Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden

Samankaltaiset tiedostot
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

Äänekosken biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Biotalouden uudet tuotteet

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Äänekosken biotuotetehdas

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina. Hanna Lappi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Äänekosken biotuotetehdas

Puusta jalostettavat uudet tuotteet

Powered by UPM BioVerno

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Tuontipuu energiantuotannossa

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

Sahauksen kustannuslaskenta

Kaukokuljetustilasto 2005

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Metsätalouden näkymät

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Biotalouden edelläkävijä

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla Veli Pohjonen

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Kuoren rakenne ja kemia

Kaicell Fibers Kainuun Biotalouden Tulevaisuusfoorumi Kajaani Jukka Kantola

Puu vähähiilisessä keittiössä

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre

Maailma tarvitsee Metsää

Miksi vientiteollisuuden kilpailukyky tulee varmistaa? Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä Metsä Fibre Oy

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Uutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU

Äänekosken biotuotetehdas Jari Voutilainen, logistiikkajohtaja, Metsä Group Kymenlaakson kauppakamari,

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Ville Paavola. HAKKEEN LAADUN OPTIMOINTI JUNNIKKALA Oy:n OULAISTEN SAHALLA

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

Biomassan käyttömahdollisuudet

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Tervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen!

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon

Transkriptio:

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus ja biotuotteet

Metsäteollisuuden raakapuun käyttö toimialoittain 2014 Massateollisuus 37,2 Mm 3 Puutuoteteollisuus 26,7 Mm 3 2 27.10.2015

Sellu- ja sahateollisuuden hyödynnettävät sivutuotteet 3 27.10.2015

Puun sahaus 2,2 m 3 raakapuuta = 1,0 m 3 sahatavaraa + 0,7 m 3 haketta 0,3 m 3 purua 0,2 m 3 kuorta Raaka-puusta syntyy sahauksen yhteydessä 13,6 % purua Puun kuoripitoisuus on n. 9 % 4 27.10.2015

Hakkeen seulonta Ennen sellun tai TMP:n valmistusta, kuorittu puu täytyy hakettaa Hake täytyy myös seuloa Purua 1 2 % Ylisuurta haketta peräti 7 % 5 27.10.2015

Sivutuotteiden määrät 2014 Selluteollisuus Miljoonaa m 3 Raakapuuta 29,5 Kuorta 1) 2,66 Haketta 26,85 Purua 2) 0,54 Ylisuurta haketta 3) 1,88 Sahateollisuus Miljoonaa m 3 Raakapuuta 23,6 Kuorta 1) 2,12 Purua 4) 3,21 Haketta 5) 7,50 Purua 2) 0,15 Ylisuurta haketta 3) 0,53 1) Kuoripitoisuus 9 % 2) Purua seulonnasta 2 % 3) Ylisuurta haketta seulonnasta 7 % 4) Purua sahauksesta 13,6 % 5) Haketta sahauksesta 31,8 % 6 27.10.2015

Ylisuuren hakkeen käyttö 7 27.10.2015

Ylisuuri hake Massan valmistuksessa ylisuuri hake jälkikäsitellään Ylisuuri hake muokataan uudelleen massanvalmistusta varten Litistys Murskaus Uudelleen haketus (tikkuhaketus) Saatu massa huonolaatuisempaa kuin akseptihakkeesta 8 27.10.2015

Oksapuuta 9 27.10.2015

Christer Eckerman ja Bjarne Holmbom Åbo Akademi Patentti ja Marcus Wallenberg palkinto 2008 10 27.10.2015

Kokonaisvaltainen raaka-aineen käyttö 11 27.10.2015

Ylisuuren hakkeen erotus arvokomponentteihin Ylisuuri hake Sellutehdas Rouhiminen Palakoon pienentäminen Paineistettu kuumavesiuutto Uuteaineet ja hemiselluloosa Ligniiniuutto Ligniini Valkaisu Selluloosa 12 27.10.2015

Raaka-aine Kuusihaketta Metsä Fibren Rauman sellutehtaalta Ilmakuivaus ja seulonta (8 mm rako) < 8 mm akseptijae > 8 mm ylisuuri hake Rouhinta oksamyllyllä Kylmäkuivaus Säilytys -20 C 13 27.10.2015

Ylisuuren hakkeen määrä 17,30 kg haketta seulottiin 16,30 kg akseptia 1,29 kg ylisuurta (~7.5%) Ylisuuri hake 1000 tonnia haketta 75 tonnia ylisuurta jaetta saatavilla 14 27.10.2015

Raaka-aineen uuteainepitoisuus 5 g absoluuttisen kuivaa puuta Accelerated solvent extraction (ASE) 1) Heksaani 90 C 3 x 5 min uuttosykliä 2) Asetoni:vesi asetoni:vesi 95:5 (v/v) 100 C 3 x 5 min uuttosykliä Gravimetrinen uuteainepitoisuus Pitkä kolonni GC/MS Heksaaniuute Asetoni:vesi-uute Derivatisointi 15 27.10.2015

Gravimetrinen uuteainepitoisuus 1000 tonnia haketta 75 tonnia ylisuurta haketta ~2 tonnia uuteaineita 16 27.10.2015

Uuteainepitoisuus (pitkä kolonni GC/MS) Heksaaniuute Asetoni:vesi-uute 17 27.10.2015

Lignaanit 18 27.10.2015

Uuteaineiden erotus paineistetulla kuumalla vedellä 5 g abs. kuivaa puuta Ionivaihdettu vesi tai 0,15 M NaHCO 3 120, 140, 160, 180 C 5, 10, 20, 40, 60 min 19 27.10.2015

Uutteen ph-arvo 20 27.10.2015

Uuttunut kuiva-aine Vesi 0,15 M NaHCO 3 21 27.10.2015

Neste/neste-uutto Metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE) Pitkä kolonni GC/MS 22 27.10.2015

Kuumavesiuutteiden uuteainepitoisuus Vesi 0,15 M NaHCO 3 23 27.10.2015

Lignaanit HMR Vesi 40 min, 180 C HMR 0,15 M NaHCO 3 40 min, 180 C 24 27.10.2015

Ylisuuren hakkeen arvokkaat uuteaineet Lignaanien määrää ja laatua voidaan säätää uutto-olosuhteilla Matala lämpötila Enemmän HMR:ia Vähemmän muita lignaaneja Vähemmän ligniiniperäisiä komponentteja Korkea lämpötila Vähemmän HMR:ia Enemmän muita lignaaneja Enemmän ligniiniperäisiä komponentteja 25 27.10.2015

NaHCO 3 -lisäyksen vaikutus Vähemmän uuteaineita verrattuna pelkkään veteen MUTTA enemmän uutteen kuiva-aineeseen suhteutettuna Vähemmän ligniiniperäisiä komponentteja Vähemmän hemiselluloosaa uutteessa 26 27.10.2015

Seuraavat askeleet Kuumavesiuuteen fraktiointi eri jakeisiin Hemiselluloosan ja uuteaineiden erotus esim. ioninvaihtokolonnissa Ligniinin uutto ja erotus Selluloosan valmistus Mahdollisten käyttökohteiden kartoitus Massa- ja vesitaseiden lasku Kustannusten laskeminen eri jakeille Lignaanien uutto kuoresta 27 27.10.2015

Kiitos! Lisätietoja: risto.korpinen@luke.fi 029 532 3571 28 27.10.2015