.00, Ranuan kirkonkylän ala-asteen juhlasali. Aapiskuja 6. Ilmoittaudu tästä! 6 Yrittäjän Lappi 4/2016

taanko linkkejä tai saavatko sisältösi jakoja eri kanavissa. Jos sinulle luvataan pikaista laihtumista kahdessa viikossa tai pikavoittoja vaikka laittamalla rahaa hakemistopaveluiden sivuille, älä osta. Läski lähtee oikealla ravinnolla ja liikunnalla, liikevaihtoa syntyy, kun tekee perusasiat kunnolla ja valjastaa riittävästi välineitä tukemaan tekemistä. Pasi Rautio Myyntikuiskaaja, markkinoinnin apumies Oy TuloksenTuplausToimisto Ab Tee paljon ja tee kaikki virheet itse. Näistä Pasi ammentaa tarinoita herättääkseen toisissa halun muuttua. Liian yksinkertaisia asioita niitä, jotka useimmat meistä tietävät, mutta jättävät tekemättä tarjoiltuna vasten kasvoja. Pasi toteuttaa nyt jo toista Markkinointiiltamat kiertuetta. Ensimmäinen keräsi yli 2200 osallistujaa 15 tapahtumaan ympäri Suomen. Lisätietoja kiertueesta: www.markkinointi-iltamat.fi Yrittäjän Lappi 4/2016 7

Yrittäjä Pasi Nurmela Opin katsomaan omien korvien väliin Papereita on helppo lukea ja tulkita, mutta omien korvien väliin katsominen onkin paljon vaikeampaa, sanoo toimitusjohtaja Pasi Nurmela, 48. Hän osallistui Yrittäjien hyvinvointikillan koulutukseen Rovaniemellä. Yrittäjä tuijottaa liikevaihtoa ja huolehtii raha-asioista. Työpäivät venyvät, eivätkä töiltä ole rauhassa koti eikä perhe. Pasi Nurmela toteaa, että Yrittäjien hyvinvointikoulutus oli kaukana omasta ydinosaamisesta ja yritystoiminnasta. Kropasta voi tulla ilmoituksia, että vauhtia pitäisi hiljentää, mutta niitä viestejä ei osaakaan enää kuunnella. Kun lähtee hakemaan uusia voimavaroja, on jännittävää, mitä kaikkea itsestään voi löytää. Kurssi opetti Pasi Nurmelalle itseensä tutustumista ja tapoja ladata energiaa. Se auttoi tunnistamaan ja torjumaan stressioireita ja toimimaan niin, ettei stressiä pääsisi syntymäänkään. Sen hyöty on itsestä kiinni. Ellei asioita kyseenalaista, ne eivät muutu miksikään. Pienikin tauko rauhoittaa Pasi Nurmela päätyi kurssilla miettimään työelämän perusasioita: Miksi päivät venyvät? Miksi oma ärsyyntymiskynnys joskus ylittyy? Viime kädessä vain yrittäjä itse voi vaikuttaa asioihin. Kun mittarit menevät punaiselle, pitää vetää käsijarrua: se onnistuu yksinkertaisilla asioilla. On lähdettävä vaikka hetkeksi pihalle kävelemään tai torikahveille. Pienikin tauko helpottaa. Pasi Nurmela oivalsi kurssilla, että vaikka itse usein tietää, mistä homma kiikastaa, sitä ei suostu tunnustamaan itselleen. Korvista nousevaa höyryä ei tunnista. Tapanani ei ole hermostuneena alkaa möykätä, mutta sen sijaan en saa mitään aikaiseksi. Silloin lyhytkin piipahdus ulkoilmassa voi katkaista painepiikin. Tietokonetta ei enää kotiin Yrittäjäksi Pasi Nurmela päätyi vuonna 2001. Nyt turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä valmistavassa ja asentavassa Seniortek Oy:ssä työskentelee 11 henkeä ja yrityksen liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa. Yritys on edelleen kasvuvaiheessa. Kävin yrittäjäkoulutuksen, mutta kaikki koulutukseni on tätä ennen ollut ammattiin, esimiestehtäviin ja myyntiin liittyvää. Pasi Nurmelan päivä alkaa puoli kahdeksan tienoilla. Työpäivät venyvät kellon ympäri ja matkoilla usein pidempäänkin. Matkapäiviä kertyy vuodessa noin 150. Sote-hoitosektorilla sesonki on jatkuvaa. Mutta kotiin en ole tietokonetta kuljettanut enää pitkään aikaan. Jossain on vedettävä raja. En myöskään soittele työntekijöille illalla koteihin, enkä yleensä vastaa illalla työpuheluihin. Muuten töille ei tule millään loppua. Pasi Nurmela sanoo, ettei oikein ymmärrä monen yrittäjän tarvetta korostaa, ettei ole ikinä pitänyt lomaa tai en ole maksanut itselleni palkkaa. Eihän kukaan jaksa työntekoa pitemmän päälle ilman lomaa. Ja miksi tehdä töitä, ellei siitä saa palkkaa tavalla tai toisella? Tulokset näkyvät ajan kuluessa Pasi Nurmela sanoo, että koulutuksessa saatu verkosto on voimanlähde, mutta sen hyöty riippuu omasta avoimuudesta. Suomalaisittain on huono juttu, että kollegat nähdään vain kilpailijoina, eikä asioista uskalleta puhua avoimesti kes- 8 Yrittäjän Lappi 4/2016

kenään, vaikkei kaikkea tietoa tietenkään voi kertoa eikä julkistaa. Koulutuksessa löytyi luottamuksellisia suhteita. Ne ovat yrittäjälle tärkeä voimavara. Pasi Nurmela kertoo, että samassa koulutuksessa oli vain kaksi miestä. Loput olivat naisia. Se on kuvaavaa. Koulutukseen hakeutumisessa pitää olla oma halu, muuten se on yhtä tyhjän kanssa. Kysymys kuuluu, miten tavoitetaan oikeassa vaiheessa olevat henkilöt? Saattaa olla, että he, ketkä eniten sitä tarvitsisivat, eivät sinne mene. Koulutuksen hyödyt eivät näy viikon eivätkä kahden kuluttua. Ei voida odottaa, että koulutus loppui perjantaina ja maanantaina sen tulokset jo näkyvät. Varmasti koulutus näkyy jatkossa niin yrityksen tuloksessa, henkilöstössä kuin omassa toiminnassa, mutta pidemmällä jänteellä. Moni saattaa hätkähtää, että millaista tuollainen koulutus on? Ei pidä leimata etukäteen. Yrittäjäkillan koulutus merkitsee henkilökohtaista kasvamista, ei sitä, että välttämättä kärsisi jostain ongelmasta tai kriisistä. Yrittäjä pitäisi saada ajoissa irti omista kuvioistaan. Moni ajattelee olevansa paras seppä omassa sorvissaan, mutta koulutus on mahdollisuus saada vielä enemmän irti ammatillisesta Yrittäjien hyvinvointikoulutusta Kemissä ja Rovaniemellä Molempiin ryhmiin otetaan 15 ensimmäistä. Koulutus on maksuton neljän illan kokonaisuus, joka sisältää tarjoilut. KEMI Ilmoittautuminen 8.9.2016 mennessä Aika: keskiviikkoisin 14.9., 21.9., 28.9. ja 5.10. klo 17:00 20:00. Paikka: Hotelli Merihovi, Kemi. Lisätietoa ja ilmoittaudu tästä! ROVANIEMI Ilmoittautuminen 30.9.2016 mennessä. Aika: maanantaisin 10.10., 17.10., 24.10. ja 31.10. klo 17:00-20:00. Paikka: Rovaniemi Lisätietoa ja ilmoittaudu tästä! Yrittäjien hyvinvointikoulutuksessa: saat työkaluja yrittäjän työhyvinvointiin opit vahvistamaan voimavarojasi saat eväitä jaksamisesi tukemiseen tunnistat stressin ja opit hallitsemaan sitä tutustut selviytymiskeinoihin elämän kriiseissä osaamisestaan. Iäkkäämmillä yrittäjillä asenteet ovat varmasti lujemmassa. Pasi Nurmela pohtii, että tällaista koulutusta voisi olla jopa ihan yrittäjäuran alkuvaiheessa, osana yrittäjävalmennusta, niin että siitä tulisi jopa tapa. Se olisi helpompi tie ja madaltaisi kynnystä osallistua. Teksti: Ulla-Maija Paavilainen Kuvat: Iiro Rautiainen Yrittäjän Lappi 4/2016 9

Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa ota rohkeasti yhteyttä! ASIANAJOTOIMISTOT Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Suomen asianajajaliittoon kuuluva kokenut lakimies. ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Sodankylä yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Hannu Autonen P. 0400 391 025, 0404 838 660 ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OY Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Jorma Haavikko, Kari Salo P. 016 725 5000 ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KY Kemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Pekka Heino, p. 016 256 644 ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY Kemi-Tornio yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä P. 0103 208 610 ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Jarmo Juntura, p. 0400 975 775 ASIANAJOTOIMISTO YLISUVANTO & AHONEN OY Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Jouko Ylisuvanto, p. 016 226 2600 ASIANAJOTOIMISTO TUULA MÄKINEN OY Kemi yrityksen lakiasiat Tuula Mäkinen, p. 0405 877 369 ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALA Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Markus Kairala, p. 0407 357 263 ASIANAJOTOIMISTO LUKKARILA & AHOLA OY Rovaniemi - yrityksen lakiasiat - työsuhdeasiat - sopimus- ja riita-asiat Hannu Lukkarila, p. 0400 395 966 Johannes Ahola, p. 0400 409 608 LAKIASIAINTOIMISTOT LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA Rovaniemi yrityksen lakiasiat Matti Torvinen, p. 0400 822 872 LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Veijo Ollila, p. 0405 511 165 TILITOIMISTOT KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA Rovaniemi työsuhdeasiat tili- ja veroasiat Seija Kupila, p. 0405 148 767 MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY Keminmaa työsuhdeasiat tili- ja veroasiat Kimmo Keskitalo, p. 0400 981 272 TILIKONTROLLI KY Kemi työsuhdeasiat tili- ja veroasiat Aulikki Roivainen, p. 0400 893 524 TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY Muonio omistusjärjestelyt Veikko Polojärvi, p. 0400 557 323 ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi tili- ja veroasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Veijo Ollila, p. 0405 511 165 TORNION KONSULTTI & TILIPALVELU Tornio työsuhdeasiat tili- ja veroasiat Birgitta Innanen, p. 010 3966 821 10 Yrittäjän Lappi 4/2016

JULKISET HANKINNAT JA UUSI HANKINTALAKI - HYVÄT HANKINTAKÄYTÄNNÖT Koulutus- ja keskustelutilaisuus 27.9. klo 09.00 12.00 Rovaniemi, Hotelli Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2 27.9. klo 15.00 18.00 Pyhätunturi, Luontokeskus Naava, Luontotie 1 28.9. klo 09.00 12.00 Tornio, Bothnian Business House, Pakkahuoneenkatu 1 28.9. klo 15.00 18.00 Kemi, Digipolis, Tietokatu 3 Ohjelma: Tilaisuuden avaus, Yrittäjien paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hyvän hankinnan reseptit uuden hankintalain mukaan Satu Grekin, kilpailuasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät Hankintatoimen nykytila ja kehitysnäkymät. Kunnan hankinnoista vastaavan yksikön edustajat (2-4 puheenvuoroa per tilaisuus) Keskustelua aiheesta Kohderyhmät: Yrittäjät, kuntien hankintayksiköiden edustajat ja valtuutetut. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä tästä! Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Yrittäjän Lappi 4/2016 11

Yrittäjiä tarvitaan valtuustoihin Kunnan päätökset vaikuttavat usein suoraan yrityksen toimintaan. Siksi kunnan päätöksiä tekemään tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät yrittäjien ja yritysten tarpeet yrittäjiä! Kuntavaalit järjestetään ensi huhtikuussa. Puolueet keräävät jo ehdokkaita ehdokaslistoille. - Kannattaa lähteä ehdolle ja olla valmiina vaikuttamaan, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä rohkaisee yrittäjiä. Mitä enemmän yrittäjiä on ehdolla kaikissa puolueissa, sitä enemmän yrittäjiä voidaan valita kuntien valtuustoihin. Myös lautakuntapaikat ovat tärkeitä. Lautakuntaan voi päästä, vaikkei valtuustoon asti yltäisikään. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 yrittäjät menestyivät erinomaisesti: heitä on yli 2000, viidennes kuntien valtuutetuista. Lapissa yrittäjien määrä valtuustoissa vaihtelee. - Paras tilanne on Utsjoella, jossa 15 valtuutetusta 7 on yrittäjiä ja yhdeksässä muussakin kunnassa päästään valtakunnan keskiarvoon yrittäjien määrässä valtuustoissa, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Markku Mäkitalo valottaa. Uusi tilanne lisää tilaa elinkeinopolitiikalle Kujala huomauttaa, että kevään vaalit käydään aivan uudessa tilanteessa. Meneillään on massiivinen sosiaali- ja terveyspalvelu ja maakuntauudistus, joka vaikuttaa kunnan rooliin: kun sotepalvelut siirtyvät kunnalta maakunnan vastuulle, kunnissa energiaa ja voimavaroja voi ja pitää suunnata yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. - Olen varma, että uudessa tilanteessa valtuutettu voi vaikuttaa yritysten tilanteeseen paremmin kuin ennen. On tärkeää, että yrittäjyyden edistäminen nousee kunnan ykköstavoitteeksi, Kujala sanoo. Kujala huomauttaa, että uusilta kuntapäättäjiltä odotetaan monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista, jota juuri yrittäjillä on tarjota. Kunnat ovat myös merkittäviä tavaroiden ja palveluiden ostajia. Yrittäjiä tarvitaan luottamushenkilöinä muistuttamaan kuntia siitä, kuinka tärkeitä pienhankinnat ovat paikallisille yrittäjille ja koko alueen elinvoimaisuudelle. - Nyt on tilaisuus vaikuttaa siihen, että sote-uudistuksessa kunnilta vapautuvat voimavarat suunnataan elinvoiman edistämiseen ja elinkeinopolitiikkaan, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo. Kiinnostuitko? Näin pääset eteenpäin - Elinvoimaisuuden edistäminen on monen Lapin kunnan elinehto, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Markku Mäkitalo toteaa. Valitse puolueesi. Ota yhteyttä oman asuinkuntasi ko. puolueen kunnallisjärjestöön. Yhteystiedot löydät helpoiten puolueiden nettisivuilta. Muista, että kaikki puolueet haluavat hyviä ehdokkaita. Yhteydenottosi on tervetullut. Jos mikään puolue ei tunnu omalta, perusta oma valitsijayhdistys. Katso lisää yrittäjien kuntateemoista: www.yrittajat. fi/kunta 12 Yrittäjän Lappi 4/2016

Miksi kannattaa ryhtyä ehdokkaaksi? Yrittäjä Jari Kelahaara, kunnanvaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen, Ranua Vaikka kunnissa aletaan kokoajan paremmin ymmärtämään yritysten merkitys kunnan elinvoiman kannalta, tarvitaan valtuustoihin yrittäjiä tuomaan yrittäjänäkökulma ja huolehtimaan esimerkiksi yritysvaikutusten arvioinnin käytöstä. Kuntakentässä on tulossa merkittäviä muutoksia ja siinä päätöksenteossa tarvitaan yrittäjänäkemystä Yrittäjä Ilpo Varonen, kunnanvaravaltuutettu ja teknisen lautakunnan pj, Keminmaa Muuten ei voi juuri vaikuttaa, koska kunta on se lähin viranomainen, jonka kanssa yrittäjä joutuu asioimaan. Kunnan toimet vaikuttavat aina myös yrittäjän arkeen ja kehitykseen. Kun rohkeasti uskaltautuu mukaan kunnan toimintaan, voi vaikuttaa myös yrittäjäkentän arkeen. Yrittäjä Taina Torvela, kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen, vammaisneuvoston jäsen sekä valtuustoryhmän varapj, Kokoomuksen kunnallisjärjestön varapj. Rovaniemi Kunnan rooli ja tehtävät tulevat merkittävästi muuttumaan: elinvoimapalvelut nousevat keskiöön kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa. Valtuustoihin tarvitaan entistä kiihkeämmin elinkeinoelämän edustajia. Kaupunki luo merkittävät puitteet yrittämiselle. Päätöksentekoon pääsee vaikuttamaan kaikista parhaiten menemällä itse mukaan keskeisiin päätöksentekoelimiin. UUDET YRITYKSET Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Kemi Lapin Konesuunnittelu Oy, Lappituote E. Himanen, Karolan Korpomodifo, Kemin Seudun Toimistopalvelu. Kittilä Salon Hius Levi. Ranua Veken Kaluste Oy, Vision Studio. Rovaniemi 4D Optimi Isännöinti Oy, Rovaniemen Tähelliset LKV Oy, RoKi Hockey Oy, MentoRoi, Borelia Rakennus Oy, Rovaniemen KiinteistöFix Oy. Tornio Kauneuspiste Primaveera Tmi Heidi Sadinmaa. Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin 0400 898 200 toimisto@lapin.yrittajat.fi www.yrittajat.fi/lappi Yrittäjän Lappi 4/2016 13

ELÄMÄN TRENDIT - KUTSU LÄKSIÄISTILAISUUTEENI Kokemukset 90 luvun alun laman vaikutuksista yrityksiin, EU-integraatio, hankehässäkkä, kasvun vuodet, maapalloistumisen eteneminen, 2010 luvun lopun finanssikriisi, tietotekniikan nopea kehitys ja sosiaalinen media ovat leimanneet työvuosista mielenkiintoisen jatkumon, jonka kokemussisältö on suurenmoinen. Kohdallani yli neljännesvuosisadan ajanjakso yrittäjäjärjestön palveluksessa päättyy kuluvan kesän jälkeen. Tekeminen jatkuu toisaalla, vielä omaehtoisempana. On ollut etuoikeutettua seurata aitiopaikalta suomalaisen, lappilaisen elinkeinoelämän ja yrittämisen kehittymistä, yrittäjien mielipiteitä siitä, miten yhteiskunta heidän toimintansa asemoi, ja yrittäjien uskoa tulevaisuuteen. Ajatus yrittäjyyden kantavasta voimasta hyvinvoinnin mahdollistamisessa on näinä vuosina todellakin kirkastunut timantiksi ja vahvistunut vahvistumistaan. Jotta lappilainen yrittäjyys eläisi yhä elinvoimaisempana, on tärkeää, että koulujen yrittäjyyskasvatukseen, sekä opettajien perustehtävän, eli lasten ja nuorten oma-aloitteisuuden vahvis- tamisen, toteuttaminen olisi hyvin resursoitu ja ykkösasia. Valmiuksia uuden työelämän vastaanottamiseen kannattaa hioa. Yrittäjyys uravaihtoehtona on hyvä, mutta yrittäjämäistä asennetta tarvitaan myös toisen palveluksessa. Se valtava murros, mikä työelämässä on viimeisen neljännesvuosisadan aikana tapahtunut ja jatkuu edelleen, on huomioitava myös kasvatuksessa ja koulutuksessa. Pienten yritysten ja yksinyrittäjien rooli työpaikkojen luojana ja työllistäjänä on ollut viime vuosina ja tulee olemaan vastakin kasvava. Se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Työ muuttuu, myös pelisäännöt ja asenteet muuttuvat. Koulu tekee jo hyvää työtä myös yrittäjyyden osalta, mutta aina on parantamisen varaa. Asian tärkeyden johdosta haluan siivittää tätä sanomaa seuraavalla tavalla: Toivon, että mahdollisena läksiäismuistona lahjoitatte sopivaksi katsomanne rahasumman Lapin Yrittäjien tilille (löytyy tästä linkistä) http:// bit.ly/2axzhac, ja läksiäistilaisuuteen tulevat, tulkaa tyhjin käsin ja avoimin mielin. Lahjoitettu rahasumma menee lappilaisen yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja yrittäjyyttä edistävien oppilas-/opiskelijastipendien jakamiseen. Rakennetaan näinkin lappilaista yrittäjyysilmapiiriä ja yrittäjyysyhteiskuntaa! Kiitän menneiden ja vaihderikkaiden vuosien työtovereita, Eijaa, Päiviä, Annelia, Johannaa, Mirjaa, Minnaa, Kerttua ja Pirkkaa ja muita lähellä työsken- Lapin Yrittäjien eläkkeelle jäävän varatoimitusjohtajan Martti Kankaanrannan kanssa kuvassa vasemmalla Marita Räihä ja oikealla Heli Harju. 14 Yrittäjän Lappi 4/2016

Tanssin taitajat parturi-kampaamoyrittäjä Eija Hytinkoski ja Martti Kankaanranta. Tanssii Tätien Kanssa yhdistys tekee työtä lasten ja nuorten tanssiliikunnan hyväksi. nelleitä lukuisia yrittäjäjärjestön luottamushenkilöitä ja sidosryhmien edustajia laajan Lapin alueelta. Läksiäistilaisuus pidetään 7.9.2016, klo 18.15 Peräpohjolan opisto, Joentalo, Kivirannantie 13 Ilmoittautuminen läksiäistilaisuuteen 2.9. mennessä tästä! Martti Kankaanranta yli 25 vuotta Lapin yrittäjäjärjestöissä Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo ja Lapin Yrittäjienvaratoimitusjohtaja Martti Kankaanranta keskustelevat ministeri Jari Lindströmin kanssa rajayhteistyön nykytilasta. Yrittäjän Lappi 4/2016 15

I N F O T I S K I Googlen Export Trampoline vientiyritysten tueksi Google, Suomen Yrittäjät, Team Finland ja Verkkoteollisuus ovat julkaisseet Export Trampoline -palvelun. Palvelun tavoitteena on saada Suomeen lisää vientiyrityksiä, jotka ymmärtävät digiajan pelisäännöt. Palvelun avulla yritykset voivat lähteä suunnittelemaan ja tekemään kauppaa kansainvälisillä digitaalisilla markkinoilla. Palveluun on koottu yritysten käyttöön tutkittua markkinatietoa, käytännön työkaluja ja esimerkkejä. Export Trampoline on maksuton palvelu. Se kerää yhteen Googlen työkaluja. Palvelusta löytyy sisältöä ja markkinatietoa yli 60 markkinasta sekä esimerkkejä menestyksekkäistä vientikampanjoista. Lisätietoja: www.thinkwithgoogle.com/nordics/ collection/export Myös yritys tai yhteisö voi tilata todistuksen ulosottorekisteristä Ulosottolaki on uudistunut. Jatkossa okeushenkilö, eli yritys tai yhteisö, voi tilata ulosottorekisteristä todistuksen henkilön ulosottoasioista. Aiemmin tämä on ollut mahdollista vain yksityishenkilölle. Uudistus parantaa yritysten ja yhteisöjen mahdollisuutta selvittää henkilöiden luottokelpoisuutta ja luotettavuutta ulosottohistoriatietojen perusteella. Esimerkiksi vuokranantaja saa tiedon, onko vuokralainen aiemmin häädetty hallitsemistaan tiloista. Ulosottotodistuksen voi tilata sähköisesti oikeushallinnon sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi. PIXHILL Opas sähkömagneettisten kenttien piirissä työskentelyyn Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta tuli voimaan 1.7.2016. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut työnantajille oppaan asetuksen soveltamisesta ja sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallinnasta työpaikoilla. Sähkömagneettisia kenttiä syntyy aina, kun käytetään sähköä, mutta suurimmalla osalla työpaikoista kentät ovat hyvin pieniä. Joillakin työpaikoilla ne saattavat kuitenkin aiheuttaa vaaran. Opas käy tarvittavia vaatimuksia läpi yleisellä tasolla, mikä riittää suurimmalle osalle työpaikoista. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos haitta- ja vaaratekijöitä ei voi poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle eli tehtävä vaarojen arviointi. Oppaan avulla haitta- ja vaaratekijöitä voidaan tunnistaa ja niiden haittoja vähentää. KIILA-kuntoutusta voi hakea työpaikalle ympäri vuoden Kela on avannut uuden sähköisen asiointipalvelun työnantajille. Sen kautta työpaikalle voidaan hakea ammatillisia KIILA-kuntoutuskursseja ympäri vuoden. Palvelu antaa päätöksen heti. Koska KIILA-kuntoutuskurssien hakuaika on jatkuva, kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen päästään pian sen jälkeen, kun työpaikalla on todettu kuntoutuskurssin tarve. KIILA-kuntoutusta voi hakea myös yksittäiselle työntekijälle, jolloin yksittäisistä kuntoutujista muodostetaan kurssi. Kuntoutukseen tuo joustoa sekin, että KIILA-kuntoutuksen voi osittain toteuttaa avomuotoisena, osapäiväisesti osana työpäivää ja tietyiltä osin myös etäkuntoutuksena videoyhteyden kautta. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä. Lisäksi tavoitteena on kehittää työpaikan työ- ja toimintaympäristöä tukemaan työntekijöiden jaksamista ja pysymistä työelämässä. KIILA-kuntoutuskurssit voivat alkaa toukokuusta 2016 lähtien, jolloin ne korvaavat Tyk-kuntoutuksen. Lisätietoja: www.kela.fi/kiila-kuntoutuskurssit http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3814-4 Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi 16 Yrittäjäinfo 4/2016

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ? Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija liity osoitteessa yrittajat.fi/liity

Työterveyshuollon korvausten ehtona työpaikkaselvitys Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon kustannuksia tilikaudelta 2016 vain jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työterveyshuollon perusselvitys on tehty viimeistään vuoden 2016 aikana. Yrittäjille työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty. Kela hylkää työterveyshuollon korvaushakemukset, kunnes työpaikkaselvitys on tehty. Suunnattu työpaikkaselvitys ei yksinään riitä. Työpaikkaselvitysraportti talteen Työnantajien ja yrittäjien on huolehdittava siitä, että työpaikkaselvitykset toteutetaan työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämällä tavalla ja että jokaisesta työpaikkaselvityksestä laaditaan kirjallinen asiakirja, joka pidetään tallessa. Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemusten käsittelyn yhteydessä Kela voi pyytää nähtäväksi työpaikkaselvitysraportin. Monitoimipaikkaiselta työnantajalta voidaan pyytää aikataulutettu suunnitelma perusselvitysten toteuttamisesta eri toimipaikoissa. Kela voi myös pyytää työpaikkaselvitysraportin nähtäväksi, kun korvauskäsittelyssä selvitetään, perustuuko toiminta työterveyshuollon ammattihenkilön tekemään tarvearviointiin. Työterveyshuollon on tunnettava työpaikka Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuollon perusselvitykseen, jonka on oltava ajantasainen. Sen perusteella tehdään myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työnantaja vastaa työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tehtävässä tarvitaan yhteistyötä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaaroja, haittoja, kuormitustekijöitä sekä voimavaroja. Arviointi keskittyy erityisesti siihen, mikä merkitys näillä tekijöillä on terveydelle ja työkyvylle. Työterveyshuollon ammattihenkilöt käyvät työpaikalla tekemässä perusselvityksen ja laativat selvityksestä kirjallisen raportin. He kirjaavat raporttiin arvion työn vaikutuksista työntekijän terveyteen ja työkykyyn. Lisäksi raporttiin merkitään toimenpide-ehdotukset työolosuhteiden kehittämiseksi. Lisätietoja: www.kela.fi/tyonantajat PIXHILL 18 Yrittäjäinfo 4/2016

Kiinteistöjen panttikirjat sähköisiksi Kesäkuussa hyväksytyn lakimuutoksen myötä siirrytään paperilla tehtävästä kiinteistöjen panttausmenettelystä sähköisiin panttikirjoihin. Lakimuutos tulee voimaan 1.6.2017. Lain tultua voimaan paperisia panttikirjoja ei enää myönnetä, ja uudet panttikirjat annetaan sähköisinä. Lainmuutoksen myötä kiinteistöpanttioikeus perustetaan jatkossa vahvistamalla kiinteistöön tai muuhun kiinnityksen kohteeseen kiinnitys ja luovuttamalla kiinnitystä koskeva sähköinen panttikirja velkojalle saamisen vakuudeksi. Sähköinen panttikirja tarkoittaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtyä panttikirjan sähköistä muotoa osoittavaa merkintää sekä rekisteriin kirjattua tietoa sähköisen panttikirjan saajasta. Sähköinen panttikirja on ollut nykyisessä järjestelmässä vaihtoehtoinen muoto paperisen panttikirjan ohella. Vuoden 2019 lopussa päättyvän siirtymäajan jälkeen sähköinen panttikirja on ainoa vaihtoehto. Muutos ei edellytä välittömiä toimenpiteitä Muutos ei vaikuta jo perustettujen panttioikeuksien tehokkuuteen. Paperisia panttikirjoja myönnetään 1.6.2017 saakka. Lisäksi vuoden 2019 loppuun saakka panttioikeuden voi perustaa luovuttamalla vanhan lain nojalla annetun paperisen panttikirjan. Vuoden 2019 lopussa päättyvän siirtymäkauden jälkeen vanhaa paperista panttikirjaa ei enää voida käyttää panttioikeuden perustamiseen ennen kuin panttikirja muunnetaan sähköiseksi. Panttikirjan muuttamista sähköiseksi voi hakea Maanmittauslaitoksen palvelusta. Kiinteistönomistajan, jolla on paperisia panttikirjoja luoton vakuutena esimerkiksi pankissa, ei tarvitse ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin lainmuutoksen takia. Vanhoja paperisia panttikirjoja voi käyttää panttioikeuden perustamiseen vuoden 2019 loppuun saakka. Muutos ei vaikuta jo perustettujen panttioikeuksien tehokkuuteen. Vuoden 2020 alusta lukien panttikirja tulee muuttaa sähköiseksi, mikäli sitä haluaa käyttää luoton vakuutena. Parhaillaan on kuitenkin aloitettu valmistelu pankkien hallussa olevien paperisten panttikirjojen massamuuttamiseksi sähköiseen muotoon. Jos panttikirja on pankin hallussa, on suositeltavaa odottaa tämän hankkeen etenemistä. Vuoden 2020 alusta lukien panttikirja tulee muuttaa sähköiseksi, jos sitä haluaa käyttää luoton vakuutena. Lisätietoja: Laki maakaaren muuttamisesta (418/2016) www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2016/20160418 Oikeusministeriön tiedote lainmuutoksesta: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/panttikirjatvain-sahkoisina-kesakuusta-2017-alkaen JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 16 numerossa 09 229 221. Yrittäjäinfo 4/2016 19

Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, albert.makela@yrittajat.fi Työntekijöiden lähettämistä koskeva laki voimaan Työntekijöiden lähettämistä koskeva uusi laki tuli voimaan 18.6.2016. Lailla pantiin täytäntöön lähetettyjen työntekijöiden ns. täytäntöönpanodirektiivi ja korvattiin vanha laki lähetetyistä työntekijöistä. Lakia sovelletaan silloin, kun ulkomainen työnantaja lähettää työntekijöitään työskentelemään tilapäisesti Suomeen rajat ylittävän palvelusopimuksen perusteella. Palvelussa voi olla kysymys alihankinnasta, yritysryhmän sisäisestä siirrosta tai vuokratyöstä. Rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen vapaus on yksi EU:n perusvapauksista. Sovellettavat työehdot ennallaan Uudessa laissa ei muutettu lähetetyn työntekijän työehtoja koskevia säännöksiä. Lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lähetettyyn työntekijään sovellettavat Suomen työlainsäädännön säännökset on määritelty yksityiskohtaisesti laissa. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn tarkoituksena on turvata yrityksille tasapuoliset kilpailun edellytykset ja lähetetyille työntekijöille oikeudenmukaiset työehdot. Uuden lain taustalla olevan täytäntöönpanodirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että nämä tavoitteet toteutuvat. Lain merkittävimmät uudistukset koskevat viranomaisvalvonnan tehostumista sekä rajat ylittävää seuraamusten täytäntöönpanoa. Uudessa laissa säädetään myös entistä selkeämmin tilaajan ja ulkomaisen alihankkijan velvollisuuksista. Työtekijöiden lähettämisestä ilmoitettava viranomaisille Työntekijöitä lähettävällä ulkomaalaisella yrityksellä on oltava Suomessa edustaja. Lähettävän yrityksen on myös huolehdittava työaika-asiakirjoista sekä vuosilomakirjanpidosta. Lisäksi lähettävän yrityksen on pidettävä kirjallisesti Suomessa saatavilla tietoja lähetetyistä työntekijöistä. Nämä velvoitteet sisältyivät jo vanhaan lakiin. Velvoitteisiin sisältyy myös kynnysaikoja, minkä vuoksi ne eivät välttämättä sovellu kaikkein lyhyimpiin lähettämistilanteisiin. Tilaajan on huolehdittava, että lähettävä yritys tekee ennakkoilmoituksen Suomen työsuojeluviranomaiselle. Uutena velvollisuutena lähettävän yrityksen on tehtävä ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Suomen työsuojeluviranomaiselle. Ennakkoilmoitus on mahdollista tehdä sähköisesti, ja sen tavoitteena on valvonnan kohdentaminen. Ennakkoilmoitusta koskeva säännös tulee voimaan muuta lakia myöhemmin, kun viranomaisten tarvittavat tietojärjestelmät ovat valmistuneet. Tilaajalla huolehtimisvelvollisuus Ulkomailta palveluita hankkivan tilaajan velvollisuutena on huolehtia, että lähettävä yritys tekee laissa tarkoitetun ennakkoilmoituksen työntekijöiden lähettämisestä. Tämä velvollisuus voidaan helpoimmin täyttää ottamalla asiasta lauseke tilaajan ja lähettävän yrityksen väliseen sopimukseen. Vastaavasti tilaajan on huolehdittava, että lähettävällä yrityksellä on Suomessa lain mukainen edustaja. Tämä velvoite sisältyi jo vanhaan lakiin. Huolehtimisvelvollisuuteen liittyy velvollisuus auttaa työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustaja, jos viranomainen ei tavoita edustajaa. Tilaajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten edustaja voidaan tavoittaa, ja annettava tämä tieto työsuojeluviranomaiselle. 20 Yrittäjäinfo 4/2016

Rakennusalalle uusia säännöksiä Rakennusalalla rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle asetetaan uudessa laissa erityinen menettelyvelvoite, joka perustuu keskeisiltä osin rakennusalan työehtosopimuksen sisältämään malliin. Jos lähetetty työntekijä ilmoittaa rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle, ettei hänelle ole maksettu lain mukaista vähimmäispalkkaa, rakennuttajan tai pääurakoitsijan on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys maksetusta palkasta. Rakennuttajan tai pääurakoitsijan ei kuitenkaan tarvitse tutkia, onko työntekijälle maksettu hänelle kuuluva palkka. Pelkkä selvityksen pyytäminen riittää. Saatu selvitys ja selvityspyyntö on toimitettava työntekijälle ja tämän pyynnöstä myös työsuojeluviranomaiselle. Asiakirjoja on säilytettävä kaksi vuotta työnteon päättymisestä. Seuraamuksena laiminlyöntimaksu Seuraamukset lain rikkomisesta uudistettiin kokonaan. Aiemman lain mukainen rikosvastuu korvattiin hallinnollisella laiminlyöntimaksulla, joka voidaan määrätä lain tiettyjen säännösten rikkomisesta. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä Suomalaiselle tilaajalle, jos tilaaja ei ole auttanut työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustajaa. Jos tilaaja ei tavoita lähettävää yritystä, välttääkseen laiminlyöntimaksun tilaajan on esitettävä työsuojeluviranomaiselle selvitystä siitä, miten se on pyrkinyt tavoittamaan lähettävää yritystä. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä tilaajalle myös, jos rakennusalalla pääurakoitsija tai rakennuttaja ei ole pyytänyt lähettävältä yritykseltä selvitystä lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta. Näin tilaat palveluita ulkomailta Tee sopimus ulkomaisen palveluntarjoajan kanssa aina kirjallisesti. Ota sopimukseen maininta, jonka mukaan lähettävän yrityksen on tehtävä ennakkoilmoitus ja asetettava edustaja Suomeen. Jos työsuojeluviranomainen pyytää tietoa lähettävän yrityksen edustajasta, ota välittömästi yhteyttä lähettävään yritykseen ja pyydä tieto siitä, miten edustaja voidaan tavoittaa. Toimita tieto työsuojeluviranomaiselle. Jos et saa tietoa tai tavoita lähettävää yritystä, ilmoita työsuojeluviranomaiselle, miten olet yrittänyt tavoittaa lähettävää yritystä. Rakennusalalla toimiva rakennuttaja tai pääurakoitsija: jos lähetetty työntekijä tekee ilmoituksen siitä, ettei hänelle ole maksettu lain mukaista vähimmäispalkkaa, pyydä välittömästi lähettävältä yritykseltä selvitys työntekijälle maksetusta palkasta. Toimita saatu selvitys ja selvityspyyntö lähetetylle työntekijälle ja hänen niin pyytäessään myös työsuojeluviranomaiselle. Jos lähettävä yritys ei toimita tietoa, ilmoita tämä tieto selvityksenä lähetetylle työntekijälle. Lähetetty työntekijä voi tehdä ilmoituksen rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle suullisesti. Selvityspyynnöt ja selvitykset on syytä toimittaa aina kirjallisesti. Muista myös tilaajavastuulain velvoitteet jo ennen sopimuksen tekemistä. Laiminlyöntimaksun suuruuteen vaikuttaa laiminlyönnin laatu, laajuus ja toistuvuus. Maksun suuruus on 1000 10 000 euroa. Se voidaan jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä, jos se on kohtuullista ja laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä. Laiminlyöntimaksun määrää työsuojeluviranomainen ja siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Laiminlyöntimaksua koskeva menettely on samankaltainen tilaajavastuulain mukaisen laiminlyöntimaksun kanssa. Lähettävälle yritykselle määrätty laiminlyöntimaksu voidaan uuden lain myötä periä entistä tehokkaammin myös lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltiossa. Rajat ylittävä täytäntöönpano parantanee suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kotimarkkinoilla kilpailtaessa. Muista myös tilaajavastuulaki Tilaajavastuulakia sovelletaan usein työntekijöiden lähettämisen yhteydessä. Tilaajavastuulakia sovelletaan, jos yritys käyttää vuokratyövoimaa tai ostaa toimintaansa liittyviä palveluita alihankintana. Tilaajavastuulain ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain soveltamisaloissa on kuitenkin eroja. Työntekijöiden lähettämistä koskevan lain säännökset voivat tulla sovellettaviksi, vaikka tilaajavastuulaki ei soveltuisi. Ulkomailta palveluja ostavan yrityksen on aina tarkistettava jo ennen sopimuksen tekemistä, kuuluuko palvelun ostoa koskeva sopimus tilaajavastuulain soveltamisalaan. Rakennusalalla tilaajavastuulain soveltamisala ja tilaajan selvitysvelvoitteiden sisältö on muita aloja laajempi. Tilaajavastuulaista on kerrottu tarkemmin Yrittäjäinfossa 3/2015. Fakta Työntekijöiden lähettämisestä on kyse, kun työntekijä lähetetään työskentelemään toiseen EUmaahan palvelujen tarjontaa koskevan sopimuksen perusteella. Palveluntarjontaa koskevia sopimuksia ovat alihankintasopimukset tietystä työsuorituksesta, rajat ylittävä työvoiman vuokraus sekä yritysryhmän sisäiset siirrot, joissa työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen toiseen EU-maahan. Lähetettyyn työntekijään on sovellettava tiettyjä kohdemaan työehtoja siltä osin kuin ne ovat edullisempia kuin lähtömaan työehdot. Suomeen lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Uudella lailla tehostetaan lähetettyjen työntekijöiden valvontaa. Suomalaisille lähetettyjä työntekijöitä käyttäville yrityksille laki ei tuo merkittävästi uusia velvoitteita. Yrittäjäinfo 4/2016 21

Suomen Yrittäjät, Ville Kukkonen, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, ville.kukkonen@yrittajat.fi PIXHILL Tietosuoja-asetus tuo yrityksille uusia velvoitteita Euroopan unioni hyväksyi huhtikuussa lopullisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen. Asetus tulee voimaan 25.5.2018. Tietosuoja-asetus muuttaa merkittävällä tavalla nykyistä henkilötietojen käsittelyn sääntelyä. Asetuksen myötä yrityksille tulee uusia velvoitteita, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai työntekijöiden henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä ja säilyttämisessä. Asetus myös mahdollistaa uudenlaisia tapoja hyödyntää henkilötietoja. Yritysten tulee varautua riskeihin Asetuksen myötä koko unionin alueella sovelletaan pääsääntöisesti yhtenäisiä sääntöjä. Uudessa sääntelyssä korostuu erityisesti ns. riskiperusteinen lähestymistapa. Yritysten tulee itse aiempaa laajemmin varautua henkilötietojen käsittelyyn liittyviin riskeihin. Asetus myös parantaa rekisteröityjen oikeuksia esimerkiksi vaatia tietojensa poistamista. Lisäksi asetus tuo muutoksia mm. henkilötietojen käsittelyn ulkoistuksiin, lasten henkilötietojen rekisteröimiseen ja velvollisuuteen ilmoittaa tieturvaloukkauksista. Yritysten on hyvä tiedostaa, että uusi sääntely asettaa todella huomattavat taloudelliset sanktiot säännösten rikkomiselle. Voimaan parin vuoden kuluttua Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta ja kumoaa Suomen nykyisen henkilötietolain. Lisäksi useita muita lakeja pitää muuttaa. Tietosuoja-asetuksen edellyttämä kansallisen lainsäädännön muuttamiseen liittyvä valmistelutyö on vasta aluillaan. Asetus koskee lähes kaikkia henkilötietoja käsitteleviä tahoja, kuten julkishallintoa, yrityksiä ja yhdistyksiä. Asetuksen soveltaminen alkaa vasta noin kahden vuoden kuluttua, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Suomen Yrittäjät pitää jäsenyrittäjät ajan tasalla uudistuksesta. Uusi sääntely asettaa huomattavat taloudelliset sanktiot säännösten rikkomiselle. 22 Yrittäjäinfo 4/2016

Suomen Yrittäjät, Kaisa Salo, lakineuvoja, p. 09 229 221, kaisa.salo@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Työntekijäni on hakenut opintovapaata. Tuleeko minun myöntää opintovapaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on työnantajana? VASTAUS Opintovapaalain mukaan opintovapaaoikeus on työntekijällä, jonka päätoiminen työsuhde samaan työantajaan on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt vähintään vuoden. Opintovapaata on tällöin oikeus saada tietyin rajoituksin viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta. Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, on oikeus enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen. Enemmän kuin viisi päivää kestävää opintovapaata tulee hakea kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Mikäli opintovapaata haetaan enintään viideksi päiväksi, on hakemus tehtävä työantajalle suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunniteltujen opintojen alkamista, ellei osapuolten kesken toisin sovita. Yli viisi päivää kestävän opiskelun osalta työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan työntekijälle kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Enintään viisi päivää kestävän opiskelun osalta määräaika on seitsemän päivää. Opintovapaan antaminen Opintovapaa myönnetään pääsäännön mukaan yhdenjaksoisena vapaana antamalla joko yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia päiviä. Opintovapaa-asetuksessa säädetään, että opintovapaa voidaan myöntää myös siten, että se koostuu useammista opiskelujaksoista tai -päivistä tai antamalla osia työpäivästä vapaaksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei työnantajalla ole varsinaista velvollisuutta antaa opintovapaata useammassa jaksossa, vaan pääsäännön mukaan opintovapaa myönnetään yhdenjaksoisena. Opintovapaan siirtäminen Työnantaja ei voi kieltää opintovapaata jos työntekijä on siihen oikeutettu. Opintovapaata voidaan kuitenkin siirtää, jos sen järjestäminen aiheuttaa tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Työnantaja voi siirtää opintovapaata kerralla enintään kuusi kuukautta, tai jos kyseessä oleva koulutustilanne toistuu tätä harvemmin, opintovapaata voidaan siirtää enintään seuraavaan koulutustilaisuuteen. Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin. Jos työnantajan palveluksessa on vähemmän kuin viisi työntekijää, ei siirto-oikeutta ole rajoitettu samalla tavalla. Siirto-oikeus edellyttää tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Tuntuvan haitan arviointi ei ole aivan yksiselitteistä, vaan esimerkiksi työnantajayrityksen koolla, toiminnan luonteella ja työntekijän asemalla voi olla asiassa merkitystä. Myös opintovapaan antamistavalla voi olla vaikutusta siirto-oikeuteen, jos työntekijä esimerkiksi hakee opintovapaata useissa lyhyissä jaksoissa, ja töiden järjestelyt vaikeutuisivat huomattavasti. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että työntekijät voivat jäädä opintovapaalle, joten normaalit sijaisjärjestelyt eivät yleensä aiheuta tuntuvaa haittaa opintovapaan siirtämiseen oikeuttavalla tavalla. Työntekijän oikeudet opintovapaalla Opintovapaalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, joten luontoisetujakaan ei tarvitse antaa työntekijälle. Henkilökuntaetuuksien osalta oleellista on yrityksen käytäntö, sillä työnantaja voi rajata palkattomalla opintovapaalla olevat työntekijät esimerkiksi työterveyshuollon ulkopuolelle. Tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden yhdenmukaiseen kohteluun. Opintovapaa-aika lasketaan mukaan työsuhteen kestoaikaan, joten työsuhteen pituuden perusteella määräytyviin työsuhteen etuihin tai esimerkiksi irtisanomisaikoihin opintovapaalla ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee myös vuosilomaa 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa sillä edellytyksellä, että on palannut välittömästi opintovapaan päättymisen jälkeen työhön. Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön, jos vapaa on myönnetty pidemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi. Työntekijän tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan. Mikäli työnantaja on palkannut sijaisen opintovapaan ajaksi, eikä tämän työsopimusta voida työehtosopimuksen tai lain mukaan päättää, ei työantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaansa keskeyttävää työntekijää työhön aiemmin. Opintovapaan sijaisuus on peruste määräaikaiselle työsopimukselle. Yrittäjäinfo 4/2016 23