OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 9.9.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN PERUSRAHOITUKSEN LASKENTAKRITEEREISTÄ 1 Esityksen tausta 2 Ehdotus Ammattikorkeakoulujen rahoituksen laskennasta säädetään ammattikorkeakoululaissa (933/2014), ammattikorkeakouluista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1129/2014; jäljempänä ammattikorkeakouluasetus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä (1457/2014); jäljempänä opetus- ja kulttuuriministeriön asetus). Ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Ammattikorkeakoululain 43 :n 6 momentin sisältämän valtuussäännöksen mukaan 3 momentin mukaisten rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Ammattikorkeakouluasetuksen 12 :ään sisältyvä rahoitusperusteiden keskinäisen jakautumisen sääntely uudistetaan valtioneuvoston asetuksen muutoksella ( /2016). Vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa ammattikorkeakouluasetuksen 12 :ssä säädetään, että ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 94 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella (tuloksiin perustuva rahoitus) ja 6 prosenttia muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta 79 % jakaantuu koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen ja 15 % tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen. Muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta (6 %) jakaantuu strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen (5 %) ja alakohtaiseen rahoitusosuuteen (1 %). Koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen laskennassa käytettävistä mittareista säädetään ammattikorkeakouluasetuksen 13 :ssä ja strategiaperusteisen jaalakohtaisen rahoituksen perusteista ammattikorkeakouluasetuksen 14 :ssä. Rahoitustekijöiden tarkemmasta sisällöstä ja jakautumisesta säädetään edelleen tässä esityksessä ehdotettavalla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ehdotetaan kehitettäväksi antamalla opetusja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Asetus korvaisi voimassa olevan saman nimisen opetus- ja kulttuuriminis-

2 teriön asetuksen vuodelta 2014. Osa voimassa olevan asetuksen säännöksistä siirtyisi sellaisenaan uuteen asetukseen. Rahoituksen laskentaperusteisin ehdotetaan seuraavia muutoksia: Ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi ehdotetaan 40 % rahoitusmallista, mikä on kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa. Ammattikorkeakoulututkintojen laskennassa käytettävien koulutusalaryhmien ehdotetaan jatkossa perustuvan samoihin ryhmiin, joilla ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista sovitaan osana sopimusneuvotteluja. Tutkintojen laskennassa käytetystä alan kustannuksiin sekä alan tutkintojen kestoon perustuvista kertoimista esitetään luovuttavan. Erityiset koulutusvastuut huomioitaisiin jatkossa ammattikorkeakouluasetuksessa määritellyllä tavalla alakohtaisena rahoituksena. Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärän painoarvoksi rahoituksessa ehdotetaan 23 % perusrahoituksesta. Osuus on yhden prosenttiyksikön alempi kuin voimassa olevassa opetusja kulttuuriministeriön asetuksessa. Vähintään 55 op suorittaneiden laskentaa kehitettäisiin siten, että se huomioisi keväällä opintonsa aloittavat ja tilastovuoden aikana valmistuvat. Lisäksi säädettäisiin opintopisteiden kirjaamisesta laskennassa. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettujen opintopisteiden laskentaan otettaisiin jatkossa mukaan myös korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opinnot. Tämän kokonaisuuden rahoitusosuutta nostettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä siten, että sen osuus perusrahoituksesta olisi jatkossa viisi prosenttia. Opiskelijapalautteen osuuden (3 %) esitetään pysyvän ennallaan. Opiskelijapalautteen laskennan ehdotetaan jatkossa kuitenkin perustuvan uudistetun ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) kysymyksiin. Kansainvälisen opiskelijavaihdon laskennan osuudeksi ehdotetaan kahta prosenttia, mikä on hieman alhaisempi kuin voimassa olevan asetuksen rahoitusosuus (2,25 %). Osuuden pieni muutos johtuu siitä, että ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen osuus mallista esitetään poistettavaksi (voimassa olevassa asetuksessa 0,75 %). Kansainvälisen opiskelijavaihdon laskennassa siirryttäisiin jaksojen lukumäärän laskennasta vaihdoissa suoritettujen opintosuoritusten laskentaan. Tekijän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä kalenterivuosittain vuosi valmistumisen jälkeen osuudeksi ehdotetaan 4 prosenttia kokonaisrahoituksesta, mikä on prosenttiyksikön voimassa olevan asetuksen mukaista osuutta korkeampi. Tavoitteena on lisäksi, että työllistymisen rahoitustekijän laskennassa otettaisiin voimassa olevan kriteerin sijaan käyttöön vuoden 2019 rahoituksesta alkaen ns. laadullisen työllistymisen näkökulma. Asetusta tarkennetaan tarvittavilta osin keväällä 2018.

3 3 Perustelut Henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden laskentaa rahoitusmallissa esitetään muutettavaksi siten, että se perustuisi jatkossa vaihtojaksojen lukumäärän sijaan yhden vuorokauden tai sitä pidempien vaihtojen kestoon vuorokausina laskettuna. Vaikka perusrahoitus kohdistuu ammattikorkeakouluille kokonaisuutena, jonka sisäisestä jakautumisesta ammattikorkeakoulu päättää, on valtionrahoituksen jakautumisessa välttämätöntä ottaa alakohtaisia erityistarpeita huomioon. Alakohtaisen rahoituksen osuus on ammattikorkeakouluasetuksen (xxx/2016) 12 :n mukaan 1 %, mikä. kohdennetaan ammattikorkeakouluasetuksen mukaisiin koulutuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella tarkennettaisiin laskennan määrittelyä siten, että se perustuu kalenterivuonna suoritettuihin tutkintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa esitetään kaksi vuotta voimassa olevaa siirtymäsäännöstä, joka rajaisi ammattikorkeakoulukohtaisesti sitä, kuinka paljon suhteessa edellisen vuoden rahoitukseen yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoitus voi muuttua. Rajaus esitetään laskettavaksi siten, että yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoitus voisi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia ja kasvaa yhteensä enintään 5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Koska strategiarahoituksen nostamisen takia laskennallisilla tekijöillä jaettava rahoitus pienenee vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 2,4 %, tulee tämä vähennys huomioon otettavaksi vielä -3 % / +5 -rajauksen päälle. Tämän tasauksen laskennasta voi syntyä yli- tai alijäämää, joka tasataan kaikkien ammattikorkeakoulujen kesken rahoitusosuuksien suhteessa. Käytännössä arviolaskelmien pohjalta laskennallisilla kriteereillä laskettavan rahoituksen vaihteluväli olisi ammattikorkeakouluittain edellä mainitut tekijät huomioon ottaen vuosien 2016 ja 2017 laskennassa välillä -5,5 % ja +2,3 %. Siirtymäkauden laskennassa ei huomioitaisi strategiarahoituksen osuutta. Ehdotettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Asetusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä rahoitusta vuodelle 2017. Asetuksella kumottaisiin ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (1457/2014). 1 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit Asetuksen 1 :n 1 momentissa määriteltäisiin ammattikorkeakouluasetuksen 13 :n 1 momentin mukaisen koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit. Koulutuksen rahoitusosuuden 1 kohdaksi ehdotetaan ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärää enintään sopimuskaudelle asetettuun koulutusalaryhmittäiseen tavoitteeseen saakka. Kohta vastaisi muuten voimassa olevaa asetusta, mutta siihen esitetään lisättäväksi rajoitus, jossa lukumäärä huomioidaan koulutusalaryhmittäiseen tavoitteeseen saakka. Tämä ns. tutkintoleikkuri tarkoittaisi sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ammattikorkeakoulun välisissä neuvotteluissa sovitun tavoitteen ylittävistä tutkinnoista ei myönnettäisi valtionrahoitusta. Tutkintoleikkurin tavoitteena on varmistaa se, että

4 koulutusmäärät kohdentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla niille aloille, joille on yhteiskunnassa, työ- ja elinkeinoelämässä riittävästi tarvetta eikä esim. ylikoulutusta pääse syntymään heikosti työllistäville aloille. Ammattikorkeakoulujen kohdalla tätä alakohtaista tarvetta on huomioitu aiemmin ns. laskennallisten opiskelijamäärien kautta, joka liittyi aiempaan valtionosuusjärjestelmään. Ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyi valtiolle ja siten pois valtionosuusjärjestelmästä vuodesta 2015 alkaen. Mekanismi vastaa myös yliopistojen rahoitusmallissa ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla käytettyä laskentamekanismia. Koulutuksen rahoitusosuuden 2 kohdaksi ehdotetaan lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärää. Kohdan sisältö vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta. Koulutuksen rahoitusosuuden 3 kohdaksi ehdotetaan kalenterivuonna avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa, korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen ammattikorkeakoulun ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja sen omien tutkinto-opiskelijoiden suorituksia. Kohdan sisältö vastaa avoimen ammattikorkeakouluopintojen, maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sekä erillisten opintojen osalta voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen kohtaa. Uusina rahoituksen määräytymisperusteina kohtaan ehdotetaan lisättäväksi vuodesta 2015 ammattikorkeakoululakiin sisältyneet erikoistumiskoulutukset sekä korkeakoulujen yhteistyösopimuksiin perustuvat opinnot. Muutoksella kannustetaan korkeakoulujen yhteistyöhön. Yhteistyöstä hyötyvät opiskelijat laajempana ja monipuolisempana tarjontana ja korkeakoulut tehokkaampana resurssienkäyttönä ja laajempana opintotarjontana. Rahoitusmallisuoritteet yhteistyösopimusten pohjalta suoritettavissa opinnoissa jakautuisivat siten, että opintojen tuottajakorkeakoulu saa laskea suoritetut opintopisteet hyväkseen tämän kohdan mukaisen rahoitustekijän osalta. Korkeakoulu, jossa opiskelija suorittaa tutkintoaan, saa puolestaan laskea näin suoritetut opintopisteet hyväkseen kohdan 3 mukaista 55 opintopisteen suorittaneiden määrää laskettaessa. Muilta osin yhteistyössä toteutettujen tutkintojen rahoitus kohdentuu tutkinnon myöntäneelle korkeakoululle. Korkeakoulut voivat sopia keskenään muista kompensaatioista. Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Erikoistumiskoulutukset käynnistyivät vuonna 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa erikoistumiskoulutusten volyymin kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin avoimen ammattikorkeakouluopetuksen kannustavuuden varmistamiseksi rahoitusmallissa. Erikoistumiskoulutuksiin käytettävissä olevasta neljästä miljoonasta eurosta valtion rahoitusta on tarkoitus lisätä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallilla jaettavaan ammattikorkeakoulukehykseen kaksi miljoonaa vuodesta 2017 alkaen. Vuosien 2015 ja 2016 aikana koulutuksia rahoitetaan hakemusmenettelyllä aikuiskoulutuksen kehittämismäärärahoista momentilta 29.30.21.

5 Koulutuksen rahoitusosuuden 4 kohdaksi ehdotetaan ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrää Suomessa kalenterivuosittain, vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kohta vastaisi voimassa olevan opetusja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Koulutuksen rahoitusosuuden 5 kohdaksi ehdotetaan valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettua määrää kalenterivuonna. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Koulutuksen rahoitusosuuden 6 kohdaksi ehdotetaan ammattikorkeakoulun tutkintoopiskelijoiden ulkomaisessa opiskelija- tai harjoittelijavaihdossa ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suorittamat opintopisteet. Voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa määräytymisperusteena on kalenterivuonna yli kolmeksi kuukaudeksi Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden lukumäärä. Uudistettavaksi ehdotettava kriteeri palkitsisi aiempaa vahvemmin vaihdon tehokkaasta järjestämisestä ja tavoitteellisista opinnoista vaihtojaksojen aikana. Koulutuksen rahoitusosuuden 7 kohdaksi esitetään ammatillisessa opettajankoulutuksessa kalenterivuonna ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärää. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Aiemman asetuksen mukainen kohta kalenterivuonna ammattikorkeakoulussa ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, painokerroin 0,75 ehdotetaan poistettavaksi. Tästä vapautuva rahoitusosuus, 0,75 % rahoituksesta ehdotetaan käytettäväksi rahoitusmallin muiden tekijöiden vahvistamiseen. Asetuksen 1 :n 2 momentissa määritettäisiin ne koulutusalaryhmät, jotka olisivat pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun korkeakoulututkintojen lukumäärän laskennan perusteina. Näitä koulutusalaryhmiä olisivat ehdotettavan 2 momentin mukaan 1) kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet, 2) humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat, 3) liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat, ja 4) luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat. Ehdotetut koulutusalaryhmät vastaisivat luokittelua, jolla ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista sovitaan osana sopimusneuvotteluja. Ehdotettu luokitus pohjautuu kansainväliseen ISCED-luokitukseen, mikä mahdollistaa myös kansainvälisen vertailun. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2015 lähtien kerännyt tilastoja tällä luokituksella. Ehdotettu luokitus korvaisi voimassa olevan asetuksen mukaisen laskentamekanismin, jossa ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä on laskennassa kerrottu kustannuskertoimilla ja koulutusaloittaisilla kertoimilla. Asetuksen 1 :n 3 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua 55 opintopistettä suorittaneiden lukumäärää laskettaessa otettaisiin keväällä opintonsa aloittaneiden ja kevätlukukaudella vähintään 27 opintopistettä suorittaneiden määrä huomioon kahdella jaettuna. Esitetty laskentatapa korjaisi voimassa olevan asetuksen laskennassa syntyneen tilanteen, jossa tammikuussa opintonsa aloittaneet ehtivät tilastointipäivämäärään mennessä suorittaa opintoja vain kevätlu-

6 kukauden ajan ja näin ollen heidän kevätlukukauden suorituksensa jäävät rahoitusmallin 55 opintopistettä suorittaneiden laskennassa pääsääntöisesti huomioimatta. Lisäksi laskennassa otettaisiin huomioon aiempina lukuvuosina suoritettujen opintopisteiden määrä, joka ylittää 55 opintopistettä lukuvuodelta tai keväällä aloittaneiden osalta 27 opintopistettä ensimmäiseltä lukukaudelta. Esimerkiksi 60 opintopistettä (=55 + 5 op) ensimmäisenä opintovuotenaan suorittaneen opiskelijan osalta 5 opintopistettä siirtyisi tulevien vuosien laskentaan siten, että 55 opintopistettä laskentakriteerin täyttämiseksi riittäisi seuraavana vuonna tämän opiskelijan osalta 50 opintopisteen suoritus. Ylimenevät opintopisteet huomioitaisiin koko opiskeluajan, kuitenkin siten, että ne hyödynnettäisiin aina ensimmäisenä mahdollisena vuonna riippumatta siitä, saavutetaanko niillä 55 opintopisteen raja. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 60 opintopistettä ensimmäisenä vuonna suorittaneen, mutta toisena vuonna vain 40 opintopistettä suorittaneella opiskelijalla ei olisi kolmantena vuonna laskennassa hyvitettäviä suorituksia. Opintopisteet otettaisiin huomioon suorituspäivän mukaan tai hyväksiluetun opintosuorituksen osalta hyväksilukemispäivän mukaan. Edeltävien lukuvuosien aikana suoritettujen, 55 opintopistettä vuodessa -tavoitteen ylittävien opintopisteiden huomioiminen tukisi kurssien järjestämistä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, eikä opintokokonaisuuden merkitseminen opintorekisteriin suurenakaan kokonaisuutena olisi rahoituslaskennan kannalta epätarkoituksenmukaista. Muutos olisi tärkeä korkeakouluissa laajasti ilmenneen, hallintotyötä lisänneen ja opiskelua hankaloittaneen osaoptimoinnin vuoksi. Siitä ei aiheutuisi hallinnollista lisätyötä, koska tarvittavat tiedot saadaan suoraan korkeakoulujen yhteisestä tietovarannosta. Lisäksi tiedonkeruita on kehitetty siten, että jatkossa on mahdollista ottaa laskennan perusjoukoksi edellisen syksyn opiskelijat (20.9. kirjoilla olevat opiskelijat), mikä mahdollistaa aiemmin laskennasta puuttuneiden lukuvuoden aikana valmistuneiden opiskelijoiden opintosuoritusten sisällyttämisen laskentaan. Tämä muutos ei edellytä tarkennuksia asetukseen. Asetuksen 1 :n 4 momentissa säädettäisiin siitä, että 1 momentin 4 kohdan mukaisessa työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrä kerrotaan kahdella. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Asetuksen 1 :n 5 momentissa säädettäisiin siitä, että pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot vastaisivat väittämiin, joiden aiheet liittyvät opetukseen ja oppimiseen, kansainvälisyyteen, työelämäyhteyksiin, opinnäytetyöhön sekä opiskelutyytyväisyyteen. Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot suorittaneet opiskelijat vastaisivat lisäksi harjoittelua koskeviin väittämiin. Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään asteikolla 1 7. Ehdotuksen mukainen laskentatapa huomioi ammattikorkeakoulujen uudistetun opiskelijapalautekyselyn (AVOP) vastausmekaniikan, jossa asteikko poikkeaa aiemmasta opiskelijapalautekyselyn laskennasta. Asetuksen 1 :n 6 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentissa tarkoitettujen laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyisivät liitteen 1 kohdan mukai-

7 sesti. Kyseessä on tekninen asetusta selkeyttävä muutos, aiemmin rahoitustekijöiden painokertoimet on listattu tekijöiden yhteydessä. 2 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerit Asetuksen 2 pykälän 1 momentissa määriteltäisiin ammattikorkeakouluasetuksen 13 :n 2 momentin mukaisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerit. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden 1 kohdaksi ehdotetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus, Tilastokeskuksen keräämän tiedon ja sen tekemän ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmän mukaan. Kohta vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden 2 kohdaksi ehdotetaan ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärää. Kohdan sisältö vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden 3 kohdaksi ehdotetaan julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärää. Kohdan sisältö vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden 4 kohdaksi esitetään kansainvälisen opettaja- tai asiantuntijavaihdon vuorokausien lukumäärää kalenterivuonna. Voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa kohta on määritelty vähintään viiden päivän pituisten kansainvälisten opettaja- tai asiantuntijavaihtoon osallistuneiden lukumäärän perusteella. Kohtaa esitetään muutettavaksi, sillä voimassa olevaan asetukseen sisältyvää viiden vuorokauden rajaa on pidetty keinotekoisena ja liian pitkänä käytännön vaikuttavien vierailujen kannalta. Tilastotiedonkeruiden kehitystyö on käynnissä, minkä johdosta kriteeriä voidaan soveltaa vasta 2018 rahoitusta laskettaessa. Tästä johtuen 5 mukaisesti esitetään säädettäväksi, että vuoden 2017 rahoitusta laskettaessa otettaisiin huomioon vähintään viiden päivän pituisten kansainvälisten opettaja- ja asiantuntijavaihtojen kesto. Asetuksen 2 :n 2 momentissa säädettäisiin siitä, mitä pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetyllä julkaisulla tarkoitettaisiin. Sillä tarkoitettaisiin tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa ammattikorkeakouluun tai kuuluu muutoin ammattikorkeakouluyhteisöön taikka jonka tekemisen ammattikorkeakoulu on toiminnallaan mahdollistanut. Lisäksi edellytettäisiin, että julkaisu kuuluu seuraaviin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun luokkien mukaisiin julkaisutyyppeihin: 1) vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (A), 2) vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (B) 3) tieteelliset kirjat (monografiat) (C), 4) ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut (D), 5) suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (E), 6) julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta (F) sekä 7) audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (I). Momentin sisältö vastaisi voimassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä.

8 Asetuksen 2 :n 3 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentissa tarkoitettujen laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyisivät liitteen 1 kohdan mukaisesti. Kyseessä on tekninen asetusta selkeyttävä muutos, aiemmin rahoitustekijöiden painokertoimet on listattu tekijöiden yhteydessä. 3 Alakohtaisen rahoitusosuuden laskentakriteerit Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 14 :n 2 momentin mukaista alakohtaista rahoitusosuutta saisivat ne ammattikorkeakoulut, joissa voi suorittaa yhtä tai useampaa säännöksessä mainittua tutkintoa ja siihen liitettävää tutkintonimikettä. Rahoituksessa tarkoitetut tutkinnot nimikkeineen on määritelty ammattikorkeakouluasetuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella esitettään säädettäväksi, että rahoitusosuus perustuisi kalenterivuonna suoritettujen tutkintojen määrään. 4 Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen Liite Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että 1 3 :n mukaisen rahoitusosuuden laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus ammattikorkeakoulujen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa. Kohta vastaisi 1 2 osalta voimassa olevan opetusja kulttuuriministeriön asetuksen sisältöä ja siihen esitetään sisällytettäväksi vastaava laskentamekanismi myös 3 osalta. Liitteen kohdassa 1 määritettäisiin koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset. Luokitukset vastaavat asetuksen 1 :n 1 momentin kohtia 1 7. Koulutuksen laskentakriteerin 1, ammattikorkeakoulussa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, osuudeksi ehdotetaan 40 %. Voimassa olevassa asetuksessa osuus on kuusi prosenttiyksikköä korkeampi. Poistuvalla osuudella vahvistettaisiin muiden koulutus- ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden osuutta ja koulutuksen osiossa avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa, korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrän osuutta sekä työllistyneiden osuutta. Koulutuksen laskentakriteerin 2, lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärä, painoarvoksi rahoituksessa ehdotetaan 23 % perusrahoituksesta. Osuus on yhden prosenttiyksikön alempi kuin voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa. Poistuvalla osuudella vahvistettaisiin muiden koulutus- ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden osuutta ja koulutuksen osiossa avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa, korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrän osuutta sekä työllistyneiden osuutta.

9 Koulutuksen laskentakriteerin 3, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa, korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä, painoarvoksi ehdotetaan 5 %. Osuus on yhden prosenttiyksikön suurempi kuin voimassa olevan asetuksen kohdan avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa painoarvo. Ehdotettu rahoitusosuuden nostaminen perustuu erityisesti avoimen ammattikorkeakouluopetuksen kasvuun. Ehdotuksella huomioitaisiin osaltaan yhteistyösopimuksiin pohjautuvien opintojen lisäämisen vaikutus tekijässä. Koulutuksen laskentakriteerin 4, ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä, painoarvoksi ehdotetaan 4 %. Osuus olisi prosenttiyksikön korkeampi kuin voimassa olevassa asetuksessa. Muutoksella vahvistettaisiin työllistymisen roolia rahoituksen määräytymisperusteissa. Koulutuksen laskentakriteerin 5, valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä, painoarvoksi ehdotetaan 3 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Koulutuksen laskentakriteerin 6, ulkomaisessa opiskelijavaihdossa suoritetut opintopisteet, painoarvoksi ehdotetaan 2 %. Osuus on lähes vastaava kuin voimassa olevan asetuksen kalenterivuonna yli kolmeksi kuukaudeksi Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden lukumäärän osuus 2,25 %. Koulutuksen laskentakriteerin 7, ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä, painoarvoksi ehdotetaan 2 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Liitteen kohdassa 2 määritettäisiin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset. Laskentakriteerit olisivat ne, jotka määriteltäisiin 2 :n 1 momentin kohdissa 1 4. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laskentakriteerin 1, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus, painoarvoksi ehdotetaan 8 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laskentakriteerin 2, suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, painoarvoksi ehdotetaan 4 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laskentakriteerin 3, julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä, osuudeksi ehdotetaan 2 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevassa asetuksessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laskentakriteerin 4, kansainväliseen opettaja- tai asiantuntijavaihtojen vuorokausien lukumäärä, osuudeksi ehdotetaan 1 %. Osuus on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen kalenterivuonna vähintään viiden päivän pituiseen kansainväliseen opettaja- ja asiantuntijavaihtoihin osallistuneiden lukumäärän osuus.

10 4 Esityksen vaikutukset Vuonna 2016 valtion ammattikorkeakouluille osoittama ammattikorkeakoululain mukainen valtion rahoitus on 858 miljoonaa euroa, joka kattaa noin 88 prosenttia ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksesta. Laskennallisen rahoitusmallin kautta ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksesta kohdennetaan 786 miljoonaa euroa. Yksi prosenttiyksikkö mallissa tarkoittaa noin 7,9 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksella turvataan kaikille ammattikorkeakouluille resurssit lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja edellytykset toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Rahoitusmallissa korostetaan ammattikorkeakoulujentoiminnan pitkäjänteistä luonnetta, rahoituskehityksen vakautta ja toiminnan tuloksellisuutta. Ammattikorkeakouluasetuksen 12 ( /2016) vahvistaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin strategisen kehittämisen näkökulmaa, kun aiempaa suurempi osa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta määräytyy strategiaperusteisen rahoitusosuuden perusteella. Vastaavasti tämä pienentää laskennallisin kriteerein määräytyvää, koulutuksen ja tutkimuksen tuloksiin perustuvaa rahoitusta. Strategiaperusteinen rahoitus on tulevaisuusorientoitunutta ja sillä annetaan kannusteita korkeakoulujen kehittämiseen. Strategiarahoituksen osuuden vahvistaminen tukee hallitusohjelman sekä hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelman tavoitteita kuten työelämään siirtymisen nopeuttamista, tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittämistä, osaamisen hyödyntämistä, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistamista sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Strategiarahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys toteutuvat seuraavasti: Valtioneuvosto vahvistaa edellä mainitut strategiarahoituksen perusteet asetuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee ja sopii strategiarahoituksesta ammattikorkeakoulujen kanssa rahoitusperusteiden puitteissa. Rahoituksen kohteet kirjataan ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisiin sopimuksiin, jotka julkaistaan verkossa. Tämän jälkeen ministeriö vielä laatii ja julkaisee muistion strategiarahoituksen prosessista sekä rahoituksen kohteista ja kohdentumisesta eri teemoille. Ammattikorkeakoulututkintojen kuudella prosenttiyksiköllä laskeva osuus (40 %) pienentäisi tekijän kautta kanavoituvaa rahoitusta noin 47 miljoonalla eurolla. Esitetyn muutoksen jälkeenkin ammattikorkeakoulututkintojen kautta kanavoituisi noin 314 miljoonaa euroa, mikä tukisi edelleen riittävällä tavalla ammattikorkeakoulututkintojen asemaa ammattikorkeakoulujen päätutkintona. Ammattikorkeakoulututkintojen laskennassa käytettävän luokituksen muutos puolestaan selkeyttäisi laskentaa ja parantaisi rahoitusmallin läpinäkyvyyttä: luokitus olisi jatkossa sama kuin se, millä tavoitteista ammattikorkeakoulujen kanssa sovitaan. Ammattikorkeakoulututkintojen laskennasta poistettavilla kustannuskertoimilla on vaikutusta rahoituksen ammattikorkeakoulukohtaiseen jakautumiseen. Kustannuskertoimien poistamisella on vaikutusta erityisesti kulttuurialan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutuksen kautta kanavoituvaan rahoitukseen. Ottaen huomioon ammattikorkeakoulujen monialaisuuden, kertoimien poistamisella ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole merkittävää ammattikorkeakoulukohtaista rahoitusta vähentävää vaikutusta. Tutkintojen kerrointekijän poistaminen aiheuttaa suhteellisia laskuja rahoituksen määräytymisperusteissa lähinnä kulttuurialalla sekä kooltaan pienellä humanistisella ja kasvatusalalla. Esityksen mukainen alakohtainen tekijä ot-

11 taa huomioon näitä vaikutuksia. Valtakunnallisen rahoitusmallin tarkoituksena on jakaa rahoitus ammattikorkeakoulujen kesken ja sen sisäisestä kohdentumisesta päättää ammattikorkeakoulu osana omaa sisäistä päätöksentekoaan. OKM:n rahoitusmalli ei siten vaikuta suoraan siihen, miten ammattikorkeakoulun alat tulevat rahoitetuksi korkeakoulussa. Valtakunnallisen rahoitusmallin kannalta ei ole tarkoituksenmukaista myöskään palkita toiminnan kustannuksista vaan kannustaa toiminnan tehokkuuteen. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, 23 %, on prosenttiyksikköä voimassa olevaa asetusta alhaisempi. Esitettävän osuudenkin jälkeen vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuuden perusteella allokoitaisiin noin 181 miljoonaa euroa. Tämä olisi edelleen riittävä kannustin ammattikorkeakouluille järjestää opetus siten, että opiskelijat voivat suorittaa opintonsa tehokkaasti. Tilastoista on havaittavissa, että vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden osuus on viime vuosina ollut selvästi kasvussa, mikä viittaa siihen, että ammattikorkeakoulujen opintoprosesseja on jo kehitetty siihen suuntaan, että opiskelijat voivat aiempaa paremmin suorittaa opintojaan täysipainoisesti. Tällä perusteella voidaan arvioida, että tekijän rahoitusosuutta voidaan maltillisesti laskea ilman, että se vaarantaisi opintoprosessien toimivuutta ja kehittämistä. Lisäksi opintoprosessien kehittäminen huomioidaan myös osana strategista rahoitusosuutta. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden laskennan muutokset parantaisivat laskennan laatua ottamalla huomioon nykyisen asetuksen mukaan laskennasta ulos jääviä suorituksia, kuten keväällä opintonsa aloittavien suoritukset sekä valmistuneiden valmistumisvuoden suoritukset. Lisäksi esitettävä malli tukisi aiempaa paremmin kurssien järjestämistä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina eikä opintokokonaisuuden merkitseminen suurenakin kokonaisuutena olisi rahoituslaskennan kannalta enää jatkossa epätarkoituksenmukaista. Muutoksilla tuettaisiin myös hyväksilukukäytäntöjä. Erikoistumiskoulutusten lisääminen osaksi rahoitustekijän laskentaa tukisi korkeakoulujen edellytyksiä järjestää tätä vuonna 2015 lakiin tullutta uutta koulutusta. Erikoistumiskoulutuksilla luodaan mahdollisuus tutkinnon jo suorittaneille (tai vastaavan osaamisen saavuttaneille) ja työelämässä jo toimiville henkilöille suorittaa osaamista täydentäviä opintokokonaisuuksia ilman tarvetta tutkinto-opiskelijaksi hakeutumiseen. Yhteistyösopimusten lisääminen osaksi rahoituslaskentaa tuottaisi kannusteita ammattikorkeakouluille kehittää opetusyhteistyötä. Yhteistyösopimuksista hyötyvät opiskelijat laajempana ja monipuolisempana tarjontana sekä korkeakoulut tehokkaampana resurssienkäyttönä. Siirtyminen opiskelijapalautekyselyssä hyödyntämään uudistettua opiskelijapaltekyselyä vahvistaa kyselystä saatavan tiedon laatua ja hyödynnettävyyttä. Uudistettu kysely kattaa aiempaa monipuolisemmin opiskelijan koko opintoajan opintojen sisältöihin, opintojen suunnitteluun ja organisointiin sekä työelämäyhteyteen ja harjoitteluun liittyviä kysymyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen esitetään listattavaksi kysymysten aihepiirit ja yksityiskohtaiset rahoituksen taustalla olevat väittämät sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuohjeistukseen.

12 5 Asian valmistelu Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa siirtyminen laskennassa jaksojen lukumäärästä vaihdossa suoritettujen opintopisteiden laskentaan vahvistaisi opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta ja tuloksellisuutta. Lisäksi ehdotus ottaisi huomioon vaihdon keston toisin kuin voimassa olevan asetuksen mukainen laskenta, sillä pidemmillä vaihtojaksoilla myös todennäköisesti suoritetaan laajemmat opinnot. Työllisten painoarvon kasvattaminen rahoituksessa toteuttaisi hallitusohjelman linjauksia työelämään siirtymisen edistämisestä ja kannustaisi korkeakouluja aikaisempaa vahvemmin suuntaamaan koulutustaan parhaiten työllistäviin koulutuksiin. Samalla se palkitsisi ammattikorkeakouluja työelämärelevantin ja laadukkaan opetuksen tuottamisesta. Ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen poistuminen rahoitusperusteista pienentäisi hieman kansainvälisyyden osuutta rahoituksessa. Jatkossa ulkomaalaisten suorittamat ammattikorkeakoulututkinnot huomioitaisiin rahoitusmallissa vastaavin periaattein kuin kotimaisten ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien suorittamat ammattikorkeakoulututkinnot. Kokonaisuutena tällä on erittäin pieni vaikutus ammattikorkeakoulututkintojen kannustavuuteen, sillä niiden perusteella jaettaisiin 40 % kokonaisrahoituksesta. Opettaja- ja asiantuntijavaihdoissa siirtymisellä vaihdon vuorokausikeston laskentaan aiemman vaihtojen lukumäärän sijaan tuettaisiin vaihtojen vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaista järjestämistä. Nykyiseen kriteeriin sisältyvää 5 vrk rajaa on pidetty keinotekoisena ja liian pitkänä käytännön vaikuttavien vierailujen kannalta. Hyvin huomattavaa opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistyötä tehdään selvästi tätä lyhyempien vierailujen puitteissa. Ehdotettavalla asetuksella ei ole vaikutusta ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaismäärään eikä valtiontalouden kokonaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän laatimaan ehdotuksen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi. Työryhmässä oli edustus opetusja kulttuuriministeriöstä, ammattikorkeakouluista ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE:ry:stä. Työryhmä ehdotti joulukuussa 2015 julkaistussa muistiossaan (Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi 2017 alkaen, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:18) muutoksia rahoituksen määräytymisperusteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallityöryhmän muistiosta (2015:18) lausuntonsa antoivat 22 ammattikorkeakoulua, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Akatemia, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, CIMO, Arene ry, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, 12 työnantaja- ja työntekijäjärjestöä, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry ja Uudenmaan alueen kauppakamari. Lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän esittämiin muutosesityksiin pääosin myönteisesti. Selvä enemmistö kannatti esitettyä ammattikorkeakoulututkintojen 40 % osuutta. Kertoimien poistaminen tutkintojen laskennasta jakoi mielipiteitä tätä sel-

13 vemmin enemmistön asiaan kantaa ottaneista kuitenkin kannattaessa asiaa. Kannattajia oli noin 20 tahoa ja vastustajia noin 10 tahoa. Ammattikorkeakoulujen mielipiteet asiasta jakautuvat tasaisemmin. Tutkintoleikkurin sisällyttämistä malliin esitetyllä tavalla kannatti hyvin selvä enemmistö lausunnon antaneista. Huomioita esitettiin erityisesti siitä, että tutkintotavoitteen asettamisessa on huomioitava jo aloittaneet opiskelijat sekä työllisyysnäkökulmat. Lisäksi useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota siihen, ettei leikkurissa tulisi ottaa huomioon maksullisena toteutettua koulutusta. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat 55 opintopistettä suorittaneiden laskentamekanismin muuttamista sekä osuuden laskemista muiden tekijöiden vahvistamiseksi. Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden lisäämistä avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettujen opintojen tekijään sekä sen osuuden kasvattamista kannatti selvä enemmistö lausunnonantajista. Erikoistumiskoulutusten volyymin kasvua jatkossa toivottiin seurattavan ja tehtävän tarvittaessa toimenpiteitä rahoitusosuuden suhteen mikäli tarpeellista. Ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen erillisen tekijän poistamista rahoitusmallista ja huomioimista jatkossa samoin kuin kotimaistenkin opiskelijoiden suoritusten kannatti selvä enemmistö lausunnonantajista. Myös työllisten rahoitusosuuden vahvistamista kannatettiin erittäin laajasti. Lisäksi esitettiin yksittäisiä ehdotuksia vaihtelevista rahoitusosuuksista. Myös työryhmän ehdotusta laadullisen työllistymisen kehittämisestä uraseurannan perusteella kannatettiin laajasti, joskin muutamissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota tietopohjan luotettavuuden varmistamiseen. Opiskelijapalautteen laskennassa kannatettiin laajasti siirtymistä käyttämään uudistettua AVOP-kyselystä saatavaa tietoa. Työryhmän raportissa esitettyihin kysymyksiin esitettiin laajasti vaihdelleita kantoja valituista kysymyksistä sekä kyselyn kehittämisestä erityisesti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa koskien. Kaikki lausunnonantajat kannattivat siirtymistä mittamaan kansainvälisessä vaihdossa suoritettuja opintopisteitä vaihtojaksojen lukumäärän sijaan. Selvä enemmistö kannatti myös henkilöstöliikkuvuuden pisteyttämistä jatkossa vaihtovuorokausien perusteella aiemmin vaihtojen lukumäärän sijaan. Lausuntopalautteen perusteella jatkovalmistelussa syntyneestä luonnoksesta pyydettiin vielä lausunnot ammattikorkeakouluilta ja alan keskeisimmiltä toimijoilta. Lausunnon antoivat Akava ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry sekä 14 ammattikorkeakoulua. Lausunnonantajat pitivät ehdotuksia oikeansuuntaisina. Ehdotusten toimeenpanoa kiirehdittiin, jotta ammattikorkeakoulut pystyvät suunnittelemaan vuoden 2017 taloutensa. Useat lausunnonantajat (Arene, SAMOK, OAJ) korostavat rahoituksen ennakoitavuuden merkitystä korkeakouluille. Strategiarahoituk-

14 6 Voimaantulo sen lisääntymisen ja sen laaja-alaisten kriteereiden pelätään heikentävän ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta suunnitella talouttaan ja toimintaansa. Lausunnonantajat toivovatkin erityisesti strategisen rahoituksen kriteereiden täsmentämistä. Toisaalta jo asetukseen ehdotetut kriteerit nähdään parannuksena työryhmän esitykseen verrattuna. Arenen vaatimus ammattikorkeakoulujen rahoituksen jakoperusteiden vahvistamisesta kerralla koko sopimuskaudelle 2017 2020 saa tukea useilta lausunnonantajilta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä rahoitusta vuodelle 2017. Tällä asetuksella kumotaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (1457/2014). Sen estämättä, mitä 2 :n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, vuoden 2017 rahoitusta laskettaessa otetaan huomioon vähintään viiden päivän pituisten kansainvälisten opettaja- ja asiantuntijavaihtojen kesto. Tilastotiedonkeruiden kehitystyö on käynnissä, minkä johdosta 2 :n 1 momentin 4 kohdan mukaista laskentaa voidaan soveltaa vasta 2018 rahoitusta laskettaessa. Tästä johtuen esitetään säädettäväksi, että vuoden 2017 rahoitusta laskettaessa otettaisiin huomioon vähintään viiden päivän pituisten kansainvälisten opettaja- ja asiantuntijavaihtojen kesto. Asetuksen 5 :n 4 momentissa esitetään, että sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2017 ja 2018 rahoitusta laskettaessa ammattikorkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta, voisi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia ja kasvaa yhteensä enintään 5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Tosiasiallinen rajausprosentti voisi poiketa edellä mainituista minimi- ja maksimirajoista. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen yli- /alijäämä jyvitettäisiin ammattikorkeakoulujen kesken niiden rahoituksen suhteessa. Koska strategiarahoituksen nostamisen takia laskennallisilla tekijöillä jaettava rahoitus pienenee vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin -2,4 %, tulee tämä vähennys huomioon otettavaksi vielä -3 % / +5 -rajauksen päälle. Tämän tasauksen laskennasta voi syntyä yli- tai alijäämää, joka tasataan kaikkien ammattikorkeakoulujen kesken rahoitusosuuksien suhteessa. Käytännössä arviolaskelmien pohjalta laskennallisilla kriteereillä laskettavan rahoituksen vaihteluväli olisi ammattikorkeakouluittain edellä mainitut tekijät huomioon ottaen vuosien 2016 ja 2017 laskennassa välillä -5,5 % ja +2,3 %.