PORVOON SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA. Osa 5 - Yleissuunnitelmaluonnos

Uudenmaan ympäristökeskus, Porvoon kaupunki, Pornaisten, Sipoon, Mäntsälän, Askolan, Pukkilan ja Pernajan kunnat PORVOON SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA Osa 5 - Yleissuunnitelmaluonnos 1521-C4026 9.7.2004

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus i TIIVISTELMÄ III 1 JOHDANTO 3 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT 3 2.1 Vedenhankinta ja -jakelu 3 2.2 Jätevesien johtaminen ja käsittely 4 3 VESIHUOLLON TUNNUSLUKUJEN ENNUSTEET 5 3.1 Ennusteiden laskentaperiaatteet 5 3.2 Ennusteet 6 4 VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 6 4.1 Alustavat vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehdot 6 4.2 Alustavat jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot 8 4.2.1 Puhdistustavoitteet 8 4.2.2 Alustavat vaihtoehdot lyhyesti 8 4.3 Yleissuunnitelmavaihtoehtojen valinta 10 4.3.1 Alustavien vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehtojen vertailu 10 4.3.2 Alustavien jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehtojen vertailu 11 4.3.3 Vaihtoehtojen valinta 12 5 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN YLEISSUUNNITELMA 13 5.1 Yleiskuvaus 13 5.2 Investointiohjelma 14 5.3 Kustannusten jako 16 5.4 Tarvittavat sopimukset ja luvat 18 6 JÄTEVESIEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA 19 6.1 Investointiohjelma 21 6.2 Kustannusten jako ja rahoitussuunnitelma 21 6.3 Tarvittavat sopimukset ja luvat 23 7 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 23 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 24

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus ii 8.1 Vedenhankinnan ja -jakelun ympäristövaikutukset 24 8.2 Jätevesienkäsittelyn ratkaisuiden vesistövaikutukset 24 8.2.1 Vesistövaikutus, Mustijoki 24 8.2.2 Vesistövaikutus (Porvoonjoki) 25 8.2.3 Vesistövaikutus (Loviisanjoki) 25 8.2.4 Vesistövaikutus (merialue) 25 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Porvoon seudun vedenkulutuksen ennusteet kunnittain Porvoon seudun jätevesimäärien kehitysennusteet kunnittain Vedenhankinnan investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset Jätevedenpuhdistamoiden ja viemäreiden investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset Vesistövaikutukset KARTAT Kartta 1 Vedenhankinta ja -jakelu Kartta 2 Jätevesien johtaminen ja käsittely P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus iii TIIVISTELMÄ Uudenmaan Ympäristökeskus, Porvoon kaupunki sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat ovat tilanneet Suunnittelukeskus Oy:ltä Porvoon seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman. Suunnitelman laatimista ovat rahoittaneet Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan liitto. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selvittää sekä vedenhankinnan että jätevesien käsittelyn toteuttamiskelpoiset ratkaisumahdollisuudet suunnittelualueella, joka käsittää Porvoon kaupungin sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat. Tavoitteena on riittävän ja korkealaatuisen talousveden saannin turvaaminen myös poikkeustilanteissa sekä selvittää keskitetyn jätevesien käsittelyn alueellisia ratkaisuja. koostuu varsinaisesta yleissuunnitelmasta ja sen taustalle laadituista osaraporteista: Osa 1 Perusselvitykset, Osa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot, Osa 3 Alustava yleissuunnitelma, Osa 4 Lausuntoyhteenveto ja Osa 5 Yleissuunnitelmaluonnos. Suunnittelualueella on seitsemän kuntaa, joiden asukasmäärä oli vuonna 2002 noin 95 700. Kuntien vedenhankinta perustuu pääasiassa kuntien omiin pohjavedenottamoihin ja jätevedenpuhdistus omiin jätevedenpuhdistamoihin. Sipoon vesihuolto on järjestetty osakkaana ja yhteistyössä kuntayhtymien kanssa ja perustuu ylikunnallisiin ratkaisuihin. Liittymisaste vesijohtoverkkoon oli 73 % ja viemäriverkkoon 62 %. Kuntien väestön on ennustettu kasvavan vuosien 2002-2020 välisenä aikana merkittävästi, 95 700:sta noin 125 100:aan. Kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään liittyneiden määrä kasvaa merkittävästi ja vastaavasti sekä vedentarve että jäteveden määrä kasvavat voimakkaasti. Vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan 13 000 m 3 /d:sta arvoon 23 000 m 3 /d ja jätevesimäärän 15 000 m 3 /d:sta arvoon 26 000 m 3 /d. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2003 loppupuolella, muodostettiin alustavat suunnitteluvaihtoehdot Pornaisten vedenhankinnalle ja jakelulle sekä jätevesien viemäröinnille ja käsittelylle. Osaraportissa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot vaihtoehdot täydennettiin myös muiden kuntien osalta: alustavia vaihtoehtoja muodostettiin kaiken kaikkiaan seitsemän vedenhankinnalle ja jakelulle ja neljä jäteveden viemäröinnille ja käsittelylle. Vedenhankinnan ja jakelun käsitellyt vaihtoehdot olivat lyhyesti seuraavat: - VE A vedenhankinta paikallisesti. - VE B Pukkilan pohjavesivaroihin tukeutuva ylikunnallinen vedenhankinta. - VE C TSV (Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä) -vaihtoehto, jossa Mäntsälän ja Pornaisten vedenhankinta perustuu yhteistyöhön TSV:n kanssa. - VE D tekopohjavesilaitosvaihtoehto, jossa Mäntsälän alueelle rakennetaan tekopohjavesilaitos, jonka raakavetenä käytetään Päijänne-tunnelin vettä. - VE E Loviisanseudun Vesi Oy vaihtoehto, jossa lisävettä Pornaisiin ja Mäntsälään johdetaan Myrskylästä Loviisanseudun Vesi Oy:ltä. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus - VE F alueellinen tekopohjavesivaihtoehto, jossa rakennetaan tekopohjavesilaitokset Pukkilaan, Mäntsälään sekä Sipoon pohjavesialueille. Raakavetenä käytetään Päijänne-tunnelin vettä. - VE G alueellinen vesilaitosvaihtoehto, jossa rakennetaan alueellinen vesilaitos Mäntsälään. Raakavesi vesilaitokselle johdetaan Päijänne-tunnelista. Vaihtoehdoissa F ja G on huomioitu myös TSV:n tulevaisuuden lisäveden tarve: 15 000 m 3 /d. Mäntsälän osalta kaikissa vaihtoehdoissa oletetaan 1 700 m 3 /d vedenhankinta Hyvinkään Hikiän tekopohjavesilaitokselta. Porvoon vedenhankinta tukeutuu vaihtoehdoissa A ja E vedenhankintaan Loviisanseudun Vesi Oy:ltä sekä mangaanin ja raudan poistoon saneeratun Linnanmäen vedenottamon käyttöön. Muissa vaihtoehdoissa Porvoon veden hankinta perustuu yksistään Loviisanseudun Vesi Oy:ltä ostetun veden käyttöön. Sipoon vedenhankintaa käsitellään osana TSV:tä. Pernajan vedenhankinta perustuu kaikissa tapauksissa alueen omiin pohjavesivaroihin ja Loviisanseudun Vesi Oy:ltä ostettavaan veteen. Jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot olivat lyhyesti seuraavat: - VE A kuntakohtaiset jätevedenpuhdistamot - VE B lähialueyhteistyö: Pornaisten puhdistamossa käsitellään Pornaisten ja Mäntsälän eteläosien jätevedet. Pukkilan jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Askolan ja Pernajan länsiosien jätevedet käsitellään Porvoon Hermanninsaaren puhdistamolla; - VE C Pornaisten ja Mäntsälän etelä-osien jätevedet johdetaan meriviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Muuten kuten VE A. - VE D Pornaisten, Mäntsälän etelä-osien sekä Askolan jätevedet johdetaan Porvoon Hermannisaaren jätevedenpuhdistamoon. Muuten kuten VE A. Kaikissa vaihtoehdoissa Sipoon jätevedet johdetaan nykyisin järjestelyin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, Askolan jätevedet Porvoon Hermanninsaaren puhdistamoon ja Pernajan Isnäsin alueen jätevedet Loviisaan. Alustavista vaihtoehdoista valittiin jatkotarkasteluun kolme vaihtoehtoa vedenhankinnan ja yksi vaihtoehto jätevesien käsittelyn osalta. Vedenhankinnan vaihtoehdoista jatkosuunnittelun valittiin ensisijaisena vaihtoehtona alueellinen tekopohjavesilaitos toteutettuna yhdellä alueella. Jatkoselvityksissä tekopohjaveden valmistukseen soveltuvaa aluetta kartoitettiin Nurmijärven, Hyvinkään ja Hausjärven kunnista. Tekopohjaveden valmistukseen esitetään Kurun pohjavesialuetta Hausjärvellä. Raakavesi tekopohjavesilaitokseen johdetaan Päijänne-tunnelin Mustasuon ajotunnelin yhteyteen rakennettavalta pumppaamolta. Kurun tekopohjavesialueelta vesi johdetaan Mäntsälään ja edelleen Pornaisiin, jossa johtolinja haarautuu Sipooseen ja Askolan kautta Porvooseen. Pukkilasta Mäntsälään rakennettavan siirtoviemärin yhteyteen rakennetaan vesijohto, joka palvelee Pukkilan poikkeustilanteen vedenhankintaa. Vaihtoehtona kaksi tarkastellaan pintavesilaitoksen rakentamista Mäntsälään. Veden jakelu toteutetaan samoin kuin vaihtoehdossa yksi. Vaihtoehdossa kolme lähtökohtana on suunnittelualueen paikallisten resurssien hyödyntäminen. Päijänne-tunnelin raakavettä johdetaan Mäntsälän Lukonmä- iv P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus keen, jonne rakennetaan tekopohjavesilaitos. Laitos palvelee Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan vedentarvetta. Päijänne-tunnelin vettä johdetaan edelleen Sipooseen ja Porvooseen. Sipoon Forsbackan ja Pohjois-Paippisten pohjavesialueille rakennetaan TSV:n käyttöön tekopohjavesilaitokset. Porvooseen johdetaan poikkeustilanteen vedentarvetta vastaava vesimäärä, joka oletetaan käsiteltävän Porvoon Kerkkooseen sijoitettavalla pintavesilaitoksella. Suunnittelualueen kunnista Pornainen tarvitsee lisävettä kiireellisesti, joten sen osalta on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty vuonna 2006 toteutettavaksi vesijohtoyhteys TSV:n verkostoon ja vedenhankinta TSV:ltä ostamalla. Vedensaanti perustuu valituissa vaihtoehdoissa suuriin yksiköihin, joissa veden laatua ja puhdistusta seurataan tehokkaasti ja käyttökustannukset ovat tuotettua vesikuutiota kohden pienemmät. Yhdistämällä Mäntsälän, Pornaisten, TSV:n ja Porvoon verkostot toisiinsa turvataan myös poikkeus- ja häiriötilanteiden vedenhankintaa ja jakelua alueella. Päijänne-tunnelin veden käyttö raakavesilähteenä turvaa vedensaantia myös kuivina kausina tai tilanteissa, joissa useampia vedenottamoita poistuu käytöstä. Taulukko 1. Vedenhankinnan ja -jakelun investointiohjelma. VEDENHANKINTA JA JAKELU Toimenpide Aikataulu Vuosi Investointi 1000 Investoinnin nykyarvo 1000 VE 1: Tekopohjavesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki 2006 500 475 Vaihe II Tekopohjavesilaitos ja PSV:n osakkeet 2010 4 100 3 400 Siirtovesijohdot ja pumppaamot 2010 24 000 20 100 Yhteensä 28 600 24 000 VE 2: Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki 2006 500 475 Vaihe II Vesilaitos ja PSV:n osakkeet 2010 10 800 9 000 Siirtovesijohdot ja pumppaamot 2010 21 800 18 300 Yhteensä 33 100 27 800 VE 3: Supistettu Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki 2006 500 475 Vaihe II Tekopohja- ja vesilaitokset ja PSV:n osakkeet 2010 6 200 5 200 Siirtovesijohdot ja pumppaamot 2010 23 200 19 500 Yhteensä 29 900 25 200 v Jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin vaihtoehdoista yleissuunnitelmatarkasteluun valittiin alueellista yhteistyötä edistävät käsittelyvaihtoehdot. Alla esitetään yleissuunnitelmassa käsitellyt toimenpiteet: P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus Pornaisten pohjoisosien sekä Mäntsälän etelä-osien jätevedet johdetaan meriviemäriin ja edelleen Helsinkiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Rakennettavaan siirtoviemäriin liittyy jätevesiä Sipoosta. Mäntsälän jätevedenpuhdistamolla käsitellään Mäntsälän kirkonkylän ja pohjoisosien sekä Pukkilan kunnan jätevedet. Ohkolan ja Hyökännummen alueen jätevedet johdetaan nykyisen käytännön mukaisesti meriviemäriin. Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa laajennetaan ja sinne rakennetaan lietteenkäsittely-yksikkö. Askolan ja Porvoon välille on laadittu sopimus Askolan länsipuolen jätevesien johtamisesta Porvoon Hermanninsaaren puhdistamoon. Siirtoviemärin rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuosien 2005-2006 aikana, mikäli hankkeet kyetään toteuttamaan valtion vesihuoltotyönä. Pernajan nykyiset neljä jätevedenpuhdistamoa suljetaan ja jätevedet johdetaan tulevaisuudessa käsiteltäväksi Isnäsin puhdistamolta Loviisaan ja länsipuolen puhdistamoista Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon. Mäntsälän että Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoita oletetaan tehostettavan vuonna 2015 rakennettavilla jälkisuodatusyksiköillä. Taulukko 2. Jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn investointiohjelma. JÄTEVEDEN KÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI Aikataulu Investointi Investoinnin nykyarvo Toimenpide 1000 1000 Pornainen ja Pohjois-Sipoo Siirtoviemäri Pornainen-Sipoo-Meriviemäri* 2006 5 015 4 727 Askola ja Porvoo Siirtoviemäri Askola-Porvoo* 2005 1 960 1 903 Liittymismaksu 100 94 Mäntsälä ja Pukkila Pukkila-Mäntsälä siirtoviemäri 2010 1 810 1 516 Mäntsälän puhdistamon laajennus 2015 1 000 722 Mäntsälän jvp : uusi esikäsittely ja lietteenkuivaus 2015 2 400 1 734 Mäntsälän jvp: jälkisuodattimen rakentaminen 2015 436 315 Mäntsälän jvp: koneiston uusiminen 2017 500 340 Pernaja ja Porvoo Siirtoviemäri Pernaja Porvoo 2015 3 185 2 301 Liittymismaksu 100 72 Pernaja, Askola ja Porvoo Jälkisuodatusyksikkö Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle 2015 1 310 946 Hermanninsaaren koneiston uusiminen 2017 2 000 1 362 YHTEENSÄ 19 816 16 035 vi P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY TYÖSELOSTUS 1 (26) Helsinki/S. Toivikko, V. Riki/SaT, VRi 9.7.2004 1521-C4026 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PORVOON SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Uudenmaan Ympäristökeskus, Porvoon kaupunki sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat ovat tilanneet Suunnittelukeskus Oy:ltä Porvoon seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitto ovat myöntäneet rahoitusta selvityksen laatimiseen. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selvittää sekä vedenhankinnan että jätevesien käsittelyn toteuttamiskelpoiset ratkaisumahdollisuudet suunnittelualueella, joka käsittää Porvoon kaupungin sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat. Suunnittelutyöhön osallistui seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta Kari Vaitomaa Ilkka Juva Klas Andersson Karl-Gustav Björkell Riitta Silander Matti Stolp Erkki Tirronen Irmeli Mäkelä Jari Hynönen Jukka Pietilä Juhani Vähähyyppä Ralf Sjödahl Marten Bergqist Pekka Ikonen Riitta Murto-Laitinen Pekka Hallikainen Mauri Pekkarinen Veijo Peltola Matti Peisa Jouni Peltoniemi Kirsi Vilonen Kari Pietarinen Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Porvoon vesi Porvoon vesi Sipoon kunta Sipoon kunta Pukkilan kunta Pukkilan kunta Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Pornaisten kunta Pernajan kunta Pernajan kunta Askolan kunta Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Vesiosuuskunta Suoni Vesiosuuskunta Mustijoki Vesiosuuskunta Mustijoki Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 2(26) Suunnittelukeskus Oy:stä ovat työhön osallistuneet: Matti Ojala Dipl. ins., projektin johto, Saijariina Toivikko Dipl.ins., yleissuunnittelu ja raportointi Vanessa Riki Dipl.ins., yleissuunnittelu Lasse Halenius Dipl.ins., yleissuunnitteluasiantuntija Jorma Pääkkönen Dipl.ins., vesilaitosten prosessitarkastelut ja vedenlaatu Ari Niemelä Tekn. lis., jätevedenpuhdistamojen prosessitarkastelut Jussi Arjas FK, pohjavesialueiden tarkastelut, geologia Kari Kamppi MKK, ympäristövaikutusarviointi Anna-Karin Kyrönviita Ins. AMK, karttatarkastelut Kalle Kiisto Dipl.ins., yleissuunnittelu koostuu varsinaisesta yleissuunnitelmasta ja sen taustalle laadituista osaraporteista: Osa 1 Perusselvitykset Osa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot Osa 3 Alustava yleissuunnitelma Osa 4 Lausuntoyhteenveto Osa 5 Yleissuunnitelmaluonnos Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2003 loppupuolella, muodostettiin alustavat suunnitteluvaihtoehdot Pornaisten vedenhankinnalle ja jakelulle sekä jätevesien viemäröinnille ja käsittelylle. Vuoden 2004 alussa vaihtoehtotarkastelua laajennettiin kattamamaan koko suunnittelualue. Alustavia vaihtoehtoja muodostettiin kaiken kaikkiaan seitsemän vedenhankinnalle ja jakelulle ja neljä jäteveden viemäröinnille ja käsittelylle (Osaraportti 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot). Yleissuunnitelman osassa Osa 3 Alustava yleissuunnitelma tarkennettiin edellisessä vaiheessa tutkituista vaihtoehdoista jatkokäsittelyyn valittuja vaihtoehtoja teknisten ratkaisujen, kustannusten, rahoituksen ja ajoituksen suhteen. Osassa 5 Yleissuunnitelmaluonnos esitetään tiivistäen osaraporttien 1-3 olennainen sisältö. Yleissuunnitelman keskeiset vesihuollolliset tavoitteet ovat: Riittävän ja korkealaatuisen talousveden saannin turvaaminen koko suunnittelualueella kaikissa olosuhteissa, myös poikkeustilanteissa. Tarvittavien väliaikaisratkaisuiden selvittäminen Pornaisten ja Mäntsälän lyhyen tähtäimen vedentarpeen takaamiseksi. Selvittää ja tarkastella keskitetyn jätevesien käsittelyn ratkaisuja suunnittelualueella. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 3(26) 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT Suunnittelualueella on seitsemän kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna 2002 noin 95 700 asukasta. Liittymisaste vesijohtoverkkoon oli 73 % ja viemäriverkkoon 62 %. Alueen kokonaisvedenkulutus oli 13 100 m 3 /d ja keskimääräinen jätevesimäärä alueella noin 15 200 m 3 /d. Suunnittelualueelta on liitteinä esitetty kartat vedenhankinta ja jakelu sekä jätevesien johtaminen ja käsittely (mittakaavassa 1:200 000). Karttoihin on merkitty nykyisestä vesihuoltojärjestelmästä mm. vedenjakelualueet, vesilaitokset, jätevedenpuhdistamot ja siirtovesijohdot ja -viemärit. Karttaan on merkitty myös suunnittelualueen pohjavesialueet. Lisäksi karttoihin on merkitty esitetyt kehittämisvaihtoehdot vedenhankinnalle, siirtovesijohdot, siirtoviemärit sekä suunnitellut vedenjakelu- ja viemäröintialueet. 2.1 Vedenhankinta ja -jakelu Suunnittelualueella nykyinen vedenhankinta perustuu lähes täysin kuntien omiin pohjavedenottamoihin. Porvoossa vedenhankinta perustuu pääosin tekopohjaveden valmistukseen Sannaisten, Kerkkoon ja Saksalan pohjavesialueilta. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin 41 000 asukasta (90 %), joista noin 35 000 asukasta asuu taajamissa. Sipoo ostaa veden Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä (TSV), jonka vedenhankinta perustuu pääosin Päijänne-tunnelin raakavedestä valmistettuun tekopohjaveteen sekä useasta eri pohjavedenottamosta tuotettuun veteen. TSV:llä on omistuksessaan vedenottamoita myös Sipoon kunnassa. Keskitettyyn vedenjakeluun on liittynyt noin 9 600 (53 %) asukasta. Mäntsälän vedenhankinta perustuu pääosin Ojalan, Lukonmäen ja Kilpijärven pohjavedenottamoihin. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin 10 700 asukasta (58 %), joista noin 9 300 asukasta asuu taajamissa. Pornaisten vedenhankinta perustuu Hyötinmäen ja Nummenmaan pohjavedenottamoihin. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt yhteensä noin 1 480 asukasta (29 %). Askolassa sijaitsee useita pienempiä pohjavedenottamoita, joista suurimmat ovat Vahijärven ja Kirkonkylän ottamot. Askolassa on rakenteilla uusi Nietoon vedenottamo, josta tullaan tulevaisuudessa hankkimaan merkittävä osa talousvedestä. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin 3 150 asukasta (72 %). P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 4(26) 2.2 Jätevesien johtaminen ja käsittely Pukkilassa sijaitsee useita pienempiä pohjavedenottamoita, joista suurimmat ovat Kirkonkylän ja Savijoen ottamot. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin 910 asukasta (41 %). Pernajassa on neljä päävedenottamoa: Isnäsin, Koskenkylän, Kuggomin ja Hagabölen ottamot. Lisäksi kunnan itäosiin vesi tullaan tulevaisuudessa ostamaan Loviisanseudun Vesi Oy:ltä. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin 2 800 asukasta (74 %). Suunnittelualueella jätevedenpuhdistus perustuu suurimmaksi osaksi kuntien omiin jätevedenpuhdistamoihin. Porvoon kaupungin jätevedet puhdistetaan neljässä puhdistamossa. Keskeisten kaava-alueiden jätevedet käsitellään vuonna 2002 valmistuneessa Hermanninsaaren puhdistamossa. Lisäksi Epoossa, Kerkkoossa ja Hinthaarassa toimivat pienpuhdistamot. Hermanninsaaren puhdistamolta puhdistettu jätevesi johdetaan Svartbäckinselälle Suomenlahteen. Epoon puhdistamon purkuvesistönä toimii Storängsbäcken. Hinthaaran puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon kohdalta Mustijokeen (Mäntsälänjoki) ja Kerkkoon puhdistamolta Porvoonjokeen. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 38 600 asukasta, mikä on 78 % kunnan asukkaista. Sipoossa ei ole paikallista jätevedenpuhdistamoa, vaan jätevedet johdetaan Helsinkiin Viikinmäen keskuspuhdistamolle puhdistettaviksi. Viikinmäen puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan meriviemäriä pitkin Suomenlahteen. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 8 000 asukasta eli 44 % kunnan asukkaista. Mäntsälässä on yksi kunnallinen puhdistamo: vuonna 2002 laajennettu Kirkonkylän puhdistamo, jossa käsitellään lähes kaikki viemäröity jätevesi. Käsitellyn jäteveden purkuvesistönä on Mäntsälänjoki. Lisäksi kunnan alueella toimii useita pienpuhdistamoita, joista merkittävin on Saaren maatalousoppilaitoksen yhteydessä toimiva pienpuhdistamo. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 8 000 asukasta, mikä on 57 % kunnan asukkaista. Pornaisissa sijaitsee yksi kunnallinen puhdistamo, vuonna 1976 rakennettu Kirkonkylän puhdistamo, jossa käsitellään kaikki viemäröity jätevesi. Jätevedenpuhdistamo toimii tällä hetkellä kapasiteettinsa äärirajoilla. Käsitellyn jäteveden purkuvesistönä on Mustijoki. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 1 160 asukasta, mikä on 27 % kunnan asukkaista. Askolan jätevedet puhdistetaan kahdessa puhdistamossa: 1980 valmistuneessa Vakkolan ja 1970 valmistuneessa Monninkylän jätevedenpuhdistamoissa. Molempien puhdistamojen purkuvesistönä on Porvoonjoki. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 2 400 asukasta eli 55 % kunnan asukkaista. Askolan jätevedet on tarkoitus tulevaisuudessa johtaa Porvoon Hermanninsaaren P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 5(26) jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2005-2006 aikana edellyttäen, että hanke toteutetaan valtion vesihuoltotyönä. Pukkilan kunnan jätevedet puhdistetaan vuonna 1982 valmistuneessa Naarkosken puhdistamossa, jonka purkuvesistönä on Porvoonjoki. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 580 asukasta, mikä on 30 % kunnan asukkaista. Pernajan kunnassa toimii neljä kunnallista jätevedenpuhdistamoa: kirkonkylän, Koskenkylän, Isnäsin ja Kuggomin jätevedenpuhdistamot. Kirkonkylän, Isnäsin ja Koskenkylän puhdistamot ovat 1970-luvulla rakennettuja aktiivilietelaitoksia ja Kuggomin puhdistamo on vuonna 1994 valmistunut bioroottorilaitos. Kirkonkylän puhdistamo laskee käsitellyt vedet Pernajanlahteen, Koskenkylän puhdistamo Koskenkylänjokeen, Isnäsin puhdistamo Vasabyvikiin sekä Kuggomin puhdistamo Loviisanjokeen. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 1 420 asukasta, mikä on 33 % kunnan asukkaista. Osa 1 - Perusselvitykset - raportissa nykytilanne ja tausta-aineisto esitetään yksityiskohtaisesti kunnittain. Yleistiedot kuntien vesihuollosta on esitetty liitteessä 1ja2. 3 VESIHUOLLON TUNNUSLUKUJEN ENNUSTEET 3.1 Ennusteiden laskentaperiaatteet Tässä selvityksessä on käytetty kunnissa laadittuja väestöennusteita sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton väestöennusteita. Vesijohto- ja viemäriverkostoon vuonna 2020 liittyneiden asukkaiden määrä on arvioitu kunnille laadittujen suunnitelmien pohjalta. Vesihuoltojärjestelmän piiriin liitettäväksi suunnitellut haja-asutusalueet on pääosin oletettu vuonna 2020 toteutuneiksi. Vesihuoltoverkostoon liittyneiden määrän ennusteet on laadittu olettaen, että väestönkasvu tulee kohdistumaan vesihuoltojärjestelmän piirissä oleviin alueisiin, mikäli kunta ei ole toisin ilmoittanut. Lähtötietoina on käytetty kuntien omia arvioita, kunnille laadittuja HAAVE-selvityksiä sekä vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Ominaisvedenkulutuksen on oletettu nykyisen väestön sekä teollisuuden osalta pysyvän nykyisellä tasolla, ellei kunnasta ole muuta ilmoitettu. Uusien vedenkuluttajien osalta ominaisvedenkulutukseksi on oletettu 165 l/d. Ominaisjätevesimäärän, orgaanisen aineksen sekä ravinnekuormituksen oletetaan olemassa olevan vesihuoltojärjestelmän ja siihen liittyneiden asukkaiden ja teollisuuden osalta pysyvän nykyisellä tasolla. Viemärijärjestelmään liittyvien asukkaiden osalta kuormituksen on asukasta kohden arvioitu muodostuvan seuraavasti: jätevettä 220 l/d, BHK 60g/d, typpi 15 g/d, fosfori 2,5 g/d. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 6(26) 3.2 Ennusteet Kaikkien alueen kuntien väestö tulee ennusteiden mukaan kasvamaan vuosien 2002 2020 välisenä aikana merkittävästi, yhteensä 95 700:sta noin 125 100:an asukkaaseen. Kasvuprosentit kunnittain ovat seuraavat: Porvoo 18 %, Sipoo 43 %, Mäntsälä 50 %, Askola 20 %, Pukkila 13 % ja Pernaja 15 %. Taulukko 3.1 Väestökehitys 2002-2020 kunnittain KUNTA / KAUPUNKI 2002 2005 2010 2015 2020 as. As. as. as. as. Porvoo 45775 47400 49700 51850 54000 Sipoo 18177 19481 21654 23827 26000 Mäntsälä 17203 18639 21033 23426 25820 Pornainen 4339 4847 5693 6540 7387 Askola 4394 4527 4758 5001 5256 Pukkila 1948 2011 2125 2163 2200 Pernaja 3823 3935 4122 4268 4413 YHTEENSÄ 95659 100840 109085 117074 125075 Vesijohtoverkkoon liittyneiden asukkaiden määrä koko alueella kasvaa nykyisestä 69 400 arvoon 112 500 ja liittymisprosentti vastaavasti nykyisestä 73 %:sta arvoon 90 %. Viemäriverkkoon liittyneiden asukkaiden määrä koko alueella kasvaa nykyisestä 59 200 arvoon 104 300 ja liittymisprosentti vastaavasti nykyisestä 62 %:sta arvoon 83 %. Vedenkulutus kasvaa nykyisestä 13 100 m 3 /d arvoon 23 200 m 3 /d ja jätevesimäärät nykyisestä 15 200 m 3 /d arvoon 26 000 m 3 /d. Taulukko 3.2 Vedenkulutuksen sekä jätevedenmäärien ennusteet 2002-2020 kunnittain. KUNTA / KAUPUNKI Vedenkulutus m 3 /d Jätevesimäärä m 3 /d 2002 2020 2002 2020 Porvoo 7591 11219 9539 12180 Sipoo 2221 4468 2645 5312 Mäntsälä 1937 4317 2194 4764 Pornainen 231 1528 268 2024 Askola 478 660 261 601 Pukkila 176 306 118 364 Pernaja 449 727 140 782 Yhteensä 13083 23225 15165 26027 4 VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEH- DOT 4.1 Alustavat vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehdot Vuodelle 2020 ennustetuilla vedenkulutuksilla suunnittelualueen kunnista Askola, Pukkila ja Pernaja selviävät omilla pohjavesivaroillaan sekä normaali- että poikkeustilanteessa. Porvoo, Pornainen ja Mäntsälä tarvitsevat lisävettä ympäryskunnista poikkeustilanteissa. Sipoon vedenhankinta ei perustu sen omiin P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 7(26) pohjavesivaroihin, vaan tullaan myös tulevaisuudessa hoitamaan Tuusulan seudun vesi kuntayhtymän kautta. Työssä mitoittavana tekijänä on tarkasteltu häiriötilanteiden vedenhankintaa. Osaraportissa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot esitettiin seitsemän kehittämisvaihtoehtoa vedenhankinnan ja jakelun järjestämiseksi suunnittelualueella. Mäntsälän kunnan on oletettu kaikissa vaihtoehdoissa hankkivan lisävettä Hikiän tekopohjavesilaitokselta maksimissaan 1700 m 3 /d. Vaihtoehdoissa C, F ja G Mäntsälän ja Pornaisten on oletettu hankkivan Päijänne-tunnelin raakaveden käyttöön oikeuttavia Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeita. Nykyisiä vedenottamoita oletetaan kaikissa vaihtoehdoissa käytettävän maksimikapasiteetin mukaisesti. Vaihtoehdot esitetään alla pääpiirteissään. Vaihtoehto A vedenhankinta paikallisesti Kehittämisvaihtoehdossa A kunnat käyttävät pääasiassa omia pohjavesivarojaan hyödyntäen vähäisempiäkin esiintymiä. Pornaisten kunnan omat pohjavesivarat eivät riitä, vaan lisävedenhankintaa esitetään Askolan kunnassa sijaitsevilta pohjavesialueilta sekä Porvoon verkostosta. Porvooseen lisävettä hankitaan ottamalla käyttöön Linnanmäen ottamo raudan ja mangaanin poistolla tehostettuna sekä johtamalla vettä Loviisan seudun Vesi Oy:n vedenottamoilta Myrskylästä. Pukkilan vedenhankintaa tehostetaan poikkeustilanteessa rakentamalla Puntarmäkeen uusi vedenottamo. Sipoo hankkii talousvetensä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän osakkaana TSV:n vedenottamoilta. Vaihtoehto B Ylikunnallinen pohjavesivaihtoehto Vaihtoehdossa B kuntien puhdasvesihuolto järjestetään ylikunnallisesti hyödyntämällä alueen suurimpia pohjavesialueita. Tässä vaihtoehdossa Pornaisten ja Mäntsälän alueelle johdetaan vettä Pukkilasta ja Hyvinkäältä. Vaihtoehto edellyttää uusien vedenottamoiden rakentamista Pukkilaan. Porvooseen hankitaan lisävettä Loviisan seudun Vesi Oy:n vedenottamoilta Myrskylästä. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehto C - TSV -vaihtoehto Vaihtoehtona C tarkastellaan Mäntsälän ja Pornaisten mahdollisuutta hankkia vettä TSV:n kautta. Kustannukset on laskettu olettaen Mäntsälän ja Pornaisten liittyvän TSV:hen samoin ehdoin ja liittymismaksuin kuin nykyiset liittyjät. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A, Porvoon osalta kuten VE B. Vaihtoehto D - tekopohjavesilaitosvaihtoehto Vaihtoehdossa D tarkastellaan Päijänne-tunnelin vettä raakavetenä käyttävän tekopohjavesilaitoksen rakentamista Mäntsälän Lukonmäen alueelle. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A, Porvoon osalta kuten VE B. Vaihtoehto E lisävesi Loviisanseudun Vesi Oy:ltä Vaihtoehtona E hyödynnetään alueelle olemassa olevien pohjavedenottamoiden kapasiteettia ja tuodaan tarvittava lisävesimäärä Mäntsälään ja Pornaisiin Lovii- P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 8(26) sanseudun Vesi Oy:n vedenottamoilta Myrskylästä. Pukkila turvaa poikkeustilanteen vedenhankinnan varauksella Myrskylästä rakennettavaan putkeen. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehto F alueellinen tekopohjavesivaihtoehto Vaihtoehtona F tarkastellaan tekopohjavesilaitosten muodostamista Pukkilan Uudentalonkulman ja Puntarmäen pohjavesialueille, Mäntsälän Lukonmäkeen sekä TSV:n omistamille Sipoon Pohjois-Paippisten ja Forsbackan I:n pohjavesialueille Raakavesi johdetaan Pukkilan, Sipoon ja Mäntsälän tekopohjavesilaitoksiin Päijänne-tunnelista. Tässä vaihtoehdossa tekopohjavettä valmistetaan myös TSV:n tulevaisuuden tarpeisiin. Kyseisistä laitoksista vettä johdetaan Pornaisiin, Mäntsälään, TSV:n käyttöön sekä Porvooseen. Vaihtoehto G alueellinen vesilaitosvaihtoehto Vaihtoehtona G tarkastellaan mahdollisuutta rakentaa koko suunnittelualuetta palveleva alueellinen vesilaitos Mäntsälään, josta vettä johdetaan Pornaisiin, Mäntsälään, TSV:n käyttöön ja Porvooseen. Raakavesi vesilaitokselle johdetaan Päijänne-tunnelista. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A. 4.2 Alustavat jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot 4.2.1 Puhdistustavoitteet Selvityksessä jätevedenpuhdistamoille on oletettu seuraavat puhdistusvaatimukset: AVL < 10 000 orgaaninen kuorma lähtevässä vedessä < 15 mg BHK 7 (ATU)/l kokonaisfosfori lähtevässä vedessä < 0,5 mg P/l AVL > 10 000 orgaaninen kuorma lähtevässä vedessä < 10 mg BHK 7 (ATU)/l kokonaisfosfori lähtevässä vedessä < 0,3 mg P/l ammoniumtypenpoisto < 4 mg/l vuosikeskiarvona kokonaistypenpoisto > 70 % 4.2.2 Alustavat vaihtoehdot lyhyesti Jätevesien johtamisen ja käsittelyn suhteen osaraportissa 2 tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto A kuntakohtaiset jätevedenpuhdistamot Vaihtoehto A on ns. 0-vaihtoehto, jossa jätevedet käsitellään paikallisesti. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 9(26) Mäntsälän jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan jätevedet Mäntsälän kunnan alueelta Ohkolan aluetta lukuun ottamatta. Ohkolasta jätevedet johdetaan meriviemäriin nykyisen käytännön mukaisesti. Mäntsälän puhdistamolle johdetaan myös vesiosuuskunta Suonen sekä vesiosuuskunta Mustijoen Mäntsälän puoleisten alueiden jätevedet. Puhdistamoa laajennetaan uudella biologisella linjalla ja jälkisuodatusyksiköllä. Pornaisiin rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään Pornaisten kunnan alueella muodostuvat jätevedet. Pukkilan jätevedet käsitellään kunnan omassa puhdistamossa, jota laajennetaan. Porvoon ja Askolan jätevedet käsitellään Porvoon Hermanninsaaren puhdistamossa. Puhdistamoa laajennetaan jälkisuodatusyksiköllä. Porvoossa Epoon puhdistamo toimii alueellisena pienpuhdistamoina myös tulevaisuudessa. Hinthaaran ja Kerkkoon alueet yhdistetään Hermanninsaaren verkostoon. Pernajan läntisen osan jätevedet käsitellään paikallisesti Kirkonkylään rakennettavalla uudella jätevedenpuhdistamolla. Isnäsin alueen jätevedet johdetaan tulevaisuudessa Loviisaan. Sipoon jätevedet johdetaan nykyisin järjestelyin meriviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehto B lähialueyhteistyö Vaihtoehto B:ssä selvitetään jätevesien käsittelyä ylikunnallisin ratkaisuin. Pornaisten uuteen puhdistamoon johdetaan Pornaisten alueen jätevedet sekä vesiosuuskuntien Suonen ja Mustijoen jätevedet käsittäen myös Mäntsälän puolella muodostavan osuuden. Mäntsälän jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan Mäntsälän jätevedet Ohkolan ja vesiosuuskunta Suonen ja Mustijoen alueita lukuun ottamatta. Ohkolasta jätevedet johdetaan meriviemäriin nykyisen käytännön mukaisesti. Pukkilan jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoa laajennetaan uudella biologisella linjalla ja jälkisuodatusyksiköllä. Porvoon Hermanninsaaren puhdistamolle johdetaan Askolan jätevedet sekä Pernajan länsiosien jätevedet. Puhdistamoa laajennetaan jälkisuodatusyksiköllä. Tässä vaihtoehdossa käytöstä poistuvat Pukkilan, Askolan sekä Pernajan Isnäsin, Kuggomin, Koskenkylän ja Kirkonkylän jätevedenpuhdistamot. Sipoon osalta järjestelyt säilyvät nykyisellään. Vaihtoehto C Pornaisten jätevedet Viikinmäkeen Vaihtoehdossa C tarkastellaan mahdollisuutta johtaa osa alueen jätevesistä Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Pornaisten, Mäntsälän etelä-osien sekä Sipoon pohjoisosien jätevedet johdetaan meriviemäriin ja edelleen Viikinmäkeen. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 10(26) Mäntsälän jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan Mäntsälän jätevedet Ohkolan ja vesiosuuskunta Suonen ja Mustijoen alueita lukuun ottamatta. Ohkolasta jätevedet johdetaan meriviemäriin nykyisen käytännön mukaisesti. Puhdistamoa laajennetaan jälkisuodatusyksiköllä. Muilta osin kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehto D Pornaisten jätevedet Hermanninsaaren Pornaisten sekä Mäntsälän etelä-osien jätevedet johdetaan Porvoon Hermannisaaren jätevedenpuhdistamoon. Jätevedet johdetaan Askolan kautta, jossa viemärilinjaan yhdistyvät Askolan jätevedet. Viemäri linjaus noudattelee jo suunniteltua Askola - Hermanninsaari viemärilinjaa lukuun ottamatta loppulinjausta, jossa Porvoon keskusta kierretään. Mäntsälän osalta kuten vaihtoehdossa C. Muilta osin kuten vaihtoehdossa A. 4.3 Yleissuunnitelmavaihtoehtojen valinta Kustannusten osalta on laskettiin eri vaihtoehtojen vertailukustannukset, joissa huomioitiin investointi- ja käyttökustannukset sekä investoinnin jäännösarvo. Kustannuslaskennan tuloksena saatiin ns. vertailuhinta, joka kertoo kehittämisvaihtoehdon suhteellisen yksikkökustannuksen /m 3. Suhdelukua laskettaessa on vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi käytetty vesimääränä vedenjakelujärjestelmän kokonaiskulutusta ja jäteveden kokonaismäärää. 4.3.1 Alustavien vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehtojen vertailu Vedenhankinnan ja jakelun alueellisten kehittämisvaihtoehtojen teknistaloudellisessa vertailussa huomioitiin veden laatu, vedenjakelun palvelutaso häiriötilanteissa sekä investointi- ja käyttökustannukset. Investointi- ja käyttökustannukset diskontattuna korkokannalla 3 % on esitetty taulukossa 5.1 ja vedenhankintavaihtoehtojen kokonaisvertailu on esitetty taulukossa 5.2. Vaihtoehdolla B, E ja A investointikustannukset ovat pienimmät kokonaisuudessaan sekä suhteessa vedensaantiin ja kalleimmat vaihtoehdot ovat E ja A. Käyttökustannukset suhteessa vedensaantiin ovat pienimmät vaihtoehdoissa F ja G. Vaihtoehto G on vertailukustannuksiltaan edullisin. Vaihtoehto A on kallis sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan. Veden laadun kannalta suositeltavimpia vaihtoehtoja ovat C, D, E, F ja G, joissa kaikissa vedensaanti perustuu suuriin yksiköihin ja laatua seurataan tehokkaasti. Vaihtoehdoissa C, D, E, F ja G raakavesilähteenä on Päijänne-tunnelin vesi, joten vedensaanti on taattu myös kuivina kausina tai tilanteissa, joissa useampia vedenottamoita poistuu käytöstä. Käyttötehokkuudeltaan alueelliset ratkaisut F ja G ovat suositeltavia. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät uusien pitkien siirtolinjojen toteuttamista. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 11(26) Taulukko 4.1 Vaihtoehtojen Investointi- ja käyttökustannukset diskontattuna korkokannalla 3 % VE A VE B VE C VE D VE E VE F VE G Investoinnit 2006 YHTEENSÄ (1000 ) 9 206 8 770 12 721 9 831 9 190 31 393 32 450 Investointi/ vesimäärä 2.63 2.56 3.64 2.81 2.63 4.58 3.64 /m3/a Käyttökustannukset 1000 /a 1870 1484 1664 1514 2196 1701 1932 Käyttökustannus/ 0.53 0.43 0.48 0.43 0.63 0.25 0.22 vesimäärä /m3/a Vertailukustannukset 2004 Käyttömenot (1000 ) 23 491 18 645 20 900 19 021 27 576 21 362 24 268 Investoinnit 5 639 5 180 8 923 5 620 5 611 17 983 20 056 YHTEENSÄ 29 130 23 826 29 824 24 641 33 187 39 345 44 324 Vedenkulutusennuste v. 2020 m3/d Vertailukustannukset /m3/a 9 580 9 390 9 580 9 580 9 580 18 770 24 430 0.66 0.55 0.68 0.56 0.76 0.46 0.40 Taulukko 4.2 Vedenhankintavaihtoehtojen kokonaisvertailu VE A VE B VE C VE D VE E VE F VE G Vesilähteiden raakaveden ++ ++ +++ +++ +++ +++ +++ laatu Vesilähteiden suojeltavuus + + +++ ++ ++ ++ +++ Vedenottamoiden käyttötehokkuus ++ ++ +++ +++ +++ +++ +++ Ympäristövaikutukset ++ ++ +++ ++ ++ + ++ Investointikustannukset suhteessa vesimäärään +++ +++ ++ ++ +++ + + Käyttökustannukset suhteessa + ++ + ++ + +++ +++ vesimäärään Vertailukustannukset + ++ + ++ + ++ +++ Vaiheittain toteutus +++ +++ ++ ++ + + + +++ Paras vaihtoehto ++ Hyvä vaihtoehto + Tyydyttävä vaihtoehto 4.3.2 Alustavien jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehtojen vertailu Jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin alueellisten suunnitteluvaihtoehtojen teknistaloudellisessa vertailussa on huomioitu purkupaikkojen lukumäärä, ympäristövaikutukset ja investointi- ja käyttökustannukset. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 12(26) Taulukko 4.3 Vaihtoehtojen kustannukset v. 2004-2020 vuoteen 2004 diskontattuna korkokannalla 3% VE A VE B VE C VED Käyttökustannukset 1000 23 200 24 500 24 000 25 700 Investointikustannukset 1000 8 600 10 900 8 700 9 900 Jäännösarvo 1000 3 700 5 100 4 400 4 900 Investointi ja käyttökustannukset 1000 28 000 30 300 28 300 30 456 jäännösarvo Vertailukustannus /m 3 /a 0,30 0,32 0,30 0,33 Taulukko 4.4 Jätevesien johtamis- ja käsittelyvaihtoehtojen kokonaisvertailu. VE A VE B VE C VE D Ympäristövaikutukset + ++ +++ +++ Jätevedenpuhdistamojen + +++ ++ ++ käyttötehokkuus Toimintavarmuus ++ +++ +++ +++ Yhteistoiminnan kehittäminen ++ +++ +++ +++ Investointikustannukset +++ + +++ ++ Käyttökustannukset +++ ++ ++ + Vertailukustannukset +++ + ++ + Vaiheittain toteutus +++ ++ + + +++ Paras vaihtoehto ++ Hyvä vaihtoehto + Tyydyttävä vaihtoehto 4.3.3 Vaihtoehtojen valinta Huhtikuun 2004 suunnittelukokouksessa päätettiin, että yleissuunnitelmassa tullaan käsittelemään vaihtoehtona yksi vedenhankinnan osalta tekopohjaveden muodostamiseen perustuvaa alueellista ratkaisua ja vaihtoehtona kaksi pintaveden kemialliseen puhdistukseen perustuvaa ratkaisua. Sovittiin, että pohja- ja tekopohjaveden tuottamiseen sopivaa aluetta kartoitetaan myös suunnittelualueen ulkopuolelta. Vaihtoehdossa kolme lähtökohtana on suunnittelualueen paikallisten resurssien hyödyntäminen. Kolmantena vaihtoehtona tarkastellaan uusiin alueellisiin tekopohjavesilaitoksiin ja vesilaitoksiin perustuvaa ratkaisua, jossa tuotetaan vain osa TSV:n tulevaisuuden vedentarpeesta. Veden saanti perustuu kaikissa ratkaisuissa Päijänne-tunnelista saatavaan raakaveteen. Päijännetunnelin veden käyttö raakavesilähteenä turvaa vedensaantia myös kuivina kausina tai tilanteissa, joissa useampia vedenottamoita poistuu käytöstä. Vedensaanti perustuu valituissa vaihtoehdoissa suuriin yksiköihin, joissa veden laatua ja puhdistusta seurataan tehokkaasti. Käyttökustannukset ovat suurissa yksiköissä tuotettua vesikuutiota kohden pienemmät kuin muissa tutkituissa vaihtoehdoissa. Yhdistämällä Mäntsälän, Pornaisten, TSV:n ja Porvoon verkostot toisiinsa turvataan parhaiten myös poikkeus- ja häiriötilanteiden vedenhankinta ja jakelu alueella. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 13(26) Jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin vaihtoehdoista yleissuunnitelmatarkasteluun valittiin alueellista yhteistyötä edistävät käsittelyvaihtoehdot. Valittu vaihtoehto sisälsi ratkaisuja sekä vaihtoehdoista B että C. Yleissuunnitelmassa tarkastellaan seuraavia ratkaisuja: Pornaisten ja Etelä - Mäntsälän vesiosuuskuntien jätevedet johdetaan Sipoon halki meriviemäriin ja edelleen käsiteltäviksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Siirtoviemäriin oletetaan liitettävän Pohjois- Sipoon kehittämisalueiden jätevesiä. Pukkilan jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Askolan sekä Pernajan länsiosien jätevedet johdetaan Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon. 5 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN YLEISSUUNNITELMA 5.1 Yleiskuvaus Alue jakaantuu vedentarpeiltaan kahteen osaan: Pukkila, Pernaja ja Askola selviävät tulevaisuuden vedentarpeestaan omilla pohjavesivesivaroillaan; sen sijaan Porvoo, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen tarvitsevat lisävettä suunnitteluajanjakson loppuun mennessä. Kaikissa vaihtoehdoissa oletetaan, että kuntien nykyisistä vedenottamoista otetaan maksimikapasiteetin sallimat vesimäärät. Mitoitusta määräävänä tekijänä on käytetty kuntien poikkeustilanteita, joissa kunnan tärkein vedenottamo on pois käytöstä tai muun isompaa vedentarvetta aiheuttavan tilanteen suurinta mahdollista kapasiteettitarvetta. Vaihe I: Pornaisten lyhyen aikavälin ratkaisu Suunnittelualueen kunnista Pornainen tarvitsee lisävettä kiireellisesti, joten sen osalta esitetään vedensaannin turvaamiseksi lyhyen aikavälin suunnitelma. Pornaisten vedenhankinta järjestetään TSV:n kautta rakentamalla yhdysvesijohto TSV:n Sipoossa sijaitsevasta vesijohtolinjasta Pornaisiin. Vaihe I mitoitetaan Pornaisten vuoden 2015 lisävedentarpeen 740 m 3 /d mukaan ja rakennetaan vuonna 2006. Yhdysvesijohto on suunniteltu rakennettavaksi samaan kaivantoon meriviemäriin liitettävän siirtoviemärin kanssa. Vaihe I on kaikissa vaihtoehdoissa sama ja siinä rakennettavan siirtovesijohdon pituus on 12 km. Vaihe II: VE 1, VE 2 ja VE 3 VE 1: Kurun tekopohjavesilaitos Työryhmän ensisijaisesti valitsemassa vaihtoehdossa lisävesi hankitaan Hausjärven kunnan Kurun pohjavesialueelta pohja- ja tekopohjavetenä. Raakavetenä käytetään Päijänne-tunnelin vettä, joka johdetaan alueelle Mustasuon ajotunneliin rakennettavalta pumppaamolta. Muodostettu tekopohjavesi johdetaan Kurun alueelta Mäntsälään ja edelleen Pornaisiin, josta vesijohto haarautuu sekä Sipooseen että Askolan kautta Porvooseen. Mäntsälästä Pukkilaan rakennetaan viemärin yhteyteen yhdysvesijohto, joka palvelee kriisiajan vedenhankintaa. Vesijohtoja rakennetaan tässä vaihtoehdossa yhteensä noin 110 km. Kurun pohjavesialueelle rakennettavan tekopohjavesilaitoksen mitoituskapasiteetti on 22 550 m 3 /d. Mitoitusperusteena on suunnittelualueen kuntien, Porvoon kaupungin sekä TSV:n lisävedentarve vuonna 2020 tilanteessa, jossa Mäntsälässä ja Porvoossa P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 14(26) on yhtäaikainen poikkeustilanne. Siirtovesijohdot mitoitetaan kuntien vuoden 2020 poikkeustilanteen vedentarpeen perusteella. Rakentamisajankohdaksi esitetään vuotta 2010. VE 2: Vesilaitos Mäntsälän Lukonmäessä Vaihtoehdossa kaksi lisävesi hankitaan Mäntsälän Lukonmäkeen rakennettavasta pintavesilaitoksesta. Raakavesi vesilaitokseen johdetaan Päijänne-tunnelin Mustasuon ajotunneliin rakennettavalta pumppaamolta. Vesilaitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu 22 550 m 3 /d ja rakentamisajankohdaksi esitetään vuotta 2010. Vesilaitokselta vesi jaellaan suunnittelualueen muihin osiin kuten vaihtoehdossa yksi. Vesijohtoja rakennetaan tässä vaihtoehdossa yhteensä noin 100 km. VE 3: Suppea tekopohjavesi- ja vesilaitosvaihtoehto Selvityksessä tarkastellaan kolmantena vaihtoehtona alueellisiin tekopohjavesija vesilaitosratkaisuihin perustuvaa veden hankintaa, jossa TSV:n veden tarve on huomioitu ainoastaan 6000 m 3 /d osalta. Raakavesi hankitaan Päijänne-tunnelista ja jaellaan Mäntsälän Lukonmäkeen, jossa tekopohjavettä muodostetaan noin 2700 m 3 /d Pornaisten, Mäntsälän ja Pukkilan alueille. Raakavettä johdetaan edelleen Sipoon Pohjois-Paippisiin ja Forsbackaan, jossa tekopohjavettä muodostetaan 6000 m 3 /d TSV:lle ja Porvoon Kerkkooseen, jonne rakennetaan noin 5 200 m 3 /d vettä käsittelevä pintavesilaitos. Vesijohtoja rakennetaan tässä vaihtoehdossa yhteensä noin 125 km. 5.2 Investointiohjelma Kehittämissuunnitelman investointisuunnitelma on esitetty seuraavassa taulukossa 5.1. Investoinnit on jaoteltu vaiheeseen I ja II ja vedenhankinnan ja jakelun kokonaiskustannukset on esitetty nykyarvoon diskontattuna (korko 3 %). Investointikustannukset eivät sisällä maanhankinnan tai maaperä- ja pohjavesiselvitysten kustannuksia. Suunniteltujen investointien investointikustannukset, käyttökustannukset ja vertailukustannukset esitetään liitteessä 3. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 15(26) Taulukko 5.1 Vedenhankinnan ja -jakelun investointiohjelma. VEDENHANKINTA JA JAKELU Toimenpide Aikataulu Vuosi Investointi 1000 Investoinnin nykyarvo 1000 VE 1: Tekopohjavesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki 2006 500 475 Vaihe II Tekopohjavesilaitos ja PSV:n osakkeet 2010 4 100 3 400 Siirtovesijohdot ja pumppaamot 2010 24 000 20 100 Yhteensä 28 600 24 000 VE 2: Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki 2006 500 475 Vaihe II Vesilaitos ja PSV:n osakkeet 2010 10 800 9 000 Siirtovesijohdot ja pumppaamot 2010 21 800 18 300 Yhteensä 33 100 27 800 VE 3: Supistettu Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki 2006 500 475 Vaihe II Tekopohja- ja vesilaitokset ja PSV:n osakkeet 2010 6 200 5 200 Siirtovesijohdot ja pumppaamot 2010 23 200 19 500 Yhteensä 29 900 25 200 Vaihtoehdoille on laskettu vertailukustannukset diskonttaamalla investoinnit ja lisävedentuottamisen käyttökulut vuoteen 2004 ja jakamalla kustannukset tuotetulla lisävesimäärällä. Vuosittaiset käyttökustannukset on laskettu mitoitusvesimäärälle. Taulukko 5.2 Vaihtoehtojen vertailukustannukset vuoteen 2004 diskontattuna, korko 3% Vaihe I Vaihe II Vesijohto VE 1 VE 2 VE 3 Kustannukset 1000 1000 1000 1000 Käyttömenot 114 10 383 12 237 10 006 Investoinnit 475 23 522 27 357 24 602 Yhteensä 589 33 905 39 594 34 607 Yhteensä (jäännösarvo huomioitu) 362 20 852 25 352 21 342 Vertailukustannukset /m 3 0.15 0.38 0.44 0.53 Vertailukustannukset /m 3 0.09 0.23 0.28 0.33 (jäännösarvo huomioitu) Tuotettu lisävesimäärä v. 2020 m 3 /d 694 22 470 22 470 16 300 Suuret kuntien väliset vesihuoltolinjat toteutetaan tyypillisesti valtion tukemina hankkeina, jolloin kuntien rahoitusosuus pienenee. Taulukossa 5.3 esitetään kunnille kohdistuvat investointikustannukset olettaen, että valtion osuus vesijohtoinvestoinneista on 50 %. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc

SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 16(26) Taulukko 5.3 Vesijohto- ja pumppaamoinvestoinnit, jos vesihankkeet toteutetaan valtion vesihuoltotyönä ja valtio rahoittaa 50 % vesijohtojen ja pumppaamoiden rakennuskustannuksista. INVESTOINNIT Vaihe I Vaihe II Vesijohto VE1: Tekopohjavesil. VE 2: Vesilaitosv. 1000 1000 1000 1000 Toteutusvuosi 2006 2010 2010 2010 Yhteensä 1000 250 16 100 21 700 17 800 investoinnin nykyarvo vuonna 2004 (r = 3%) VE 3: Suppea tekop. ja vesil. 240 13 500 18 200 14 900 5.3 Kustannusten jako Vesilaitoksen hallinnointia, toimintaa ja kustannusten jakoa varten oletetaan perustettavaksi kuntien omistama yhtiö. Tässä raportissa investointikustannukset on jaettu kuntien välillä niiden poikkeustilanteen vedentarpeeseen perustuvien tarvevarausten mukaan ja käyttökustannukset oletetun vedenkäytön mukaan. Vesilaitoksen käyttökustannukset on arvioitu siten, että sekä Porvoossa että Mäntsälässä on poikkeustilanne samaan aikaan. Muiden kuntien osalta käyttökustannukset on laskettu normaalitilanteen vedenhankinnan perusteella. Taulukoissa 5.4, 5.6 ja 5.8 käyttökustannus koostuu PSV:n vuosittaisesta perusmaksusta, PSV:n vuosittaisesta vesimaksusta sekä tekopohjavesilaitoksen käyttökustannuksista, jotka on jaettu siten, että puolet kustannuksista jaetaan varausosuuden mukaan ja puolet mitoitustilanteen mukaan (Mäntsälässä ja Porvoossa poikkeustilanne). PSV:n osakkeiden hankinnan kustannukset on kohdennettu Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien osalle suhteessa niiden mitoitusvesimääriin. Porvoolla ja TSV:llä on jo omistuksessaan tarvittavat PSV:n osakkeet. Putkilinjojen kustannukset on jaettu kuntien tarvevarausten mukaan kuntakohtaisiksi investointikustannuksiksi taulukkoon 5.5, 5.7 ja 5.10 Putkilinjojen käyttökustannukset on esitetty liitteessä 3. Taulukko 5.4 VE 1: Tekopohjavesilaitoksen investointien ja kustannusten jako Osuus Investoinnit Käyttökustannukset Varaus Osuus laitosinvestoinnista PSV Osakkeet Laitos Yhteensä m 3 /d % 1000 1000 1000 /a Mäntsälä 1300 5.7 % 106 184 27 Pornainen 1330 5.8 % 107 188 25 TSV (Sipoo) 15000 65.3 % 2123 313 Porvoo 5220 22.7 % 739 109 Pukkila 110 0.5 % 9 16 1,4 Yhteensä 100.0 % 222 3250 476 P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc