1(9) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 12 YLO LOS-2004-Y-2-113 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2008 ASIA Päätös MTY Elina ja Juha Kylämäen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 60 000 broilerin kasvattamon ja 56 hevosen tallin toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA MTY Elina ja Juha Kylämäki Hallintie 31, 21490 MARTTILA Puhelinnumero: 044 0845800 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 0893423-8 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Broilerikasvattamo ja hevostalli sijaitsevat Marttilan kunnan Heikolan kylässä kiinteistöillä Yli-Anttila-Kylämäki RN:o 1:78. Kasvattamon ja tallin paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 2.1.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Härkätien kuntayhtymä on 6.8.1997 myöntänyt ympäristöluvan 56 hevosen tallille ja 4.3.1998 ympäristöluvan 60 000 broilerille. Hakemusasiakirjoihin on liitetty neljä maanvuokrasopimusta, jotka koskevat noin 32 hehtaarin peltoalaa, lannanluovutussopimus, joka koskee noin 69 hehtaarin peltoalaa, ja sopimus Biolan Oy:n kanssa 900 m 3 :n lantamäärän vastaanottamisesta vuodessa. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
2/9 Broilerikasvattamo ja talli sijaitsevat kaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Paimionjoen keskiosan vesistöalueella (27.021). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Broilerikasvattamon ja hevostallin ympäristö on pääosin peltoa. Lähimmät naapurikiinteistöt sijaitsevat noin 50 metrin ja 150 metrin päässä hevostallin kaakkoispuolella ja noin 100 metrin päässä hevostallin itäpuolella. Broilerikasvattamosta on matkaa lähimmän naapurin asuinkiinteistöön noin 300 metriä. Paimionjoki virtaa noin 50 metriä etäisyydellä broilerikasvattamon pohjoispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan 60 000 broilerin kasvattamon ja 56 hevosen tallin toiminnan jatkamiseen. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 500 000 kiloa broilerinlihaa. Broilerikasvattamo toimii kolmessa rakennuksessa turvepohjaisilla kasvatusalustoilla, jotka uusitaan joka kasvatuserän yhteydessä. Broilereita kasvatetaan untuvikoista noin 40 vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa 6 7. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta joko kuivalantalaan tai Biolan Oy:hyn. Tilalla ja sopimuspelloilla käytettävä lanta varastoidaan katetussa noin 950 m 3 :n kuivalantalassa. Kasvattamo kuivapuhdistetaan harjalla, pestään kuumavesipesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Broilerikasvattamon pesuvedet (noin 85 m 3 vuodessa) johdetaan yhteistilavuudeltaan noin 85 m 3 :n umpisäiliöihin, jotka tyhjennetään kesäisin pellolle. Broilerikasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit ovat katonharjalla. Olemassa olevien kasvattamorakennusten WC-vedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta. Hevoskasvatus käsittää harrastehevosten (ratsu- ja ravihevosten) kasvattamista, kouluttamista ja valmentamista. Tilalla toimii oriasema. Pääasiassa hevoset ovat vieraiden omistuksessa. Hevosia pidetään kahdessa rakennuksessa, tallissa (16 kpl), josta lanta tyhjennetään päivittäin tallin päädyssä sijaitsevaan katettuun noin 330 m 3 :n kuivalantalaan, ja kuivikepohjan (70 m 2 ) päällä pihatossa (40 kpl), joka tyhjennetään 1 2 kertaa vuodessa. Pihaton etuosasta tyhjennetään tarvittaessa kastunutta kuiviketta em. tallin lantalaan. Tarha-alueet ovat isot (noin 10 000 m 2 ) ja niistä poistetaan lanta 1 2 kertaa vuodessa. Tarvittaessa tarhoista poistetaan pintamaata ja vaihdetaan uuteen hiekkaseokseen. Hevoset pestään ilman pesuaineita ja pesuvedet (noin 100 m 3 vuodessa) johdetaan neljän sakokaivon kautta avo-ojiin. Hevosia laidunnetaan kesäisin. Laidunala on noin 40 hehtaaria. Hevoset ovat ulkona myös öisin. Osa laitumista rajoittuu vesistöön ja hevosten juottaminen on järjestetty joko puroista tai täytettävistä juottoammeista. Broilerikasvattamosta tuleva lanta (noin 900 m 3 broilerin kuivikelantaa vuodessa) ja hevostallista tuleva lanta (noin 670 m 3 kuivikelantaa vuodessa) viedään joko Biolan Oy:hyn jatkojalostukseen tai levitetään omille pelloille (38 ha), vuokrapelloille (32 ha) ja sopimuspelloille (69 ha) pääsääntöisesti kesällä. Tilalla on 8 000 litraa polttoainesäiliötilavuutta, jotka sijaitsevat sisätiloissa betonilattialla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 200 litraa, jotka säilytetään tynnyrissä sisätiloissa.
3/9 Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Vedenkulutus on noin 3 000 m 3 vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely ja varastointi. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan kuljettamalla lanta joko suoraan jatkojalostukseen tai varastoimalla lanta asianmukaisessa kuivalantalassa. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. käyttämällä kuivikkeena turvetta. Kasvattamossa on tietokoneohjattu rehunsyöttö sekä roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Broilerikasvattamo tyhjennetään 6-7 kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuja tuodaan kerran viikossa. Hevoskuljetuksia tapahtuu päivittäin. Tilalla kuolleet broilerit (noin 5 tonnia vuodessa) poltetaan päivittäin tilalla sijaitsevassa lämpökeskuksessa. Kuolleet hevoset (noin 0,5 tonnia vuodessa) haudataan tilan alueelle. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Broilerikasvattamorakennuksissa on vikahälytys, joka on kytketty valvontajärjestelmään lämmön, veden, sähkön ja ilmastoinnin jakelun osalta. Lisäksi käytössä on varageneraattorijärjestelmä. Toiminnat on kuvattu laatukäsikirjassa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Marttilan kunnan virallisella ilmoitustaululla 24.11.2006 4.1.2007 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 22.11. 22.12.2006. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 24.11.2006. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Marttilan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 22.11.2006 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Broilerikasvattamon ja hevostallin sijaintipaikoilla suoritettiin 22.1.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.
Lausunnot 4/9 Marttilan kunnanhallitus (16.1.2007) ja Härkätien kuntayhtymä, terveysvalvonnan johtaja (2.1.2007) ovat antamissaan lausunnoissa todenneet, että - toiminta ei tule aiheuttamaan terveydellistä haittaa ympäristölle eikä sen asukkaille. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle ei ole ollut tarpeen varata tilaisuutta vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää MTY Elina ja Juha Kylämäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan olemassa olevan 60 000 broilerin kasvattamon ja 56 hevosen tallin toiminnan jatkamiseen Marttilan kunnan Heikolan kylässä kiinteistöllä Yli-Anttila-Kylämäki RN:o 1:78. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lannan varastointi ja käsittely 1. Broilerikasvattamon ja hevostallin toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 1 570 m 3 kuivalantalatilavuutta ja 42 m 3 pesuvesisäiliötilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä.
5/9 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 9. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista
tilanteista. 6/9 Muut määräykset 16. Tuotantotiloissa syntyvät WC:n jätevedet ja hevostallissa muodostuvat pesu- ja jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Suunnitelma em. jätevesien käsittelystä tulee toimittaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2009 mennessä. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja
tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. 7/9 Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä. Lupamääräykset 9 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksellä 16 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan asetuksen (542/2003) mukaisesti.
8/9 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19-20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Härkätien kuntayhtymän 6.8.1997 ja 4.3.1998 myöntämät ympäristöluvat. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 9/9 Päätös MTY Elina ja Juha Kylämäki Hallintie 31, 21490 MARTTILA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Marttilan kunnanhallitus Härkätien kuntayhtymä, terveysvalvonnan johtaja Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Marttilan kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus