KotiMetsä. Kasvu vauhtiin. Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä

Samankaltaiset tiedostot
METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

KotiMetsä. Kasvu vauhtiin. Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

kannattava elinkeino?

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Perustietoa metsänomistajalle

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

METSÄ SUUNNITELMÄ

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

PTT-ennuste: Metsäsektori

Puukauppa, toukokuu 2008

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Puukauppa, kesäkuu 2009

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Puukaupan sanastoa (1)

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Puukauppa, kesäkuu 2008

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100

Puukauppa, maaliskuu 2011

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

PUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Puukauppa, elokuu 2009

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Jyväskylän kaupungin metsät

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Puukauppa, tammikuu 2009

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Metsä sijoituskohteena

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

Energiapuu ja metsänhoito

Puukauppa, toukokuu 2012

Metsätalouden näkymät

Transkriptio:

KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2014 11.4.2014 Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivu 6 Hyödynnä paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut sivu 8 Metsäsuunnitelma vaatii edelleen maastotyötä sivut 10 11 Taimet ja taimikonhoito avaimet tuottavaan metsään sivu 25 Kirjanpainajan kosiomenot pian käsillä PEFC/02-21-13 Kasvu vauhtiin

2 KotiMetsä 1/2014 Jäsenten edunvalvontaa Pääkirjoitus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien ainoa oma paikallinen organisaatio. Mikä ikinä metsäasioissa mietityttääkin - me tiedämme ratkaisut. Mhy Päijät-Hämeen alueen keskiverto 35 hehtaarin tila maksaa metsänhoitomaksua vuodessa vajaa 140 euroa. Sillä saat paljon: jäsenenä saat käyttöösi ammattilaistemme osaamisen niin metsänhoidossa kuin puukaupassa. Metsänomistaminen on helppoa kun käytät mhy:n palveluita Hoidettu metsä on tuottava sijoitus ja säilyttää arvonsa. Meiltä saat yhdeltä luukulta sekä neuvot että kaikki metsässäsi tarvittavat palvelut parhaaseen hinta-laatu-suhteeseen. Sinä hyödyt kun puukauppa kilpailutetaan Me metsänhoitoyhdistyksessä etsimme sinulle parhaan puukauppakumppanin. Olemme ainoa metsäalan toimija, joka kilpailuttaa puusi. Avullamme saat näin leimikostasi aina päivän parhaan hinnan. Hyöty voi kohteesta ja katkonnasta riippuen olla jopa tuhansia euroja. Metsänhoitoyhdistys huolehtii metsänomistajan eduista Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä puolestapuhuja. Miten riista-, kaava- tai lakikysymykset vaikuttavat metsänomistajan arkeen? Me olemme näissä asioissa sinun edunvalvoja paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä MTK:n kautta Brysselissä asti. Jäsenyydestä on paljon hyötyä! Sinulla on oma, jolta saat maksutta tilakäynnit ja neuvot metsiesi hoidosta. Saat veloituksetta opastusta, koulutusta, tiedotusta, Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehdet tai - tiedotteet sekä Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot. Mhy hoitaa metsien sertifioinnin jäsentensä puolesta (erikseen sertifiointiin liittyjille maksullista). Mikä muuttuu vuonna 2015? Metsänhoitoyhdistyslaki päättyy nykyisen muotoisena. Tämä tarkoittaa metsänomistajiemme päätösvallan kasvua omassa yhdistyksessään. Nykyisen lain moninaiset toiminnan rajoitteet sekä määräykset poistuvat ja mhy voi jatkossa toimia ja kehittyä täysin metsänomistajajäsentensä toiveiden mukaisesti. Myös edunvalvontaketju vahvistuu paikallistasolta Brysseliin saakka. Kaikki metsänhoitoyhdistyksen nykyiset jäsenet säilyvät jäseninä. Ensimmäinen jäsenkortti on jo postissa! Jäsenet pääsevät näin hyödyntämään jäsenetuja jo vuonna 2014 sekä saavat käyttöönsä laajenevat jäsenedut heti vuoden 2015 alusta lähtien. Edunvalvontaterveisin Jari Yli-Talonen Puheenjohtajan palsta Sertifiointi metsänomistajan näkökulmasta Sertifiointi: komea blanketti, joka on aikoinaan tullut postissa, koristeenaan suurella kirjoitettu PEFC. Se on asetettu kirjahyllyyn arvoiselleen paikalle, metsätaloussuunnitelman viereen. Tarkemmin ajateltuna se on kuitenkin ollut osana arvokasta työtä, jolla metsäomaisuuden tuottoa on vauhditettu. Se on myös näyteikkuna maailmalle suomalaisesta metsänhoitokulttuurista. Sertifioinnin tarve tuli aikoinaan ajankohtaiseksi, kun markkinoille ilmaantui puutavaraeriä maailmalta uhanalaisista puulajeista sekä kasvupaikoista, pääasiassa Etelä-Amerikan sademetsistä ja Afrikan mantereelta. Puutavaratuotteiden markkinointi valveutuneille kuluttajille oli varmistettava tuotteen alkuperän ja koko jalostusketjun osoittavalla sertifikaatilla. Kaksi kolmasosaa koko maailman metsistä on jo sertifioitu, ja PEFC on ylivoimaisesti käytetyin merkki. Teollisuuden tarvitsemasta puusta on oltava noin 70 % sertifioitua, tuontipuu ei useinkaan täytä sertifikaattivaatimuksia. Tästä johtuen kotimaisen puun on oltava lähes 100 % sertifioitua: esimerkiksi Versowoodin hankkimasta puusta 98 % täyttää kriteerit. Jos metsänomistaja jättäytyy sertifioinnin ulkopuolelle, esimerkiksi ykkösluokan pohjavesialueen metsänhoidolle asettamien lievien rajoitusten vuoksi (lannoitus ja kantojen nosto), ottaa metsänomistaja kyllä metsätilalleen melkoisen riskin: niin markkinoinnissa kuin myös hinnassa. Suomessa on yleisesti käytössä metsänomistajien liittojen hallinnoima PEFC-ryhmäsertifiointi, joka on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi ja mahdollistaa pientenkin tilojen mukanaolon. Uusi metsänomistaja pääsee PEFC-sertifiointiin mukaan ilmoittautumalla metsänhoitoyhdistykseen. Tiukat korjuukriteerit sertifioinnissa ovat nostaneet puunkorjuun laadun Suomessa huipputasolle. Metsäkuviot säilyvät hyvin elin- ja kasvukelpoisina myös korjuutapahtuman jälkeen, tämä jouduttaa omalta osaltaan metsän uudistumista ja elinympäristöjen säilymistä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa jäsenilleen maksuttoman PEFC-sertifioinnin, tämä on ehkä tärkein jäseneduista, joita voimme metsänomistajajäsenillemme tarjota. Nastola 30.3.2014 Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja KotiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p. 040 848 4861 www.mhy.fi/paijathame Kannen kuva: Joonas Karjalainen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

KotiMetsä 1/2014 3 PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut kommentoida avoimesti. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, tiivistää Lea Jylhä MTK:sta. PEFC sopivin suomalaisiin metsiin PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on Reijo Ikonen tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleenorganisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana, kertoo Jylhä. Kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki Sertifiointi kirosana vai mahdollisuus? Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on ollut käytössä lähes 15 vuotta. Järjestelmän käyttöönoton alkuaikoina tuosta sanahirviöstä tuli melkein kirosana, koska sen pelättiin rajoittavan yksityisen metsänomistajan oikeutta omaan metsäomaisuuteensa ja tuovan teollisuudelle runsaasti lisäkustannuksia. Kuten vuosien mittaan on nähty, mitään merkittäviä hakkuurajoituksia järjestelmä ei ole tuonut tullessaan. Suurimmat rajoitukset ovat olleet säästöpuiden jättäminen sekä vesistöjen ja metsälakikohteiden suoja-alueiden tarkentuminen. Merkittävä parannus vuosien kuluessa on ollut se, että metsäsertifioinnin kriteeristö on yhtenäistynyt metsälainsäädännön kanssa. Näin hämmentäviltä tulkintaeroilta on vältytty ja ylivarovaisuus esimerkiksi suojakaistojen osalta on poistunut. Sertifioinnista aiheutuvat taloudelliset vahingot metsänomistajille ovat tänä päivänä pääsääntöisesti varsin pienet. Sertifiointi takaa sahatavaralle markkinat Versowoodin korjaamista puista 98 % on PEFC-sertifioiduista metsistä. Versowood saa käyttää tuotteissaan PEFC-merkkiä, mikä edellyttää tarkkaa alkuperän seurantajärjestelmää. Miksi sertifiointia tarvitaan? Versowood Oy:n kokoinen yritys ei pysty tänä päivänä myymään kaikkia tuotteitaan taloudellisesti kannattavaan hintaan ilman PEFC-merkkiä, joten metsäsertifiointi on koko toiminnan kannalta tärkeä. PEFC-merkin käyttöoikeus edellyttää puuta jalostavalta yhtiöltä voimassa olevan alkuperäketjusertifikaatin, eli sertifioidun raaka-aineen lisäksi ostajalla pitää olla tarkasti tiedossa, mistä puut on kaadettu. Puun alkuperätieto kulkee kauppakirjan avulla aina kannolta tehtaalle saakka, jolloin sertifioidun puun osuutta pystytään luotettavasti seuraamaan toimintaketjun eri vaiheissa. Järjestelmä on kallis ja työläs ylläpitää, mutta se on välttämätön sahatavaran ja sen jatkojalosteiden myynnin kannalta. Ilman sertifioituja metsiämme ja yrityksiä, jotka ylläpitävät raaka-aineen alkuperän seurantajärjestelmää, suomalainen metsäteollisuus näivettyisi tiukassa kilpailutilanteessa ruotsalaisia, saksalaisia ja muita merkittäviä metsäteollisuusmaita vastaan. Metsänomistajan puille ostaja käypään hintaan Suomalaisille metsänomistajille metsäsertifioinnissa mukana oleminen on paras keino varmistaa, että puille löytyy jatkossakin ostajia ja niistä saa käyvän hinnan. Sertifioinnin ulkopuolelle jättäytyvät tilat saavat varmasti myytyä puunsa myös tulevaisuudessa, mutta tarjontatilanteesta riippuen kantohinnoissa voi olla merkittävä ero sertifioituihin metsiin verrattuna. Puu- ja paperituotteiden ostajille sertifiointi antaa takuun siitä, että puut eivät ole peräisin suojelualueilta, vaan ne on hankittu kestävästi hoidetuista talousmetsistä, joissa metsäluonnon monimuotoisuus on otettu huomioon. Tavallinen kuluttaja voi luottavaisella mielellä ostaa PEFC-merkillä varustettuja tuotteita, sillä Suomessa niin metsänomistajat kuin teollisuus toimivat kestävällä pohjalla, metsien parasta tulevaisuutta miettien. Sertifiointia ei siis pidä nähdä toimintaamme rajoittavana riesana, vaan se on koko metsäalan kannalta suuri mahdollisuus, jonka avulla pystymme tarjoamaan korkealaatuisia metsäteollisuustuotteitamme ympäri maailmaa myös jatkossa. Jussi Torpo metsäpäällikkö Versowood Oy

4 KotiMetsä 1/2014 Puukauppa Päijät-Hämeessä Puukauppavuosi 2013 muodostui Päijät-Hämeen alueella kaikkien aikojen vilkkaimmaksi. Ja vuoden 2014 alku on talven haasteista huolimatta selvästi edellä viime vuotta. Puulla oli koko viime vuoden erittäin hyvä kysyntä, joka näkyi lähes kaikissa hakkuutavoissa hieman nousevana keskihintatasona. Valtakirjakaupalla parempi hinta Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen määrä kasvoi vuonna 2013 kaikkien aikojen ennätykseen: toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli 72,8 prosenttia. Hakkuupaisuma huomioiden puukaupan toimeksiannot nousivat ensimmäisen kerran Puukaupallinen tiedottaminen reiluun miljoonaan kuutioon. tärkeää Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja, Hyvä kysyntä on jatkunut alkuvuoden ajan, talviharvennuksia lukuun ottamatta. Männyn- ja kuusen runkohinnoittelukauppaa on käyty aktiivisesti. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin viime vuonna edelleen pääosin nuorten metsien ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet hämmentävän paljon korkeampia kuin ilman kilpailutusta puunsa myyvien metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa tuhansien eurojen erot. Puukaupallinen tiedottaminen on hoidettu suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy hoitoon ja ensiharvennusrästien purkamiseen. metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaa- Metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän Päijät-Hämeen osalta mm. mhy:n nettisivuilta, HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Keskihinnat 2014 maaliskuu HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Valtakirjakauppojen keskihinnat miseen. /mfirmojen Erityisen suoraan suuri ostojen rooli keskihinnakaikki kilpailutuksen keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Keskihinnat 2014 maaliskuu Energianpuulla mäntytukki lisäksi 58,8 on katkonta-aineiston hyödyntämisellä 57,52 58 Valtakirjakauppojen keskihinnat /mfirmojen suoraan ostojen keskihinnakaikki päätehakkuukaupat, /m3 kuusitukki riitti kysyntää parhaan 58,7 tarjouksen etsimisessä. 56,78 57,5 61 /m3 keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) mäntytukki 58,8 57,52 58 58,8 58,7 koivutukki kuusitukki Tarjousten 43,0 58,7 ja puutavaralajien laatujen 39,15 56,78 erilaisuus 17,8ja 43,0 esim. runkohintatarjousten 16,0439,15 vertailu 16,740,8 40,8 57,5 61 Energiapuukauppa mäntykuitukoivutukki jatkui erittäin vilkkaa- na. Vuoden kuusikuitu aikana mäntykuitu tienvarteen toimitetun perinteisiin 20,2 17,8 tarjouksiin verratessa ovat 17,816,04 nosta- 18,716,7 56 koivukuitu energiapuun kokonaismäärä kuusikuitu 18,6 nousi lähes neet voimakkaasti 20,2 16,04 valtakirjakaupan suosiota. 17,8 1718,7 56 koivukuitu 18,6 16,04 17 190 000 k-m³. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä Kilpailutus puumarkkinat.fi- 51 51 sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän portaalissa 57,52 Energialle ja Lahti Energian laitokselle. 56,7857,52 46 Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä Sähköinen puukauppa alkoi 39,15 Päijät-Hämeessä tammikuun lopussa 2013. 16,04Tällöin 16,04 41 56,78 46 43,0 39,15 43,0 valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Metsänomistajat saavat, tukien vähenemisestä huolimatta, kaikkien laskutettujen muussakin mhy:ssä Päijät-Hämeen lisäksi. 16,04Nyt 0 puumarkkinat.fi-pilotointi aloitettiin 17,8 kahdessa 41 17,8 16,04 kulujen jälkeen energiapuustaan edelleen sähköinen puukauppa on levinnyt koko maan 0 36 0 36 0 pääosin plus-merkkisen tilityksen. Tämä alueelle. mäntytukki mäntytukki kuusitukki koivutukki koivutukki on mhy:n energiapuutoimitusten, energian Kilpailuttaminen toteutetaan sähköisesti hinnan sekä Kemera-tuen ansiota. eli puumarkkinat.fi-portaalin kautta Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat /m³ maaliskuu Tukkipuu 2012 2013 2014 2014 Mänty 43,77 43,79 43,3 Kuusi 47,89 43,75 38,9 Koivu 35,05 33,75 37,7 Kuitupuu 2012 2013 2014 Mänty 12,81 13,49 12,3 10,1 16 Kuusi 14,27 13,58 13,0 14,1 15 15 Koivu 12,70 12,69 12,9 10,7 14 HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat /m³ 14 Keskihinnat HINTAVERTAILU 2014 maaliskuu ERI KAUPPATAVOILLA 13 Tukkipuu Keskihinnat 2014 maaliskuu valtakirjakauppojen 2012 keskihinnat 2013 /mfirmojen suoraan 2014 ostojen keskihinnakaikki harvennuskaupat keskihinnat 13 mäntykuitu /m3, (Harvennukset, kuusikuitu Metlan tilasto koivukuitu Etelä Suomi) Mänty mäntytukki valtakirjakauppojen 49,94 keskihinnat 51,51 54,4 /mfirmojen suoraan 52,9 ostojen keskihinnakaikki 46,72 54,4 49,6 harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Kuusi kuusitukki mäntytukki 49,93 50,91 51,454,4 50,7 47,72 46,72 51,4 49,1 49,6 /m3 koivutukki kuusitukki 38,251,4 37,4 47,72 37,7 49,1 /m3 54,4 Koivu mäntykuitu koivutukki 38,51 38,76 15,738,2 38,4 14,74 38,2 37,4 15,1 37,7 54 54,4 Kuitupuu kuusikuitu mäntykuitu 2012 2013 15,215,7 2014 15,84 14,74 15,6 15,1 51,4 54 kuusikuitu 15,2 15,84 15,6 51,4 Mänty koivukuitu 15,22 15,41 15,4 15,0 14,12 15,7 14,6 52 koivukuitu 15,4 14,12 14,6 52 50 Kuusi 16,58 16,54 15,9 15,2 50 Koivu 14,55 15,31 15,1 15,4 48 48 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat /m³ 46,72 46 47,72 46,72 46 Tukkipuu 2012 2013 2014 47,72 44 37,4 44 Mänty 56,87 58,64 58,5 14,74 58,8 37,4 42 14,74 42 Kuusi 56,55 58,69 58,7 15,84 58,7 15,84 40 14,12 40 38,2 Koivu 44,63 44,14 42,5 14,12 43,0 38,2 0 38 Mänty kokorunko 52,46 52,87 51,5 52,40 38 0 36 0 Kuusi kokorunko 53,44 54,15 52,2 53,1 36 mäntytukki kuusitukki koivutukki mäntytukki kuusitukki koivutukki Kuitupuu 2012 2013 2014 Mänty 17,94 17,84 17,3 17,8 Kuusi 20,31 20,46 20,3 20,2 Koivu 17,32 17,68 17,0 18,6 (www.puumarkkinat.fi). Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat hoitaneet metsänomistajat. Puukaupan kilpailuttaminen käy erityisen kätevästi ja edullisesti puumarkkinat.fi-palvelun kautta myös itse puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta. 18 18 /m3 /m3 22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 16 sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat leimikoiden kilpailutuksen kaikkien puunostajien kesken. Lisäksi vertaillaan aina leimikkokohtaisesti tukinkatkonnan ja erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on siis selvästi lisännyt vertailujen tarvetta. Olemme jatkossakin aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppavuodesta 2014 näyttäisi olevan tulossa jopa vuotta 2013 vilkkaampi. Puukauppaterveisin Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Päätehakkuut, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 Päätehakkuut, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 58,8 58,7 /m3 /m3 Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen /m3 (päätehakkuut suoraan ostojen Etelä Suomen keskihinnat /m3 alueella, (päätehakkuut Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen pois alueella, lukien Metsäntutkimuslaitos, mhy:n valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Metlan tilasto Etelä Suomi) Päätehakkuut, kuidun keskihinnat maaliskuu 2014 Päätehakkuut, kuidun keskihinnat maaliskuu 2014 17,8 17,8 20,2 18,6 18,6 Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen /m3 suoraan (päätehakkuut ostojen Etelä Suomen keskihinnat alueella, /m3 (päätehakkuut Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen alueella, pois lukien mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Kaikki päätehakkuukaupat, Metlan tilasto Etelä Suomi) keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 Harvennukset, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 Firmojen (harvennukset suoraan ostojen Etelä Suomen keskihinnat alueella, /m3 (harvennukset Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen pois lukien alueella, mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, Kaikki harvennuskaupat (Harvennukset, keskihinnat Metlan tilasto /m3, Etelä Suomi) (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, kuidun kuidunkeskihinnat maaliskuu 2014 HERRALAN SAHA OY - SINCE 1903 - PAIKALLINEN PUUNOSTAJA 17 17 16 16 15 15 14 14 13 13 12 12 15,7 15,7 15,4 15,2 15,4 15,2 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (harvennukset Etelä Suomen /m3 (harvennukset Etelä Suomen alueella, alueella, Metsäntutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, pois pois lukien lukien mhy:n mhy:n valtakirjakaupat) valtakirjakaupat) Kaikki Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi)

KotiMetsä 1/2014 5 Puumarkkinat toimineet hyvin Metsäsektori on viimeisten parin vuoden ajan poikennut positiivisesti yleisestä taloudellisesta toimeliaisuudesta. Puukauppoja on tehty vilkkaasti ja puun hinta on ollut vakaa. Metsäteollisuuskin on tehnyt kohtuullista tulosta. Papereita lukuun ottamatta vienti on vetänyt hyvin ja vientihinnat ovat varsin hyvällä tasolla. Metsäteollisuusyritysten omien arvioiden mukaan tilanne jatkuu samantapaisena tämän vuoden ja PTT:n tuore ennuste lupaa tilanteen jopa paranevan. Metsäteollisuuden vienti on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Nykyiseen suhteellisen hyvään tilanteeseen Suomessa ovat vaikuttaneet puumarkkinoiden toimivuus eli puun saatavuus ja valuuttakurssien suhteet. Monissa kilpailevissa maissa on ollut puupulaa ja esimerkiksi Ruotsin asemaa sahatavaramarkkinoilla on haitannut vahva kruunu. Ennusteiden mukaan taantumasta toipuminen viivästyy edelleen, mikä siirtää metsätuotteiden kysynnän piristymistä. Keskeiset ennusteluvut vuosina 2014 2015 Pellervon taloustutkimus: Suhdanne-ennuste 3.4.2014 VIENTIMARKKINAT: 2013 -> 2014 %-muutos 2014 -> 2015 %-muutos Paperi, määrä -5 - -3-6 - -4 Paperi, hinta -2 - -1 0 2 Kartonki, määrä 1 2 1-3 Kartonki, hinta 1 3 1-3 Massa (sellu), määrä 4 6 5-7 Massa (sellu), hinta 2 4-6 - -3 Sahatavara, määrä 3 4 4-6 Sahatavara, hinta 2 3 3-4 PUUMARKKINAT: Puun tuonti 1 3 1-3 Markkinahakkuut 1 3 0-3 Puukaupat yksityismetsistä 1 4 1-3 Puun nimellishinta - tukkipuu 1 3 2-4 - kuitupuu 0 2 0-2 Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi, KUMULATIIVISET OSTOMÄÄRÄT (Metsäteollisuus ry:n jäsenet, lähde METLA, Metinfo) Puuta hakattu ja myyty vilkkaasti uhkaako ylitarjonta? Huonoista korjuukeleistä huolimatta puuta on korjattu metsistä vauhdikkaasti. Niinpä monilla sahoilla varsinkin kuusitukkivarastot ovat ääriään myöten täynnä. Varastoja ei ole pienentänyt edes sahauksen lisääminen. Pitkästä aikaa kuusitukista, varsin katkotusta, on nyt ylitarjontaa. Alkuvuonna puukauppoja on tehty vilkkaasti ja ennusteiden mukaan tarjontaa on jatkossakin varsin paljon. Mennäänkö jo ylitarjonnan puolelle? Pelko on, että ainakin talvikorjuuta vaativien leimikoiden kysyntä tulee olemaan erittäin vaisua. Huonojen korjuukelien vuoksi suuri määrä jo ostettuja leimikoita odottaa tulevia talvisia korjuukelejä. Lisäksi energiapuun tarve on kivihiilen käytön lisääntymisen myötä vähentynyt, mikä heijastuu myös kuitupuun menekkiin ja kysyntään. Heijastuuko Ukrainan kriisi vienti- ja puumarkkinoille? Miten Venäjän kauppasaarto ja heikentynyt rupla vaikuttavat vientimarkkinoihin ja esimerkiksi puun tuontiin? Mikäli kauppasaarto toteutuu, tulee markkinoilla tilaa pohjoismaiselle sahatavaralle. Tämä tietäisi tukin kysynnän selvää lisääntymistä nykyisestä. Jos kauppasaarto ei toteudu, heikentynyt rupla saattaa lisätä puun tuontia ja entistä enemmän kotimaista puuta jäisi vaille käyttöä. Kehysriihen esitys kiristää myyntiverotusta Hallituksen kehysriihessä vältyttiin metsämaan kiinteistöverolta. Pääomatulojen veroa kuitenkin nostettiin 30000 euron ylittävän tulon osalta 33 prosenttiin. Päätös saattaa osaltaan vauhdittaa tämän vuoden puunmyyntejä. Metsänomistajien kannattaa huomioida kauppaa tehdessään, että verotus tapahtuu kassa-periaatteella eli tulot kannattaa ajoittaa mahdollisimman paljon tälle vuodelle. Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi KUM. OSTOT, 1000 M3 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2014 2011 2012 2013 Puumarkkinat.fi juhlii 1-vuotissynttäreitään Puumarkkinat.fi -palvelu on metsänomistajajärjestön oma tuote, jonka tarkoituksena oli tuoda puukauppaan vauhtia ja ennen kaikkea avoimuutta ja tasapuolisuutta. Verkkopalvelun kautta leimikot menevät tarjolle kaikille ostajiksi rekisteröityneille samanaikaisesti. Sen kautta puukaupan osapuolien on myös helppo nähdä ja arvioida puukaupan tilannetta ja tarjontaa eri puolella maata. MTK:n metsänhoitoyhdistyksille teettämä 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 VIIKKO Vaikka viime vuosi oli historian vilkkaimpia puukauppavuosia, puuta on myyty alkuvuonna ennätystahtiin. Puumarkkinat.fi -palvelu on ollut metsänhoitoyhdistysten käytössä nyt reilun vuoden ajan. Palvelu otettiin ripeästi käyttöön ja mukana ovat nyt liki kaikki puuta välittävät metsänhoitoyhdistykset ja ostajat. Palvelu on vakiinnuttanut paikkansa puumarkkinoilla. Vuodessa palvelun kautta on myyty ja ostettu yli 10 miljoonaa m3 puuta, 95 000 hehtaarin alalta ympäri Suomen. Kaikkiaan puuta on ollut tarjolla 15 000 kohteesta. Mhy Päijät-Hämeen kaikki valtakirjakaupat ovat menneet ostajille tarjolle palvelun kautta. Myös metsänomistajat ovat käyttäneet palvelua halutessaan omatoimisesti kilpailuttaa leimikkojaan. Palvelua on kehitetty koko ajan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa metsänomistajajärjestön tietotekniikkatalo Silvadata Oy. Anne Rauhamäki MTK Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. Ota yhteyttä puh. 010 8425 100 www.versowood.fi

6 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa! maaliskuussa 2014 sänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yh- Toiminnanjohtajan allekirjoitus vollisuus poistuu ilman erillisilmoitusta. Sinun ei siis metsänomistajana tarvitse tehdä yhtään mitään. -etuihin. Osan näistä yhdistys tuottaa itse, osan saat jäsenenä käyttöösi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kautta tai valtakunnallisesti neuvoteltuna. Jäsenpalveluina yhdistys tulee tarjoamaan mm. maksuttoman tilakäynnin, neuvonnan ja koulutukset sekä jäsenlehdet. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. xxxxxxxxxxx Metsänhoitoyhdistyksen jäsenel- xxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxx le tämä tarkoittaa entistä parempaa palvelua. xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx Metsänomistajalle tärkein viesti on, että hänen xxxxxxxxxx ei tarvitse xxxxxxxx tehdä mitään. Yhdistys toimii ja vaikuttaa jatkossakin, jäsenmaksun maksamalla pysyy jäsenenä ja palvelut ja edut vaan paranevat, tiivistää Hyvä toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. metsänomistaja Uudessa laissa yhdistystä ei sen sijaan enää velvoiteta palvelemaan metsänomistajia Tässä kirjeessä tiedotamme metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva tasapuolisesti. Yhdistys laki muuttuu on vuoden 2015 alusta. Siitä huolimatta perusajatuksemme säilyy: Palvelemme alueemme ensisijaisesti jäseniään varten, joten jäsenet ja ei-jäsenet metsänomistajia voi samalla vahvalla ammattitaidolla kuin ennenkin. asettaa eriarvoiseen asemaan. Luonnollisesti vain jäsenet saavat jäsenedut. Monessa Metsänhoitoyhdistys yhdistyksessä varmasti hinnoitel- pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä, jota ohjaa jäsenistöstä valittu laan palveluitakin hallinto. uudelleen Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien puolesta ja metsänomistajien parhaaksi. niin, että jäsenet saavat ne halvemmalla. Siksi yhdistyksen jäsenyys kannattaa, Jäsenyytesi toteaa MTK:n metsäjohtaja metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. Sinun Juha ei siis distyksenä tarvitse ja toimintaa tehdä mitään. ohjaavat jatkossakin jäsenistöstäm- jäsenpalveluita ja etuja tarjoavat alennuksia. Tämän kaikille nykyisille jäsenilleen Yhdistyksen Verohallinto jäsenille kantaa metsänhoitomaksun Lisäksi paikalliset vielä yritykset tänä syksynä. vuonna. Yhdistyksesi lähettää Hakkarainen. Tämän jälkeen me valittu metsänhoitoyhdistyksen valtuusto ja hallitus. jäsenmaksun kerää yhdistys vuoden itse. paikalliset alennukset huhtikuun puolivälissä jäsenkortin, jossa on sekä tietoa Edelleen jäsentensä Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien etujen puolesta maan tulevaisuudessa entistä retkeilyvarusteisiin. jäsenyydestä että jäseneduista, Koko järjestö tulee panosta- liittyvät metsätyövälineisiin ja oma yhdistys Panostamme ja metsänomistajan entistä enemmän parhaaksi, jäsenpalveluihin enemmän jäsenpalveluihin ja etuihin. ja Ensimmäiset Valtakunnallisena edut saat jäsenpal- käyttöösi joita alla pääset hyödyntämään jo Vaikka yhdistyksen toimintaa ohjaava laki joiltakin olevalla osin jäsenkortilla, Jäsenyys ole metsänhoitoyh- hyvä! vakuuttaa Yli-Talonen. muuttuu, pysyy perusajatus distyksessä jatkuu entisellään samana: Metsänhoitoyhdistys lakimuutoksesta huolimatta. palvelee edelleen alueensa met- Myös metsänhoitomaksuvel- veluna tulemme tarjoamaan mm. metsiesi PEFC sertifioinnin, ajankohtaista tietoa metsätaloudesta sekä yritysyhteistyökumppaneittemme tarjoamia etuja ja alennuksia jäsenille. Jäsenetujen käytöstä saat ennakkomaistiaisen jo tänä tänä vuonna. Ensi vuonna jäsenedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat jäsenedut. Ohessa tiivistettynä valtakunnalliset ja paikalliset jäsenedut, jotka saat näyttämällä jäsenkorttiasi ko. liikkeessä. Anne Rauhamäki Minna Lautala Jäsenkortti 2014 Mhy Päijät-Hämeen yhteistyökumppaneiden edut jäsenille vuonna 2014 Paikalliset yhteistyökumppanit: Trekki-retkeilyvarustemyymälät Lahdessa (Hämeenkatu 15), Heinolassa (ABC-Liikenneasema,Työmiehentie 33) ja Riihimäellä (ABC-Liikenneasema, Kinturintie 2): -10 % normaalihintaisista tuotteista Pienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie 6): metsurin turvavarusteista -15 % normaalihinnasta Valtakunnalliset jäsenedut: Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): tarvikkeet ja varusteet -10 % normaalihinnasta Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia. PEFC/02-31-120 Lahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu 27): varusteet, tarvikkeet, turva-asut -10 % normaalihinnasta Yhdistyskohtaiset Rauta-Juurikkala (Villenkatu jäsenedut: 42, Heinola): metsä-tarvikkeet ja -varusteet -10 % normaalihinnasta Maksuton puunmyyntisuunnitelma Valtakunnalliset Maksuton yhteistyökumppanit: metsäkäynti Mhy:n koulutusillat ja tapahtumat kaupan Paikalliset päälle yhteistyökumppanit Agrimarket: Xxxxxxxxxx Jonsered-sahan xxxxxxxxxxxxxxxx ostajalle kypärä Aarre-lehti: kestotilaus tarjoushintaan + luontokirja kaupan päälle. Tarjous voimassa 30.4.2014 asti. BRP: mönkijän tai moottorikelkan ostajalle varustepaketti Savotan Puoti: tehoheinäin etuhintaan

KotiMetsä 1/2014 7 Metsän uudistusalojen kulotuksia on lisättävä Kulotus hyödyttää metsää monin tavoin. Valtiolta voi saada tukea sekä metsänhoidolliseen että luonnonhoidolliseen kulotukseen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme auttaa käytännön toteutuksessa. Metsän uudistusalojen kulotusmäärät ovat romahtaneet 1960- luvun jopa kymmenistä tuhansista hehtaareista reilusti alle tuhanteen hehtaariin. Kulotuksen käyttö metsänuudistamisessa hiipuu edelleen korkeiden kustannusten sekä ammattitaidon häviämisen takia, vaikka kulotuksen hyödyt ovat kiistattomat. Myös Mhy Päijät-Hämeen toteuttamat kulotukset ovat vähentyneet, mutta kulotusperinne ei ole päässyt katkeamaan. Valtiolta tukea kulotukseen Metsänhoidolliseen kulotukseen saa valtiolta tukea osaan kustannuksista. Luonnonhoidollinen kulotus tarjoaa uuden mahdollisuuden säilyttää tuli osana metsäluontoa, sillä se voidaan toteuttaa kokonaan luonnonhoitotuella. Luonnonhoidollista kulotusta voidaan toteuttaa uudistusaloilla säästöpuuryhmien polttona. Metsäpaloilla on tärkeä merkitys suomalaiselle metsäluonnolle. Tämän takia PEFC- metsäsertifioinnissa on määritelty vähimmäismäärät kulotuksille. Viime vuonna määrät jäivät reilusti alle tavoitteesta, ja sertifikaatti oltiin vaarassa menettää. Sertifikaatin menetyksellä olisi ollut suuri merkitys puukaupalle, sillä metsäyhtiöt ovat sitoutuneet ostamaan sertifioitua puuta. Hankalasta tilanteesta selvittiin lupaamalla kulotusmäärien nousevan tänä ja ensi vuonna. Kulotus edistää taimikon kasvua ja lisää monimuotoisuutta Kulotuksella on monia hyötyjä metsälle. Uudistusalan kulotus luo suotuisat olosuhteet taimille vapauttamalla ravinteita, vähentämällä happamuutta ja nostamalla maan lämpötilaa, sekä vähentämällä pintakasvillisuuden kilpailua. Myös metsän terveydellistä tilaa voidaan parantaa, sillä kulotus voi vähentää tuhohyönteisiä ja juurikäävän sienirihmastoa. Poltetut säästöpuuryhmät saattavat houkutella paikalle kaarnakuoriaisten luontaisia vihollisia. Poltettujen alojen on todettu Tiina Ojansivu Tiina Ojansivu Uudistusalan kulotus vapautta ravinteita ja vähentää pintakasvillisuuden kilpailua. Säästöpuuryhmän poltto on osa luonnonhoidollista kulotusta. Miksi metsämaita kulotetaan? Osalla metsiemme uudistusaloista on perusteltua valmistella viljeltävä alue kulotuksella uuden kasvun turvaamiseksi. Kulotus ei yleensä yksin riitä, vaan useimmiten tarvitaan vielä maanpinnan käsittely esimerkiksi kaivurilla. Kulotettavia uudistusaloja ovat lähinnä paksukuntaiset useamman sukupolven havupuuvaltaiset puolukka- ja mustikkatyypin kankaat. Kulotus on hallittua tulen käsittelyä, jonka avulla poltetaan uuden puusukupolven tieltä haitallinen roskapuusto, hakkutähteet, pintakasvillisuus ja päällimmäisen humuksen osa tuhkaksi. Kasvien jätteiden palaessa palautuvat niiden maasta ottamat kivennäisaineet takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Useimmat uudistusalalla olleista sienitaudeista ja tuhohyönteisistä kuolevat kulottaessa. Hakkuutähteiden palaessa täydellisesti vähenevät tuhohyönteisten lisääntymismahdollisuudet. Kulotuksen tiedetään alentavan maan happamuutta ja maan lämpötila nousee. Muodostettava taimikko saa riittävästi valoa. Onnistuneessa kulotuksessa aikaisemmin kasvanut pintakasvillisuus kuolee, mutta yleensä toisena ja viimeistään kolmantena kesänä on alueella pääosaltaan uusien lajien muodostama kasvillisuus. Se ei ole läheskään yhtä haitallinen taimikolle kuin aikaisempi paksu sammal-, heinä- ja varpukasvillisuuden sekä kuusen alikasvoksen muodostama peitto. Pertti Mäkinen " Nimi: houkuttelevan paikalle vaateliasta palosta riippuvaista hyönteislajistoa, myös uhanalaisia lajeja. Monipuolinen lajisto ylläpitää metsän luontaista toimintaa, ja ennalta ehkäisee tuhohyönteisten massiivista lisääntymistä. Kulotus alkaa leimikkoa suunnitellessa Kulotuksen suunnittelu on aloitettava ennen hakkuun toteuttamista, sillä tuen saaminen edellyttää hankesuun- LUKIJAN PALVELUKORTTI Olen kiinnostunut metsäsuunnitelmasta Toivon, että metsäsuunnittelija ottaa minuun yhteyttä Haluan sähköisen tiedotteen, sähköpostiosoitteeni: Osoitteenmuutos / uusi puhelinnumero Metsänomistajan yhteystiedot: Metsän sijaintikunta: Vanha osoite: Uusi osoite: Puhelinnumero: Viesti: nitelman laatimista ja alaa valmistellaan polttoa varten jo hakkuun yhteydessä. Metsänhoidollista kulotusta varten hakkuutähteitä levitetään tasaisesti uudistusalalle. Säästöpuuryhmien poltossa hakkuutähteitä kasataan säästöpuuryhmään sekä sen reunoille riittävän palovoimakkuuden saamiseksi. Säästöpuut, joiksi soveltuvat mänty ja lehtipuut, jätetään yhtenäiseen ryhmään uudistusalalle. Tiina Ojansivu Metsäsuunnittelija, arvioitsija

8 KotiMetsä 1/2014 Perinteinen metsäsuunnittelu pitää pintansa Perinteisen metsäsuunnittelun suosio ei ole hiipunut, vaikka näin epäiltiin laserkeilauksen tehdessä tuloaan. Laserkeilaus on suunnittelijalle vain apuväline kuten ilmakuvakin. Maastossa tehtävä metsäsuunnitelma antaa edelleen ajantasaisinta ja luotettavinta tietoa metsästä. Myös ehdotukset hakkuista ja tarvittavista metsänhoitotöistä sekä erityisesti niiden oikea ajoitus voidaan parhaiten määrittää maastossa. Perinteisessä maastossa tehtävässä suunnittelussa metsäsuunnittelija käy metsätilan läpi metsikkökuvioittain, jotka piirretään kartalle ilmakuvan ja peruskartan avulla. Metsikkökuvio on käsittelyalue, jolla puuston ikä, koko ja tiheys ovat melko yhtenäiset. Puulaji saattaa vaihdella Metsän Omena Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat valmiina maastoon: vasemmalta Markku Nieminen, Juhani Jaskari, Tiina Ojansivu ja Minna Lautala. kuvion sisällä. Metsäsuunnittelija inventoi kuviolla puuston puulajeittain, sekä määrittelee Mari Sarvaala käsittelyn seuraavalle 10 vuodelle. Myös kuvion perustiedot määritellään, kuten maalaji sekä kasvupaikka. Laserkeilaus ei ole valmista suunnitelmatietoa. Laserkeilaustieto kertoo kuutiomäärät parhaiten tasaisilla, hoidetuilla metsikkökuvioilla, mutta maaston ja puuston ollessa vaihtelevaa ja monijaksoista, se ei anna niin luotettavaa tietoa. Mm. taimikoita ja luonnontuhoja laserkeilaus ei inventoi, eikä se osaa erotella lehtipuulajeja toisistaan. Suunnitelma metsänomistajan tavoitteiden mukaan Metsänhoidon toimenpiteet määritellään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti, jotka Metsän Omena on uusi helppokäyttöinen metsäsuunnitteluohjelmisto, joka tarjoaa työkalut jatkuvaan asiakaslähtöiseen metsäsuunnitteluun. " selvitetään ennakkokyselyl- KUVA 1. Metsän Omena tarjoaa havainnolliset ja selkeät työkalut vaihtoehtoisten suunnitelmien vertailuun. lä ennen metsäsuunnitelman tekoa. Metsäsuunnitelmassa voidaan painottaa mm. taloudellista tuottoa, omaisuuden arvon säilyttämistä, maisemanhoitoa tai luontoarvoja. Jos tilalla halutaan keskittyä metsien monikäyttöön, on monitavoitteinen metsäsuunnitelma hyvä vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Päijät- Hämeessä on neljä metsäsuunnittelijaa, jotka tekevät myös metsäarvioita. Juhani Jaskari toimii Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan alueilla, Minna Lautala Asikkalassa ja Padasjoella, Markku Nieminen Sysmässä ja Hartolassa sekä Tiina Ojansivu Heinolassa. Tiina Ojansivu on erikoistunut monitavoitteisiin metsäsuunnitelmiin ja erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Metsänomistaja pystyy itse määrittelemään suunnittelunsa reunaehdot sekä arvioimaan niiden taloudellista merkitystä. Metsän Omenan avulla metsänomistaja pystyy vertailemaan vaihtoehtoisia suunnitelmia sekä tarkastelemaan mahdollisten markkinamuutosten vaikutuksia metsänomistajan taloudelliseen tulokseen. Metsänomistaja voi esimerkiksi tarkastella miten muutokset puutavaran hinnoissa vaikuttavat puunmyyntituloihin. Näin hän saa tietoa, miten mahdolliset markkinoiden muutokset vaikuttavat metsänomistamisen taloudelliseen tulokseen. Metsän Omena toimii verkossa ja mahdollistaa siten reaaliaikaisen kommunikoinnin metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välillä, tai esimerkiksi usean omistajan metsätiloilla. Metsän Omena tarjoaa havainnolliset ja selkeät työkalut vaihtoehtoisten suunnitelmien vertailuun. Taustalla metsän suunnittelun ja talouden osaajat Metsän Omenan taustalla on vahvaa ja monipuolista metsäalan osaamista. Metsän Omena on toteutettu yhteistyössä Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen, Simosol Oy:n ja Haggblom&Partners Oy:n kesken. Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksellä on vankka kokemuspohja metsäpalveluiden käytännön ongelmista ja ratkaisuista. Simosol Oy on Suomen johtava laskennallisten metsäsuunnittelupalveluiden ja -ohjelmistojen tarjoaja. Häggblom&Partners puolestaan tuo Metsän Omenaan nä- KUVA 2. Metsän Omenan toimenpidekarttojen avulla näet suunnitelmasi toimenpiteet kartalla ja luot kökulmaa ja kokemusta metsästä taloudellisena helposti leimikkokeskityksiä. omaisuutena. Vastaanottaja maksaa postimaksun Aktiiviset mukaan pilotointiin Metsän Omena tuodaan markkinoille vuoden 2014 aikana. Liikkeelle lähdetään kevään 2014 aikana toteutettavalla pilotoinnilla, jonka aikana kerätään palautetta ja käyttökokemuksia aktiivisilta metsänomistajilta. Pilottivaiheen jälkeen Metsän Omena tuodaan kaikkien kiinnostuneiden metsänomistajien saataville. Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja Simosol Oy PALVELUKORTTI Tilaa metsäsuunnitelma Info: Sysmä Tunnus 5010964 00003 VASTAUSLÄHETYS Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse: paijathame@mhy.fi Metsän Omenan toimenpidekarttojen avulla näet suunnitelmasi toimenpiteet kartalla ja luot helposti leimikkokeskityksiä.

KotiMetsä 1/2014 9 Kännykät metsäsuunnittelun avuksi Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat saivat loppuvuodesta koekäyttöönsä uuden teknisen sovelluksen, joka on kehitetty puuston pohjapinta-alojen tarkkaan arviointiin. Pohjapinta-ala kertoo yksittäisten puiden rinnankorkeudelta (1,3 m) mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summan kuorellisena hehtaaria kohden (m²/ha). Pohjapinta-alan ja puuston pituuden avulla määritellään puuston tilavuus hehtaarilla. Pohjapinta-alaa on mitattu yli 60 vuoden ajan pääosin relaskoopilla. Se on yksinkertainen laite, jossa on varren päähän kiinnitetty litteä levy, ja siinä hahlo. Mittaaja tähystää hahlon läpi ja laskee kaikki hahlon täyttävät puut pohjapintaalaan kuuluviksi ympyräkoealoilta. Valokuvaamalla puustotietoja Uusi keksintö kantaa nimeä Trestima, ja se toimii tavallisen älypuhelimen avulla. Laitteen käyttöperiaate on hyvin yksinkertainen: suunnittelija kulkee maastossa ja näpsii kännykkäkameralla valokuvia valitsemistaan kohteista. Kuvat siirtyvät suoraan Trestiman palvelimille, jossa niistä tunnistetaan puulajit ja runkojen läpimitat, sekä lasketaan pohjapinta-ala objektiivisella tarkkuudella. Tulos on valmiina minuutissa ja välitetään suunnittelijalle takaisin metsään. Laite pystyy erottelemaan puulajit varsin tarkasti huonollakin säällä. Laadukkaiden valokuvien avulla on helppo myös toimisto-olosuhteissa palauttaa mieleen kuvion yleisilme. Trestimalla pohjapinta-ala mitataan ottamalla valokuvia metsästä. Soveltuu suurten kuvioiden varttuneisiin metsiin Puuston kuutiomäärän laskennassa tarvitsee erikseen mitata tai silmämääräisesti arvioida puuston keskipituus ja läpimitta. Näiden muuttujien osalta on Trestiman sovellukseen syötetty alueellamme hakattujen, saman kokoisten puustojen tukkiprosentit, joiden perusteella saadaan myös melko tarkka arvio puiden tukkiosuudesta. Trestima on näyttänyt parhaat puolensa suurilla, tasaikäisillä metsikkökuvioilla, varttuneissa ja päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Se soveltuu nykyisellään hyvin esimerkiksi yhteismetsien ja suurten metsätilojen puuston inventointiin. Työkalu koko mhy-kentälle Jatkokehittelyssä haasteena on, että kaikki maastosta kerättävä tieto saadaan tallennettua samaan laitteeseen, jolloin työskentely helpottuu ja tehostuu entisestään. Tällä hetkellä Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat, yhdessä Trestima Oy:n kanssa, keräävät yhteen ajatuksia ja kokemuksia siitä, miltä tällainen työkalu voisi näyttää. Tavoitteena on kehittää yhdessä työkalu, joka soveltuu käytettäväksi myöhemmässä vaiheessa koko mhykentässä, ja jolla metsäsuunnitelmaan voidaan tuoda lisää tarkkuutta ja uudenlaista tietoa. Trestima kertoo myös keskiläpimitan ja runkojen lukumäärän hehtaarilla läpimittaluokittain. Tieto on arvokasta, kun halutaan ennustaa kasvua ja harvennusten vaikutusta tarkemmin, tai maksimoida hakkuukertymää puutavaralajeittain. Trestimalla otetut kuvat sidotaan aina paikkatietoon. Myös kuvaussuunta tallennetaan.

10 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa helppoja ja vaivattomia kiinteähintaisia vaihtoehtoja metsänuudistamiseen Tämä metsänomistajien toiveiden mukainen räätälöity uudistamispakettien valikoima sisältää 3 5 vuotta istuttamisen jälkeen maastotarkastuksen sekä varhaisperkauksen. Uudistamisen säästöpaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: Bräcke-laikutus tai laikkumätästys tai äestys, kuusen 1,5 v. paakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1600 tainta/ hehtaari, paketti kokonaishintaan 1 695 /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,06 /kpl + alv Uudistamisen laatupaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: kaivurilaikutus tai laikkumätästys, ojitus-mätästys tarpeen mukaan, kuusen 2 v. isopaakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1800 tainta/ hehtaari paketti kokonaishintaan 2 195 /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,22 /kpl + alv Lisämahdollisuuksia metsänomistajalle: metsänomistaja voi istuttaa osan taimista itse opastettuna, jolloin paketista vähennetään 0,20 /taimi metsänomistajien istuttamien taimien osalta. Jos uusi Kemera tulee voimaan suunnitellun mukaisena, niin varhaisperkaukseenkin saa tuen. Mikäli tuki astuu voimaan, niin haemme tuen metsänomistajan puolesta ja tilitämme sen hänelle. Tämäkin tuki kuuluu yllä olevaan pakettihintaan alentaen kokonaiskustannusta. Koko paketin hinta on edellä kuvattu mikäli muokkaus toteutetaan vuonna 2014. Jos työn aloitus eli muokkaus tehdään vuonna 2015 tai myöhemmin, niin edellä oleviin hintoihin lisätään aina vuosittain 3,6 %. Metsänomistajan tulee muistaa tehdä heinäykset itse! Halutessasi voimme huolehtia myös heinäyksistä erikseen hinnoiteltuna. Paketin laatutakuu: varhaisperkauksen ja tarkastuksen jälkeen tehdään tarvittaessa täydennysistutus, jotta vähintään 80 % alkuperäisestä istutustiheydestä on perkauksen jälkeen kasvatuskelpoisia taimia (takuu ei korvaa kuitenkaan hyönteistai myyrätuhoja). Koko paketti laskutetaan muokkauksen jälkeen tai vaihtoehtoisesti kolmessa tasaerässä. Älä siis huolehdi uudistamisesta, me huolehdimme siitä puolestasi. Raportoimme maastotarkastuksen tulokset kirjallisesti: vuosi istutuksen jälkeen sekä varhaisperkauksen jälkeen. Minna Lautala Lähitaimia tarjolla! Mhy Päijät-Häme on varannut vuodelle 2014 runsaasti kaikkia taimilajeja ja kokoja, myös kevään ja syksyn viimeisiäkin taimitilauksia varten. Kaikkia kokoja ja taimilajeja on vielä hyvin saatavilla. Kun nyt hyödynnämme Päijät-Hämeessä lähipuuta ja jatkossa yhä enemmän myös lähienergiaa, tämän lisäksi metsänomistaja voi käydä itse hakemassa Vierumäeltä lähitaimet säästöhintaan! Esim. suoraan Vierumäeltä taimitarhalta itse haettuna kuusen 1 v. keskipaakku Tukkitapio-käsittelyllä tarjoushintaan 17,0 senttiä/taimi +alv. Sovi taimien hakupäivä n kanssa, kiitos! Hyödynnä siis lähitaimet ja tee tilaus! Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Taimet ovat elävää materiaalia käsittele niitä sen mukaisesti Istuttajan muistilista Välineet ja varusteet istutettaville taimille sopiva pottiputki ja taimivakka nitriilikumiset käsineet: tukkimiehentäin torjunta-aineilla käsiteltyjä taimia ei saa käsitellä paljain käsin tai kangaskäsinein taimet kasteluväline (taimivakkakin käy) Ennen istutusta pahvisten taimilaatikoiden tuuletusaukkojen on oltava auki taimien sulatuksen ajan tarkista taimien kunto: taimissa ei saa olla mekaanisia vaurioita, neulasten oltava lujasti kiinni, kuori luja ja tasaisen värinen, juuret terveitä juuripaakut eivät saa olla istutettaessa jäässä Yksi istutuspaikka / mätäs - mättään korkeus 10 20 cm, - leveys x pituus luokkaa 50 cm x 70 cm LAIKKUMÄTÄS 0,5-0,9 m taimet eivät saa olla kuivahtaneet missään vaiheessa ennen istutusta kastele taimia, jos tarpeen (juuripaakkua puristettaessa siitä pitää tippua vettä) Huolellinen ja tehokas istutustyö suunnittele kulkureittisi istutusalalla siten, että voit minimoida istuttaessasi ja välivarastolta taimia hakiessasi kulkemasi matkan istuta taimi mättääseen ja siinä niin, että taimen sivuille jää joka puolelle vähintään 15 cm kivennäismaata taimipaakun päälle on jäätävä noin 5 cm maata istuta muualle kuin mättääseen vain, jos mättäitä ei ole riittävästi (2,5 m säteisellä ympyräalalla vähintään neljä istutuskohtaa, joiden etäisyys toisistaan vähintään metri. Taimi istutetaan mättään keskelle - istutus syvään > 3-8 cm maata paakun päälle - vähintään 15 cm taimen ympärillä kivennäismaata > tukkimiehentäin tuhoriski pienenee Juuripaakku käännetyssä kaksinkertaisessa humuskerroksessa - kuivumisriski pienenee - rousteriski pienenee - taimille vapautuu ravinteita hajoavasta humuksesta www.taimitapio.fi Piirretty Örlander, Gemmel, Hunt 1990 mukaan METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN HALLINTA/ Metsäntutkimuslaitos (2005) /Suonenjoen tutkimusasema

KotiMetsä 1/2014 11 Taimikko tulee kuntoon ja omaisuuden arvo kasvaa Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitat ne kuntoon pätevillä metsureillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuutesi arvon kasvamista. Soita meille, niin taimikkosi kiittää Taimikonhoito tärkein työ metsässäsi Valinta on sinun Hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde - hoidetussa taimikossa tuottokunto sekä laatu- ja järeyskehitys säilyvät hyvinä - taimikon yleiskunto ja terveys hyvä, tuhoriskit vähäiset - hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde, jolle on helppo löytää halukas ostaja hakkuukertymä 40-50 m³/ha hakattavien runkojen pituus 14-16 m ja järeys 13-15 cm korjuukustannukset 15-18 /m³ kantohintaa puulle jää 12-15 /m³ kantorahatuloja 500 800 /ha Hoitamattomalle kohteelle on vaikea löytää ostajaa - hoitamattomassa taimikossa roskapuusto haittaa arvopuiden laatu- ja järeyskehitystä - taimikon yleiskunto heikko, alttius hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoille - hoitamattomasta taimikosta kehittyy kannattamaton ensiharvennuskohde, jossa ennen hakkuuta on tehtävä työläs ja kallis alusryteikön raivaus hakkuukertymä 20 30 m³/ha hakattavien runkojen pituus 9 12 m ja järeys 9 11 cm korjuukustannukset 20 24 /m³ kantohintaa puulle jää 6 10 /m³ kantorahatuloja 120 300 /ha, joka ei riitä edes alikasvoksen raivaamiseen