YSTAVAKIRJE 2/ 2005 Naogaon, 12.11.2005 Anja Haltia BML-F, Bangabaria 6500 Naogaon BANGLADESH +358405058614, vain tekstareita anja.haltia@edu.seinajoki.fi 4.11. 2005 Tanaan on muslimien paastokuukauden paattava Iid-juhla. Eilisiltana kuunsirpin ilmestyttya nakyviin moskeijoitten kovaäänisista kuulutettiin kuin joulurauhaa ikaan: huomenna vietamme pyhaa Iid-juhlaa...Tana aamuna tiet olivat tyhjat, paitsi kylan Iid-kentan eli rukousaitauksen kohdalla. Juhla-asuiset miehet ja pojat kiirehtivat rukousmatot kainalossa koolle. Ohjeen mukaan myos hajuvetta tulee kayttaa. Hurmaavat pikkutytot kirkasvariset lettinauhat liehuen, parhaisiin vaatteisiin tallattyina kulkivat isoisan kadesta kiinni pitaen miesten mukana. Siihen ikaan naisten kulkemiset kaytannollisesti katsoen loppuvatkin. Ei aivan. Tanaan kaupat olivat kiinni, bussit talleilla, mutta riksan- ja karryjenajajat tyontouhussa. Sukuloimaan menevaa juhla-asuihin sonnustautunutta vakea liikkui. Polkupyoran kyydissa oli yleensa vahintaan kaksi ja motskarin selassa keskimaarin 3 kulkijaa, toisinaan tarakalla naishenkilo hienoimmassa sarissaan, hehkuvissa vareissa, kalleimmissa koruissaan. Sain vierailla Borailissa, kylassa, jossa BLM- Fn kansakoulu on toiminut vuodesta 1985. Koulun hallintokomitean oli maara kokoontua kello 10. Koulutalon edessa ainoat vastaanottajat olivat 10 erikokoista vuohta, yksi 2 vk vanha vasikka ja 5 lasta. Yksi lapsista haki johtajaopettajalta koulutalon avainnipun, paasimme opettajainhuoneeseen hamahakinverkkojen keskelle. Oli sopivasti aikaa tarkastella koulun varusteita: suomalaisen silmaan rahjaisia koulukirjoja avohyllyilla polyn peitossa, homehtumassa olevia opetussuunnitelman mukaisia kuvatauluja ja karttoja, koulun erilaisia rekisterikirjoja, urheiluvalineita (jalkapallo ja hyppynaruja), peltisia vesiampareita (useita! vaurauden osoituksena) ja saviruukkuja veden kantamista varten. Hindu-uskonnonopettaja (BLM-Fn kouluissa oppilas saa oman uskontonsa opetusta maan hallituksen opetussuunnitelman mukaisesti), kasityonopettaja, koulun naisopettaja ja johtajaopettaja seka kylassa asuva BLM-F:n tyontekija ilmaantuivat paikalle ennen pitkaa. Katsottiin lasten kasityot, joita sailytetaan kouluvuoden lopussa tekijoille jaettaviksi: nenaliina, jota kaunistaa koruommel; juuttikassi, jota koristavat ristipistot, pikkulapsen shortsit, superlonilla topattu kasilaukku, virkattu pesukinnas, virkattu pussukka, hamppunarusta punottu amppeli, ohuesta narusta solmittu kassi, tyynynpaalinen. Tytot ja popat oppivat kayttamaan kasiaan ja neulaa ja tekemaan uskomattoman taidokkaita kayttotavaroita. Ehdotan, etta ensi vuonna oppilas saa kasityonsa kotiin heti sen valmistuttua, jotteivat hiiret toiste paase nakertamaan valmistuneita toita. Kyselin koululaisten lukumaaria (ne, jotka on rekisteroity helmikuussa, kouluvuosi alkaa tammikuussa, ja ne, jotka ovat aloittaneet myohemmin, mutta kayvat saannollisesti). Hammastyttavin tieto oli se, etta 5-luokalta oli kaksi 14-vuotiasta tyttoa jaanyt pois kesken vuoden. He olivat muuttaneet toiseen kylaan haittensa jalkeen appivanhempien kotiin kuten tapana on. Nama lapsiavioliittotapaukset voi kuulemma vetaa oikeuteen, mutta taitaisi olla hedelmallisempaa keskustella vanhempainilloissa lastenoikeuksista ja kasvatuksen haasteista. Kylien koyhilla perheilla on kova kiire naittaa tyttaret monesta syysta. Sittenpahan on tyttaren aiheuttamasta riesasta
paasty: kallis elatettava ja naitettava, myotajaiset mukanaan vieva, joka ei jaa oman kodin tyovoimaksi, joka saattaa varomattomilla silmanliikkeillaan hapaista perheen kunnian jne. Kavin kylassa Martan aidilla, istuimme kaislamaisesta ruohoista punotulla matolla, omatekoisella, samalla verannalla kuin 12 vuotta sitten. Olikohan tuo veranta kaytossa 1986, kun todennakoisimmin ensi kertaa paasin Borailiin? Han on tana vuonna leskeytynyt kolmen lapsen aiti. Martta on vanhin, 10.:lla luokalla opiskellut tytto, jonka koulu jai kesken, kun isa kuoli ja aiti ei halunnut olla yksin kotona. Ensi vuonna Martta paasee takaisin kouluun ja osallistumaan 10.-luokan kokeeseen, joka monelle on koulunkaynnin loppu, kuin yo-tytkinto Suomessa. Martan veli ja nuorempi sisko olivat saaneet jatkaa koulua tavalliseen tapaan. Martasta on kehkeytynyt uhkea, kaunis nuori nainen. Kaikkea hyvaa hanelle toivon elamassa. Somir Kerketta, Martan isa oli lempea mies. Lehmakauppoihin han tarvitsi tuekseen 7 ystavaa vai neljatoistako heita oli hintaa tinkimassa. Somir oli kaynyt ompelukurssin, mutta raataliksi han ei ryhtynyt, kilpailijaksi naapurilleen. Taitavasti han ompeli riisisakkeja umpeen juuttilangalla ja jattikokoisella neulalla. Keuhkotautinsa han sai hoidatettua, mutta taas joku sairaus iski. Yllattaen, nukkuessaan Somir sai kutsun Jumalan syliin kuten taalla sanotaan. Uskovainen perhe. Samuel-pastori oli aikanaan sanonut Martan aidille, etta koettelemuksissa usko vahvistuu, kirkastuu kuin kulta, joka hanen, kuten monien oraon naisten, nenarenkaissa kiilteli. Nyt taitaa taas olla koetuksen aika, surun aika ainakin. Samassa pihapiirissa asuu 2 muuta perhetta. Yhdessa oli iltarukoukset pidetty ainakin ensimmaisen yksinaisyyden kuukauden aikana. Tule Pyha Henki, paras lohduttaja, koyhain apu, lahjainantaja... Borailissa on silminnahden vaurastuttu 20 viime vuoden aikana. Kaksikerroksisia savitaloja, joissa peltikatto kiiltelee. Vesipuhveleita varakkaitten vetojuhtina, kuin mersu tallissa. Pukureita, vesilammikoita on useita. Keskipaivalla niissa kylvetaan, pestaan vaatteet, vesipuhvelit, juotetaan elaimet, uitetaan ankat, aamulla huuhdellaan tuhkalla puhtaaksi hangatut iltatiskin pronssilautaset. Juomavesi on haettava viereisista kylista, kaivolta. Borailissa on ollut porakaivo, joka toimi 6 vuotta, sitten muoviputki litistyi tukkoon. Nyt naapurukset eivat paase sopuun siita, paljonko kukin maksaisi, jotta uusi kaivo saataisiin teetettya. Koulullakaan ei ole kaivoa, yhteisymmarrysta ei ole syntynyt 20 vuoden aikana. BLM-F ei voi kuin kohteliaimmin tarjota mahdollisuutta ja odottaa yhteison osallistumista kehityshankkeeseen. Meidan lansimaisten ihmisten on tata vaikea niella. Kalalammikko hankkeestakin vastuussa oleva Human Development co-ordinator Motilal, joka oli taman paivan kokousmatkalla mukana, totesi, etta 2 lammikkoa on melkein valmiit, vain sopimuksen allekirjoittamista ja kaytannon kaivamista vailla, kunhan iidin jalkeen saadaan palkkoihin tarvittavat rahat pankista ulos. Meidan lansimaisten ihmisten on vaikea kestaa kehitystyohankkeen osuutta, joka edeltaa kaytannon toteutusta. Haluaisimme nakyvaa tulosta ja akkia. Kestava kehitys edunsaajan ehdoilla vaatii kuitenkin hienovaraista vinkkailua yhteison suunnitellessa, mika sen kehitysta parhaiten veisi eteenpain. Nyt on aika ankarasti toivoa, etta feeder-koulut sytyttaisivat kylalaisten sydamet niin, etta 44 takaa kuukaudessa, lahes puoli euroa, loytyisi oppilasta kohden yllapitokuluihin muutaman vuoden paasta, kun itsenaistymissuunnitelmat on laadittu ja niita alettu asteittain toteuttaa, jos Jumala suo. Opetuksen laadun parantaminen niin, ettei yksityisopetusta ilmiselvastikaan tarvita, olisi kova sana. 6.11. alkaa opettajien kurssi, jolla tutustutaan IDEAL-ohjelman mukaisiin opetusmenetelmiin, joilla alakoulun opetusta on yritetty vangata lapsi- ja aktiviteettikeskeiseksi, ulkoamuistamis- ja keppikeskeisesta. Ruumiillinen kuritus ei taalla ole harvinaisuus edes eurooppalaisen oppilaan kohdalla (tuttavaperhe kertoi). BLM-F/n kouluissa se on kiel-
lettya, mutta laimayttelya nain vastikaan opettajan kotona. Eilispaivan haastattelimme ja testasimme 11 kandidaattia, nykyisia tyontekijoita, uusiin tehtaviin koulujen valvojiksi ja saastoryhmien valvojiksi (supervisor).. Erittain mielenkiintoista. Kurkistus kulttuuriin, jossa ei yleensa myonneta, etta jotain en osaa tai etta joku asia saattaa olla minulle vaikeahko. Taidamme saada patevia ja innokkaan tuntuisia muslimityontekijoita entista tarkeampiin tehtaviin. Jumala heita siunatkoon ja kaikkia, joitten kanssa ovat tekemisissa. Harvinaista, ennenkuulumatonta on, etta paasemme antamaan mahdollisuuden Rosunara Begumille, tomeralle 31-vuotiaalle yhden lapsen aidille, joka on ollut feeder-koulun opettajana vuodesta 2001. Han on osallistunut kunnallispolitiikkaan (harvinainen nainen), tyoskennellyt BRAC- (paras laatu) koulun opettajana 8 vuotta, josta siirtyi BLM-F:n paremman palkkion houkuttamana. Nyt han on halukas opettelemaan mm. polkupyoralla ajamista voidakseen valvoa 10 km etaisyydella olevien koulujen toimintaa. Tana vuonna en ole nahnyt pyorailevia/mopoilevia naisia, mutta tiedan heita olevan esim. CAREjarjeston kenttatyossa. Naisten pyoraa aletaan huomenna etsiskella Naogaosta, tarvittaessa lahikaupungista Bograsta, jossa on kuultu niita olevan saatavilla. Kehitysyhteistyon ehtoihin sitoutuessamme sitoudumme edistamaan tasa-arvon toteutumista. 11.11.2005 Vierailin Dhormopurassa, jossa BLM-F:n alaaste (esikoulusta 5. luokkaan) aloitti 1987. Kuljin samaa matkaa Motilal Murmun kanssa, joka on BLM-F:ssa pisimpaan toimineita tyontekijoita, tata nykya koulu- ja kehitysprojektin koordinaattori. Matkan varrella ohitimme paikan, jossa han oli koulun perustamisaikoina pysahtynyt lahettien kanssa piknikille. Dramatiikkaa silloisen tiettoman taipaleen lepopaikkaan toi kobranpoikanen, joka loytyi Leena Lehdon evaslaukusta. Jumala varjeli, kukaan ei saanut kaarmeen pistoa. Kymmenen aikoihin saavuimme koululle, jossa vallitsi iloinen oppimisen meininki ramazanin ja pujan pitkan loman jalkeen. Kaikki eivat tosin olleet muistaneet tulla: 5.- luokan 23 oppilaasta vain 6 oli paikalla, pohjanoteeraus. Ensimmainen vuoro oli juuri paattynyt ja toisen alkaessa, ensimmaisen aineen opetustuokio sujui, mutta seuraavan alkaessa 3. luokka odotteli matematiikan tunnin alkamista, mina heidan englannin sivujaan (eri aineet samassa vihkossa ennemman tai vahemman sikin sokin) katsellen ja yrittaen pidentaa p-kirjaimen jalkaa ja korottaa l- ja t- kirjaimen viivaa puolet een tasoa korkeammalle. Joltakulta olivat sanavalit unohtuneet, mutta sellaisella kirjoituksellahan eraat kulttuurit ovat menneisyydessa hyvin parjanneet. Naisopettaja ei meinannut ehtia tunnille, kun vieraita varten piti puuhata opettajainhuoneen polyisten astioitten pesemista ja teen keittamista. Koulukomitea oli kutsuttu kirjeella koolle klo 10. Aamulla komitean puheenjohtaja ja yksi opettajista olivat kayneet tapaamassa komitean miesjasenia (9) ja muistuttaneet kokouksesta. Esityslistalla olisi koulun opettajien valinta vuodelle 2006, kalalammikkohanke ja koulun itsenaistyminen. Puheenjohtaja, tuttu mies vanhoilta ajoilta, oli paikalla. Hanen tyttarensa, koulun entinen oppilas, on nyt opettajana. Klo 10.30 mennessa tuli paikalle yksi muslimimies, jonka lapset olivat aiemmin olleet koulun oppilaita. 12.15 kieppeilla saapui yksi seurakuntalainen, toinen aitien edustajista, hindu, loistava, punainen sidur-juova otsallaan tuli tuotapikaa. Komitea oli kaukana paatosvaltaisesta, mutta keskustelu virisi edustajien hirvitellessa pyoristyttavaa ajatusta, etta ala-aste muuttuisi lahikouluksi (primary school > feeder school) ja katalat suomalaiset lopettaisivat asteittain kulujen maksamisen - mita nyt auttelisivat opettajien taydennyskoulutuksessa ja koulukirjojen hankinnassa. Kylalaiset olivat kovin toivoneet, etta sukupolvi toisensa jalkeen saisi ilmaisen koulutuksen. Nyt tama toive oli niin raskaasti romahtamassa, ettei komitean jasenia huvittanut tulla paikalle ottamaan selvaa siita, millainen viheliainen vastuu heidan niskaansa lankeaisi tulevaisuudessa. Aitien edus-
taja katseli huolestuneena eika sanonut sanaakaan kokouksessa, mutta vastasi kylla kysyttaessa kertoen 18-vuotiaan poikansa kayneen samaista koulua 4.-luokkaan asti, minka jalkeen ryhtyi tekemaan maanviljelystoita isan apuna, nuorin tytat kay nyt kolmatta luokkaa. Noin klo 14 asti pahkailtiin, kutsuako koolle kylan yleiskokous uusia koulukomitean jasenia valitsemaan vai kutsuako uudelleen komitea koolle viikon paasta. Riisinleikkuu on alkamassa marraskuun lopussa. Sen alettua kukaan ei ehdi kokoukseen. Paluumatkalla pellolla nakyi jo ensimmaiset riisinleikkaajat. Toivottavimmin komitea tarttuu toimeen ennen vuodenvaihdetta, jotta tammikuussa uuden kouluvuoden alussa pysytaan normaalissa aikataulussa. Aikataulu lienee melkein naurettava, vieraanlainen ja vahapatoinen kasite? Paljon hyvaa koululla kohtasin: iloisia, opinhaluisia lapsia, jotka osallistuivat opetukseen sen lyhyen hetken, jonka sita saivat; parhaansa yrittavat opettajat, joista kaksi oli koulun omia kasvatteja: kaikilla koululaisilla mukana rahjaiset kirjat, repaleiset vihot ei oon sijasta ja yhta lukuun ottamatta jokaisella kyna. Muutaman pikkusisarus oli mukana; he olivat hakeutuneet "paivahoitoon" kylan ainoaan paikkaan, johon lapset kokoontuvat. Tottapuhuen Dhormopur ei ole enaa rutikoyha kyla, mutta jostain pitaisi luopua (Savukkeet? Riisiviina? Palmunmahlaolut? Mistit eli sokeri, maito, jauhomakeiset?), jotta lasten kunnollinen opetus saadaan maksettua. BLM-F:n opettajien metodikoulutus 6.- 10.11. veti paikalle 45, vain kymmenen oli estynyt saapumasta, heista yksi leikkauksesta toipumassa ja yksi vastuuntuntoisena isana lapsensa syntymaa odottelemassa. Kurssin ohjelma oli valittuja paloja valtion opettajainkoulutuslaitoksen 10-paivaisesta kurssiohjelmasta. Maanviljelijaopettajamme saivat rautaisannoksen modernia pedagogiikkaa, oppimistyyleista projektien arviointiin ja portfolion kokoamiseen. Ryhmatyosta saatiin omakohtaista kokemusta ja harjoitustunteja seurattiin ja pidettiin. Olen suunnattoman kiitollinen, etta kurssi voitiin jarjestaa. Ehkapa opettajat rohkaistuvat uskomaan, etta heidan tyonsa voi olla niin korkealaatuista, ettei perheitten tarvitse maksaa yksityisopetuksesta, vaan ne voivat maksaa hiukkasen koulumaksua, jotta lahikoulut voisivat toimia. Yhteison innostaminen koulun yllapitoon on kylla sellainen projekti joka opelle, etta ymmarran hyvin heidan suuren levottomuutensa tyopaikan menettamisen tai ainakin palkkiotoimiseksi siirtymisen edessa. Uusien metodien lisaksi opettajat veivat kouluihinsa kirjastokasseja, joissa on varikuvallisia (!!) kirjoja lasten luettavaksi koulusta kouluun kierratysperiaatteella. Koulukirjaston pahin uhka kateuden lisaksi lienee rotat tai sadekausi. Kevaalla taidetaan jarjestaa lukemiskilpailu ja pienimmille ehka piirustuskilpailu. Jos Jumala suo ja me elamme, 19.-21.11 jarjestetaan englannin koulutus opettajien 2. ryhmalle. Amerikan Peace corps nuoret ovat innokkaita jatkamaan kouluttamista ensi kevaanakin kerran kuussa englantiin "erikoistuville" opettajillemme. He kayttavat soveltuvin osin opettajainkoulutuslaitoksen jatkokoulutuskasikirjaa (metodikertaus ja sovellutus englannin opettamiseen) ja seuraavat kiinteasti oppikirjoja nayttaen kaytannossa, miten kunkin opetettavan asian voisi opettaa. Kaytannon harjoitusta on tietenkin. Asuntolan oppilaat tulevat innokkaasti "koekaniineiksi". Oli hyvin antoisaa keskustella asiastaan innostuneitten, patevien ja sivistyneitten kouluttajien kanssa paivittaisella matkalla Naogaon ja Uzirpurin kurssikeskuksen valilla. On aika raskasta nahda, miten suurella vaivalla, arkisen elaman hankaluudella, pitkilla tyopaivilla, elaman rajoituksilla (kaytannollisesti katsoen mahdottomuus saada tilaisuutta kouluttautua ulkomailla tai valtion virkamiehena edes matkustaa ulkomaille haluamanaan aikana, vaikka saisikin ihmeen kaupalla passin ja rahaa). Keskiluokan arjen hankaluus on tietenkin toisenlaista kuin maattomien maanviljelijoitten puhtaan juomaveden, paivittaisen riittavan riisin (ympari vuoden), terveydenhoidon palveluitten, vessojen, kannattavan elinkeinon, lasten koulunkayntimahdollisuuk-
sien, itseluottamuksen, omatoimisuuden ja toivon puute (kouluikainen koyha toissa rikkaan tilalla ansaitsee ruokansa ja ruokarahaa vanhemmilleen). Vahan haivahtaa mieleen suomalaisen kirjallisuuden Punainen viiva ja Aamoksen kirjan pauhu epaoikeudenmukaisia valtaapitavia vastaan. Lahetyskannatustili OP 509288-213457 viitenumerot Seinajoen srk 3005166250 Oulunkylan srk 3005166250 Kirkon iloisia uutisia ovat esim. kasteopetus ja nuorten vastuunkantajien kurssi, josta toivon jonkun osanottajan kertovan Kylvajalehden tammikuun numerossa. Pyhakoululaiset ovat opinhaluisia siella, missa pyhakoulu toimii. 15 naista paasee pikapuoliin kolmen luterilaisen kirkon yhteiselle naistenkurssille, jossa tyotoverini Aili Mariakin pitaa yhden opetusosuuden. Kirkon johtavan tyontekijan aiheuttamat ikavat uutiset, oppimismahdollisuuden evaaminen valtuutensa ylittaen useilta henkiloilta, ovat uskomattomia. Tervehdin sinua, rakas sitkeasti yhteytta pitava ystava, kiitollisena samoilla sanoilla kuin feeder-opeja 6.11. "Ajatelkaa kaikkea, mika on totta, mika on kunnioitettavaa, mika oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mika vain on hyvaa ja ansaitsee kiitoksen. Fil.4:8 "Te sorratte vahavaraisia ja riistatte koyhia. Te poljette tilattomia ja viette maanvuokrana heidan viljansa. Te sorratte syytonta, te otatte lahjuksia ja syrjitte koyhia oikeuspaikalla." Ote voisi olla lainaus monenkin maan sanomalehdesta, jos jollakulla rehellisella tarkkailijalla olisi siviilirohkeutta ja mahdollisuuksia julkisesti sanoa niin kuin on mieli. Aamoksen kirjasta loytyy muutakin puhetta mellastuksesta, sorrosta, oikeudentajun puutteesta ja omaisuuden kokoamisesta vaaryydella ja vakivallalla. On hyva, etta me syntiset ja vajavaiset ihmiset saamme katsoa Jumalan Karitsaan, joka ottaa pois maailman synnin. Levollisuutta vaanivan joulukiireen keskelle toivottaen Anja