Etelä-Suomi Päätös Nro 88/2013/1 Dnro ESAVI/245/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 3.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee eläinsuojan toimintaa ja toiminnan laajentamista, Hämeenlinna. LUVAN HAKIJA Marjut ja Ville Marttila Syrjäntaustantie 204 16900 Lammi LY-tunnus: 1736106-4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Hämeenlinnan kaupungin Lammilla Syrjäntaustan kylässä Marttilan tilalla (kiinteistörekisteritunnus 109-553-5-28) sijaitsevan maidontuotantotilan eläinsuojan laajentamista ja eläinmäärän lisäämistä. Laajennuksen yhteydessä kahden tilan eläimet yhdistetään samaan eläinsuojaan. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.10.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tilan nykyisellä toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna 2016. TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee Lammin Syrjäntaustan kyläkeskuksessa maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. Lähimmät naapurien asuinrakennukset ovat noin 250 metrin päässä rakennettavan pihattonavetan itä- ja kaakkoispuolella. Nykyisestä navetasta noin 150 metrin säteellä on yhdeksän naapurien asuintaloa. Kyläkeskuksessa on useita eläinsuojia peltojen ympäröimänä. Tilakeskus ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella. Eläinsuoja ja osa pelloista kuuluvat Ormajärven valuma-alueeseen (34.792). Loput lannanlevitysalasta on Leheejärven (35.791), Teuronjärvenojan (35.793) ja Haarajoen (35.835) valuma-alueilla. Osa hakijan omista pelloista rajoittuu Teuronjokeen ja Luitunojaan sekä osa vuokrapelloista Ahteenojaan. Ormajärvestä ja Laheejärvestä vedet laskevat Ormajokeen (35.79). Lähin vesistö, Ahteenoja, virtaa noin puolen kilometrin päässä eläinsuojasta ja laskee Ormajärveen. Teuronjärveen on matkaa noin kaksi kilometriä ja Ormajärveen noin 3 kilometriä. Ormajärvi on Natura 2000 verkostoon kuuluva suojelualue. Ormajärven- Untulanharjun alue (FI0325002) on valtakunnallisesti arvokas luontotyyppien kokonaisuus, johon kuuluu kaksi erillistä aluetta, luontaisesti ravinteikkaan Ormajärven ja Untulan-Hiidenhoilon harjualueen. Ormajärvi on lähdevaikutteinen, pohjavedestä vesitäydennystä saava harjunlievejärvi. Järven vesikasvillisuus on erikoinen. Hämeen maakuntakaavassa suojeluohjelma-alueet on merkitty merkinnällä SL. Ormajärven osalta alue on suojeltu vesilailla, muut osat alueesta luonnonsuojelu- ja maa-aineslailla. Tilakeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle, mutta osa (noin 30 ha) tilan lannanlevitysalasta sijaitsee Suurmäen (0485552) I-luokan pohjavesialueella ja pieni osa Salivuoren (0440119) III-luokan pohjavesialueella.
3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hakemuksen kohteena oleva Marttilan tila sijaitsee Hämeenlinnan Lammilla, Syrjäntaustan kylässä. Päätilalla (109-553-5-28) on 21 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 9 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuoja toimii kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa kerätään erikseen. Toisella tilalla (Onnela, 109-559-27-0) Vanhakartanon kylässä, josta eläimet siirretään päätilalle, on 22 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 9 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilojen välinen etäisyys on 12 kilometriä. Toiminnan muuttaminen Ympäristölupaa haetaan toiminnan laajentamiseen siten, että maitoa tuotettaisiin 1 500 000 litraa ja lihaa 11 200 kg vuodessa. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi pihattonavetta kahdessa vaiheessa runsaan 300 metrin päähän nykyisen talouskeskuksen luoteispuolelle. Pihattonavettaan tulevat tilat 141 lypsylehmälle, 86 hieholle ja 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Pihattonavetta toimii pääosin lietelantamenetelmällä, jota varten rakennetaan kaksi lietesäiliötä. Vasikka- sekä sairas- ja poikimakarsinat ovat kuivikepohjaisia. Poistetut kuivikepohjat varastoidaan olemassa olevaan kuivalantalaan, joka sijaitsee nykyisen navetan yhteydessä, noin 400 metrin päässä rakennettavasta pihatosta. Uuteen pihattoon tulee kaksi lypsyrobottia. Maidontuotannossa olevia lehmiä voi olla enimmillään 128. Molempien tilojen vanhat navettarakennukset jäävät pois käytöstä. Esikuivattua säilörehua tehdään pyöröpaalaamalla 2 500 tonnia vuodessa. Pyöröpaalit avataan rehuvarastossa, jolloin mahdolliset puristenesteet voidaan johtaa viemäröinnin kautta lietesäiliöön. Eläinten kuivikkeena käytetään olkea ja kutterinpurua tai turvetta. Rakennettavan pihattonavetan läheisyyteen tehdään uusi porakaivo. Poikkeustilanteessa vettä voidaan kuljettaa talouskeskuksen pora- tai rengaskaivosta. Myös mahdollisuutta kunnalliseen vesiliittymään kartoitetaan. Lannan sekä jätevesien käsittely ja varastointi Rakennettava pihattonavetta toimii pääosin lietelantamenetelmällä. Laajennuksen jälkeen 141 lypsylehmälle, 86 hieholle ja neljälle vasikalle tarvitaan lietetilavuutta laskennallisesti 4 690 m 3 vuodessa. Rakennettavien betonisten lietesäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on 4 986 m 3 ja lietekuilujen tilavuus 643 m 3. Yhteensä lietteen varastointitilavuutta tilalla on 5 629 m 3. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietekuilut toimivat valutuksella. Lisäksi tilalla on käytössään katettu betoninen virtsasäiliö (500 m 3 ), jota on mahdollista käyttää varalietesäiliönä.
Lannan levitys pelloille Lietelantasäiliöihin johdetaan myös eläinsuojan maitohuoneen ja lypsyrobotin pesuvedet (450 m 3 /a) sekä säilörehun puristenesteet (125 m 3 /a). Uuden pihaton sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan muoviseen umpisäiliöön, joka tyhjennetään loka-autolla. Lietesäiliöitä ei kateta. Kahteen lietesäiliöön varataan sadevesille tilaa yhteensä 374 m 3. Naudan lietteen neste valuu säiliöiden pohjalle ja kiinteä aines nousee pintaan muodostaen hajuainepäästöjä vähentävän katteen. Kuivikelantaa muodostuu kuivikepohjista (vasikka- sekä hoito- ja poikimakarsinat) noin 350 m 3 vuodessa. Karsinoiden betonireunojen korkeus on 70 cm ja kuivikkeen paksuus vähintään 30 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään kahdesta neljään kertaa vuodessa nykyisen navetan yhteydessä olevaan kuivalantalaan. Betonisen kuivalantalan laskennallinen tilavuus on 396 m 3. Kuivalantalan sadevedet valuvat ritiläkansien läpi virtsasäiliöön, joka on kuivalantalan alla. Täyskuivikepohjat toimivat osittain lantavarastona. Lanta kuormataan lantalan laatalla. Lanta hyödynnetään lannoitteena peltoviljelyssä. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on yhteensä 206,76 ha, joista omia peltoja on 85,41 ha, vuokrapeltoja 63,35 ha ja sopimuspeltoja 58 ha. Pelloista pohjavesialueella on noin 30 ha. Lannasta 75 %:a levitetään viikoilla 16 24 ja loput 25 %:a viikoilla 31 42. Lietelanta levitetään multaavalla vaunulla. Pohjavesialueilla oleville pelloille levitetään kuivikelantaa nurmien uusimisen yhteydessä sekä keväisin, mikäli pelloille kylvetään viljaa. Laidunnus ja jaloittelualue Ummessa olevat lehmät ja tiineet hiehot laiduntavat noin neljä kuukautta kesäkaudella. Rakennettavan pihaton läheisyydessä on laitumia 5 8 ha sekä Onnelan tilalla 3,23 ha perinnebiotooppilaidunta. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Talouskeskuksen läheisille laitumille on saatavissa painevesi juoma-altaisiin. Kauempana oleville laitumille vesi kuljetetaan 1 000 litran konteilla. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään noin 30 vuorokautta kesässä, viikko kerrallaan. Polttonesteet ja kemikaalit Tilalla on yksi 2 500 litran ja yksi 5 000 litran (kuivurilla) polttonestesäiliö. Säiliöt ovat betonialustalla ja niissä on laponestolaitteet. Pienempi säiliö on kunnostettu vuonna 2009. Suurempi säiliö tarkastetaan ja tarvittaessa kunnostetaan vuonna 2013 ennen puintiaikaa. Lisäksi hakijalla on Onnelan tilalla yksi 2 500 litran polttonestesäiliö. Konehallissa säilytetään 200 litran tynnyreissä enintään 400 litraa voiteluaineita. 4
Säilörehun säilöntäaineita tilalla käytetään noin 7 000 litraa vuodessa, ja ne varastoidaan joko 1 000 litran konteissa tai 200 litran tynnyreissä. Lannoitteet (60 t/a) säilytetään ulkona valmistajan ohjeiden mukaisesti. Pesuaineet (800 l/a) säilytetään tuotantorakennuksessa 200 tai 30 litran säiliöissä. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Hakemuksen mukaan seuraavat käytänteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä: - lieteallas täytetään valuttamalla altapäin, jolloin naudan lietteen pinnalle muodostuva katekerros ei rikkoudu - liete levitetään multaavalla vaunulla, mikä vähentää hajuhaittoja, ravinteiden haihtumista ja pintahuuhtoutumista - tilalla toteutettava ruokintasuunnitelma vähentää ravinneylijäämiä ja hajuhaittoja - maidon jäähdytyksestä otetaan talteen vapautuva lämpö - rakennettavassa pihattonavetassa on luonnollinen ilmanvaihto 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Haju Melu ja liikenne Toiminnasta aiheutuu maitotilalle tyypillisiä hajuhaittoja, joita tulee eniten lietteen sekoittamisen ja levittämisen yhteydessä. Uudesta pihattonavetasta on lähimpään naapurin asuinrakennukseen noin 250 metriä, mikä on yli 200 metriä enemmän kuin nykyisestä navettarakennuksesta. Liete valutetaan säiliöihin altapäin, jolloin hajuainepäästöjen leviämistä estävä kuorikerros ei rikkoudu. Lietelanta levitetään nurmille multaavalla lietevaunulla, mikä vähentää hajuhaittoja. Tilalla toteutettava tuotantotason mukainen ruokintasuunnitelma vähentää myös hajuhaittoja. Melua syntyy lähinnä liikenteestä. Liikennemäärät lisääntyvät nykyisestä erityisesti lietteen levityksen ja rehun korjuun aikoihin. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Ostorehua ja muita tarvikkeita tuodaan tilalle noin kahden viikon välein. Vasikanvälitysauto käy noin joka toinen viikko ja teurasauto kerran kuussa. Uuden pihattonavetan luonnollinen ilmanvaihto on äänetön.
6 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Lietesäiliö rakennetaan hakemuksen liitteenä olevan lietesäiliön pohja-, leikkaus- ja detaljipiirustuksen (ARK 06-01, 14.6.2012) mukaan riittävän suureksi ja vesitiiviiksi täyttäen Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto - rakentamismääräyksen ja ohjeen (MMM RMO-C4) vaatimukset. Lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lietelanta levitetään multaamalla. Eläinten ruokintasuunnitelma vähentää ravinneylijäämiä. Ympäristötuen lisätoimenpiteinä tilalla ovat typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveille, tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys sekä lannan levitys kasvukaudella. Eläinmäärän kasvaessa lisätoimenpiteestä lannan levitys kasvukaudella mahdollisesti luovutaan. Maitohuone- ja muut pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan muoviseen umpisäiliöön, joka tyhjennetään loka-autolla. Polttonestesäiliöt ovat betonialustoilla ja niissä on laponestolaitteet. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä/vuosi Toimituspaikka eläinraadot 2,5 t Honkajoki Oy pilaantunut rehu 2 5 t kompostointi kuivalantalassa ja lannoitteeksi pellolle sekajäte Lammin hyötyjäte Oy lasi, metalli 100 kg kierrätys jätemuovi 1,5 t järjestetty jätehuolto/kierrätys jäteöljy* 100 l ongelmajätteiden keräys akut*, elektroniikkaromu 300 kg ongelmajätteiden keräys loisteputket* 0,3 kg ongelmajätteiden keräys * -merkityt on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteessä 4 luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on sähkökatkojen varalle aggregaatti.
Rakennettavaan pihattonavettaan tehdään turvallisuussuunnitelma paloviranomaisen kanssa. Tulipalon varalle asennetaan palovaroitusjärjestelmä, ja eläinsuojaan hankitaan tarvittava ensisammutuskalusto. Lietesäiliön rikkoutumiseen ja öljyvahinkoihin varaudutaan pitämällä imeytysturvetta saatavilla. Mahdollisten eläintautien aikana eläin- ja henkilöliikennettä rajoitetaan. Yhteistyökumppaneita, kuten eläinlääkäriä, siementäjää, meijeriä ja teurastamoa, tiedotetaan tilanteesta. 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 3.12.2012, 15.1.2013, 16.1.2013 ja 16.4.2013. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 24.1. 25.2.2013. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Hämeen Sanomat -lehdessä 24.1.2013. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Hämeenlinnan kaupungissa. Lisäksi hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan erikseen tiedotettu 17.1.2013 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot Hämeenlinnan kaupungilta, Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta. 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue esittää lausunnossaan (6.2.2013) seuraavaa: Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. Tilakeskus ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella, mutta osa, noin 30 ha levityspelloista sijaitsee Suurmäen (0485552) I-luokan pohjavesialueella ja pieni osa Salivuoren (0440119) III-luokan pohjavesialueella. Suurmäen pohjavesialue on tyypiltään synkliininen eli vettä ympäristöstään keräävä. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä pohjavesimuodostu-
man tila on määrällisesti ja laadullisesti arvioitu hyväksi. Alue ei ole riskitai selvityskohde. Tilakeskus ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella. Eläinsuoja ja osa pelloista sijaitsevat Ormajärven valuma-alueella (35.792) ja loput levitysalasta Leheejärven (35.791), Teuronjärvenojan (35.793) ja Haarajoen (35.835) valuma-alueilla. Ormajärvi on Natura 2000-verkostoon kuuluva suojelualue. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Ormajärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, mihin pyritään vuoteen 2021 mennessä, edellyttää mm. veden typpipitoisuuden vähentämistä 15 %:lla ja klorofylli-a määrien vähentämistä 10 %:lla. Leheejärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Hyvä tila pyritään saavuttamaan 2021 mennessä. Ormajärvestä ja Leheejärvestä samoin kuin Teuronjärvenojasta vedet virtaavat Ormajokeen (35.79), jonka ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Joen hyvä tila pyritään saavuttamaan 2015 mennessä. Em. joen ja järvien tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Haarajoki laskee Pääjärveen (35.833), jonka ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Järven hyvä tila turvataan nykykäytännön mukaisin toimenpitein. Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta on vesienhoidon toimenpideohjelman mukaista. Toiminta ei myöskään vaaranna Ormajärven Natura-alueen luontoarvoja, joten toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. I- ja II-luokan pohjavesialueilla, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella lannan ja virtsan levitys tulee kieltää, ja muodostumisalueen ulkopuolella lietelannan levitys tulee sallia vain, jos toiminnanharjoittaja osoittaa maaperän riittävän tiiviiksi estämään pohjaveden pilaantumisen. Kuivalannan levittäminen muodostumisalueen ulkopuolella voidaan sallia keväisin, mikäli pelto muokataan välittömästi. Lausuntoa laadittaessa on otettu huomioon myös mahdolliset yhteisvaikutukset Päivi Pakaraisen vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa (Dnro ESAVI/234/04.08/2012) esitetyn toiminnan laajennuksen kanssa. 2) Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausunnossaan (7.3.2012) seuraavaa: Piirustusten mitoituslaskelmassa on mainittu maitohuonevedet, mutta niitä ei ole laskettu säiliötilavuuden tarpeeseen. Mitoituslaskelmassa on myös maininta, että sadevedet johdetaan maastoon, vaikka säiliö on avonainen. Rakennettavien säiliöiden hyötytilavuus 2 x 2 306 m 3 ei riitä ilmoitettuun tarpeeseen (4 285 + 450 m 3 ). Laskelmassa lietekuilujen tilavuus on 643 m 3, mutta hakemukseen on lietekuilujen tilavuudeksi merkitty 804 m 3. Mitoitus tulee selvittää ja varata toimintaan riittävä lietetila. Talouskeskus sijaitsee tiiviisti rakennetussa kylässä, jossa on useita karjatiloja. Näin ollen laajennus sopii alueen toimintaan eikä aiheuttane haittaa muille asukkaille. Uusien lietesäiliöiden sijoituksella ja mahdollisella katta- 8
Muistutukset misella on vaikutusta hajun leviämiseen naapurustoon. Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön ovat erilaista liikennettä. Koska eläinmäärä kasvaa moninkertaiseksi nykyisestä, liikenne kasvaa merkittävästi. Suuremmat autot ja säiliöt voivat vähentää ajokertoja. Hämeenlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa asiaan. Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija toteaa 26.3.2013 saapuneessa vastauksessaan, ettei anna kirjallista vastinetta lausunnoista. Lietesäiliöiden mitoitukset tarkistetaan siten, että säiliötilavuus on riittävä ja että myös maitohuonevedet sisältyvät mitoitukseen. 9 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 141 lypsylehmän, 86 hiehon ja 40 nuorkarjapaikan eläinsuojan toiminnalle Hämeenlinnan kaupungin Syrjäntaustan kylässä tilalla Marttila, kiinteistötunnus 109-553-5-28. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Eläinsuojan rakenteet ja toiminta 1. Pihattonavetta ja lietesäiliöt on sijoitettava hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti (asemapiirros nro ARK 02-01, 2.7.2012). Pihattonavettarakennuksen ja lietesäiliöiden pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää. Lämpöeristämättömissä tiloissa betonin tulee olla säänkestävää. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoihin ja vuotoja voidaan tarkkailla. Kuivalantalaan tulee rakentaa betoninen vähintään 50 cm:ä korkea ajoluiska 30.11.2013 mennessä. Kuivalantalan ja sen alla olevan virtsasäiliön tiiviys tulee tutkituttaa asiantuntijalla 30.11.2013 mennessä. Lausunto rakenteiden tiiviydestä ja mahdolliset korjaussuunnitelmat toteutusaikatauluineen tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen viipymättä niiden valmistuttua, viimeistään 28.2.2014.
10 Kuivalantalan nesteet on imeytettävä kuivikkeisiin. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella. Katoilta tulevien sade- ja sulamisvesien pääsy lannan säilytystiloihin on estettävä. 2. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, rehujen varastointi ja käsittely sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei naapureille aiheudu kohtuuttomia haju-, melu- ja pölyhaittoja tai haittaeläimistä johtuvaa terveyshaittaa. 3. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (klo 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavat laitteet on mahdollisuuksien mukaan suunnattava asutuksesta poispäin tai suojattava meluseinämin. Lannan varastointi sekä jätevesien käsittely Lannan levitys 4. Tilalla tulee voida varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on oltava lietelannan varastointitilavuutta vähintään 4 690 m 3. Kelluvalla katteella katettuihin lietesäiliöihin on varattava sadevesiä varten tilaa vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 eli yhteensä kahteen säiliöön 374 m 3. Maitohuoneen pesuvedet, lypsyrobotin pesuvedet ja muut jätevedet (yhteensä 450 m 3 vuodessa) sekä säilörehun puristenesteet voidaan johtaa lietesäiliöihin. Esikuivatun säilörehun puristenestettä varten on varattava säiliötilavuutta noin 0,05 m 3 /rehutonni eli hakemuksessa esitetylle rehumäärälle noin 125 m 3. Näiden vesien määrä on huomioitava lietteen varastointitilavuudessa. 5. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on oltava kuivikelannan varastointitilavuutta vähintään 350 m 3. 6. Pihattonavetan WC-vedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai käsiteltävä muulla tavoin siten, että valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) vaatimukset täyttyvät. 7. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla.
Jaloittelu ja laidunnus 8. Lannan siirto- ja kuljetuskalustojen on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee hakemuksen mukaisella eläinten enimmäismäärällä olla vähintään 137,7 ha. Lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueelle. Kuivalantaa voidaan kuitenkin levittää pohjaveden muodostumisalueen ulkopuoliselle ns. pohjavesialueen reunavyöhykkeelle, jos levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen 30 100 metrin vyöhyke, jolle ei levitetä virtsaa, puristenesteitä tai lantaa. 10. Karjan kulkuväylien ja keräilyalueiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti. Laitumilla olevien ruokintaja juomapaikkojen käyttäminen on järjestettävä siten, että ympäristö ei liety ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäistä. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Karjaa ei saa päästää laiduntamaan maaston muodoista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä lähemmäs kaivoja tai muita vedenottamoja. Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 11. Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Pilaantunut rehu on varastoitava ja kompostoitava tiivispohjaisella alustalla ja hyödynnettävä maanparannusaineena. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten lääkejäte, jäteöljyt, akut ja käytetyt loisteputket on varastoitava katetussa, kuivassa ja tii- 11
vispohjaisessa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään, merkittävä ja toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. 12. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, lannoitteet ja muut kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä eikä saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden sekä tankkauspaikkojen alustojen on oltava tiiviitä, jotta mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Varastointi- ja tankkauspaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalta. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuja ylitäytönestolaittein ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava koko säiliötilavuuden täyttäviin tiiviisiin suoja-altaisiin ja katokseen niin, etteivät suoja-altaat täyty lumella tai vedellä, tai on käytettävä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastutettava säännöllisesti, vähintään kymmenen vuoden välein. Säiliön tarkastuspöytäkirja on liitettävä eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Polttonesteiden varastointi on saatettava lupamääräysten mukaiseksi 30.11.2013 mennessä. Ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Hämeen ELY-keskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa rakenteet ja laitteet ennen niiden käyttöönottoa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto Poikkeukselliset tilanteet 14. Luvan haltijan on seurattava maatalouteen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 15. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Eläinsuojassa on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita ja -kalustoa. 12
Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset Häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. Toiminnan tarkkailu 16. Lietesäiliöiden, kuivalantalan, virtsasäiliön ja pihattonavetan rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Myös lietesäiliön, kuivalantalan/virtsasäiliön ja pihattonavetan salaojavesiä on tarkkailtava säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Mikäli vuotoja havaitaan, korjaukset on tehtävä välittömästi. Kirjanpito ja raportointi 17. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - eläinmäärät - lantamäärät - selvitys lannan varastointitilavuudesta ja sen riittävyydestä pesuvedet, sadevedet sekä säilörehun puristenestemäärät huomioiden - jäljennökset mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokra- ja lannan levityssopimuksista - jäljennökset mahdollisista uusista, enintään viisi vuotta vanhoista lannan ravinneanalyyseistä - kuolleiden eläinten määrät, toimituspaikat ja käsittely - jätelajit ja -nimikkeet, jätemäärät sekä niiden toimituspaikat - toiminnassa tapahtuneet häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet - yhteenveto eläinsuojarakennusten rakenteiden kunnon tarkkailusta 13
Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua yleisimmistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 18. Luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. 14 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että YSL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Eläinsuojan toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikäli toiminta on tämän päätöksen mukaista. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ja noudatettaessa annettuja lupamääräyksiä täyttää eläinsuojan toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävän hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei vaaranna Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoaluetta koskevan vuoteen 2015 asetetun vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004).
15 Lupamääräysten perustelut Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 tai 2021 mennessä saavutetaan hyvä tila. Jos tavoitteita ei saavuteta tai vesien tilaa ei voida säilyttää nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä, on kohteille suunniteltu tarvittavat lisätoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Marttilan tilan eläinsuojan ja peltojen valumaalueen vesistöjen Ormajärven, Leheejärven, Teuronjärvenojan ja Ormajoen tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Osa lannanlevitysalasta sijaitsee Pääjärveen laskevan Haarajoen valuma-alueella. Pääjärven hyvä ekologinen tila turvataan jatkossakin nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Kokemäenjoen- Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman maataloutta koskevia lisätoimenpiteitä ovat ravinnepäästöjen tehostettu hallinta, peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen, lannan jatkokäsittelyn tehostaminen ja tilakohtainen neuvonta. Lupamääräyksissä on otettu huomioon ravinnepäästöjen hallinta määräämällä riittävän suurista ja tiiviistä lannansäilytystiloista, riittävästä lannan levitykseen soveltuvasta peltopinta-alasta, lannan käsittelystä ja levityksestä sekä laidunnuksesta. Luvan haltijalla on käytössään ympäristötuen lisätoimenpiteinä typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla, peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja lannan levitys kasvukaudella. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Suurmäen (0485552) I- luokan pohjavesimuodostuman tila on määrällisesti ja laadullisesti arvioitu hyväksi. Alue ei ole riski- tai selvityskohde. Pohjavesien suojelemiseksi ympäristöluvassa on annettu määräykset lannanlevityksestä pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille. Ympäristölupa on myönnetty tietylle eläinmäärälle. Ympäristöluvan mukaisia ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä lupapäätöksen mukaisen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Luparatkaisussa on sovellettu valtioneuvoston asetusta (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja otettu huomioon ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräys ja - ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhoito (MMM-RMO C4). Näiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, lujuus ja turvallisuus sekä lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala ja lannan varastointitilavuus. Luparatkaisussa vanhan jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla uuden jätelain 646/2011 mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Määräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että eläinsuojan rakenteet ovat vähintään maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -
ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisia. Mikäli rakenteissa epäillään vuotoja, asia voidaan tutkia salaojavesistä otettavilla vesinäytteillä. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy pohjaveteen ja vesiuomiin. Kattamattoman kuivalantalan nesteet on imeytettävä kuivikkeisiin lantavesivuotojen välttämiseksi. Lietesäiliöiden kelluva kate vähentää hajun leviämistä ympäristöön. Luvan haltijan tulee selvittää nykyisen kuivalantalan ja virtsasäiliön tiiviydet lantavarastojen tiiveyden varmistamiseksi. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä ennaltaehkäistävä haitallisia ympäristövaikutuksia. (YSL 4, 5, 7-8, 43, NaapL 17 ) Määräys 2. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta hajusta, kaasuista, melusta tai pölystä. Lähimmät naapurien asuinrakennukset ovat noin 250 metrin päässä rakennettavan pihattonavetan itä- ja kaakkoispuolella, kun nykyisestä navetasta noin 150 metrin säteellä on yhdeksän naapurien asuintaloa. Nykyistä, lähempänä naapureita sijaitsevaa navettarakennusta ei uuden pihaton valmistuttua käytetä eläinsuojana, joten toiminnot siirtyvät kauemmas lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Ainoastaan nykyistä kuivalantalaa käytetään kuivikelannan varastointiin. Uudet rakennettavat lietesäiliöt sijoittuvat myös poispäin kyläkeskuksesta uuden pihattonavetan taakse. Säiliöt on määrätty katettavaksi kelluvalla katteella hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräyksessä 3 annetut melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista, ja ne on annettu toiminnan melusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 4 6. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukainen lietelannan varastointitilavuus riittää niukasti esitetylle eläinmäärälle. Lietteen varastointitilavuuteen lasketaan mukaan myös maitohuoneen ja lypsyrobotin pesuvesien, muiden jätevesien, avosäiliöön tulevien sadevesien sekä säilörehun puristenesteiden tilantarve. Tilan lietesäiliöiden yhteistilavuus on 4 986 m 3 ja lietekuilujen tilavuus 643 m 3, eli yhteensä lietteen varastointitilavuutta on 5 629 m 3. Hakemuksen mukaan lietettä, pesuvesiä, sadevesiä ja puristenesteitä muodostuu vuodessa yhteensä 5 639 m 3. Ummessa olevat lehmät sekä tiineet hiehot laiduntavat noin neljä kuukautta vuodessa, mikä käytännössä vähentää jonkin verran lietelannan varastointitilavuuden tarvetta. Lisäksi tilan on mahdollista käyttää lietteen varastointiin nykyisen navetan yhteydessä olevaa virtsasäiliötä, jonka tilavuus on 500 m 3. Kuivikelantaa syntyy hakemuksen mukaan n. 350 m 3, joten hakemuksen mukainen kuivalantalan laskennallinen tilavuus (396 m 3 ) on riittävä. 16
Pesuvedet voidaan levittää pelloille lannoitteeksi lietelannan mukana, jolloin ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen. Eläinsuojan sosiaalitilojen käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään loka-autolla. (YSL 7 8, 27 a-c, 43, NaapL 17, VNA 931/2000, VNA 209/2011) Määräykset 7 ja 8. on annettu sen varmistamiseksi, ettei lantavarastojen käyttö aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähenemistä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen, ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa naapureille. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 9. Lannan vähimmäislevitysala on määritelty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen (1/2010) mukaisesti. Hakemuksen mukaiselle eläinten enimmäismäärälle tulee lannan levitykseen olla käytössä vähintään 137,7 ha peltoa. Luvan haltijalla on käytössään 206,76 ha peltoa, joista noin 30 ha on pohjavesialueella ja 10 ha on laidunta. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan. Pohjavesien suojelemiseksi nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittäminen pohjaveden muodostumis- ja reuna-alueille on kielletty. Luvan haltija on esittänyt hakemuksessa, että pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille levitetään vain kuivikelantaa nurmien uusimisen yhteydessä sekä keväisin, jos peltolohkoille kylvetään viljaa. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu tiukempia vaatimuksia. Jotta ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin voidaan ehkäistä, tulee lanta levittää pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä sekä kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista. Vesistöihin rajoittuvien peltojen ranta-alueille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille jätetään suoja-alueet. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. (YSL 8, 43, 46, VNA 931/2000) Määräys 10. Kulkuväylien, sisäänkäyntien edustojen sekä laitumilla olevien ruokinta- ja juomapaikkojen tulee olla päällysteiltään sellaisia, että ne eivät tallaudu ja liety. Näin voidaan estää ravinteiden kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pinta- 17
vesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräykset 11 ja 12. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräysten (6.9.2010) mukaan taajaan rakennetun alueen ulkopuolella jätteiden avopoltto on kielletty lukuun ottamatta vähäisiä määriä myrkyttömiä ja poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Poltosta ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Eläinjätteen normaali keräilyaika alueella on kolme arkipäivää ja kesäaikaan (1.6. 31.8.) kaksi päivää. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. (YSL 7, 43, JL 8, 13, 15, 16 ) Määräyksellä 13 varmistetaan, että polttonesteet, rehut, lannoitteet ja muut kemikaalit varastoidaan ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 8, 43 ) Määräys 14. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Luvan haltija velvoitetaan ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin 18
käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä kohtuullisin kustannuksin. (YSL 4, 5, 43 ) Määräys 15. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (esimerkiksi lantavaraston rikkoutuminen tai öljyvahinko) sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 5, 43, 76, YSA 30 ) Määräys 16. Lietealtaan, kuivalantalan, virtsasäiliön ja pihattonavetan rakenteiden kunnon sekä salaojavesien tarkkailusta on määrätty, jotta mahdolliset vuodot rakenteissa havaitaan ajoissa ja korjaukset voidaan tehdä viipymättä. Määräys on annettu, koska luvan haltijan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, jotta hän voi ryhtyä toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 4, 5, 8, 46 ) Määräys 17. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteessä 4 säädetään jäteluettelosta, jossa on esitetty mm. jätelajit ja jätenimikkeet. Jätelain (646/2011) 119 :n mukaan jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kuusi vuotta. (YSL 43, 46, JL 118, 119, VNA jätteistä 179/2012 liite 4) Määräys 18. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida mahdollinen uuden lupakäsittelyn tarve. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja mahdollinen tarkkailu voidaan toteuttaa vain Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tehtävän erillisen suunnitelman mukaisesti. (YSL 43, 46, 81, 90, JL 13 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset ja huomautukset on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta (YSL 100 ). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.4.2023. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, uusi lupahakemus on laitettava vireille jo aiemmin. (YSL 28 ja 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. (YSL 35 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 27 a c, 28, 35 38, 42, 43, 46, 54 56, 76, 81, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 30 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 16, 118, 119 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012), liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 751 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähintään 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan tai eläinsuojan, joka eläinyksikkökertoimien mukaisesti määri-
teltynä vastaa edellä mainittua eläinmäärää tuotantosuunnan mukaisesti, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 7 310. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. 21 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Marjut ja Ville Marttila Syrjäntaustantie 204 16900 Lammi Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeenlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Hämeenlinnan kaupunki Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-245-04-08-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan toimipisteen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )
22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Anne Puska Pauliina Kauppinen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Anne Puska. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Pauliina Kauppinen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.6.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.