VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Felodipin ratiopharm 2,5 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depotabletti sisältää 2,5 mg felodipiiniä. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 25,2 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti Keltainen, pyöreä, kaksoiskupera, kalvopäällysteinen depottabletti. 4. KIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Essentiaalinen hypertensio 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Annos on säädettävä potilaan hoitovasteen mukaiseksi. Felodipin ratiopharm annostellaan tavallisesti seuraavasti: Suositeltava alkuannos on 5 mg felodipiiniä kerran päivässä. Annosta voidaan tarvittaessa suurentaa 10 milligrammaan felodipiiniä kerran päivässä tai hoitoon voidaan lisätä toinen verenpainelääke. Annoksen suurentamisen välin on oltava vähintään 2 viikkoa. Tavallinen ylläpitoannos on 5-10 mg kerran päivässä. Suurin vuorokausiannos on 10 mg felodipiiniä. Iäkkäät potilaat Suositeltava aloitusannos on 2,5 mg. Seuraavien annosten suurentamisten yhteydessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Heikentynyt munuaisten toiminta Potilaan lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta ei vaikuta merkitsevästi lääkkeen farmakokinetiikkaan. Varovaisuutta on noudatettava potilailla, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta (ks. kohdat 4.4 ja 5.2). Heikentynyt maksan toiminta Potilalla, joilla on lievä tai keskivaikea maksan toimintahäiriö, suositeltava aloitusannos on pienennettävä pienimpään mahdolliseen terapeuttisesti tehokkaaseen felodipiiniannokseen. Annosta voidaan suurentaa vain, kun lääkkeen etuja on tarkkaan vertailtu sen aiheuttamiin riskeihin. (ks. kohta 5.2). Lääke on vasta-aiheinen potilailla, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta Pediatriset potilaat Felodipiiniä ei suositella lapsille, sillä tiedot sen turvallisuudesta ja tehosta lapsipotilailla ovat puutteelliset.
Antotapa Depottabletit otetaan aamuisin runsaan nestemäärän kanssa (esim. lasillinen vettä). Sitä EI kuitenkaan saa ottaa greippimehun kanssa (ks. kohta 4.5)! Depottabletit niellään kokonaisina eikä niitä saa pureskella tai murskata. Tabletit voidaan ottaa tyhjään vatsaan tai kevyen aterian yhteydessä. On kuitenkin vältettävä runsaasti rasvaa sisältävää ateriaa (ks. kohta 5.2) 4.3 Vasta-aiheet - raskaus - yliherkkyys felodipiinille (tai muille dihydropyridiineille) tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille - hoitamaton sydämen vajaatoiminta - akuutti sydäninfarkti - epästabiili angina pectoris - hemodynaamisesti merkittävä sydänläpän ahtauma - dynaaminen sydämen ulosvirtauksen este - kardiogeeninen sokki - vakava aortan tai hiippaläpän ahtauma - ahtauttava hypertrofinen kardiomyopatia - vaikea-asteinen maksan vajaatoiminta. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Felodipiini saattaa aiheuttaa merkittävää hypotensiota ja sen seurauksena takykardiaa. Tämä voi johtaa sydänlihasiskemiaan siihen taipuvaisilla potilailla. Felodipiinin käytössä on syytä varovaisuuteen hoidettaessa takykardiaan taipuvaisia potilaita, sillä tällaiset potilaat saattavat saada sydäninfarktin (ks. kohta 5.1). Felodipiinin puhdistuma tapahtuu maksan kautta. Näin ollen potilailla, joiden maksan toiminta on selvästi heikentynyt, on odotettavissa tavallista korkeampia lääkeainepitoisuuksia plasmassa ja keskimääräistä suurempi vaste (ks. kohta 4.2). Felodipiiniä on käytettävä varoen potilailla, joilla on: - johtumishäiriöitä sydämessä, kompensoitu sydämen vajaatoiminta tai aortan tai hiippaläpän stenoosi. - vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta (GFR <30 ml/min, kreatiniini >1,8 mg/dl). - toisen tai kolmannen asteen AV-katkos. Yksittäistapauksissa voi esiintyä hypertensiivinen kriisi, jos felodipiinihoito lopetetaan äkillisesti. Dihydropyridiinit voivat aiheuttaa äkillistä verenpaineen laskua. Joissakin tapauksissa on riskinä hypoperfuusio, johon liittyy refleksitakykardiaa (ja paradoksaalista angina pectorista) (ks. 5.1 ). Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasin puutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Entsyymi-interaktiot Sytokromi P450:n 3A4-isoentsyymiä estävät tai indusoivat aineet saattavat vaikuttaa felodipiinin pitoisuuteen plasmassa. Yhteisvaikutukset, jotka johtavat felodipiinipitoisuuden nousuun plasmassa Entsyymi-inhibiittoreiden on osoitettu lisäävän felodipiinin pitoisuutta plasmassa. Tällaisia aineita ovat esim: - simetidiini
- erytromysiini, klaritromysiini, telitromysiini - itrakonatsoli - ketokonatsoli - HIV-lääkkeet/proteaasin estäjät (esim. ritonaviiri) - tietyt greippimehussa esiintyvät flavonoidit. Yhteisvaikutukset, jotka johtavat tavallista pienempään felodipiinipitoisuuteen plasmassa Entsyymejä indusoivat aineet voivat pienentää felodipiinipitoisuutta plasmassa. Tällaisia aineita ovat esim: - fenytoiini - karbamatsepiini - rifampisiini - barbituraatit - efavirentsi - nevirapiini - Hypericum perforatum (mäkikuisma). Muut interaktiot Takrolimuusi: Felodipiini saattaa suurentaa takrolimuusin pitoisuutta veressä. Jos näitä lääkkeitä käytetään samanaikaisesti, on takrolimuusipitoisuutta seerumissa seurattava ja takrolimuusin annostusta tarvittaessa säädettävä. Siklosporiini: Felodipiinillä ei ole vaikutusta siklosporiinipitoisuuksiin plasmassa, mutta siklosporiini saattaa estää felodipiinin metaboliaa. Tämä voi puolestaan aiheuttaa riskin felodipiinin toksisille vaikutuksille. Muut laajalti proteiineihin sitoutuvat lääkkeet: Felodipiinin korkea plasman proteiineihin sitoutumisen aste ei näytä merkittävästi syrjäyttävän muita runsaasti proteiineihin sitoutuvia lääkeaineita, kuten varfariinia. Muut verenpainetta alentavat lääkkeet (esim. hydroklooritiatsidi) tai trisykliset depressiolääkkeet voivat lisätä felodipiinin antihypertensiivistä vaikutusta. Digoksiinin pitoisuus plasmassa suurenee potilailla, jotka saavat samanaikaisesti felodipiiniä. Siksi on otettava huomioon digoksiiniannoksen pienentämisen tarve, jos näitä lääkkeitä käytetään samanaikaisesti. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Felodipiiniä ei saa käyttää raskauden aikana. Imetys Felodipiini erittyy rintamaitoon. Lääke ei kuitenkaan todennäköisesti vaikuta lapseen, jos imettävä äiti käyttää felodiipinia tavanomaisin hoitoannoksin. Hedelmällisyys Tiedot mahdollisista vaikutuksista potilaiden hedelmällisyyteen puuttuvat (ks. kohta 5.3). 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Potilaan on tiedettävä miten felodipiini vaikuttaa häneen ennen kuin hän ajaa autoa tai käyttää koneita, sillä felodipiini voi joskus aiheuttaa huimausta tai väsymystä. 4.8 Haittavaikutukset Muiden pieniä valtimoita laajentavien lääkkeiden tavoin felodipiini voi aiheuttaa ihon ja kasvojen punastumisreaktioita, päänsärkyä, sydämentykytystä, huimausta ja väsymystä. Useimmat näistä reaktioista ovat annoksesta riippuvia, ja ne ilmaantuvat tavallisesti hoidon aloittamisen yhteydessä tai annoksen suurentamisen jälkeen. Jos tällaisia reaktioita esiintyy, ne ovat yleensä ohimeneviä ja lievenevät ajan kuluessa.
Kuten muidenkin dihydropyridiinivalmisteiden käytön yhteydessä, felodipiinihoitoa saavilla potilailla voi esiintyä annoksesta riippuvaa nilkkojen turvotusta. Tämä turvotus johtuu prekapillaarisesta vasodilaatiosta, eikä yleistyneestä nesteen kertymisestä elimistöön. Kliinisissä tutkimuksissa 2 % potilaista keskeytti hoitonsa nilkkaturvotuksen takia. Muiden kalsiuminestäjien tavoin felodipiinin käytön yhteydessä on raportoitu lievää ienhyperplasiaa potilailla, joilla oli vaikea gingiviitti/parodontiitti. Hyperplasia on vältettävissä tai lievennettävissä huolellisella hammashygienialla. Alla luetellut haittavaikutustiedot perustuvat kliinisiin tutkimuksiin ja lääkeaineen markkinoille tulon jälkeen kertyneeseen kokemukseen. Haittavaikutukset on luokiteltu esiintymistiheyden mukaan seuraavasti: - Hyvin yleinen ( 1/10) - Yleinen ( 1/100, < 1/10) - Melko harvinainen ( 1/1 000, < 1/100) - Harvinainen ( 1/10 000, < 1/1 000) - Hyvin harvinainen (< 1/10 000) - Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin) Hermosto Yleiset: Päänsärky Melko harvinaiset: Tuntoharhat, huimaus, levottomuus Kuulo ja tasapainoelin Hyvin yleiset: Tinnitus (etenkin hoidon alussa, annosta nostettaessa tai käytettäessä suuria annoksia). Yleensä oireet helpottavat hoidon jatkuessa. Sydän Yleiset: Etenkin hoidon alussa rintakipukohtauksia (angina pectoris) voi esiintyä ja potilailla, joilla on ennestään angina pectoris, rintakipukohtauksia voi tulla useammin ja ne voivat olla pitkäkestoisempia ja vaikeaasteisempia. Melko harvinaiset: Sydämentykytys, takykardia, hypotensio Hyvin harvinaiset: Sydäninfarkti Verisuonisto Yleiset: Punastumisreaktiot Harvinaiset: Pyörtyminen Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Melko harvinaiset: Hengenahdistus Ruoansulatuskanava Melko harvinaiset: Pahoinvointi, vatsakivut, ripuli, ummetus Harvinaiset: Oksentelu Hyvin harvinaiset: Ienhyperplasia, gingiviitti Maksa ja sappi Hyvin harvinaiset: Maksaentsyymiarvojen nousu Iho ja ihonalainen kudos Melko harvinaiset: Ihottumat, kutina Harvinaiset: Urtikaria Hyvin harvinaiset: Eksfoliatiivinen dermatiitti, valoyliherkkyysreaktiot, leukosytoklastinen vaskuliitti Luusto, lihakset ja sidekudos
Melko harvinaiset: Vapina Harvinaiset: Nivelkivut, lihaskivut Munuaiset ja virtsatiet Hyvin harvinaiset: Tihentynyt virtsaamistarve Sukupuolielimet ja rinnat Harvinaiset: Impotenssi/seksuaaliset toimintahäiriöt Hyvin harvinaiset: Gynekomastia, menorragia Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Hyvin yleiset: Perifeerinen turvotus Melko harvinaiset: Väsymys, painonnousu, hikoilu Hyvin harvinaiset: Yliherkkyysreaktiot (esim. angioedeema), kuume Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 FI-00034 Fimea 4.9 Yliannostus Oireet Yliannostus voi johtaa liialliseen perifeeriseen vasodilataatioon, johon liittyy voimakas verenpaineen lasku ja joissakin tapauksissa bradykardia. Hoito Lääkehiilen anto ja tarvittaessa vatsahuuhtelu. Jos potilaalla ilmenee voimakasta verenpaineen laskua, on hänelle annettava oireenmukaista hoitoa. Potilas asetetaan makuuasentoon jalat kohotettuina. Mikäli samalla esiintyy bradykardiaa, annetaan 0,5-1 mg atropiinia laskimoon. Jos nämä toimenpiteet eivät riitä, on plasmatilavuutta lisättävä esim. glukoosi-, fysiologisella keittosuola- tai dekstraani-infuusiolla. Jos tämäkään ei riitä, voi potilaalle antaa ensisijaisesti α1- adrenoseptoreihin vaikuttavia sympatomimeettisia lääkeaineita. Felodipiini dialysoituu vain erittäin vähäisessä määrin (noin 9 %). 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: 1,4 dihydropyridiinijohdannaiset/ Kalsiuminestäjät ATC-koodi: C08C A02 Felodipiini on dihydropyridiineihin kuuluva kalsiumkanavan salpaaja. Kalsiumkanavan salpaajat salpaavat sähköisestä jännitteestä riippuvia L-tyypin (hitaita) sileiden lihaksien solujen plasmakalvojen kalsiumkanavia ja vähentävät kalsiumionien pääsyä soluihin. Tämä aiheuttaa vasodilataation. Felodipiini vaikuttaa voimakkaammin verisuonien sileihin lihaksiin kuin sydänlihakseen. Felodipiini laajentaa selektiivisesti arterioleja, eikä se vaikuta laskimoihin. Felodipiini alentaa annoksesta riippuen verenpainetta
vasodilataation ja tähän liittyvän perifeerisen vastuksen vähentymisen kautta. Se alentaa sekä systolista että diastolista verenpainetta. Felodipiinin hemodynaamiseen vaikutukseen liittyy (baroreseptorivälitteinen) refleksitakykardia. Felodipiinillä ei ole terapeuttisia annoksia käytettäessä suoranaista vaikutusta sydämen supistuvuuteen tai johtumiseen. Felodipiini vähentää munuaisverisuonten virtausvastusta. Glomerulusten suodatusnopeus ei muutu. Felodipiinillä on heikko natriureettinen/diureettinen vaikutus, eikä se aiheuta nesteretentiota. Felodipiiniä voidaan käyttää yksinään tai yhdessä beetasalpaajien, diureettien ja ACE:n estäjien kanssa. Pediatriset potilaat Felodipiinin käytöstä kliinisissä tutkimuksissa lapsipotilailla, joilla on korkea verenpaine, on vain vähän kokemusta. Kerran päivässä annettua 2,5 mg (n = 33), 5 mg (n = 33) ja 10 mg (n = 31) felodipiinia verrattiin lumelääkkeeseen (n = 35) satunnaistetussa, 3 viikkoa kestäneessä rinnakkaisryhmillä tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa, johon osallistui 6-16-vuotiaita primaarista hypertensiota sairastavia lapsia. Tutkimuksessa ei onnistuttu osoittamaan felodipiinin tehoa verenpaineen alentamisessa 6-16-vuotiailla lapsilla. Felodipiinin pitkäaikaisvaikutuksia kasvuun, puberteettiin ja yleiseen kehitykseen ei ole tutkittu. Lisäksi lapsuudenaikaisen verenpainetta alentavan hoidon pitkäaikaisvaikutusta aikuisiän sydän- ja verisuoniperäisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähenemiseen ei ole osoitettu. 5.2 Farmakokinetiikka Imeytyminen Suun kautta otettu felodipiini imeytyy täydellisesti. Huippupitoisuus plasmassa saadaan depottableteilla 3-5 tunnissa ja vakaa terapeuttinen pitoisuus plasmassa säilyy 24 tunnin ajan. Vakaan tilan pitoisuus saavutetaan noin 3 päivän kuluttua hoidon alkamisesta. Koska lääkkeellä on suuri ensikierron metabolia, biologinen hyötyosuus on vain noin 15 %. Jakautuminen Felodipiini sitoutuu yli 99 %:sesti plasman proteiineihin. Jakaantumistilavuus on 10 l/kg, kun vakaa tila on saavutettu, joten felodipiini jakaantuu laajasti kudoksiin. Pitkäaikaisessa hoidossa ei tapahdu merkittävää kertymistä. Biotransformaatio Felodipiini metaboloituu maksassa CYP3A4:n katalysoimana. Kaikki tunnetut metaboliitit ovat inaktiivisia. Eliminaatio Muuttumatonta kanta-ainetta ei voida todeta virtsassa. Felodipiinin puoliintumisaika plasmassa terminaalivaiheessa 25 tuntia. Inaktiiviset hydrofiiliset metaboliitit, jotka muodostuvat maksassa, erittyvät pääasiassa (noin 70 %) munuaisten kautta ja loput ulosteissa. Keskimääräinen plasmapuhdistuma on 1100 ml/l ja riippuu maksan verenvirtauksesta. Iäkkäät potilaat Iäkkäillä potilailla on mitattu suurentuneita pitoisuuksia plasmassa. Heikentynyt munuaisten toiminta Munuaisten toiminnan heikkeneminen ei vaikuta felodipiinin farmakokinetiikkaan, vaikka inaktiivisten metaboliittien kertymistä ilmeneekin. Heikentynyt maksan toiminta Potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta, on todettu lääkkeen pitoisuuden suurentuneen plasmassa jopa 100 %. Pediatriset potilaat Farmakokineettisessä kerta-annostutkimuksessa (felodipiini 5 mg:n depotvalmiste), johon osallistui rajallinen määrä 6-16-vuotiaita lapsia (n=12) ei havaittu ilmeistä yhteyttä iän ja felodipiinin AUC:n, C max :n tai puoliintumisajan välillä. Ruuan vaikutus
Samanaikainen rasvapitoisen ruuan syöminen vaikuttaa felodipiinin imeytymisnopeuteen muttei määrään. C max oli rasvapitoisen aterian jälkeen 2-2,5 kertaa suurempi kuin paaston jälkeen. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Tavanomaisissa prekliinisissä tutkimuksissa, joissa on selvitetty lääkkeen turvallisuutta, pitkäaikaishoidon toksisuutta, genotoksisuutta ja karsinogeenisyyttä, ei ole todettu lääkkeen aiheuttavan erityistä riskiä ihmiselle. Eläinkokeissa todettiin suvunjatkamiseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Vaikutukset, jotka todettiin rotilla (raskauden keston piteneminen ja vaikeutuneet synnytykset) ja kaneilla (distaalisten sormi- ja varvasluiden kehityshäiriöt, oletettavasti uteroplasentaalisen perfuusion heikentymisestä johtuen) eivät viitanneet suoranaiseen teratogeeniseen vaikutukseen vaan farmakodynaamisen vaikutuksen sekundaarisiin seurauksiin. Apinoilla todettiin distaalisten falangien epänormaaleja asentoja. Näiden löydösten merkitystä ihmisten hoidossa ei tiedetä. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Tabletin ydin: Mikrokiteinen selluloosa Laktoosimonohydraatti Hypromelloosi Povidoni K25 PropyyligallaattiKolloidinen vedetön piidioksidi Magnesiumstearaatti Kalvopäällyste: Talkki Hypromelloosi Propyleeniglykoli Keltainen rautaoksidi (E172) Titaanidioksidi (E171) 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika PVC/PVDC-alumiini-läpipainopakkaukset: 4 vuotta HDPE-purkki: 3 vuotta 6.4 Säilytys Säilytä alle 25 0 C. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) PVC/PVDC-alumiini-läpipainopakkaukset Pakkauskoot: 10, 20, 28, 30, 50, 100 ja 100x1 depottablettia
HDPE-purkki Pakkauskoot: 100 ja 250 depottablettia Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6. Erityiset varotoimet hävittämiselle Ei erityisvaatimuksia. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA ratiopharm GmbH Graf-Arco-Strasse 3 89079 Ulm Saksa 8. MYYNTILUVAN NUMERO 21442 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 19.4.2006 Viimeisen uudistamisen päivämäärä: 28.10.2013 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 19.11.2013