Filosofia Philosophy Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia on lähtöisin arkiajattelusta, mutta se pyrkii olemaan tätä systemaattisempaa ja perustelemaan väitteet ja näkemykset mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan yleensä teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Perinteisesti filosofian pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Koska filosofiassa tradition merkitys on suuri, filosofian historia on myös tärkeä filosofisen tutkimuksen alue. Tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa, mutta vähitellen eri tieteet irtaantuivat filosofiasta. Filosofia on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Sen yhtenä tehtävänä on tutkia niiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Logiikka on nykyään matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden, kielitieteen ja filosofian yhteistä aluetta. Filosofian osana se on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorioita. Filosofian perusopinnot antavat yleiskuvan filosofisen ajattelun luonteesta ja filosofian osaalueista. Aineopinnoissa paneudutaan syvemmin filosofisiin kysymyksiin, joihin on tutustuttu perusopinnoissa. Filosofian historian, nykyajan filosofian, logiikan ja tieteenfilosofian osalta aineopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä. Näiden opintojaksojen lisäksi valitaan opintoja joko teoreettisen tai käytännöllisen filosofian osa-alueilta. Teoreettisen filosofian valitseva voi perehtyä metafysiikkaan ja ontologiaan, mielen ja kognition filosofiaan sekä kielifilosofiaan, kun taas käytännöllisen filosofian valitseva voi suuntautua etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan sekä kulttuuri- ja taiteenfilosofiaan. Opintokokonaisuuteen kuuluu myös osallistuminen proseminaareihin. Syventävissä opinnoissa on mainittu kuusi eri aluetta, a) moderni filosofia ja nykyajan filosofian pääsuuntaukset, b) logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielifilosofia, c) metafysiikka, d) tietoteoria ja tieteenfilosofia, e) etiikka ja yhteiskuntafilosofia sekä f) kulttuuri- ja taiteenfilosofia. Opintoja suoritetaan ainakin kahdelta alueelta. Filosofisen kirjoittamisen ja väitteiden perustelemisen taitoa kehitetään opintojen alusta lähtien, mutta syventäviin opintoihin kuuluu erillisenä suorituksena filosofisen kirjoittamisen ja argumentaation opintojakso. Se tukee syventävien opintojen seminaarityöskentelyä ja pro gradu tutkielman laatimista sekä harjaannuttaa filosofiseen keskusteluun. Filosofian aineopinnoissa voi suorittaa mielen ja kognition filosofian opintoja, ja Tampereen yliopistossa on mahdollista opiskella myös kognitiotiedettä, josta vastaavat tietojenkäsittelytieteet ja filosofia. Opetus toteutetaan Connet-verkostoyliopistossa. Ks. tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelma. Kandidaatintutkintoon sisältyy pakollisena vähintään 25 opintopisteen laajuinen sivuaine. Suositeltavaa on suorittaa vähintään 60 opintopistettä yhdestä sivuaineesta. 23
Perustutkinnot Filosofiassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot: Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) (Bachelor of Science (B.Sc.), kandidat i naturvetenskaper (NaK)) Filosofian maisterin tutkinto (FM) (Master of Science (M.Sc.), filosofie magister (FM)) Jatkotutkinnot on esitelty tarkemmin tämän oppaan kohdassa Jatkotutkinnot. Filosofian maisterin ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintojen rakenne Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Filosofian pääaineopinnot Yhteiset opinnot Kieliopinnot 1, 2, 3 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Yhteensä 180 op 75 op 8 op 14 op 83 op 180 op Esimerkki 1 1. sivuaine 60 op Muut vapaasti valittavat opinnot 23 op Esimerkki 2 1. sivuaine 25 op 2. sivuaine 25 op Muut vapaasti valittavat opinnot 33 op Filosofian 75 opintopisteen opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: 1. Filosofian perusopinnot 25 op 2. Filosofian aineopinnot 40 op 3. Proseminaari II ja kandidaatintutkielma 10 op Yhteensä 75 op Filosofian maisterin tutkinto Filosofian pääaineopinnot Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Yhteensä 120 op 85 op 35 op 120 op 24
Filosofia Opintojaksokuvaukset Yhteiset opinnot Orientoivat opinnot Opintojen ohjattu suunnittelu Tiedonhankinnan perusteet Tietotekniikan peruskurssi Yhteensä 1 op (1 ov) 2 op (1 ov) 2 op (1 ov) 3 op (2 ov) 8 op Filosofian opintojaksot Studies in philosophy Johdantokurssi sivuaineopiskelijoille 3 op Ks. tiedekunnan tutkintojen yhteiset opinnot. Kieliopinnot 1a Tieteellinen kirjoittaminen 3 op (2 ov) 1b Suullinen viestintä 2 op (1 ov) 2 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 3 op (2 ov) 3 Vieraan kielen taito 6 op (4 ov) Yhteensä 14 op (9 ov) Tavoite ja sisältö, kohta 3 Opintoja yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä siten, että nämä opinnot antavat valmiuden ainakin yhdessä kielessä ymmärtää filosofista tekstiä. Latinan kielestä vaaditaan vähintään jatkokurssin I tiedot, klassisesta kreikasta riittää alkeiskurssi. Ks. kielikeskuksen opinto-opas, informaatiotieteiden tiedekunnan kieliopinnot. FILOPE0 JOHDATUS FILOSOFIAAN 3 op (2.0 ov) INTRODUCTION TO PHILOSOPHY Sisältö: Kurssilla tutustutaan filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisiin ongelmiin sekä filosofisen ajattelun ominaispiirteisiin. luennon kertauskuulustelu Kirjallisuus: Toinen seuraavista kohdista: a. Määttänen: Filosofia, johdatus peruskysymyksiin ja Sajama: Arkipäivän filosofiaa tai b. Sober: Core Questions in Philosophy Arviointiasteikko: suoritusmerkintä (hyväksytty) Opintojakson suorittamisesta: Pakollinen kurssi filosofian sivuaineopiskelijoille Vastuuhenkilö: Assistentti Perusopinnot 25 op Introductory studies FILOPE1 JOHDATUS FILOSOFIAN HISTORIAAN 4 op (2.0 ov) INTRODUCTION TO THE HISTORY OF PHILOSOPHY Sisältö: Kurssi antaa yleiskuvan länsimaisen filosofian historiasta ja sen keskeisistä ajattelijoista. Kirjallisuus: Toinen seuraavista: a. Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle tai b. Kenny: A Brief History of Western Philosophy (luvut I-XIX) 25
Perustutkinnot FILOPE2 JOHDATUS TIETOTEORIAAN 3 op (2.0 ov) INTRODUCTION TO THE THEORY OF KNOWLEDGE Sisältö: Kurssi johdattaa nykyaikaisen tietoteorian peruskäsitteisiin ja ongelmiin, sekä antaa yleiskuvan erilaisista tietoteoreettisista näkemyksistä. luentokertaus Kirjallisuus: Toinen seuraavista: a. Lammenranta: Tietoteoria tai b. Audi: Epistemology: A Contemporary Introduction Vastuuhenkilö: Assistentti FILOPE3 JOHDATUS METAFYSIIKKAAN 3 op (2.0 ov) INTRODUCTION TO METAPHYSICS Sisältö: Kurssi antaa yleiskuvan nykymetafysiikan peruskäsitteistä ja ongelmista sekä metafysiikan historiasta. Kirjallisuus: Toinen seuraavista: a. Loux: Metaphysics: a contemporary introduction, luvut 1-4 tai b. Juti: Johdatus metafysiikkaan, luvut 1-6 FILOPE4 JOHDATUS TIETEENFILOSOFIAAN 4 op (2.0 ov) INTRODUCTION TO THE PHILOSOPHY OF SCIENCE Sisältö: Kurssi antaa yleiskuvan tieteenfilosofian keskeisistä ongelmista ja lähestymistavoista ja johdattaa tieteentutkimuksen kysymyksenasetteluihin filosofian näkökulmasta. Kirjallisuus: Toinen seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan (sivut 13-88 ja 192-248) ja Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia ja Kiikeri & Ylikoski: Tiede tutkimuskohteena tai b. Chalmers: What is This Thing Called Science (3. painos 1999 tai uudempi) ja Sismondo: Introduction to Science and Technology Studies 26 FILOPE5 JOHDATUS ETIIKKAAN 3 op (2.0 ov) INTRODUCTION TO ETHICS Sisältö: Kurssi esittelee systemaattisesti etiikan eli moraalifilosofian keskeisiä ongelmia, menetelmiä ja teorioita. Kirjallisuus: Toinen seuraavista: a. Pietarinen - Poutanen: Etiikan teorioita tai b. Frankena: Ethics FILOPE6 JOHDATUS YHTEISKUNTA- JA KULTTUURIFILOSOFIAAN 3 op (2.0 ov) INTRODUCTION TO SOCIAL PHILOSOPHY AND THE PHILOSOPHY OF CULTURE Sisältö: Kurssi antaa filosofisen yleiskuvan ihmisyksilön ja yhteiskunnan keskinäisistä suhteista ja niiden rakentumisesta sekä tarkastelee taiteen ja yleensä kulttuurin filosofisia ongelmia. Kirjallisuus: Toinen seuraavista: a. Berger-Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (The Social Construction of Reality) tai b. Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä (Basic Issues in Aesthetics) FILOPE7 LOGIIKAN PERUSTEET 5 op (3.0 ov) INTRODUCTION TO LOGIC Yleiskuvaus: Opintojakso koostuu kahdesta osasta: a) Lause- ja predikaattilogiikan alkeet (2 op) b) Lause- ja predikaattilogiikan semantiikkaa ja todistusteoriaa (3op) Sisältö: Kurssilla tutustutaan logiikan peruskäsitteisiin, kuten formaalin kielen, loogisen totuuden ja loogisen seurauksen käsitteisiin, ja perehdytään lause- ja predikaattilogiikan syntaksiin ja semantiikkaan. Annettava opetus: Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista Kirjallisuus: Yksi seuraavista:
Filosofia a. Rantala-Virtanen: Logiikan peruskurssi (2002 tai 2003, vain verkossa osoitteessa http://mtl.uta.fi/modaalilogiikka/logpk2003. pdf) tai b. Allwood-Andersson-Dahl: Logiikka ja kieli tai c. Miettinen: Logiikka - perusteet tai d. Guttenplan: Languages of Logic Vastuuhenkilö: Assistentti Aineopinnot 40 op Intermediate studies Aineopinnoissa valitaan joko teoreettinen tai käytännöllinen filosofia. Opintojaksot A1 A4 sekä proseminaari (PRO) ovat yhteisiä sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian aineopinnoille. Aineopintojen opintojaksot voidaan suorittaa luennoilla, mikäli opintojakso luennoidaan, tai kirjallisuuskuulustelulla. AI1 AI2 AI3 AI4 AIT5/ AIK5 AIT6/ AIK6 AIK7 PRO Teoreettinen filosofia Filosofian historia Nykyajan filosofia Käytännöllinen filosofia Logiikka ja argumentaatioteoria Tietoteoria Teoreettisen filosofian osaalueita Tieteenfilosofia Proseminaari Etiikka Yhteiskuntafilosofia Kulttuuri- ja taiteen filosofia Teoreettinen filosofia Theoretical philosophy FILOAI1 FILOSOFIAN HISTORIA 8 op (4.0 ov) HISTORY OF PHILOSOPHY Yleiskuvaus: Opintojakso koostuu kahdesta 4 op:n laajuisesta osasta: a) kirjallisuuskuulustelu ja b) klassikko. Sisältö: Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin länsimaisen filosofian historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti, tai muu opettajan kanssa erikseen sovittava suoritustapa. Klassikkokohta voidaan suorittaa myös klassikkoseminaareilla. 27
Perustutkinnot Kirjallisuus: a) Kirjallisuuskuulustelu 4 op. Yksi seuraavista teoksista: a. Nordin: Filosofian historia tai b. Korkman-Yrjönsuuri: Filosofian historian kehityslinjoja tai c. Warburton: Philosophy. The Classics. b) Filosofian klassikko 4 op. Klassikkotekstiä koskevasta tentistä, tentittävästä kirjallisuudesta ja esseestä sovittava erikseen tentin vastaanottajan kanssa. Esimerkkejä soveltuvista klassikoista löytyy filosofian ilmoitustaululta. FILOAI2 NYKYAJAN FILOSOFIA 4 op (2.0 ov) CONTEMPORARY PHILOSOPHY Sisältö: Kurssilla perehdytään nykyajan filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. Kirjallisuus: Yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto-Saarinen: Nykyajan filosofia b. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy c. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Sokolowski, Introduction to Phenomenology d. Biletzki - Matar (eds): The Story of Analytic Philosophy ja Sokolowski, Introduction to Phenomenology e. Biletzki - Matar (eds): The Story of Analytic Philosophy ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy FILOAI3 LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIOTEORIA 6 op (3.0 ov) LOGIC AND THE THEORY OF ARGUMENTATION Sisältö: Kurssi perehdyttää nykylogiikan ja argumentaatioteorian eri osa-alueisiin. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä a) klassiseen kaksiarvoiseen lause- ja predikaattikalkyyliin, b) modaalilogiikkaan tai c) argumentaatioteoriaan. 28 Kirjallisuus: Yksi seuraavista kohdista: a. Salminen - Väänänen: Johdatus logiikkaan b. Rantala - Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osa 1) tai Bradley - Swartz: Possible Worlds tai Hughes - Cresswell: An Introduction to Modal Logic c. Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I - III tai Fogelin, Understanding Arguments FILOAI4 TIETEENFILOSOFIA 5 op (3.0 ov) PHILOSOPHY OF SCIENCE Sisältö: Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tieteenfilosofian ongelmiin ja näkemyksiin sekä antaa kuvan keskeisistä tieteenfilosofisista suuntauksista. Kirjallisuus: Yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Giere: Explaining Science b. Bird: Philosophy of Science ja Giere: Explaining Science c. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences d. Bird: Philosophy of Science ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences FILOAIT5 TIETOTEORIA 4 op (2.0 ov) THEORY OF KNOWLEDGE Sisältö: Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tietoteorian ongelmiin ja nykykäsityksiin. Kirjallisuus: Toinen seuraavista: a. Haack: Evidence and Inquiry tai b. Pollock and Cruz: Contemporary Theories of Knowledge
Filosofia FILOAIT6 TEOREETTISEN FILOSOFIAN OSA-ALUEITA 8 op (4.0 ov) SUBTOPICS IN THEORETICAL PHILOSOPHY Yleiskuvaus: Opintojakso jakaantuu kolmeen jaksoon, joista opiskelija valitsee ja suorittaa kaksi. Nämä osa-alueet ovat a) metafysiika ja ontologia, b) mielen ja kognition filosofia, c) kielifilosofia Sisältö: Opintojaksossa perehdytään teoreettisen filosofian osa-alueisiin ja nykytutkimukseen. Kirjallisuus: a)metafysiikka ja ontologia 4 op. Metaphysics and ontology. Toinen seuraavista kohdista: a.lowe: A Survey of Metaphysics ja Marx: Heidegger and the Tradition tai b. Geirsson - Losonsky (eds.): Beginning Metaphysics: An Introductory Text with Readings. b)mielen ja kognition filosofia 4 op. Philosophy of mind and cognition. Kaksi seuraavista teoksista: a. Kim: Philosophy of Mind b. Clark: Mindware. An Introduction to the Philosophy of Cognitive Science c. Carr: The Paradox of Subjectivity. c)kielifilosofia 4 op. Philosophy of language. Toinen seuraavista teoksista: a. Raatikainen: Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia tai b. Martinich (ed.): The Philosophy of Language. FILOPRO PROSEMINAARI I 5 op (2.0 ov) PROSEMINAR I Sisältö: Kurssi harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat opintosuoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Proseminaarin yhteydessä tarkastetaan myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Arviointiasteikko: suoritusmerkintä (hyväksytty) Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot FILOPRO2 PROSEMINAARI II + KANDIDAATINTUTKIELMA 10 op PROSEMINAR II AND BACHELOR S THESIS Sisältö: Proseminaari II harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Proseminaari II:n yhteydessä kirjoitettava seminaariesitelmä laajennetaan 20-30 sivuiseksi kandidaatintutkielmaksi. Vain pääaineopiskelijat suorittavat tämän opintojakson. Vaadittavat opintosuoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Kandidaatintutkielman kirjoittaminen sekä kypsyysnäyte. Arviointiasteikko: suoritusmerkintä (hyväksytty) Käytännöllinen filosofia Practical philosophy FILOAI1 FILOSOFIAN HISTORIA 8 op (4.0 ov) HISTORY OF PHILOSOPHY Yleiskuvaus: Opintojakso koostuu kahdesta 4 op:n laajuisesta osasta: a) kirjallisuuskuulustelu ja b) klassikko. Sisältö: Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin länsimaisen filosofian historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti, tai muu opettajan kanssa erikseen sovittava suoritustapa. Klassikkokohta voidaan suorittaa myös klassikkoseminaareilla. Kirjallisuus: a) Kirjallisuuskuulustelu 4 op. Yksi seuraavista teoksista: a. Nordin: Filosofian historia tai b. Korkman-Yrjönsuuri: Filosofian historian kehityslinjoja tai c. Warburton: Philosophy. The Classics. 29
Perustutkinnot b) Filosofian klassikko 4 op. Klassikkotekstiä koskevasta tentistä, tentittävästä kirjallisuudesta ja esseestä sovittava erikseen tentin vastaanottajan kanssa. Esimerkkejä soveltuvista klassikoista löytyy filosofian ilmoitustaululta. FILOAI2 NYKYAJAN FILOSOFIA 4 op (2.0 ov) CONTEMPORARY PHILOSOPHY Sisältö: Kurssilla perehdytään nykyajan filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. Kirjallisuus: Yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto-Saarinen: Nykyajan filosofia b. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy c. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Sokolowski, Introduction to Phenomenology d. Biletzki - Matar (eds): The Story of Analytic Philosophy ja Sokolowski, Introduction to Phenomenology e. Biletzki - Matar (eds): The Story of Analytic Philosophy ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy FILOAI3 LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIOTEORIA 6 op (3.0 ov) LOGIC AND THE THEORY OF ARGUMENTATION Sisältö: Kurssi perehdyttää nykylogiikan ja argumentaatioteorian eri osa-alueisiin. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä a) klassiseen kaksiarvoiseen lause- ja predikaattikalkyyliin, b) modaalilogiikkaan tai c) argumentaatioteoriaan. Kirjallisuus: Yksi seuraavista kohdista: a. Salminen - Väänänen: Johdatus logiikkaan b. Rantala - Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osa 1) tai Bradley - Swartz: Possible Worlds tai Hughes - Cresswell: An Introduction to Modal Logic 30 c. Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I - III tai Fogelin, Understanding Arguments FILOAI4 TIETEENFILOSOFIA 5 op (3.0 ov) PHILOSOPHY OF SCIENCE Sisältö: Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tieteenfilosofian ongelmiin ja näkemyksiin sekä antaa kuvan keskeisistä tieteenfilosofisista suuntauksista. Kirjallisuus: Yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Giere: Explaining Science b. Bird: Philosophy of Science ja Giere: Explaining Science c. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences d. Bird: Philosophy of Science ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences FILOAIK5 ETIIKKA 4 op (2.0 ov) ETHICS Sisältö: Kurssi perehdyttää etiikan keskeisiin kysymyksiin ja nykytutkimukseen. Kirjallisuus: Kaksi seuraavista teoksista: a. Hampshire: Innocence and Experience b. Hare: Moral Thinking c. MacIntyre: After Virtue (Hyveiden jäljillä) d. von Wright: Varieties of Goodness (Hyvän muunnelmat) FILOAIK6 YHTEISKUNTAFILOSOFIA 4 op (2.0 ov) SOCIAL PHILOSOPHY Sisältö: Kurssi perehdyttää yhteiskuntafilosofian nykykeskusteluun. Kirjallisuus: Kaksi seuraavista teoksista: a. Arendt: The Human Condition (Vita Activa. Ihmisenä olemisen ehdot)
Filosofia b. Rawls: A Theory of Justice (Oikeudenmukaisuusteoria) c. Taylor: The Ethics of Authenticity (Autenttisuuden etiikka) FILOAIK7 KULTTUURI- JA TAITEENFILOSOFIA 4 op (2.0 ov) PHILOSOPHY OF CULTURE AND ART Sisältö: Kurssi perehdyttää kulttuurin ja taiteen sekä niiden tutkimuksen filosofisiin kysymyksiin. luento kuulustelu Kirjallisuus: Cassirer: The Logic of the Cultural Sciences sekä toinen seuraavista: a. Danto: The Abuse of Beauty; Aesthetics and the Concept of Art tai b. Ingarden: Selected Papers in Aesthetics Vastuuhenkilö: Tuntiopettaja FILOPRO2 PROSEMINAARI II + KANDIDAATINTUTKIELMA 10 op PROSEMINAR II AND BACHELOR S THESIS Sisältö: Proseminaari II harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Proseminaari II:n yhteydessä kirjoitettava seminaariesitelmä laajennetaan 20-30 sivuiseksi kandidaatintutkielmaksi. Vain pääaineopiskelijat suorittavat tämän opintojakson. Vaadittavat opintosuoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Kandidaatintutkielman kirjoittaminen sekä kypsyysnäyte. Arviointiasteikko: suoritusmerkintä (hyväksytty) FILOPRO PROSEMINAARI I 5 op (2.0 ov) PROSEMINAR I Sisältö: Kurssi harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat opintosuoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Proseminaarin yhteydessä tarkastetaan myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Arviointiasteikko: suoritusmerkintä (hyväksytty) Edeltävät opinnot: Filosofian perusopinnot 31
Perustutkinnot Syventävät opinnot 85 op Advanced studies FILOSY1 ERITYISKYSYMYS 30 op (14.0 ov) AREA OF SPECIALIZATION Yleiskuvaus: Erityiskysymys koostuu viidestä filosofian osa-alueesta. Opiskelijan on valittava opintoja ainakin kahdesta alueesta. Sisältö: Kurssi perehdyttää tutkielman (ks. SY4) aihepiiriin ja tutkielman laatimista tukevaan kirjallisuuteen sekä syventää filosofian osa-alueiden tuntemusta. Vaadittavat opintosuoritukset: Soveltuvia luentoja, esseesuorituksia ja kirjallisuutta. Suoritustavasta sovittava kuulustelusta vastaavan opettajan kanssa. Valitaan opintoja ainakin kahdesta osa-alueesta. Kirjallisuus: a) Moderni filosofia ja nykyajan filosofian pääsuuntaukset, esimerkiksi: Cottingham: The Rationalists, Woolhouse: The Empiricists, Critchley and Schroeder (eds.): A Companion to Continental Philosophy, Wessels - Coffa: The Semantic Tradition From Kant to Carnap: To the Vienna Station, Floyd and Shieh (eds.) Future Pasts: The Analytic Philosophy in the Twentieth Century, Hochberg: Introducing Analytic Philosophy: Its Sense and its Nonsense 1879-2002, Moran and Mooney (eds.): The Phenomenology Reader, Reck (ed.): From Frege to Wittgenstein: Perspectives on Early Analytic Philosophy, Soames: Philosophical Analysis in the Twentieth Century, vols 1-2, Williams: Contemporary French Philosophy. b) Logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielen filosofia, esimerkiksi: Austin: How to Do Things with Words, Davidson: Inquiries into Truth and Interpretation, Engel: The Norm of Truth, Haack: Deviant Logic, Fuzzy Logic, Hintikka: Kieli ja mieli, Jacquette (ed.): Philosophy of Logic Kneale and Kneale: The Development of Logic, Loux (ed.): The Possible and the Actual, Mohanty: Logic, Truth and the Modalities: From a Phenomenological Perspective, Quine: Word and Object. c) Metafysiikka, esimerkiksi: Aristoteles: Metafysiikka, Armstrong: A World of States of Affairs, Chalmers: The Conscious Mind, Forbes: The Metaphysics of Modality, Heidegger: Sein und Zeit (Oleminen ja Aika), van Inwagen: Ontology, Identity, and Modality Kim and Sosa (eds.): A Companion to Metaphysics, Loux (ed.): Metaphysics: Contemporary Readings. d) Tietoteoria ja tieteenfilosofia, esimerkiksi: Curd and Cover: Philosophy of Science. The Central Issues, Gutting (ed.): Continental Philosophy of Science, Kitcher: The Advancement of Science, Kornblith (ed.): Epistemology: Internalism and Externalism, Lipton: Inference to the Best Explanation (2. uudistettu painos), Psillos: Scientific Realism: How Science Tracks Truth, Salmon: Causality and Explanation, Sintonen (toim.): Biologian filosofian näkökulmia, Williamson: Knowledge and Its Limits, Woodward: Making Things Happen: A Theory of Causal Explanation. e) Etiikka ja yhteiskuntafilosofia, esimerkiksi: (1) Käytännöllisen filosofian historia ja klassikot: Schneewind: The Invention of Autonomy. Sovittava klassikkoteos ja kommenttikirjallisuus. (2) Nykykeskustelu: Hampshire: Morality and Conflict, Honneth: The Struggle for Recognition, Kymlicka: Contemporary Political Philosophy, MacIntyre: Three Rival Versions of Moral Enquiry: Encyclopaedia, Genealogy, & Tradition, Rawls: Political Liberalism, Sandel: Liberalism and the Limits of Justice, Searle: The Construction of Social Reality. 32
Filosofia Teoksia voi valita kummastakin tai vain toisesta osiosta. f)kulttuuri- ja taiteenfilosofia, esimerkiksi: Bowie: From Romanticism to Critical Theory, Danto: The Transfiguration of the Commonplace, Gadamer: Wahrheit und Methode, Gombrich: Art and Illusion, McCormick: Modernity, Aesthetics and the Bounds of Art, Mortensen: Art in the Social Order; The Making of the Modern Conception of Art. Vaihtoehtojen a)-f) suoritukset voivat sisältää filosofian historian alaan kuuluvia opintoja. Sopimuksen mukaan voi valita muitakin kuin yllä lueteltuja filosofian osa-alueita. toiselle lukukaudelle osallistuminen edellyttää tutkimussuunnitelman kirjoittamista. Arviointiasteikko: suoritusmerkintä (hyväksytty) FILOSY4 PRO GRADU-TUTKIELMA 40 op (20.0 ov) MASTER S THESIS Sisältö: Harjaannuttaa filosofian alan ongelmien tieteelliseen käsittelyyn sekä johdonmukaiseen ja selkeään esittämiseen. Henkilökohtaiseen graduohjaukseen osallistuminen on suositeltavaa. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman aiheesta sovittava professorin kanssa. Tutkielman käsikirjoitus jätettävä esitarkastukseen ennen tutkielman virallista tarkastusta. FILOSY2 FILOSOFINEN KIRJOITTAMINEN JA ARGUMENTAATIO 5 op PHILOSOPHICAL WRITING AND ARGUMENTATION Sisältö: Kurssi harjaannuttaa filosofiseen kirjoittamiseen ja argumentaatioon. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti ja harjoitukset tai kirjatentti Kirjallisuus: Fisher: The Logic of Real Arguments (uusittu painos) ja Watson: Writing Philosophy ja Seech: Writing Philosophy Papers FILOSY3 SEMINAARI 10 op (6.0 ov) SEMINAR Yleiskuvaus: Syventävien opintojen seminaari on kahden lukukauden mittainen. Ennen seminaarin aloittamista tarkastetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Sisältö: Kurssi harjaannuttaa filosofisen tutkielman kirjoittamiseen ja filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat opintosuoritukset: Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen suunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten. Seminaarin 33
Perustutkinnot Filosofian aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto Filosofian aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa filosofian opettajia. Tällöin tutkinnon pääaineena on filosofia ja sivuaineeeksi valitaan sopiva toinen opetettava aine. Filosofian opettajan työn kannalta hyviä sivuaineita ovat esimerkiksi elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi (ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas), uskonto ja psykologia. Näiden lisäksi suoritetaan aineenopettajan pedagogiset opinnot. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofian maisterilla, joka on suorittanut aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon, on mahdollisuus sijoittua esimerkiksi peruskoulun ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien aineiden opettajan tehtäviin. On kuitenkin huomattava, että pelkästään filosofian opettajan virkoja ei tällä hetkellä ole ja siksi sivuainevalinnalla on huomattava merkitys työelämään sijoittumisessa. Myöskään ei ole yleisesti lainsäädännössä määritelty, mikä tulisi olla filosofian opettajan ammatinkuvaan liitettävä sivuaine, vaan ainekohtainen kelpoisuus määräytyy oppilaitoksen mukaan. Haku aineenopettajan pedagogisiin opintoihin Opiskelijoiden valinnasta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta. Valinta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin tapahtuu opettajankoulutuslaitoksen toimeenpaneman soveltuvuuskokeen perusteella. Katso tarkemmat ohjeet Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta tai yliopiston nettisivuilta: http://www.uta.fi/opiskelu/valinta/ 34