TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi ILOMANTSIN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-19 Toimintakertomus 20-22 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 23-24 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 25-34 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 35-56 Liitetiedot 57-67 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 68 Hallituksen allekirjoitus 68 Hallintoneuvoston lausunto 68 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(19) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ilomantsin Osuuspankin liikevoitto pieneni hieman edellisestä vuodesta. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista paransivat tulosta. Matalan korkotason ansiosta rahoituksen kysyntä säilyi hyvällä tasolla ja luottokanta kasvoi 14,2 prosenttia. Talletuskannan kasvu hidastui hieman edellisestä vuodesta, mutta kasvua oli silti 6,7 prosenttia. Vakavaraisuussuhde parani edelliseen vuoteen verrattuna. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 035 1 308-20,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,8 55,5 13,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,1 5,7-1,6 Vakavaraisuussuhde, % 25,4 22,8 +11,5 Henkilöstö keskimäärin 15 15 0 Jäsenet 3 650 3 553 97 OP-Pohjola-ryhmä Ilomantsin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät.
2 2 Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Ilomantsin Osuuspankin osuus pankkiverosta vuonna 2013 oli 106.000 euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikauden aikana uudistettiin pankin asiakaspalvelutilat vastaamaan tämän päivän tarpeita. Edustajiston vaalit järjestettiin 4.-17.11.2013 ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Ilomantsin Osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Ilomantsin Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Ilomansin Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 1 282 1 459-12,1 1 429 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 685 539 27,1 511 Palkkiotuotot, netto 495 398 24,5 363 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 360 607-40,6-151 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 25 12 102,1 57 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 37 65-42,9 55 Liiketoiminnan muut tuotot 106 150-29,4 124 Yhteensä 1 708 1 771-3,5 959 Tuotot yhteensä 2 990 3 230-7,4 2 388 Kulut Henkilöstökulut 697 659 5,9 629 Muut hallintokulut 671 644 4,1 593 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 135 108 24,3 106 Liiketoiminnan muut kulut 555 380 45,8 307 Kulut yhteensä 2 058 1 792 14,8 1 635 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -102 130-178,8 30 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 035 1 308-20,9 723
3 3 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat kasvoivat edellisestä vuodesta.samoin palkkiotuotot kasvoivat hieman. Kulujen kasvuun vaikutti eniten pankkivero sekä pankkikiinteistön asiakastilojen uudistuskustannukset. Palkkiot kasvoivat luotonannosta, maksuliikkeestä ja vakuutustoiminnasta tulevien tuottojen ansiosta. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OPbonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 7 7 4 Luotonannosta 187 158 18,8 Maksuliikkeestä 325 275 18 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 70 41 73,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 79 77 3,2 Takauksista 5 4 28 Vakuutusten välityksestä 161 134 20,5 Muut 85 93-9,3 Yhteensä 921 789 16,7 OP-bonukset -337-306 10,1 Palkkiotuotot yhteensä 584 483 20,9 Palkkiokulut 89 86 4 Palkkiotuotot, netto 495 398 24,5 Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 0 138-100 Vähennykset -102-8 1 251,5 Arvonalentumisten nettomäärä -102 130-178,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % -0,1 0,2-0,3 Luottojen arvonalennuksia purettiin vuoden aikana 102 teur pankin liikekiinteistön hankinnan yhteydessä.
4 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 122 139 113 718 7,4 98 697 Luotot 75 978 66 522 14,2 66 808 Saamistodistukset 7 938 8 347-4,9 5 628 Osakkeet ja osuudet 25 409 22 462 13,1 15 985 Talletukset 96 864 90 793 6,7 78 800 Oma pääoma 21 137 19 190 10,1 16 818 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 6 526 9 526-31,5 3 772 Luottojen kysyntä jatkui suotuisana. Luottokanta kasvoi yli 14 prosenttia lähes 9,5 milj euroa. Luottokannan kasvuun vaikutti myös vuoden 2012 aikana myönnettyjen ja vuoden 2013 puolella nostettujen yritysluottojen määrä. Joka vastaavasti näkyy taseen ulkopuolisten sitoumusten pienenemisenä. Talletuksen lisääntyivät vastaavasti yli 6 miljoonaa euroa. Pohjola Pankkiin tehtyjä vuoden 2013 aikana erääntyneitä Op-talletuksia käytettiin luottojen kysynnän kasvuun. Myönteinen pörssin kehitys vaikutti vastaavasti osakkeiden ja osuuksien yli 13 prosentin arvonnousuun. Pankin taseen kasvu oli yli 7 prosenttia. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 18.112 tuhatta euroa eli yli 4.400 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Etenkin asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Asuntoluottojen osuus myönnetyistä luotoista oli 10.040 tuhatta euroa (13.370 1 ). Yrityksille myönnettiin luottoja vuoden aikan 4.728 tuhatta euroa (6.116 1) Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 75.978 tuhatta euroa (66.552 1 ). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 39 313-87,4 Nollakorkoiset saamiset 2 1 61,2 Yhteensä 42 314-86,7 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,06 0,5-0,4 Järjestämättömien saamisten määrä pieneni edellisestä vuodesta yli 86 prosenttia ja niiden määrä vuoden lopussa oli 42 tuhatta euroa. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
5 5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 074 1 911 Prosenttia taseesta 1,69 1,68 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 260 1 127 Prosenttia taseesta 1,03 0,99 Käypä arvo 1 185 1 053 Nettotuotto, % 3,10 7,20 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 3 335 3 039 Prosenttia taseesta 2,73 2,67 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevien kiinteistöihin sitouneen pääoman kasvuun vaikutti pankin asiakastilojen uudistaminen. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman kasvu johtuu liikekiinteistön realisoitumisesta pankin taseeseen. Lisäksi pankilla on sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä, joihin sitoutunut pääoma on 902 tuhatta euroa (902). Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 2,7 prosenttia taseesta (3,4). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 9 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 1 920 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 25 tuhatta euroa.
6 6 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 8.385 tuhatta tuhatta euroa (12.347). Pohjola Pankista erääntyneitä sijoituksia purettiin luoton kysynnän myötä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin sekä osakkeiden arvonnousu. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 202 tuhatta euroa oli 50 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 47 829 43 907 8,9 Säästämistilit 19 817 29 187-32,1 Sijoittamistilit 29 215 17 694 65,1 Valuuttatalletukset 6 6-4,2 Yhteensä 96 864 90 793 6,7 Muut velat 104 137-23,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 96 969 90 930 6,6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 364 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 4 307 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 106.009,30 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi yli 10 prosenttia 21 137 tuhanteen euroon (19 190). Luottotappiovarausta kasvatettiin 95 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa.
7 7 EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 21 137 19 190 Käyvän arvon rahasto -3 448-2 030 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 653 1 490 Palautettavat osuuspääomat -7-6 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -103-106 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -146-609 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 19 085 17 929 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 19 085 17 929 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 3448 2 030 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -146-609 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 3 302 1 421 Omat varat yhteensä 22 387 19 350 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa.
8 8 Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 0 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut - 1 Yritysvastuut 9 10 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 1 443 1 216 Vähittäisvastuut 2) 380 751 Kiinteistövakuudelliset 287 569 Muut 93 182 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 4 381 3 969 PD/LGD-menetelmä 1 067 908 Yksinkertainen menetelmä 3 314 3 061 Pääomasijoitukset 36 37 Pörssilistatut sijoitukset 262 230 Muut 3 016 2 794 Muut erät 286 259 Luottoriski yhteensä 6 526 6 206 Selvitysriski - - Markkinariski 3) 138 197 Operatiivinen riski 371 376 Muut omien varojen vaatimukset 4) - - Yhteensä 7 045 6 779 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 22 387 19 350 Ensisijaiset omat varat 19 085 17 929 Omien varojen vaatimus 7 045 6 779 Vakavaraisuussuhde, % 25,42 22,8 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 21,67 21,2 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuussuhteen prosentin myönteiseen kehitykseen vaikutti ennenkaikkea omien varojen kasvu.
9 9 Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,1 5,7 3,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,8 1 0,7 Omavaraisuusaste, % 18,6 18,2 18,3 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,8 55,5 68,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä.
11 11 Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 39,54 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 26,81 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luottotappioiden nettomäärä oli 0,035 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin omistaman liikekiinteistön vuokrasaatavista kirjattiin tappiota 9.290 euroa. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,05 prosenttia luotto- ja takauskannasta.
12 12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Pankin kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä sekä sijoituskiinteistöistä. Osuuspankki harjoittaa vähäistä kiinteistöliiketoimintaa, jonka tarkoituksena on liiketoiminnan tukeminen.
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 3,46 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista asuinhuoneistojen osalta oli 79 prosenttia vuokrattuna ja liikekiinteistöjen osalta 36 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,34 prosenttia eli edellisvuotista heikompi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli konttori Ilomantsissa. Lisäksi pankin yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu otto-käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäseneksi liittyi vuoden aikana 171 uutta jäsentä ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 3 650. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta.
14 14 Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 15 henkilöä. Ikonen Kerttu Jormanainen Anna Kainulainen Tanja Kallinen Hilkka Karhapää Riitta Karvinen Liisa Kuivalainen Heli Lehtomaa Miika Louhelainen Teija Rouhiainen Armi Räsänen Anneli Räty Saara Räty Sanna-Mari Tahvanainen Raija Turunen Antti Aitta Tapio rahoitusneuvoja asiakasneuvoja sijoitusneuvoja sijoitusneuvoja rahoitusneuvoja asiakasneuvoja rahoitusneuvoja ( perhevapaalla) sijoitusneuvoja rahoitusneuvoja asiakasneuvoja asiakas-ja vakuutusneuvoja asiakasneuvoja asiakasneuvoja toimitusjohtaja rahoituspäällikkö lakiasiantuntija ( ostopalveluna 2pv/viikko)
15 15 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Ilomantsin Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 15 ja enintään 15 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 20. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 20.03.2013. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 12 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa.
16 16 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
17 17 Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 42,12 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyi vuonna 2013 marraskuussa järjestettyyn uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Ehrukainen Hannu terveydenhoitaja Marjovaara Haaranen Arto maanviljelijä Sonkaja Härkönen Tapio maanviljelijä Tyrjänsaari Jeskanen Veli yrittäjä Ilomantsi Lampropoulos Ioannis kirkkoherra Ilomantsi Lyhykäinen Heikki yrittäjä Ilomantsi Mertanen Petri rajavartija Ilomantsi Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Ilomantsi Puhakka Olli tullitarkastaja/eläkeläinen Sonkaja Puhakka Ulla-Maija emäntä Tokrajärvi Purmonen Minna yrittäjä Lehtovaara Puruskainen Kauko yrittäjä Hattu Rimpiläinen Juha yrittäjä Ilomantsi Rimpiläinen Pauli eläkeläinen Ilomantsi Rämänen Pirjo liikuntasihteeri Joensuu Surakka Jouko hirsityöntekijä Ilomantsi Tahvanainen Olli maanviljelijä Huhus Tiittanen Hannu sähköasentaja Ilomantsi Turunen Kari Voitto laitosmies Ilomantsi Turunen Kari myymäläpäällikkö Ilomantsi Marraskuussa 2013 valittu uusi edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjetetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 42,5 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 marraskuussa järjestettyyn uuden edustajiston valintaan. Ehrukainen Hannu työterveyshoitaja Marjovaara Härkönen Tapio maanviljelijä Tyrjänsaari Ikonen Pekka eläkeläinen Ilomantsi Jeskanen Veli yrittäjä Ilomantsi Junnilainen Pekka kirvesmies Naarva Kastinen Markku yrittäjä Ilomantsi Kuivalainen Jaakko taksiautoilija Naarva Lampropoulos Ioannis kirkkoherra Ilomantsi Lyhykäinen Heikki yrittäjä/upseeri evp Ilomantsi Nenonen Päivi lukion rehtori Ilomantsi Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Ilomantsi Piitulainen Veijo yrittäjä Ilomantsi Puhakka Jari maanviljelijä Huhus Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies Ilomantsi Riikonen Anne terveydenhoitaja Ilomantsi Rimpiläinen Juha yrittäjä Ilomantsi Rämänen Pirjo liikunnan ja terveystiedon lehtori, Joensuu Tahvanainen Olli maatalousyrittäjä Huhus Turunen Kari K myymäläpäällikkö Ilomantsi Turunen Kari V laitosmies Ilomantsi
18 18 Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Harri Turunen yrittäjä Ilomantsi (2013 2016) Varapuheenjohtaja Eila Piippo maaseutuyrittäjä Ilomantsi (2011 2014) Muut jäsenet Hyttinen Sirpa asiantuntija Joensuu (2013 2016) Ikonen Kyösti* maanviljelijä Tyrjänsaari (2013 2015) Jeskanen Ulla-Maija taloussihteeri Ilomantsi (2013 2015) Karhapää Jarmo yrittäjä Ilomantsi (2013 2015) Lappalainen Markku kunnanjohtaja Ilomantsi (2010-2013) Mustonen Martti maanviljelijä Haukivaara (2013 2015) Möller Sirpa* yrittäjä Ilomantsi (2013 2016) Pitkänen Päivi* opettaja Ilomantsi (2011-2014) Purmonen Petri yrittäjä Joensuu (2011 2014) Sorola Tarja opettaja Joensuu (2011 2014 ) Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen * Hallitus synt.v. hallituksessa alkaen Puheenjohtaja 26.11.2013 saakka Maksimainen Teuvo 1948 maanviljelijä/yrittäjä Hattu 1993 Puheenjohtaja 18.12.2013 alkaen Harri Turunen 1967 yrittäjä Tokrajärvi 2013 Varapuheenjohtaja Laatikainen Pirjo 1957 yrittäjä Lehtovaara 1992 Muut jäsenet Hassinen Esa 1959 yrittäjä Ilomantsi 2002 Immonen Antti 1968 opettaja Ilomantsi 2010 Korhonen Pekka 1957 mittamies Ilomantsi 1995 Toimitusjohtaja Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 57 vuotta, tullut pankin palvelukseen v. 1975 ja toimitusjohtajaksi v. 2006. Johtoryhmän kokoonpano Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 57 vuotta, tullut pankin palvelukseen v. 1975 ja toimitusjohtajaksi v. 2006. Turunen Antti, metsänhoitaja, ikä 38 vuotta, tullut pankin palvelukseen rahoituspäälliköksi 05/2010
19 19 Tilintarkastajat Edustajiston kokouksen valitsemana vuoden 2013 tilintarkastajana on toiminut DHS Oy Audit Partners, vastaavana tarkastajanaan, KHT-tilintarkastaja Juho Himanen. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Jarmo Wacklin ja Timo Valkama suorittivat osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin 4.4.- 5.4.2013. Henkilöasiakasrahoituksen myöntö-, toimeenpano- ja vakuusprosessin tarkastuksen suoritti 14.10.- 16.10 Op-Tarkastuksen sisäinen tarkastaja Sari Syrjä. Ilomantsin Osuuspankin sisäisenä tarkastajana ovat toimineet toimitusjohtaja Raija Tahvanainen ja rahoituspäällikkö Antti Turunen. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Ilomantsin toimialueella talouden kehitys jatkuu verkkaisena. Taloutta piristää Ilomantsiin tulossa oleva kattava laajakaista verkon rakentaminen. "Hyvänmielen laajakaista", jota rakentaa Ilonet Oy ja joka on Ilomantsin kunnan perustama ja omistama yhtiö, on aloittanut kuituverkon rakentamisen vuoden 2013 aikana kunnan alueelle. Laajakaista mahdollistaa tulevaisuudessa pankin verkkopalvelun käytön koko kunnan alueella sekä antaa mahdollisuuksia monelle suunnitella etätyötä asumalla keskellä kaunista luontoa ja tehdä etätyötä Ilomantsissa. Mustakivestä ja sen jatkojalostuksesta toivotaan Ilomantsiin uutta merkittävää työllistäjää. Ilomantsin Koidanvaaran oleva laaja mustakiviesiintymä takaa, että mustakiveä voidaan louhia alueelta pitkälle tulevaisuuteen. Pakkasten tulo vuoden 2014 alkupuolella ja metsäteollisuuden hyvä käyntiaste on vilkastuttanut puukauppoja tämän vuoden alussa. Metsäkoneyrittäjille se on turvannut töitä sekä puukauppatuloja metsänomistajille. Finanssiryhmämme vahvuus pankki- ja vakuutustoiminan integraatio on huomattu ja kilpailijat ovat tunnistaneet mallimme toimivaksi. S-pankin ja LähiTapiolan yhdistyminen on konkreettinen merkki finanssialan murroksesta. Ilomantsin Osuuspankin vahvuutena omalla toimialueella tulee säilymään laajin ja kattavin pankkipalveluiden valikoima, syvä osaaminen ja asiantuntijuus, parhaat keskittämisedut sekä paikallinen päätöksenteko. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Ilomantsin Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2013 oli 11. 621 023,03 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 817 103,11 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,25 prosenttia eli yhteensä 103.211,33 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 713 891,78 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.