Kansantalous 216 Rahoitustilinpito 215 Kotitalouksien nettovarallisuus nousi 56 miljardiin euroon vuonna 215 Kotitalouksien rahoitusvarat olivat 281 miljardia ja muut varat 426 miljardia euroa vuoden 215 lopussa. Vuoden aikana rahoitusvarat lisääntyivät 13 miljardilla eurolla. Muut varat eli reaalivarat kasvoivat 4 miljardia euroa. Muista varoista merkittävimpiä ovat rakennukset ja maa. Myös kotitalouksien velat kasvoivat. Nousua kertyi 5 miljardia euroa tason noustessa 147 miljardiin euroon. Rahoitusvaroista ja veloista sekä muista varoista yhteenlaskettava kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi näin 56 miljardiin euroon. Kasvua edellisvuodesta syntyi 16 miljardia euroa. Suurin osa tästä syntyi rahoitusvarojen hallussapitovoitoista. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta. Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat, muut varat sekä nettovarat 21 215, mrd. euroa Kotitalouksien sijoitukset rahoitusvaroihin alhaisella tasolla Kotitalouksien nettomääräiset rahoitusvarasijoitukset kasvoivat jonkin verran vuonna 215. Taso on jo muutamana vuotena jäänyt vuosisadan alkuvuosia alhaisemmaksi. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset Helsinki 14.7.216 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
noteerattuihin osakkeisiin vähenivät, nyt noin puoli miljardia euroa. Nettomääräiset sijoitukset rahasto-osuuksiin kasvoivat saman verran. Talletukset kasvoivat vajaalla miljardilla eurolla. Talletuksissa siirtymä määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin jatkui edellisten vuosien tapaan. Vaikka vuonna 215 myös velkaantuminen lisääntyi, osakekurssien suotuisa kehitys sekä muiden varojen kasvu pitivät huolen siitä, että kotitalouksien kokonaisvarallisuus kasvoi myös vuonna 215. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus kerrytti hallussapitovoittoja 1 miljardin euron edestä vuonna 215. Niitä kertyi erityisesti noteeratuista osakkeista. Kotitalouksien suurin yksittäinen sijoitusinstrumentti on edelleen talletukset. Matalista koroista huolimatta kotitalouksien rahoitusvaroja oli talletuksissa 8 miljardin euron edestä vuoden 215 lopussa. Määrä vastaa 28 prosenttia kotitalouksien kaikista rahoitusvaroista. Kotitalouksien omistamien noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien yhteenlaskettu arvo oli 52 miljardia euroa vuoden 215 lopussa. Velkaantumisaste kasvussa Kotitalouksilla oli lainavelkaa liki 138 miljardia euroa vuoden 215 lopussa. Lainavelat kasvoivat vuoden 215 aikana yhteensä 5 miljardilla eurolla. Tämä nosti kotitalouksien velkaantumisastetta 3,1 prosenttiyksiköllä 124,6 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat vuoden lopussa koko vuoden yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon. 2
Sisällys 1. Hallussapitovoitot muodostivat pääosan kotitalouksien nettorahoitusvarojen kasvusta vuonna 215...4 1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani hieman...5 1.2 Yritykset lisäsivät velkarahoitusta...5 1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen kasvu jatkui...5 1.4 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa nousi 53 prosenttiin...5 1.5. Yksityisen sektorin velka kasvoi...6 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa...7 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa...7 Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa...7 Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa...8 Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa...8 Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa...9 Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa...1 Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa...11 Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa...12 Liitetaulukko 1. Kokonaisvarallisuus sektoreittain 215, mrd. euroa...12 Kuviot Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa...4 Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen...6 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat...13 Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos...13 Liitekuvio 3. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset talletuksiin, pörssiosakkeisiin ja rahastoihin...14 Liitekuvio 4. Kotitalouksien velkaantumisaste...14 Liitekuvio 5. Yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen...15 Laatuseloste: Rahoitustilinpito...16 3
1. Hallussapitovoitot muodostivat pääosan kotitalouksien nettorahoitusvarojen kasvusta vuonna 215 Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 13 miljardia euroa vuonna 215 nousten 281 miljardiin euroon. Merkittävin osa rahoitusvarojen kasvusta muodostui hallussapitovoitoista. Niiden taustalla oli erityisesti edelleen jatkunut osakekurssien nousu. Hallussapitovoittoja kertyi 1 miljardia euroa samalla kun kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset rahoitusvaroihin olivat 3 miljardia. Hallussapitovoittoja kertyi nyt jo neljättä vuotta peräkkäin. Kotitalouksien rahoitusvarojen ja velkojen kokonaiskehitys jatkui suotuisana vuonna 215. Rahoitusvarojen ja velkojen erotus eli nettorahoitusvarat jatkoivat kasvuaan jo neljättä vuotta peräkkäin. Kotitalouksien velanoton ollessa 5 miljardia euroa vuonna 215 ylsivät nettorahoitusvarat yli seitsemän miljardin euron kasvuun saavuttaen liki 134 miljardin euron tason. Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa Vaikka kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset kokonaisuutena kaikkiin rahoitusvaroihin nousivat vuonna 215, on niiden taso jäänyt viime vuosina merkittävästi jälkeen tämän vuosisadan alkupuolen luvuista. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset noteerattuihin osakkeisiin olivat negatiiviset. Ne vähentyivät reilulla puolella miljardilla eurolla. Lasku jatkui nyt jo toista vuotta peräkkäin. Sijoitusrahasto-osuuksien suosio hiipui myös, vaikka nettomääräiset investoinnit niihin edelleen nousivat, nyt vajaalla puolella miljardilla eurolla. Talletusten osalta jo muutaman vuoden aikana nähty painopisteen siirtyminen määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin jatkui edelleen, vaikkakin vaimentuen. Kotitaloudet vetivät varojaan pois määräaikaistalletuksista vuonna 215 puolentoista miljardin euron verran samalla kun niiden käteistalletukset lisääntyivät yli kahdella miljardilla. Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 281 miljardia euroa vuoden 215 lopussa. Näistä 8 miljardia oli talletuksia, 72 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 59 miljardia vakuutus- ja eläkesaamisia, 32 miljardia pörssiosakkeita ja 2 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 18 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi. Kotitalouksien velkojen kasvu jatkui edellisvuoden tahdissa. Kotitalouksien lainavelat lisääntyivät vuoden 215 aikana 5 miljardilla eurolla nousten vuoden lopussa liki 138 miljardiin. Velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 3,1 prosenttiyksiköllä 124,6 prosenttiin. 4
Hallussapitovoittojen ansiosta kotitalouksien rahoitusvarat lisääntyivät velkoja enemmän. Näin kotitalouksien nettorahoitusvarat nousivat yli seitsemällä miljardilla liki 134 miljardiin euroon. 1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani hieman Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani yli kahdella miljardilla eurolla. Nettorahoitusvarat nousivat 114 miljardiin euroon vuonna 215. Näin siitäkin huolimatta että valtion nettorahoitusvarat heikkenivät 5 miljardia euroa. Kaikkien julkisyhteisöjen varallisuusaseman säilyminen selittyy sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten rahoitusvarojen yli 8 miljardin euron kasvulla. Paikallishallinnon nettorahoitusvarat hupenivat miljardilla eurolla. Valtion vuonna 28 alkanut varallisuusaseman heikkeneminen jatkui vuonna 215, vaikkakin vain puolet niin jyrkästi kuin edellisenä vuonna. Valtionhallinnon nettorahoitusvarat vähenivät vuoden 215 aikana 5 miljardia päätyen -63 miljardiin euroon. Valtio velkaantui erityisesti joukkovelkakirjalainoja liikkeelle laskemalla. Rahoitusvarojen osalta osasyyllinen nettorahoitusaseman heikkenemiseen oli valtion omistamien pörssiosakkeiden arvon epäsuotuisa kehitys. Hallussapitotappioita kertyi sitä kautta reilut puoli miljardia euroa. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat nousivat vuoden 215 aikana 17 miljardista 18 miljardiin euroon. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen kasvun taustalla olivat merkittävät hallussapitovoitot. Työeläkelaitosten omistamien noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien markkina-arvon nousu yli 6 miljardilla vastasi pääosasta sektorin nettorahoitusvarojen noususta. Työeläkelaitosten nettomääräiset sijoitukset rahoitusomaisuuteen kasvoivat edellisvuoden nollatasosta puoleentoista miljardiin. Vuonna 215 työeläkelaitosten rahoitusomaisuussijoituksissa tapahtui selkeä siirtymä. Ne vetivät varojaan pois noteeratuista osakkeista nettomääräisesti liki kahden miljardin euron edestä. Myös velkapapereiden nettotransaktiot painuivat negatiivisiksi. Sijoitusrahasto-osuussijoitukset kasvoivat enää vajaalla puolella miljardilla siinä missä talletukset kasvoivat yli neljällä miljardilla eurolla. 1.2 Yritykset lisäsivät velkarahoitusta Yritysten velkarahoitus kasvoi vuoden 215 aikana yhdeksällä miljardilla eurolla. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten velkarahoitus lisääntyi vuoden aikana 214 miljardista 223 miljardiin euroon. Miltei kaikki velkarahoituksen kasvu kertyi lainaveloista velkapaperimuotoisen rahoituksen lisääntyessä vain,3 miljardilla eurolla. 1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen kasvu jatkui Kotimaiset sijoitusrahastot kasvoivat kaikkiaan 14 miljardilla eurolla vuonna 215. Kasvusta pääosa, liki 9 miljardia euroa, syntyi nettomääräisten sijoitusten kautta lopun rakentuessa rahastojen hallussapitovoitoista. Sijoitusrahastoihin sijoittivat vuoden aikana erityisesti rahoitus- ja vakuutuslaitokset. 1.4 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa nousi 53 prosenttiin Ulkomaiden nettomääräiset sijoitukset Suomeen vähentyivät 3 miljardilla eurolla. Merkittävimmät vähennykset näkyivät talletuksissa ja velkapapereissa samalla kun lainojen määrä lisääntyi huomattavasti. Talletussaamisten ja velkojen muutokset liittyvät pääosin rahalaitosten välisiin operaatioihin. Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät viime vuonna omistuksiaan Suomessa myös noteeratuissa osakkeissa. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo suomalaisista noteeratuista osakkeista oli vuoden lopussa 93 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta nousi kolmella prosenttiyksiköllä 53 prosenttiin. Ulkomaisista sijoitusinstrumenteista erityisesti talletukset sekä myös rahasto-osuudet olivat suomalaisten suosiossa vuonna 215. Suomalaisilla yksiköillä oli hallussaan vuoden lopussa 64 miljardin arvosta ulkomaisia noteerattuja osakkeita ja 84 miljardin arvosta kotimaisia noteerattuja osakkeita. Ulkomaisia 5
rahasto-osuuksia suomalaiset omistivat 9 miljardilla ja kotimaisia 85 miljardin euron edestä. Suomalaisten omistamien ulkomaisten rahasto-osuuksien yli 5 miljardin euron kasvu syntyi pääosin hallussapitovoittojen avulla, sillä itse nettomääräiset sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin jäivät reiluun miljardiin euroon. 1.5. Yksityisen sektorin velka kasvoi Yksityisen sektorin velka lisääntyi viime vuoden aikana 15 miljardilla eurolla. Samalla velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 3,9 prosenttiyksikköä 181,3 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat. Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 6
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa Vaade Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 AF Vaateet yhteensä 194 187 2 87 182 65 24 273 224 781 217 58 234 587 255 5 268 482 281 52 AF21 Käteisraha 2 255 2 74 2 978 3 468 3 938 4 735 5 239 5 469 6 69 7 127 AF22 Käteistalletukset 32 87 32 573 32 275 38 813 4 327 41 76 46 183 49 793 53 71 55 462 AF29 Muut talletukset 23 321 3 348 38 325 32 514 35 145 38 538 34 19 3 18 26 281 24 783 AF3 Rahamarkkinainstrumentit ja joukkovelkakirjalainat 4 354 4 147 3 63 4 291 5 297 4 945 5 396 4 879 4 528 3 746 AF4 Lainat 672 19 2 AF511 Noteeratut osakkeet 27 133 27 234 14 771 23 14 3 24 21 96 25 11 29 389 29 194 32 79 AF512 Noteeraamattomat osakkeet 31 79 29 733 28 216 32 143 33 81 33 912 4 121 5 376 54 188 55 67 AF519 Muut osuudet 9 983 1 188 1 627 1 647 12 636 12 127 11 525 12 395 14 719 16 163 AF52 Rahasto-osuudet 18 9 18 217 9 115 12 779 15 463 12 541 14 912 16 424 18 887 2 273 AF6 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut 39 238 4 738 37 721 41 97 42 729 41 56 45 7 49 639 54 812 59 121 AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot 277 142 3 36 31 18 1 AF8 Muut saamiset ja velat 4 285 4 783 4 944 5 471 5 39 5 574 6 39 6 668 6 714 6 68 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa Vaade Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Velat yhteensä 91 685 11 245 19 666 113 733 12 514 127 86 133 513 136 483 142 153 147 32 Lainavelat 84 8 93 21 1 57 15 399 112 21 118 264 124 52 127 758 132 422 137 689 Muut velat 7 677 8 35 9 69 8 334 8 493 8 822 8 993 8 725 9 731 9 613 Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa Vaade Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 AF Vaateet yhteensä 6 954 6 525 4 978 7 686 6 332 4 197 2 411 2 161-447 3 16 AF21 Käteisraha -254 449 274 49 47 797 54 23 6 1 58 AF22 Käteistalletukset -445-296 -298 6 542 2 35 1 41 4 42 3 511 3 192 3 266 AF29 Muut talletukset 1 522 7 27 7 977-5 811 1 912 3 391-4 55-3 998-3 726-2 496 AF31 Rahamarkkinainstrumentit 28 22-23 21 16-13 -7-2 -4 AF32 Joukkovelkakirjalainat 1 481-213 919 878 294-273 345-237 -51-811 AF4 Lainat 18-672 1 AF511 Noteeratut osakkeet 1-1 71 45 2 275 692 615 888 182-2 62-568 AF512 Noteeraamattomat osakkeet -71-1 42-1 277-1 47-1 482-933 -1 96-664 -525 74 AF519 Muut osuudet 128 57 78 41 6 16 51 1 194 1 135 AF52 Rahasto-osuudet 3 675 528-4 58 2 263 26-1 46 911 1 188 1 25 445 AF6 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut 1 337 1 61 949 1 58 1 94 56 1 1 1 62 85 757 7
Vaade Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot AF8 Muut saamiset ja velat 155 495 167 526-81 112 816 278 75 159 Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa Vaade Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Velat yhteensä 11 848 9 714 8 417 4 264 6 421 6 64 6 526 3 12 5 469 5 69 Lainavelat 9 57 9 352 6 844 5 541 6 262 6 275 6 355 3 388 4 465 5 282 Muut velat 2 344 358 1 573-1 277 159 329 171-268 1 4 327 Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa Vaade Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 AF Vaateet yhteensä 245 542 273 52 296 992 282 722 313 592 319 928 327 493 327 5 341 283 347 598 AF2 Käteisraha ja talletukset 17 546 21 897 24 713 24 29 26 213 25 466 27 949 28 374 31 274 45 749 AF31 Rahamarkkinainstrumentit 3 74 2 63 2 859 3 985 2 473 1 457 617 785 1 828 1 232 AF32 Joukkovelkakirjalainat 1 218 637 756 755 2 139 1 69 1 715 1 845 1 971 3 239 AF4 Lainat 67 598 75 126 84 6 72 793 78 85 81 416 87 62 93 61 92 328 85 533 AF511 Noteeratut osakkeet 9 76 9 598 5 732 9 64 1 725 8 231 8 913 9 714 1 769 9 874 AF512 Noteeraamattomat osakkeet 8 849 9 15 14 198 14 898 12 79 119 76 125 232 116 831 117 952 117 277 AF519 Muut osuudet 848 82 832 97 1 919 1 23 954 2 73 2 373 3 417 AF52 Rahasto-osuudet 7 62 6 997 3 422 3 924 4 69 4 6 4 146 4 69 5 839 5 992 AF6 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut 2 815 2 991 2 979 2 922 2 969 3 118 3 538 4 13 4 392 4 618 AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot 2 527 3 777 6 341 4 142 3 858 5 819 5 931 2 418 6 55 4 1 AF8 Muut saamiset ja velat 52 245 58 51 6 56 54 763 59 812 67 789 6 878 63 246 66 52 66 666 8
Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa Vaade Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 AF Vaateet yhteensä 493 672 563 68 469 784 475 759 527 259 491 963 56 136 551 117 585 61 63 288 AF31 Rahamarkkinainstrumentit 5 925 6 673 5 17 6 298 4 214 5 424 5 217 4 824 4 458 3 91 AF32 Joukkovelkakirjalainat 17 264 17 494 1 81 16 93 23 532 22 937 27 814 31 885 27 518 28 39 AF4 Lainat 121 43 139 174 172 669 156 679 16 54 168 33 169 573 177 954 182 364 191 11 AF511 Noteeratut osakkeet 183 973 224 27 98 442 118 57 142 26 94 879 12 518 127 628 135 836 15 65 AF512 Noteeraamattomat osakkeet 1 43 16 689 17 37 19 81 125 23 126 983 131 747 138 557 16 132 155 337 AF519 Muut osuudet 16 872 16 516 17 19 15 873 16 167 13 574 13 868 15 322 14 97 16 444 AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot 3 567 3 742 5 837 4 381 4 121 6 362 5 114 2 412 4 735 3 416 AF8 Muut saamiset ja velat 44 598 49 5 52 773 48 127 51 258 53 771 5 285 52 535 55 111 54 715 Nettorahoitusvarat -248 13-29 556-172 792-193 37-213 666-172 34-178 642-224 66-243 777-255 69 9
Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa Sektori Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 S111 Yritykset pl. asuntoyhteisöt -248 13-29 556-172 792-193 37-213 666-172 34-178 642-224 66-243 777-255 69 S112 Asuntoyhteisöt -11 431-11 36-11 65-12 937-13 757-14 111-14 68-13 992-13 8-13 839 S121 Keskuspankki 4 98 4 797 5 235 4 638 7 19 5 559 8 826 4 579 6 158 8 73 S1221 Talletuspankit 1 11 1 751 1 183-59 389 1 458 7 23 1 325 3 335 4 471 4 65 S1222+S1223 Muut luottolaitokset ja muut rahalaitokset -524-563 59-428 -6 786-1 47 191 438 68 846 S123 Rahamarkkinarahastot -33 38 29 186 18-25 -564-39 -21 S124 Yhteissijoitusyritykset pl. rahamarkkinarahastot 343 15 326 13-145 147 85 17 514 24 S125+S126+S127 Muut rahoituksen välittäjät, rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset ja konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat -4 128 154-7 676-13 263-5 723-8 564-7 294-11 719-12 149-15 826 S128 Vakuutuslaitokset 3 964 2 332 1 44 768 2 715 2 92 3 524 2 381 3 625 4 44 S129 Vapaaehtoiset eläkerahastot -99-687 -919-725 58 257-11 -828-812 -695 S1311 Valtionhallinto -3 114 2 736-1 894-15 11-22 862-4 216-47 966-49 363-58 644-63 49 S1313 Paikallishallinto 3 649 3 331 2 358 887 981 1 38-1 422-2 488-2 449-3 543 S13141 Työeläkelaitokset 112 154 121 621 13 194 12 84 135 91 133 815 147 172 158 33 17 378 179 776 S13149 Muut sosiaaliturvarahastot 2 134 2 432 2 135 1 35 1 532 1 389 2 593 2 763 2 342 1 29 S14 Kotitaloudet 12 52 99 562 72 939 9 54 14 267 9 422 11 74 118 567 126 329 133 75 S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 14 34 13 97 9 36 12 591 14 685 11 841 12 483 16 446 16 94 17 418 S2 Ulkomaat 23 48 51 165 5 187 63 68-15 476-18 422-27 52-3 961 36 3 278 1
Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa Sektori/Vuosi Velkojen nettohankinta Rahoitusvarojen nettohankinta Rahoitustaloustoimet netto S11 Yritykset 212 8 9 2 82-6 97 213 21 33 11 778-9 524 214 17 787 24 561 6 774 215 11 532 19 822 8 29 S121+S122+S123 Rahalaitokset 212 213 17 69-75 81 21 795-7 878 4 15 4 923 214 14 429 9 43-5 386 215 4 39 6 214 1 95 S124 Yhteissijoitusyritykset pl. rahamarkkinarahastot 212 213 214 215 6 462 5 3 3 453 8 313 8 712 6 9 4 549 9 342 2 25 1 6 1 96 1 29 S125+S126+S127 Muut rahoituksen välittäjät, rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset ja konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat 212 213 214 215 1 226 2 9 4 795 1 25 1 934 2 33 8 671 3 587 78-57 3 876 2 337 S13 Julkisyhteisöt 212 1 499 6 29-4 29 213 1 75 5 136-4 938 214 5 381-1 726-7 18 215 7 232 1 778-5 454 S14 Kotitaloudet 212 6 526 2 411-4 114 213 3 12 2 161-959 214 5 469-447 -5 916 215 5 69 3 16-2 593 S2 Ulkomaat 212 24 153 31 499 7 345 213-21 468-1 816 1 652 214 9 14 17 37 7 933 215 4 1-2 735-6 745 11
Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa Sektori/Instrumentti Vuosi 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 S11 Yritykset Rahoitustaloustoimet netto -687 1 187-8 33-5 921 6 855-2 382-6 97-9 524 6 774 8 29 Nettoluotonanto 7 139 4 779 1 24 7 924 9 772 3 367 4 444 4 671 7 713 7 194 Tilastollinen ero 7 826 3 592 9 534 13 845 2 916 5 749 1 541 14 195 938-1 96 S12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Rahoitustaloustoimet netto 4 882-95 -14 131 12-4 238 7 761 4 845-1 596 6 623 Nettoluotonanto 189 92 1 768 849-133 234 84 61 47 117 Tilastollinen ero -4 693 1 42 1 782 718-235 4 472-6 921-4 784 1 643-6 56 S13 Julkisyhteisöt Rahoitustaloustoimet netto 6 671 9 374 8 74-4 755-5 528-2 52-4 29-4 938-7 18-5 454 Nettoluotonanto 6 786 9 577 8 98-4 577-4 883-2 56-4 362-5 315-6 495-5 752 Tilastollinen ero 115 23 23 178 645-3 -71-376 613-297 S14 Kotitaloudet Rahoitustaloustoimet netto -4 894-3 188-3 439 3 422-88 -2 46-4 114-959 -5 916-2 593 Nettoluotonanto -6 322-6 466-5 616 24-1 396-3 569-4 557-2 578-3 331-3 566 Tilastollinen ero -1 428-3 277-2 177-3 398-1 37-1 162-442 -1 619 2 585-973 S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Rahoitustaloustoimet netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero -21-62 148-836 -159 677 1 78-43 -1 121 438-461 -899-143 -478-334 -63-65 -586-65 -4 565-75 -41-335 -87-548 -461-121 -6-479 S2 Ulkomaat Rahoitustaloustoimet netto -5 762-5 586 2 631 6 685-1 196 11 143 7 345 1 652 7 933-6 745 Nettoluotonanto -7 34-7 794-5 47-3 85-2 882 2 674 3 554 3 571 2 52 1 613 Tilastollinen ero -1 271-2 27-8 11-1 535-1 685-8 469-3 791-7 81-5 413 8 358 Liitetaulukko 1. Kokonaisvarallisuus sektoreittain 215, mrd. euroa Sektori Varat Asuinrakennukset, muut rakennukset ja rakennelmat Koneet, laitteet ja asejärjestelmät Muut kiinteät varat Varastot ja arvoesineet Maa Rahoitusvarat Velat Nettovarat S1 Koko kansantalous 551 81 39 85 195 1 767 1 77 947 S11 Yritykset 174 63 28 41 4 35 62 76 S12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 1. 842 841 3 S13 Julkisyhteisöt 99 12 1 2 36 273 159 273 S14 Kotitaloudet 265 4 42 115 281 147 56 S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 12 1 4 2 2 35 12
Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos 13
Liitekuvio 3. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset talletuksiin, pörssiosakkeisiin ja rahastoihin Liitekuvio 4. Kotitalouksien velkaantumisaste 14
Liitekuvio 5. Yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 15
Laatuseloste: Rahoitustilinpito 1. Tilastotietojen relevanssi Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Se kuvaa kansantalouden kaikkien sektoreiden rahoitustaseita sekä virtoja, joihin kuuluvat rahoitustaloustoimet ja muut muutokset. Rahoitustaseet ovat tilastointijakson lopun rahoitussaamisten ja velkojen kantoja. Rahoitustaloustoimet puolestaan ovat tilastointijakson aikana tehtyjä taloustoimia, jotka vaikuttavat rahoitustaseisiin. Rahoitustilinpito on keskeinen tilasto rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden seurannan kannalta. Tilastokeskuksessa laaditaan rahoitustilinpidon lisäksi erillistä julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa. Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 21) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 21, Euroopan Yhteisöjen tilastotoimisto Eurostat, 21. Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 212). Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EKP/213/24). Vuositietojen tuotanto perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (549/213) sekä tähän asetukseen liittyvään tietojen lähettämisohjelmaan. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Tärkeimmät tietolähteet Rahalaitosaineisto Suomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin. Sijoitusrahastoaineisto Suomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen arvopaperisalkun rakenne ja sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedot sijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana. Maksutase Tilastokeskus laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaatsektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa. Arvopaperitilasto Velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Suomen Pankin arvopaperitilastoa (Securities holdings statistics). Tilasto sisältää kunkin sektorin hallussapitämät arvopaperit neljänneksen lopussa sekä neljänneksen aikaiset rahoitustaloustoimet. Arvopaperitilaston luokitukset vastaavat rahoitustilinpidon luokituksia. Vakuutusyhtiöiden sijoitusseuranta- ja tilinpäätöstiedot Finanssivalvonta (Fiva) kerää tietoja vakuutuslaitosten sijoituksista neljännesvuosittain ja tilinpäätöstiedoista vuosittain. Aineisto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävin tietolähde vakuutuslaitosten tilastoinnissa. Valtion liikekirjanpito 16
Valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Neljännesvuositasoista aineistoa ylläpitää Valtiokonttori. Valtiokonttorin velkaraportit Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin kuukausittain julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta vaateittain ja valtion johdannaisista. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain Paikallishallinnon tärkein tietolähde on vuodesta 213 lähtien ollut Tilastokeskuksen tilasto Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, joka kuvaa Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä Manner-Suomessa vuosineljänneksittäin talousarvioiden toteutumisen mukaisesti. Tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien velasta ja eräistä saamisista vaateittain. Tilasto perustuu otokseen 1.-3. neljänneksen osalta. Neljännen neljänneksen tiedot kattavat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Kuntien taloustilasto Paikallishallinnon toinen tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama tilasto Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta, joka sisältää vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja ja rahoituslaskelmatietoja käytetään rahoitustilinpidon laadinnassa. Työeläkelaitosten varatiedonkeruu Työeläkelaitosten tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteistiedonkeruu työeläkelaitosten varoista. Neljännesvuosittainen tiedonkeruu alkoi vuoden 216 ensimmäisen neljänneksen tiedoilla ja siihen vastaavat pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat eläkeyhtiöt, kassat, säätiöt ja erityislaitokset sekä Keva, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki. Tiedusteltava sisältö kattaa yksiköiden rahoitusvarat, muut varat sekä joitain tietoja niiden velasta. Tiedot kattavat jaottelun vaadetyyppeihin ja vastinsektoreihin sekä ulkomaisten erien osalta maajaottelun. Yritysten rakennetilasto Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa. Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia eivätkä siten ole käytettävissä rahoitustilinpidon uusimpien neljännesten laskentaan. Edellä mainittujen tärkeimpien tietolähteiden lisäksi täydentävinä tietoina ja vertailussa käytetään Tilastokeskuksen luottokantatilastoa ja Tilastokeskuksen Virati-aineistoa. Yhteenvetoprosessi Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamisissa/veloissa. Poikkeavat tiedot arvioidaan ja sovitetaan yhteen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan vastinsektoritietojen perusteella. Esimerkiksi suuri osa kotitaloussektorin tiedoista perustuu vastinsektoritietoihin. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Täten lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. 17
Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla. Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta. Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä lainkaan, vaan tilit tasapainotetaan. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Tällöin päivitetään aina myös vuositason StatFin-tietokantaa. Rahoitustilinpidon vuosijulkaisu tuotetaan noin 6 kuukauden viiveellä heinäkuussa. Vuositietojen laadinnan aikaan on edellisvuoden osalta käytettävissä kattavammat lähteet kuin neljännesvuositietoja aiemmin laadittaessa. Menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. Tilastokeskuksen seuraavien julkistusten tarkat julkistamispäivät löytyvät tämän sivuston kohdasta Tulevat julkistukset. 5. Tietojen saatavuus Rahoitustilinpito julkaistaan viisi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Neljännesvuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuoden 1997 viimeisestä neljänneksestä alkaen. EKT21 mukaiset vuosisarjat ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Vuosilta 197-1994 on saatavissa vuositasoisia tasesarjoja, jotka eivät ole EKT21 mukaisia. Euroopan keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueen rahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon vuodesta 1995 alkavien aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset voivat myös vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Esimerkiksi yrityssektorin laskentaan käytetyt tietolähteet ovat tulleet kattavammiksi matkan varrella. Vuosien 197-1994 tase-aikasarjat poikkeavat EKT21:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmät poikkeamat ovat: Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina Johdannaisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon. Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen Muihin saamisiin ja velkoihin (AF.8) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.128) Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11) Sektori S124+S125+S126 sisältää myös muut luottolaitokset kuin pankit. Vuosina 197-1975 valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen 18
7. Eheys ja yhtenäisyys Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot laaditaan samassa prosessissa ja ne ovat keskenään täysin yhtenevät. Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa. Tilastojen julkaisutarkkuus ei kuitenkaan kaikilta osin ole sama, vaan julkisyhteisöjen rahoitustilinpito esittää julkisyhteisöjen tiedot tarkemmalla tasolla kuin rahoitustilinpito. Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä. Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä. 19
Kansantalous 216 Lisätietoja Henna Laasonen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 29 551 333 rahoitus.tilinpito@stat.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 29 551 222 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1795-4886 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 2 45 5 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi