Luonnontieteellinen koulutusala. Filosofia Philosophy

Samankaltaiset tiedostot
Filosofia. Philosophy

FILOSOFIA Philosophy

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

OPINTO-OPAS

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA. FILOSOFIA Philosophy

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

OPINTO-OPAS INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Kandidaatin tutkinnon rakenne

7 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON AINEOPINNOT

Filosofian opinnot. Filosofian opinnot

Lukuvuosi / päiv Filosofia

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

HOPS ja opintojen suunnittelu

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Lukuvuosi / ok Filosofia

Filosofian opinnot. Perusopintojaksot suoritetaan luento- ja kirjallisuuskuulusteluina.

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

F I L O S O F I A P H I L O S O P H Y

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Filosofia Filosofia

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Opintopisteitä yht. 180op n. 60op n. 60op n. 60op

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne ( ) Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Filosofia Filosofia

Historian kandidaattiohjelma (180op) ( 2023) Yleinen linja (luonnos)

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN ja VÄLILLÄ

Tervetuloa opiskelemaan!

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Filosofia Filosofia

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Filosofia Filosofia

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Humanistinen osasto/suomen kieli ja kulttuuritieteet

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Valtioneuvoston asetus

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

METEOROLOGIA Kotisivu: fi/oppiaineet/meteorologia.html

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain ok

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain ok

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO

Alkuorientaation tavoitteet

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

Transkriptio:

Luonnontieteellinen koulutusala Filosofia Philosophy Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia on lähtöisin arkiajattelusta, mutta oppialana se pyrkii olemaan tätä systemaattisempaa ja perustelemaan väitteet ja näkemykset mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan yleensä teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Perinteisesti filosofian pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Koska tradition merkitys on filosofiassa suuri, filosofian historia on myös tärkeä filosofisen tutkimuksen alue. Tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa, mutta vähitellen eri tieteet irtaantuivat filosofiasta. Filosofia on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Sen yhtenä tehtävänä on tutkia niiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Logiikka on nykyään matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden, kielitieteen ja filosofian yhteistä aluetta. Filosofian osana se on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorioita. Filosofian perusopinnot antavat yleiskuvan filosofisen ajattelun luonteesta ja filosofian osa-alueista. Aineopinnoissa paneudutaan syvemmin filosofisiin kysymyksiin, joihin on tutustuttu perusopinnoissa. Filosofian historian, nykyajan filosofian, logiikan ja tieteenfilosofian osalta aineopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä. Näiden opintojaksojen lisäksi valitaan opintoja joko teoreettisen tai käytännöllisen filosofian osaalueilta. Teoreettisen filosofian valitseva voi perehtyä metafysiikkaan ja ontologiaan, mielen ja kognition filosofiaan sekä kielifilosofiaan, kun taas käytännöllisen filosofian valitseva voi suuntautua etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan sekä kulttuuri- ja taiteenfilosofiaan. Opintokokonaisuuteen kuuluu myös osallistuminen proseminaariin. Syventävissä opinnoissa on mainittu kuusi eri aluetta, a) moderni filosofia ja nykyajan filosofian pääsuuntaukset, b) logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielifilosofia, c) metafysiikka, d) tietoteoria ja tieteenfilosofia, e) etiikka ja yhteiskuntafilosofia sekä f) kulttuuri- ja taiteenfilosofia. Opintoja suoritetaan ainakin kahdelta alueelta. Filosofisen kirjoittamisen ja väitteiden perustelemisen taitoa kehitetään opintojen alusta lähtien, mutta syventäviin opintoihin kuuluu erillisenä suorituksena filosofisen kirjoittamisen ja argumentaation opintojakso. Se tukee syventävien opintojen seminaarityöskentelyä ja pro gradu tutkielman laatimista sekä harjaannuttaa filosofiseen keskusteluun. 21

Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala Filosofian aineopinnoissa voi suorittaa mielen ja kognition filosofian opintoja, ja Tampereen yliopistossa on mahdollista opiskella myös kognitiotiedettä, josta vastaavata tietojenkäsittelytieteet ja filosofia. Opetus toteutetaan Connet-verkostoyliopistossa. Ks. tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelma. Kandidaatintutkintoon sisältyy pakollisena vähintään 25 opintopisteen laajuinen sivuaine. Suositeltavaa on suorittaa vähintään 60 opintopistettä yhdestä sivuaineesta. Filosofiassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot: Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) Bachelor of Science (B.Sc.), kandidat i naturvetenskaper (NaK) Filosofian maisterin tutkinto (FM) Master of Science (M.Sc.), filosofie magister (FM) Jatkotutkintoina on esitelty tarkemmin tämän oppaan kohdassa Jatkotutkinnot. Filosofian maisterin ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintojen rakenne Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Filosofian pääaineopinnot Yhteiset opinnot Kieliopinnot 1, 2, 3 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Yhteensä 180 op 75 op 8 op 14 op 83 op 180 op Esimerkki 1 1. sivuaine 60 op Muut vapaasti valittavat opinnot 23 op Esimerkki 2 1. sivuaine 25 op 2. sivuaine 25 op Muut vapaasti valittavat opinnot 33 op Filosofian 75 opintopisteen opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: 1. Filosofian perusopinnot 25 op 2. Filosofian aineopinnot 40 op 3. Proseminaari II ja kandidaatintutkielma 10 op Yhteensä 75 op Filosofian maisterin tutkinto Filosofian pääaineopinnot Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Yhteensä 120 op 85 op 35 op 120 op 22

Opintojaksokuvaukset Filosofia Yhteiset opinnot Orientoivat opinnot Opintojen ohjattu suunnittelu Tiedonhankinnan perusteet Tietotekniikan peruskurssi Yhteensä 1 op (1 ov) 2 op (1 ov) 2 op (1 ov) 3 op (2 ov) 8 op Filosofian opintojaksot Studies in philosophy Johdantokurssi sivuaineopiskelijoille 3 op Ks. tiedekunnan tutkintojen yhteiset opinnot. Kieliopinnot 1a Tieteellinen kirjoittaminen 3 op (2 ov) 1b Suullinen viestintä 2 op (1 ov) 2 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 3 op (2 ov) 3 Vieraan kielen taito 6 op (4 ov) Yhteensä 14 op (9 ov) Tavoite ja sisältö, kohta 3 Opintoja yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä siten, että nämä opinnot antavat valmiuden ainakin yhdessä kielessä ymmärtää filosofista tekstiä. Latinan kielestä vaaditaan vähintään jatkokurssin I tiedot, klassisesta kreikasta riittää alkeiskurssi. Ks. kielikeskuksen opinto-opas, informaatiotieteiden tiedekunnan kieliopinnot. PE0 Johdatus filosofiaan 3 op (2 ov) Introduction to philosophy Tavoite ja sisältö Kurssilla tutustutaan filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisiin ongelmiin sekä filosofisen ajattelun ominaispiirteisiin. Muiden filosofian opintojen suorittaminen edellyttää tämän johdatuskurssin suorittamista. toinen seuraavista kohdista: a. Määttänen: Filosofia, johdatus peruskysymyksiin ja Sajama: Arkipäivän filosofiaa tai b. Sober: Core Questions in Philosophy Perusopinnot 25 op Introductory studies PE1 Johdatus filosofian historiaan 4 op (2 ov) Introduction to the history of philosophy Tavoite ja sisältö Kurssi antaa yleiskuvan länsimaisen filosofian historiasta ja sen keskeisistä ajattelijoista. toinen seuraavista: a. Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle tai b. Marias: History of Philosophy PE2 Johdatus tietoteoriaan 3 op (2 ov) Introduction to the theory of knowledge Tavoite ja sisältö Kurssi johdattaa nykyaikaisen tietoteorian peruskäsitteisiin ja ongelmiin, sekä antaa yleiskuvan erilaisista tietoteoreettisista näkemyksistä. 23

Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala toinen seuraavista: a. Lammenranta: Tietoteoria tai b. Audi: Epistemology: A Contemporary Introduction PE3 Johdatus metafysiikkaan 3 op (2 ov) Introduction to metaphysics Tavoite ja sisältö Kurssi antaa yleiskuvan nykymetafysiikan peruskäsitteistä ja ongelmista sekä metafysiikan historiasta. toinen seuraavista: a. Loux: Metaphysics: a contemporary introduction tai b. Marx: Heidegger and the Tradition PE4 Johdatus tieteenfilosofiaan 4 op (2 ov) Introduction to the philosophy of science Tavoite ja sisältö Kurssi antaa yleiskuvan tieteenfilosofian keskeisistä ongelmista ja lähestymistavoista ja johdattaa tieteentutkimuksen kysymyksenasetteluihin filosofian näkökulmasta. toinen seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan (sivut 13-88 ja 192-248) ja Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia ja Kiikeri & Ylikoski: Tiede tutkimuskohteena tai b. Chalmers: What is This Thing Called Science (3. painos 1999 tai uudempi) ja Sismondo: Introduction to Science and Technology Studies a. Berger Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (The Social Construction of Reality) tai b. Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä (Basic Issues in Aesthetics) PE7 Logiikan perusteet 5 op (3 ov) Introduction to logic a) Lause- ja predikaattilogiikan alkeet (2 op.) b) Lause- ja predikaattilogiikan semantiikkaa ja todistusteoriaa (3op.) Tavoite ja sisältö Kurssilla tutustutaan logiikan peruskäsitteisiin, kuten formaalin kielen, loogisen totuuden ja loogisen seurauksen käsitteisiin, ja perehdytään lause- ja predikaattilogiikan syntaksiin ja semantiikkaan. Vaadittavat suoritukset Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus, yksi seuraavista: a. Rantala Virtanen: Logiikan peruskurssi tai b. Allwood Andersson Dahl: Logiikka ja kieli tai c. Miettinen: Logiikka perusteet tai d. Guttenplan: Languages of Logic PE5 Johdatus etiikkaan 3 op (2 ov) Introduction to ethics Tavoite ja sisältö Kurssi esittelee systemaattisesti etiikan eli moraalifilosofian keskeisiä ongelmia, menetelmiä ja teorioita. toinen seuraavista: a. Pietarinen Poutanen: Etiikan teorioita tai b. Frankena: Ethics PE6 Johdatus yhteiskunta- ja kulttuurifilosofiaan 3 op (2 ov) Introduction to social philosophy and the philosophy of culture Tavoite ja sisältö Kurssi antaa filosofisen yleiskuvan ihmisyksilön ja yhteiskunnan keskinäisistä suhteista ja niiden rakentumisesta sekä tarkastelee taiteen ja yleensä kulttuurin filosofisia ongelmia. toinen seuraavista: 24

Filosofia Aineopinnot 40 op Intermediate studies Aineopinnoissa valitaan joko teoreettinen tai käytännöllinen filosofia. Opintojaksot A1 A4 sekä proseminaari (PRO) ovat yhteisiä sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian aineopinnoille. Aineopintojen opintojaksot voidaan suorittaa luennoilla, mikäli opintojakso luennoidaan, tai kirjallisuuskuulustelulla. AI1 AI2 AI3 AI4 AIT5/ AIK5 AIT6/ AIK6 AIK7 PRO Teoreettinen filosofia Tietoteoria Teoreettisen filosofian osa-alueita Teoreettinen filosofia Theoretical philosophy Filosofian historia Nykyajan filosofia Käytännöllinen filosofia Logiikka ja argumentaatioteoria Tieteenfilosofia Proseminaari Etiikka Yhteiskuntafilosofia Kulttuuri- ja taiteen filosofia AI1 Filosofian historia 8 op (4 ov) History of philosophy Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin länsimaisen filosofian historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kaksi osasuoritusta seuraavasti: a) Kirjallisuuskuulustelu 4 op Nordin: Filosofian historia tai Korkman- Yrjönsuuri: Filosofian historian kehistyslinjoja tai Warburton: Philosophy. The Classics b) Filosofian klassikko 4 op Klassikkotekstiä koskevasta tentistä, tentittävästä kirjallisuudesta ja esseestä sovittava erikseen tentin vastaanottajan kanssa. Esimerkkejä soveltuvista klassikoista löytyy filosofian ilmoitustaululta. AI2 Nykyajan filosofia 4 op (2 ov) Contemporary philosophy Tavoite ja sisältö Kurssilla perehdytään nykyajan filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto Saarinen: Nykyajan filosofia b. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy c. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Sokolowski, Introduction to Phenomenology AI3 Logiikka ja argumentaatioteoria 6 op (3 ov) Logic and the theory of argumentation Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää nykylogiikan ja argumentaatioteorian eri osa-alueisiin. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä a) klassiseen kaksiarvoiseen lause- ja predikaattikalkyyliin, b) modaalilogiikkaan tai c) argumentaatioteoriaan. Vaadittavat suoritukset Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus, yksi seuraavista kohdista: a. Salminen Väänänen: Johdatus logiikkaan b. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osa 1) tai Bradley Swartz: Possible Worlds tai Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic c. Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I III tai Fogelin, Understanding Arguments AI4 Tieteenfilosofia 5 op (3 ov) Philosophy of science Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tieteenfilosofian ongelmiin ja näkemyksiin sekä antaa kuvan keskeisistä tieteenfilosofisista suuntauksista. yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Giere: Explaining Science b. Bird: Philosophy of Science ja Giere: Explaining Science c. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences d. Bird: Philosophy of Science ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences 25

Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala AIT5 Tietoteoria 4 op (2 ov) Theory of knowledge Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tietoteorian ongelmiin ja nykykäsityksiin. toinen seuraavista: a. Haack: Evidence and Inquiry tai b. Pollock and Cruz: Contemporary Theories of Knowledge AIT6 Teoreettisen filosofian osa-alueita 8 op (4 ov) Subtopics in theoretical philosophy Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää teoreettisen filosofian osa-alueisiin ja nykytutkimukseen. Vaadittavat suoritukset Valitaan kaksi seuraavista opintojaksoista: a) Metafysiikka ja ontologia 4 op Metaphysics and ontology Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista kohdista: a. Juti: Johdatus metafysiikkaan ja Lowe: A Survey of Metaphysics tai b. Geirsson - Losonsky (eds.): Beginning Metaphysics: An Introductory Text with Readings b) Mielen ja kognition filosofia 4 op Philosophy of mind and cognition Luennot tai seuraavat teokset: Kim: Philosophy of Mind ja Clark: Mindware. An Introduction to the Philosophy of Cognitive Science c) Kielifilosofia 4 op Philosophy of language Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista kohdista: a. Raatikainen: Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia tai b. Martinich (ed.): The Philosophy of Language 26 PRO Proseminaari I 5 op (2 ov) Proseminar Tavoite ja sisältö Kurssi harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Proseminaariin osallistuminen edellyttää, että filosofian perusopinnot on suoritettu. Proseminaarin yhteydessä tarkastetaan myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Käytännöllinen filosofia Practical philosophy AI1 Filosofian historia 8 op (4 ov) History of philosophy Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin länsimaisen filosofian historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kaksi osasuoritusta seuraavasti: a) Kirjallisuuskuulustelu 4 op Nordin: Filosofian historia tai Korkman- Yrjönsuuri: Filosofian historian kehistyslinjoja tai Warburton: Philosophy. The Classics b) Filosofian klassikko 4 op Klassikkotekstiä koskevasta tentistä, tentittävästä kirjallisuudesta ja esseestä sovittava erikseen tentin vastaanottajan kanssa. Esimerkkejä soveltuvista klassikoista löytyy filosofian ilmoitustaululta. AI2 Nykyajan filosofia 4 op (2 ov) Contemporary philosophy Tavoite ja sisältö Kurssilla perehdytään nykyajan filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto Saarinen: Nykyajan filosofia b. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy c. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Sokolowski, Introduction to Phenomenology AI3 Logiikka ja argumentaatioteoria 6 op (3 ov) Logic and the theory of argumentation Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää nykylogiikan ja argumentaatioteorian eri osa-alueisiin. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä a) klassiseen kaksiarvoiseen lause- ja predikaattikalkyyliin, b) modaalilogiikkaan tai c) argumentaatioteoriaan. Vaadittavat suoritukset Luennot ja harjoitukset

Filosofia tai kirjallisuus, yksi seuraavista kohdista: a. Salminen Väänänen: Johdatus logiikkaan b. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osat 1&2) tai Bradley Swartz: Possible Worlds tai Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic c. Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I III tai Fogelin, Understanding Arguments AI4 Tieteenfilosofia 5 op (3 ov) Philosophy of Science Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tieteenfilosofian ongelmiin ja näkemyksiin, sekä antaa kuvan keskeisistä tieteenfilosofisista suuntauksista. yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Giere: Explaining Science b. Bird: Philosophy of Science ja Giere: Explaining Science c. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences d. Bird: Philosophy of Science ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences AIK5 Etiikka 4 op (2 ov) Ethics Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää etiikan keskeisiin kysymyksiin ja nykytutkimukseen. kaksi seuraavista: a. Hampshire: Innocence and Experience b. Hare: Moral Thinking c. MacIntyre: After Virtue (Hyveiden jäljillä) d. von Wright: Varieties of Goodness (Hyvän muunnelmat) AIK6 Yhteiskuntafilosofia 4 op (2 ov) Social philosophy Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää yhteiskuntafilosofian nykykeskusteluun. kaksi seuraavista: a. Arendt: The Human Condition (Vita Activa. Ihmisenä olemisen ehdot) b. Rawls: A Theory of Justice (Oikeudenmukaisuusteoria) c. Taylor: The Ethics of Authenticity (Autenttisuuden etiikka) AIK7 Kulttuuri- ja taiteenfilosofia 4 op (2 ov) Philosophy of culture and art Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää kulttuurin ja taiteen sekä niiden tutkimuksen filosofisiin kysymyksiin. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus: Cassirer: The Logic of the Cultural Sciences sekä toinen seuraavista: a. Danto: The Abuse of Beauty; Aesthetics and the Concept of Art tai b. Ingarden: Selected Papers in Aesthetics PRO Proseminaari I 5 op (2 ov) Proseminar Tavoite ja sisältö Kurssi harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Proseminaariin osallistuminen edellyttää, että filosofian perusopinnot on suoritettu. Proseminaarin yhteydessä tarkastetaan myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Proseminaari II + kandidaatintutkielma 10 op Proseminar II and bachelor s thesis Tavoite ja sisältö Proseminaari II harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen sekä filosofiseen keskusteluun. Proseminaari II:n yhteydessä kirjoitettava seminaariesitelmä laajennetaan kandidaatintutkielmaksi. Vain pääaineopiskelijat suorittavat tämän opintojakson. Vaadittavat suoritukset Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Kandidaatintutkielman kirjoittaminen sekä kypsyysnäyte. 27

Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala Syventävät opinnot 85 op Advanced studies SY1 Erityiskysymys 30 op (14 ov) Area of specialization Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää tutkielman (ks. S4) aihepiiriin ja tutkielman laatimista tukevaan kirjallisuuteen sekä syventää filosofian osaalueiden tuntemusta. Vaadittavat suoritukset Soveltuvia luentoja, esseesuorituksia ja kirjallisuutta. Suoritustavasta sovittava kuulustelusta vastaavan opettajan kanssa. Valitaan opintoja ainakin kahdesta seuraavista vaihtoehdoista: a) Moderni filosofia ja nykyajan filosofian pääsuuntaukset, esimerkiksi Cottingham: The Rationalists Woolhouse: The Empiricists Critchley and Schroeder (eds.): A Companion to Continental Philosophy Wessels - Coffa: The Semantic Tradition From Kant to Carnap: To the Vienna Station Floyd and Shieh (eds.) Future Pasts: The Analytic Philosophy in the Twentieth Century Hochberg: Introducing Analytic Philosophy: Its Sense and its Nonsense 1879 2002 Moran and Mooney (eds.): The Phenomenology Reader Reck (ed.): From Frege to Wittgenstein: Perspectives on Early Analytic Philosophy Soames: Philosophical Analysis in the Twentieth Century, vols 1 2 Williams: Contemporary French Philosophy. b) Logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielen filosofia, esimerkiksi Austin: How to Do Things with Words Davidson: Inquiries into Truth and Interpretation Engel: The Norm of Truth Haack: Deviant Logic, Fuzzy Logic Hintikka: Kieli ja mieli Jacquette (ed.): Philosophy of Logic Kneale and Kneale: The Development of Logic Loux (ed.): The Possible and the Actual Mohanty: Logic, Truth and the Modalities: From aphenomenological Perspective Quine: Word and Object c) Metafysiikka, esimerkiksi Aristoteles: Metafysiikka Armstrong: A World of States of Affairs Chalmers: The Conscious Mind Forbes: The Metaphysics of Modality Heidegger: Sein und Zeit (Oleminen ja Aika) van Inwagen: Ontology, Identity, and Modality Kim and Sosa (eds.): A Companion to Metaphysics Loux (ed.): Metaphysics: Contemporary Readings d) Tietoteoria ja tieteenfilosofia, esimerkiksi Curd and Cover: Philosophy of Science. The Central Issues Gutting (ed.): Continental Philosophy of Science Kitcher: The Advancement of Science Kornblith (ed.): Epistemology: Internalism and Externalism Lipton: Inference to the Best Explanation (2. uudistettu painos) Psillos: Scientific Realism: How Science Tracks Truth Salmon: Causality and Explanation Sintonen (toim.): Biologian filosofian näkökulmia Williamson: Knowledge and Its Limits Woodward: Making Things Happen: A Theory of Causal Explanation e) Etiikka ja yhteiskuntafilosofia, esimerkiksi (1) Käytännöllisen filosofian historia ja klassikot: Schneewind: The Invention of Autonomy. Sovittava klassikkoteos ja kommenttikirjallisuus (2) Nykykeskustelu: Hampshire: Morality and Conflict Honneth: The Struggle for Recognition Kymlicka: Contemporary Political Philosophy MacIntyre: Three Rival Versions of Moral Enquiry: Encyclopaedia, Genealogy, & Tradition Rawls: Political Liberalism Sandel: Liberalism and the Limits of Justice Searle: The Construction of Social Reality Teoksia voi valita kummastakin tai vain toisesta osiosta. 28

Filosofia f) Kulttuuri- ja taiteenfilosofia, esimerkiksi Bowie: From Romanticism to Critical Theory Danto: The Transfiguration of the Commonplace Gadamer: Wahrheit und Methode Gombrich: Art and Illusion McCormick: Modernity, Aesthetics and the Bounds of Art Mortensen: Art in the Social Order; The Making of the Modern Conception of Art SY4 Pro gradu-tutkielma 40 op (20 ov) Master s thesis Tavoite ja sisältö Harjaannuttaa filosofian alan ongelmien tieteelliseen käsittelyyn ja johdonmukaiseen ja selkeään esittämiseen. Henkilökohtaiseen graduohjaukseen osallistuminen on suositeltavaa. Vaadittavat suoritukset Tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman aiheesta sovittava professorin kanssa. Tutkielman käsikirjoitus jätettävä esitarkastukseen ennen tutkielman virallista tarkastusta. Vaihtoehtojen a f suoritukset voivat sisältää filosofian historian alaan kuuluvia opintoja. Sopimuksen mukaan voi valita muitakin kuin yllä lueteltuja filosofian osa-alueita. SY2 Filosofinen kirjoittaminen ja argumentaatio 5 op Philosophical writing and argumentation Tavoite ja sisältö Kurssi harjaannuttaa filosofiseen kirjoittamiseen ja argumentaatioon. Vaadittavat suoritukset Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus: Fisher: The Logic of Real Arguments (uusittu painos) ja Watson: Writing Philosophy ja Seech: Writing Philosophy Papers SY3 Seminaari 5 + 5 op (3 + 3 ov) Seminar Syventävien opintojen seminaari on kahden lukukauden mittainen. Ennen seminaarin aloittamista tarkastetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Tavoite ja sisältö Kurssi harjaannuttaa filosofisen tutkielman kirjoittamiseen ja filosofiseen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen suunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten. Seminaarin toiselle lukukaudelle osallistuminen edellyttää tutkimussuunnitelman kirjoittamista. 29

Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala Filosofian aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto Filosofian aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa filosofian opettajia. Tällöin tutkinnon pääaineena on filosofia ja sivuaine valitaan sen mukaisesti, mikä voisi olla sopiva toinen opetettava aine. Filosofian opettajan työn kannalta hyviä sivuaineita ovat esimerkiksi elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi (ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas), uskonto ja psykologia. Näiden lisäksi suoritetaan aineenopettajan pedagogiset opinnot. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofian maisterilla, joka on suorittanut aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon, on mahdollisuus sijoittua esimerkiksi peruskoulun ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien aineiden opettajan tehtäviin. On kuitenkin huomattava, että pelkästään filosofian opettajan virkoja ei tällä hetkellä ole ja siksi sivuainevalinnalla on huomattava merkitys työelämään sijoittumisessa. Myöskään ei ole yleisesti lainsäädännössä määritelty, mikä tulisi olla filosofian opettajan ammatin kuvaan liitettävä sivuaine, vaan ainekohtainen kelpoisuus määräytyy oppilaitoksen mukaan. Haku aineenopettajan pedagogisiin opintoihin Opettajan pedagogiset opinnot ovat opiskelijan tutkinnossa sivuaineen asemassa. Opiskelijoiden valinnasta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta. Valinta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin tapahtuu opettajankoulutuslaitoksen toimeenpaneman soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeeseen, joka toimeenpannaan aineittain tai aineryhmittäin, kuuluu ryhmäkeskustelu ja yksilöhaastattelu. Soveltuvuuskoe järjestetään vuosittain kevätlukukaudella. Soveltuvuuskokeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että filosofian perus- ja aineopinnot on suoritettu vähintään hyvin tiedoin ja että opiskelija on valmis aloittamaan opettajan pedagogiset opinnot seuraavana syksynä (katso lisätietoja filosofian ilmoitustaululta). 30

Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus 60 op Philosophy of life Filosofia Elämänkatsomustieto on peruskoulujen ja lukioiden oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustietoa suositellaan sivuaineeksi erityisesti opettajan pätevyyden hankkiville. Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot. Elämänkatsomustietoa ei hyväksytä sivuaineeksi filosofian pääaineopiskelijoille. Filosofian pääaineopiskelijat saavat kuitenkin tutkintotodistukseensa merkinnän elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjen hallinnasta suoritettuaan opintokokonaisuuden. Perusopinnot 25 op Introductory studies E1 Johdatus elämänkatsomustiedon opettamiseen 3 op (2 ov) Introduction to the teaching of the philosophy of Life Tavoite ja sisältö Kurssi tutustuttaa elämänkatsomustietoon koulujen oppiaineena. Vaadittavat suoritukset Kirjallisuus, seuraavat kohdat: a. Elo Simola: Arvot, hyveet ja tieto tai Elo, Heinlahti ja Kabata: Hyvän elämän katsomustieto ja b. Pitkänen: Näkökulmia elämänkatsomuksen muodostumiseen tai Envall, Knuuttila ja Manninen: Maailmankuva kulttuurin kokonaisuudessa E2 Johdatus filosofiaan (PE0) 3 op (2 ov) Introduction to philosophy Filosofian pääaineopiskelijat voivat korvata kohdan ET2 filosofian perusopintojen kohdalla P1 Johdatus filosofian historiaan. E3 Etiikka (PE5) 3 op (2 ov) Introduction to ethics E4 Johdatus yhteiskunta- ja kulttuurifilosofiaan (PE6) 3 op (2 ov) Introduction to social philosophy and the philosophy of culture E5 Johdatus tietoteoriaan (PE2) 3 op (2 ov) Introduction to the theory of knowledge E6 Uskonnot maailmassa 4 op (2 ov) World religions Tavoite ja sisältö Kurssi tutustuttaa eri uskonnollisiin traditioihin, niiden oppijärjestelmiin ja uskonnonharjoituksen muotoihin. Vaadittavat suoritukset Kirjallisuus, kaksi seuraavista: a. Hyry Pentikäinen (toim.): Uskonnot maailmassa (1999 tai uudempi painos) tai b. Nigosian: World Faiths (second edition) tai c. Smart: The World s Religions (second edition) tai d. Kääriäinen, Niemelä ja Ketola: Moderni kirkkokansa E7 Johdatus yhteiskuntatieteisiin 3 op (2 ov) Introduction to social sciences (Ks. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoopas) E8 Johdatus mediakulttuuriin 3 op (2 ov) Introduction to media culture (Ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas, taideaineiden laitos) 31

Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala Aineopinnot 35 op Intermediary studies E9 Etiikka (AIK5) 4 op (2 ov) Ethics E10 Yhteiskuntafilosofia (AIK6) 4 op (2 ov) Social philosophy E11 Kulttuuri- ja taiteen filosofia (AIK7) 4 op (2ov) Philosophy of culture and art E12 Tieteenfilosofia (AI4) 5 op (3 ov) Philosophy of science suorittaa (esimerkiksi sosiologian tai sosiaalipsykologian klassikot, kulttuurintutkimus, tiedonsosiologia). E17 Essee elämänkatsomustiedon sisällöistä 2 op (1 ov) Essay on the meaning of the philosophy of life Tavoite ja sisältö Kurssi kertaa elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjä ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään elämänkatsomustiedon ja sen opettamisen luonnetta. Vaadittavat suoritukset Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjä ja elämänkatsomustiedon opettamista käsittelevä essee, jonka aiheesta sovitaan opintokokonaisuudesta vastuussa olevan opettajan kanssa. E13 Uskontotieteen perusteita 3 op (2 ov) Introduction to comparative religion Tavoite ja sisältö Kurssi tutustuttaa uskontotieteen peruskysymyksiin. Vaadittavat suoritukset Kirjallisuus, kaksi seuraavista teoksista: a. Ketola et al. (toim.): Näköaloja uskontoon tai b. Pesonen (toim.): Uskontotieteen ikuisuuskysymyksiä tai c. Douglas: Puhtaus ja vaara E14 Tiede ja maailmankuva 4 op (3 ov) Science and world view (Ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas, historiatieteen laitos, aate- ja oppihistoria) E15 Yhteiskuntatieteiden teoriat 5 op (3 ov) Theories in the social sciences (Ks. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoopas) E16 Yhteiskuntatieteiden tieteenalat 4 op (2 ov) Disciplines in the social sciences Tavoite ja sisältö Kurssi tutustuttaa eri yhteiskuntatieteisiin. Vaadittavat suoritukset Valitaan kaksi seuraavista opintojaksoista: a. Sosiaalipsykologian peruskurssi 2 op (1 ov) tai b. Sosiaaliantropologian peruskurssi 2 op (1 ov) tai c. Sosiologian peruskurssi 2 op (1 ov) Opintokokonaisuudesta vastuussa olevan opettajan kanssa voi sopia vaihtoehtoisista yhteiskuntatieteen opintojaksoista, joilla kurssia ET16 voi 32