Q Q Q

Osavuosikatsaus Q1 1.1.-31.3.2009 Q2 1.1.-30.6.2009 Q3 1.1.-30.9.2009 Q4 1.1.-31.12.2009

1 (13) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2009 Destian liikevaihto laski maltillisesti, tilauskanta säilyi hyvänä Yhteenveto katsauskauden avainluvuista ja -tapahtumista Konsernin liikevaihto oli 450,2 miljoonaa euroa (501,3) Liikevoitto oli 3,3 miljoonaa euroa (13,6) ja 0,7 % (2,7) liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto oli 2,9 % (11,5) Omavaraisuusaste oli 30,4 % (31,1) Tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 817 miljoonaa euroa (858) Maarakennus Jaara Oy sulautui Destiaan 31.7.2009 Destian toimitusjohtajaksi nimitettiin 1.10.2009 alkaen DI Hannu Leinonen MILJ. EUR 1.1.-30.9.2009 1.1.-30.09.2008 1.1.-31.12.2008 Liikevaihto 450,2 501,3 717,1 Liikevoitto 3,3 13,6 19,3 % liikevaihdosta 0,7 2,7 2,7 Tilikauden tulos 0,8 10,1 10,4 % liikevaihdosta 0,2 2,0 1,5 Bruttoinvestoinnit 26,0 48,9 66,5 % liikevaihdosta 5,8 9,8 9,3 Taseen loppusumma 297,3 314,9 294,4 Oma pääoma 81,3 85,5 85,5 Omavaraisuusaste, % 30,4 31,1 33,4 Velkaantumisaste (Gearing)% 96,0 102,1 44,4 Korollinen vieras pääoma 87,3 94,8 62,7 Current Ratio 0,8 0,9 0,8 Quick Ratio 0,5 0,7 0,7 Oman pääoman tuotto, % 1,5 17,1 14,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,9 11,5 15,7 Tulos / osake (EUR) 1,1 14,8 15,3 Henkilöstö keskimäärin 2925 2 934 2921 Tilauskanta 817 858 721 Destian haasteena on heikko kannattavuus huolimatta vahvasta teknisestä osaamisesta eri yksiköissä. Markkinamuutokseen ei ole riittävästi reagoitu ja kuluneena vuonna johdon päähuomio on keskittynyt liiketoiminnan ulkopuolisiin asioihin. Hyvän lähtökohdan kannattavuuden parantamiselle ja kilpailukyvyn lisäämiselle antaa markkinatilanteeseen nähden kohtuullinen tilauskanta. Olemme käynnistäneet ohjelman, jossa tulevan vuoden aikana kiinnitämme erityisen huomion asiakkaiden palvelemiseen, sisäisen toiminnan tehokkuuteen kiinteiden- ja yhteiskustannusten alueella, prosessien virtaviivaistamiseen sekä hankintatoimeen, kommentoi lokakuun alussa toimitusjohtajana aloittanut Hannu Leinonen.

2 (13) Destian tilauskanta hyvä Konsernin tilauskanta säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli 817 miljoonaa euroa. Tilauskanta kuitenkin heikkeni kolmannen neljänneksen aikana. Pääosa tilauskannan töistä kohdistuu vuosille 2010 2012. Tulevaisuuden näkymät Destia-konsernin tärkein tehtävä tällä hetkellä on kannattavuuden parantaminen ja vakaan kassavirran varmistaminen. Yhtiö keskittyy toiminnan tehostamiseen eri toimenpitein. Destian pyrkimyksenä on vahvistaa asemaansa perinteisen maarakentamisen ja hoidon rinnalla kaivosteollisuuden infrarakentamisessa ja ratarakentamisessa. Infra-alan tulevaisuuden näkymään epävarmuutta aiheuttavat edelleen talouden ja rahoitusmarkkinoiden suuret muutokset. Isoja väylä- ja ratahankkeita on suunnitteilla ja käynnistymässä lähivuosien aikana. Valtioneuvosto on tammikuussa päättänyt elvytystoimista, jotka lisäävät infrarakentamisen hankkeita vuosille 2009 2013. Elvytyshankkeiden vaikutukset alkavat pääosin kuitenkin näkyä vasta ensi vuonna. Taantuma ja kiristynyt rahoitustilanne vaikeuttavat erityisesti yksityisten hankkeiden käynnistymistä. Kokonaismarkkinavolyymin arvioidaankin infra-alalla olevan elvytyshankkeista huolimatta lievästi laskeva. Markkinatilanteesta johtuen Destia-konsernin vuoden 2009 liikevaihdon arvioidaan jäävän selvästi edellisvuotta alhaisemmaksi. Destialla on hyvä tilauskanta ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnissä. Tehostamistoimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat kuitenkin vasta tuleville vuosille. Konsernin liiketuloksen arvioidaan vuonna 2009 jäävän loppuvuoteen kohdistuvista kertaluonteisista kustannuseristä johtuen negatiiviseksi. DESTIA OY Hallitus Lisätietoja: toimitusjohtaja Hannu Leinonen, p. 0400 714 626, hannu.leinonen@destia.fi talous- ja hallintojohtaja Pirkko Salminen, p. 050 3022 485, pirkko.salminen@destia.fi Liitteet: Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2009 Osavuosikatsauksen taulukko-osa

3 (13) OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2009 Toimintaympäristö Infrarakentamisen investointien määrä on supistunut vuonna 2009. Päättyneiden isojen hankkeiden tilalle on käynnistymässä uusia isoja hankkeita, mutta viiveellä. Kuntien talouden heikkenemisen ja talonrakentamisen vähenemisen takia infrarakentamisen määrä on supistunut ja supistunee myös vuonna 2010. Eniten vähenee katujen ja satamien rakentaminen. Ratarakentamisen isoja hankkeita ovat pääkaupunkiseudulla Kehärata ja Länsimetro. Infrarakentamisen uskotaan jatkuvan laskusuuntaisena myös vuosina 2010-2011, vaikka elvytyshankkeet vaikuttavat alan markkinatilanteeseen jo 2010 alkaen. Touko-heinäkuussa 2009 rakennusyritysten liikevaihto väheni 16,8 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen verrattuna. Heinäkuussa 2009 rakennusyritysten liikevaihto supistui 13,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten supistui talonrakentamisen toimiala, jonka liikevaihto laski heinäkuussa 16,8 prosenttia, erikoistuneessa rakennustoiminnassa vähenemistä oli 13,2 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihto supistui 5,5 prosenttia, kun rakennushintojen muutosvaikutus on eliminoitu. (Tilastokeskus 15.10.2009) Maarakennusalan kustannukset laskivat 4,4 prosenttia vuoden 2008 syyskuusta vuoden 2009 syyskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -10,7 prosentista maarakenteiden -0,7 prosenttiin. Kokonaisindeksin laskuun vaikuttivat erityisesti bitumi- ja muovituotteiden, metallituotteiden sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen ja korkojen lasku. Kustannusten laskua hillitsi etenkin työvoimakustannusten kasvu. (Tilastokeskus 19.10.2009) Liiketoiminta Emoyhtiön liikevaihto oli 409,1 miljoonaa euroa (448,7), joka on 90,9 prosenttia (89,5) konsernin liikevaihdosta. Vastaavasti tytäryhtiöiden liikevaihdot olivat yhteensä 41,1 miljoonaa euroa (52,6) ja 9,1 prosenttia (10,5) konsernin liikevaihdosta. Konsernin tulouttamaton työkanta syyskuun lopussa oli 817 miljoonaa euroa (858). Infrarakentaminen-liiketoiminta Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien ja siltojen rakentamisen, kokonaisvaltaiset suunnittele ja toteuta -projektit, päällystystyöt sekä ympäristö- ja energiainfran rakentamisen. Infrarakennusliiketoimintaa on Suomen lisäksi Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Infrarakentaminen Liikevaihto 1.1.-30.9.2009, MEUR 222,5 % konsernin liikevaihdosta 49,4 % Tilauskanta, MEUR 297,1 Henkilöstö 30.9.2009 990 Vuonna 2006 Helsingissä alkanut Hakamäentien projekti luovutettiin katsauskaudella valmiina tilaajalle aikataulun mukaisesti. Suurimpia katsauskaudella käynnissä olevia hankkeita olivat Valtatie 4:n Joutsa Toivakka, Vt 4 Kemin kohta, Valtatie 4:n Lusi Hartola-tieurakka, Hännilänsalmen siltaprojekti Keski-Suomessa sekä Vt 5 Koirakivi Hurus Kaakkois-Suomessa.

4 (13) Merkittävimmät uudet sopimukset katsauskaudella olivat Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Leppävirta Varkaus siirtoviemäri-yhdysvesijohdon rakentaminen, Tuusulanväylän parantaminen välillä Käpylä Kulomäentie sekä Luostarinkylän ja Impivaaran ohituskaistat Rauman ja Eurajoen välillä. Destia Norge AS voitti katsauskaudella Pohjois-Norjan Finnmarkin alueen kaksi tänä vuonna kilpailutettua hoitourakkaa. Hoitourakat ovat viisivuotisia. Infrarakentamisen tarjoustoiminta on ollut vilkasta. Tarjouslaskennassa on kolme merkittävää projektia: Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti, Espoo (STY), Kilpilahdentie (KU) Porvoossa, ja VT 6 Joensuunkohta. Tarjoukset jätetään kuluvan vuoden puolella. Infrahoito-liiketoiminta Infrahoidon liiketoiminta sisältää hoidon ja kunnossapidon alueurakat, pienrakentamisen, lauttapalvelut sekä kelikeskus- ja kalustotoiminnot. Infrahoito Liikevaihto 1.1.-30.9.2009, MEUR 150,8 % konsernin liikevaihdosta 33,5 % Tilauskanta, MEUR 452,1 Henkilöstö 30.9.2009 766 Suurimmat katsauskaudella käynnissä olleet hoitourakat olivat 7-vuotiset Lapuan, Oulun, Kajaanin, Jyväskylän ja Raision alueurakat sekä neljä lauttaliikenteen liikennöintiurakkaa. Merkittävin uusi urakkavoitto katsauskaudella oli Rautaruukin Raahen hoitourakka 2009 2015. Tiehallinnon kilpailuttamien hoitourakoiden uusi hoitokausi alkoi katsauskauden päättyessä 1.10.2009. Destialla on sopimukset yhteensä 57:stä Tiehallinnon alueurakasta. Urakoissa on hoidettavaa tiestöä yhteensä noin 54 500 kilometriä ja kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin 3 500 kilometriä. Sopimushinnoin mitattuna Destian markkinaosuus Tiehallinnon alueurakoista on 66 prosenttia. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Rocks-liiketoiminta Rocks sisältää kiviainespalvelut, kallio- ja ratarakentamisen sekä ratainfran kunnossapitotyöt. Rocks Liikevaihto 1.1.-30.9.2009, MEUR 46,3 % konsernin liikevaihdosta 10,3 % Tilauskanta, MEUR 44,1 Henkilöstö 30.9.2009 434 Suurimmat katsauskaudella käynnissä olleet urakat olivat Talvivaara ALU2 sivukiven louhinta- ja malmikiven murskausurakka, Olkiluoto 3:n tunneleiden laajennus- ja aluetyöt, Porokylä Maanselkä radan päällysrakennetyö Pohjois-Karjalassa sekä ratakunnossapidon neljä alueurakkaa. Merkittävimmät uudet voitetut projektit katsauskaudella olivat eduskuntatalon maankaivu- ja louhintaurakka ja Ilmalan päällysrakenneurakka Helsingissä.

5 (13) Solutions-liiketoiminta Solutions-liiketoiminta pitää sisällään infrasuunnittelun ja infratiedon sekä uudet liiketoiminnot, kuten Destia Traffic -liikennetietopalvelut, liiketilaratkaisut ja tuulivoima, joissa yhdistyy Destian monipuolinen osaaminen. Solutions Liikevaihto 1.1.-30.9.2009, MEUR 22,0 % konsernin liikevaihdosta 4,9 % Tilauskanta, MEUR 14,9 Henkilöstö 30.9.2009 515 Yhteistyösopimus Kiinteistö Oy Kiimingin Ideapark Ab:n kanssa, koskien Kiimingin Ideapark-projektia, raukesi, koska sopimukseen sisältynyt edellytys kaavamuutoksen etenemisestä asetetussa aikataulussa ei täyttynyt. Merkittävimmät katsauskaudella käynnissä olleet projektit olivat Seinäjoki Oulu radan perusparannukseen liittyvä Tuomioja Liminka välisen rataosuuden rakentamissuunnitelma tutkimuksineen sekä rataosuus Liminka Oulun kaksoisraiteen yleissuunnittelu. International-liiketoiminta International-liiketoimintaan kuuluu infrarakentaminen, infrahoito ja kiviainespalvelut Baltian ja Venäjän alueella sekä kansainvälinen infrakonsultointi. International Liikevaihto 1.1.-30.9.2009, MEUR 8,5 % konsernin liikevaihdosta 1,9 % Tilauskanta, MEUR 9,1 Henkilöstö 30.9.2009 93 Finnroad Oy:n osto loppuvuonna 2008 Destia Oy:n sataprosenttiseen omistukseen toi kansainvälisen liiketoiminnan lisäksi Destiaan uutta, kansainvälistä kokemusta omaavaa henkilöstöä. Valmistelut Venäjän toiminnan aloittamiseksi on siirretty tulevaisuuteen markkinaolosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta. Viron liiketoiminta ei edennyt toivotulla tavalla ja vaikeasta markkinatilanteesta johtuen Viron toimintoja päätettiin supistaa merkittävästi tilikauden aikana. Finnroadin merkittävin katsauskaudella käynnissä ollut projekti oli Kazakstanissa toteutettu Atyrau Aktau tienparannustyö, joka valmistui syyskuussa. Finnroad toimi vuodesta 2005 alkaen lähes 400 kilometriä pitkän tienparannustyöhankkeen päävalvojana. Katsauskaudella Finnroad allekirjoitti urakkasopimuksen Vietnamissa toteutettavasta RAO II sillan rakentamisesta. Finnroad toimii hankkeessa päävalvojana. Konsernin taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto katsauskaudella oli 450,2 miljoonaa euroa (501,3). Liikevaihto jäi 10,2 prosenttia edellisvuotta alhaisemmaksi. Liiketulos oli 3,3 miljoonaa euroa (13,6) voitollinen. Liikevaihdon alenemisen lisäksi liiketulosta heikensivät kiinteiden kustannusten kasvu, Viron toiminnan sopeuttamisesta aiheutuneet kertaluonteiset kustannukset sekä uusien liiketoimintojen tappiot. Rakentamishankkeiden toteutus ajoittuu toimialalle tyypilliseen tapaan enemmän vuoden toiselle ja kolmannelle neljännekselle.

6 (13) Katsauskauden liikevoittoon sisältyy muita liiketoiminnan tuottoja 4,1 miljoonaa euroa (3,6), jotka olivat pääosin vuokratuottoja ja kaluston myyntivoittoja. Destia-konsernin taloudelliset tavoitteet Destia-konsernille on asetettu taloudelliset tavoitteet vuoteen 2011 saakka. Liikevoittotavoite on 5,5 prosenttia liikevaihdosta ja muut tavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuotto 20 prosenttia sekä kannattava kasvu. Yritysostot ja -myynnit Destia Oy:n tytäryhtiö Destia Norge As osti norjalaisen maanrakennusyritys Einar Stene As:n koko osakekannan 4.6.2009 allekirjoitetulla kaupalla. Einar Stene As on erikoistunut raskaaseen maakaivuu- ja louhintatyöhön siirtoineen ja kuljetuksineen. Yhtiön kalusto, työkanta ja henkilökunta, noin 30, siirtyivät kaupan myötä Destia Norge As:lle 1.7.2009 alkaen. Yrityskauppa on osa Destian kansainvälistymisstrategiaa. Yrityskauppa laajentaa ja vahvistaa Destian jo olemassa olevaa osaamista Pohjois-Norjassa sekä vahvistaa Destian asemaa Pohjois-Norjan markkinoilla. Destia Oy osti loput 20 prosenttia Maarakennus Jaara Oy:n osakekannasta 9.3.2009. Kaupan jälkeen Destia omistaa oululaisen maa- ja vesirakentamiseen sekä infra-alan erikoisosaamista vaativiin töihin erikoistuneen Maarakennus Jaaran koko osakekannan. Sulautumissuunnitelman mukaisesti Maarakennus Jaara Oy sulautettiin 31.7.2009 Destia Oy:ön. Maarakennus Jaaran rakentamisessa toimiva henkilöstö siirtyi Destian Pohjois-Suomen palveluyksikköön sekä kiviainestoimintojen henkilöstö ja kiviainesvarannot Destian Rocks -liiketoimintaryhmään. Maarakennus Jaaran kalusto siirtyi Destian Kalusto Oy:ön. Katsauskaudella Destian omistusosuus nousi ratarakentamiseen erikoistuneessa Kaivujyräkonsernissa 68 prosentista 76 prosenttiin vuonna 2007 tehdyn kauppasopimuksen mukaisesti. Tase, investoinnit ja rahoitus Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 26,0 miljoonaa euroa (48,9). Investoinneista 17,1 miljoonaa oli rakennus- ja kalustoinvestointeja ja 8,9 miljoonaa euroa muita investointeja liittyen pääosin yritysostoihin. Syyskuun lopun taseen rahavarat olivat 7,6 miljoonaa euroa, sisältäen rahat ja pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit. Emoyhtiön 30 miljoonan euron lyhytaikaisista luottolimiiteistä oli käyttämättä 28,4 miljoonaa euroa. Konsernin korollisen pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä kasvoi katsauskauden aikana 6,4 miljoonaan euroon. Destian liikkeeseen laskettujen yritystodistusten määrä markkinoilla katsauskauden lopussa oli yhteensä 72,5 miljoonaa euroa (66,3). Valuutta-, hyödyke- ja korkoriskeiltä suojaudutaan vähintään 50 ja enintään 100 prosenttisesti konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Katsauskauden rahavirta muodostui liiketoiminnan rahavirrasta 9,8 miljoonaa euroa, investointien rahavirrasta, -24,8 miljoonaa euroa ja rahoituksen rahavirrasta, joka oli 19,3 miljoonaa euroa.

7 (13) Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 30,4 prosenttia (31,1). Nettovelkaantumisaste oli 96,0 prosenttia (102,1). Hallinto Destia Oy:n hallituksen muodostivat katsauskaudella hallituksen puheenjohtaja Eeva-Liisa Virkkunen, varapuheenjohtaja Jorma Haapamäki sekä Raimo Jaara, Ilpo Nuutinen, Jarmo Pirhonen, Jukka Ruuska, Anna Tapio ja Kaisa Vikkula. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Lukuun ottamatta Ilpo Nuutista kaikki hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia suhteessa yhtiön osakkeenomistajaan. Destia Oy:n tilintarkastaja on KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Destia Oy:n 23.7.2009 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksesta erityisen tarkastuksen toimittamisesta yhtiössä entisen toimitusjohtajan Jukka Laaksovirran väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Tarkastus koskee koko yhtiönä toimimisaikaa 1.1.2008 alkaen ja sen kohteena ovat erityisesti toimitusjohtajan vastuulla ollut juokseva hallinto ja toimitusjohtajan yhtiön puolesta hyväksymät sopimukset. Osakepääoma ja osakkeet Destia Oy:n rekisteröity osakepääoma vuoden 2008 alussa oli 17,0 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 680 000 kappaletta. Yhtiö on valtion 100 prosenttisesti omistama. Yhtiön tilikausi on 1.1. 31.12. Organisaatio ja henkilöstö Hallitus nimitti 9.9.2009 Destian toimitusjohtajaksi DI Hannu Leinosen 1.10.2009 alkaen. Varatoimitusjohtaja Hannu Kulju toimi Destian vt. toimitusjohtajana 29.5.-30.9.2009. Toimitusjohtaja Jukka Laaksovirta erosi yhtiön palveluksesta 29.5.2009. Sari Kuittinen-Tihilä aloitti Destian henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 11.5.2009. Destian johtoryhmän 1.10.2009 alkaen muodostavat toimitusjohtaja Hannu Leinonen, Hannu Kulju, Kalevi Katko, Jouni Karjalainen, Juha Ryhänen ja Markus Korhonen sekä Pirkko Salminen, Miia Apukka ja Sari Kuittinen-Tihilä sekä henkilöstön edustajana Jouko Korhonen. Organisaatiorakenne uudistettiin 1.1.2009 alkaen siten, että liiketoimintaryhmät ovat Infrarakentaminen, Infrahoito, Rocks, Solutions sekä International. Konsernin yhteiset toiminnot ovat Talous ja hallinto, Lakipalvelut, Viestintä ja 11.5. alkaen Henkilöstö. Konsernin henkilömäärä oli keskimäärin katsauskaudella 2 926 henkilöä. Syyskuun lopun henkilömäärä oli 2 885, joista vakinaisia 2 497 ja määräaikaisia 388 henkilöä. Henkilöstöstä 96,4 prosenttia työskenteli Suomessa ja 3,6 prosenttia ulkomailla. Liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen henkilömäärä vaihtelee vuoden aikana ja on korkeimmillaan kesällä. Katsauskauden henkilöstökulut olivat 108,7 miljoonaa euroa, jotka olivat 24,1 prosenttia liikevaihdosta.

8 (13) Turvallisuus ja ympäristö Työturvallisuuteen on Destiassa kiinnitetty erityisesti huomiota katsauskaudella sekä viime tilikaudella. Konsernissa on Turvallisuus on ammattitaitoa -ohjelma, jonka tavoitteena on työtapaturmien merkittävä pudottaminen. Ympäristöasioiden hallinta on olennainen osa Destian yrityskulttuuria. Kansainväliset laatu- ja ympäristöasioiden ISO 9001- ja 14001 -yhdistelmäsertifikaatit kattavat Destian kaikki urakoivat palvelut eli infran rakentamis-, hoito- ja ylläpitopalvelut. Riskienhallinta Riskienhallintapolitiikan ja toimintaperiaatteiden mukaan riskienhallinta on luonnollinen osa Destian toimintaa ja liittyy kiinteästi johtamiseen. Destian riskienhallintapolitiikassa ja -periaatteissa on kuvattu keskeiset menettelyt riskien hallitsemiseksi. Riskejä tunnistetaan sekä strategisella että vuosiohjauksen aikajänteellä. Merkittävimmät riskit ja toimenpiteet niiden hallitsemiseksi analysoidaan neljännesvuosittain. Destian merkittävimmät riskit liittyvät taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat erityisesti palvelujen kysynnän heikentymistä ja kilpailutilanteen kiristymistä. Lisäksi merkittäviä riskejä sisältyy erityisesti uusille asiakkaille, uudessa liiketoimintaympäristössä tarjottaviin ja toteutettaviin hankkeisiin sekä projektien kannattavuuteen. Lisäksi kansainväliseen toimintaan liittyviin riskeihin kiinnitetään erityishuomiota. Katsauskauden aikana riskienhallinnan menettelyjä on kehitetty ja yhdenmukaistettu sekä kytketty entistä selvemmin osaksi strategiaprosessia ja operatiivista johtamista. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Hannu Leinonen aloitti Destian toimitusjohtajana 1.10.2009. Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 15.10.2009 Destian lauttaliiketoiminnan eriyttämisestä. Päätös oikeuttaa valtion edustajan hyväksymään Destia Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa osittaisjakautumisen siten, että lauttaliiketoiminta eriytyy erilliseksi valtion suoraan ja kokonaan omistamaksi valtionyhtiöksi. Suunnitelman mukaisesti lauttaliiketoiminta siirtyy kahden osittaisjakautumisen kautta Destia-konsernin ulkopuolelle 1.1.2010 alkaen. Destian ylimääräinen yhtiökokous päättää järjestelystä lokakuun aikana. Destia on voittanut Torniossa sijaitsevan Outokumpu Stainless Oy:n terästehtaan aluehoitourakan. Kolmivuotinen urakkasopimus allekirjoitettiin 15.10.2009. Destia Oy tiivistää liiketoimintarakennettaan. Nykyisistä viidestä liiketoimintaryhmästä muodostetaan kolme: Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks. Infrarakentamisen liiketoimintaryhmää johtaa Hannu Kulju, Infrahoitoa Kalevi Katko ja Rocksia Jouni Karjalainen. Konsernin talous- ja hallintoyksikön johtajana jatkaa Pirkko Salminen, viestintäyksikön johtajana Miia Apukka ja henkilöstöyksikön johtajana Sari Kuittinen-Tihilä. Uusi liiketoimintarakenne tulee voimaan 1.1.2010. Destia Oy käynnisti 20.10.2009 myös yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön sopeuttamiseksi. Tavoitteena on saada yhtiön kiinteät ja yhteiskustannukset sekä niihin lukeutuvissa työtehtävissä olevien henkilöiden määrä vastaamaan markkinatilannetta. Neuvotteluesitys koskee myös Solutions-liiketoimintaryhmässä työskentelevää projektihenkilöstöä. Neuvottelut koskevat alustavasti noin

9 (13) 250 henkilöä. Neuvottelujen arvioidaan kestävän kuusi viikkoa. Mahdolliset sopeutustoimenpiteet kohdistuvat vuoden 2009 loppuun ja vuoteen 2010. Katsauskauden jälkeen yhtiön hallitus on eronnut ja ylimääräinen yhtiökokous on 27.10.2009 valinnut uuden hallituksen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Timonen sekä jäseniksi Ilpo Nuutinen ja Jarmo Väisänen. Kaikki ovat riippumattomia yhtiöstä mutta ei-riippumattomia suhteessa yhtiön osakkeenomistajaan. Tulevaisuuden näkymät Destia-konsernin tärkein tehtävä tällä hetkellä on kannattavuuden parantaminen ja vakaan kassavirran varmistaminen. Yhtiö keskittyy toiminnan tehostamiseen eri toimenpitein. Destian pyrkimyksenä on vahvistaa asemaansa perinteisen maarakentamisen ja hoidon rinnalla kaivosteollisuuden infrarakentamisessa ja ratarakentamisessa. Infra-alan tulevaisuuden näkymään epävarmuutta aiheuttavat edelleen talouden ja rahoitusmarkkinoiden suuret muutokset. Isoja väylä- ja ratahankkeita on suunnitteilla ja käynnistymässä lähivuosien aikana. Valtioneuvosto on tammikuussa päättänyt elvytystoimista, jotka lisäävät infrarakentamisen hankkeita vuosille 2009 2013. Elvytyshankkeiden vaikutukset alkavat pääosin kuitenkin näkyä vasta ensi vuonna. Taantuma ja kiristynyt rahoitustilanne vaikeuttavat erityisesti yksityisten hankkeiden käynnistymistä. Kokonaismarkkinavolyymin arvioidaankin infra-alalla olevan elvytyshankkeista huolimatta lievästi laskeva. Markkinatilanteesta johtuen Destia-konsernin vuoden 2009 liikevaihdon arvioidaan jäävän selvästi edellisvuotta alhaisemmaksi. Destialla on hyvä tilauskanta ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnissä. Tehostamistoimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat kuitenkin vasta tuleville vuosille. Konsernin liiketuloksen arvioidaan vuonna 2009 jäävän loppuvuoteen kohdistuvista kertaluonteisista kustannuseristä johtuen negatiiviseksi. Helsingissä 30.10.2009 DESTIA OY Hallitus Destia-konsernin tilinpäätös julkaistaan 12.2.2010.

10 (13) OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSA: TULOSLASKELMA Destia-konserni 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008 TULOSLASKELMA, FAS LIIKEVAIHTO 450,2 501,3 717,1 Valmistus omaan käyttöön 0,1 Liiketoiminnan muut tuotot 4,1 3,6 11,4 Materiaalit ja palvelut -277,9-334,5-480,8 Henkilöstökulut -108,7-98,5-143,0 Poistot ja arvonalentumiset -18,6-15,3-20,7 Liiketoiminnan muut kulut -45,9-42,9-64,8 LIIKETULOS 3,3 13,7 19,2 Rahoitustuotot ja -kulut -1,9-2,1-3,4 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1,4 11,6 15,8 Tuloverot -0,7-1,1-2,0 Laskennallisen verovelan muutos 0,3 0,1-1,7 Vähemmistöosuus -0,2-0,5-1,7 TILIKAUDEN TULOS 0,8 10,1 10,4

11 (13) TASE Destia-konserni 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 149,6 134,8 144,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 36,6 33,0 32,3 Saamiset 103,5 142,4 95,0 Rahoitusarvopaperit 0,2 5,1 Rahat ja pankkisaamiset 7,6 4,5 17,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT 147,7 180,1 150,2 VASTAAVAA 297,3 314,9 294,4 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 81,3 85,5 85,5 VÄHEMMISTÖOSUUS 1,6 2,7 3,9 PAKOLLISET VARAUKSET 16,4 16,5 18,3 KONSERNIRESERVI 0,1 0,1 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 1,9 0,5 2,2 Pitkäaikainen vieras pääoma 6,4 15,6 7,5 Lyhytaikainen vieras pääoma 189,5 194,1 176,9 VIERAS PÄÄOMA 197,8 210,2 186,6 VASTATTAVAA 297,2 314,9 294,4

12 (13) RAHOITUSLASKELMA Destia-konserni 09/2009 09/2008 12/2008 Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 440,3 470,0 723,4 Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle -448,3-494,7-683,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -8,0-24,7 40,0 Maksetut korot liiketoiminnasta -1,7-1,4-3,0 Saadut korot liiketoiminnasta 0,2 0,2 0,3 Maksetut verot liiketoiminnasta -0,3-1,1-0,4 Liiketoiminnan rahavirta -9,8-27,0 36,9 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -19,9-30,4-46,1 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 4,1 2,5 6,4 Ostetut ja myydyt tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeet -8,9-14,5-13,9 Investoinnit muihin sijoituksiin -0,1-2,0 Luovutustulot muista sijoituksista 0,1 0,1 Investointien rahavirta -24,8-42,3-55,5 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 24,3 69,6 41,5 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,6 1,3 2,1 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,7-0,3-5,6 Maksetut osingot -4,9-0,2-0,2 Rahoituksen rahavirta 19,3 70,4 37,8 Rahavarojen muutos -15,3 1,1 19,2 Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa 7,6 4,8 22,9 Taseen mukaiset rahavarat 1.1. 22,9 3,7 3,7 Rahavarojen muutos -15,3 1,1 19,2

13 (13) TULOSLASKELMA Destia-konserni 1-3/2009 4-6/2009 7-9/2009 1-3/2008 4-6/2008 7-9/2008 10-12/2008 TULOSLASKELMA, FAS LIIKEVAIHTO 96,9 147,9 205,4 103,7 170,3 227,3 215,8 Liiketoiminnan muut tuotot 1,0 0,8 2,3 0,7 1,4 1,5 7,8 Materiaalit ja palvelut -55,9-87,9-134,1-66,4-111,5-156,7-146,2 Henkilöstökulut -30,7-38,6-39,4-28,6-34,3-35,7-44,5 Poistot ja arvonalentumiset -5,9-6,1-6,5-4,3-5,2-5,8-5,4 Liiketoiminnan muut kulut -12,3-18,0-15,6-10,0-15,7-17,1-21,9 LIIKETULOS -6,9-1,9 12,1-4,9 5,0 13,5 5,6 Rahoitustuotot ja -kulut -0,6-0,3-0,9-0,3-0,7-1,1-1,3 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -7,5-2,2 11,2-5,2 4,3 12,4 4,3 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -0,1-0,1-0,7 0,0-0,4-0,6-1,0 Laskennallisen verovelan muutos 0,2 0,2-1,7 Vähemmistöosuus 0,1 0,0-0,3 0,3-0,2-0,5-1,3 TILIKAUDEN TULOS -7,5-2,1 10,4-4,9 3,7 11,3 0,3