1 Rikosseuraamuslaitoksen käsikirjoja /2012 HALLITTU VAPAUTTAMINEN Luonnos 20.7.2012
Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ...6 3. VANKILASTA VAPAUTUMINEN...6 3.1 Polku vapauteen...6 3.2 Tutkinta-, sakko- ja vankeusvankien vapautuminen...8 3.2.1 Ehdonalainen vapauttaminen ja valvontaan asettaminen...9 3.2.2 Valvottu koevapaus ja sen edellytykset...10 4. RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMALLINEN KÄYTTÄMINEN...11 4.1 Rangaistusajan suunnitelma...11 4.2 Rangaistusajan suunnitelman laatiminen...12 4.2.1 Yhteistyö yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa...13 4.2.2 Yhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa...14 4.3 Suunnitelmaan perustuvan työskentelyn organisointi vankilassa...14 4.4 Yhteistyö eri tahojen kanssa vankila-aikana...15 5. VAPAUTTAMISEN VALMISTELU...16 5.1 Valmistelun aloittaminen...16 5.2 Vastuuhenkilö...17 5.3 Päätös ehdonalaisesta vapauttamisesta ja valvonnan järjestäminen...17 5.4 Selviytymisedellytysten ja palvelutarpeen arviointi...18 5.5 Vapauttamissuunnitelma ja sen laadinta...19 5.5.1 Yleistä...19 5.5.2 Vankilan ja sidosryhmien yhteistyö - kaikki vapautuvat...20 5.5.3 Vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhteistyö - valvontaan vapautuvat...20 5.5.4 Verkostotyö...21 5.6 Vapauttamisen valmisteluun kuuluvat toimenpiteet...22 5.6.1 Asunto...22 5.6.2 Toimeentulo...23 5.6.3 Velkatilanteen selvittäminen...24 5.6.4 Työ ja työvoimapalvelut...25 5.6.5 Perhetilanne...27 5.6.6 Koulutus...27 5.6.7 Päihdekuntoutus...28 5.6.8 Työ- ja toimintakyvyn arviointi ja eläkeselvittely...28 5.6.9 Muu kuntoutustarve...29 5.7 Valvotun koevapauden valmistelu...29 5.7.1 Yleistä...29 5.7.2 Koevapauden toimeenpanosuunnitelma...32 5.8 Koko rangaistuksensa suorittavien ja elinkautisvankien vapautumisvalmistelu...33 6. VANKILA-AJAN PÄÄTTYESSÄ TEHTÄVÄ ARVIOINTI...34 6.1 Rangaistusajan suunnitelman toteutumisen arviointi...34 7. VAPAUTUMINEN...34 7.1 Vapauspassi ja valvontakirja...34 7.2 Toimenpiteet vapauttamispäivänä...35 8. VALVONTA...35 8.1 Valvonnan tavoite ja lähtökohdat...36 8.2 Valvottavan asema...37 8.3 Valvonnan valmistelu...38 8.3.1 Valvojan valinta...38 2
8.3.2 Valvontasuunnitelma ja työskentelysuunnitelma...38 8.4 Valvonnan täytäntöönpano ja käytännön työskentely...39 8.4.1 Valvonnan täytäntöönpano...39 8.4.2 Valvojan velvollisuudet...41 8.4.3 Valvonnan sisältö...42 8.4.4 Työskentelyn arviointi...42 9 SUUNNITELMALLISEN TYÖSKENTELYN KEHITTÄMINEN...43 LÄHTEET...45 LIITE 1: VAPAUTTAMISSUUNNITELMA...46 LIITE 2: VALVOTUN KOEVAPAUDEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA...48 LIITE 3: VALVONTASUUNNITELMA...50 LIITE4:TYÖSKENTELYSUUNNITELMA...52 LIITE 5: TOIMEENTULOTUKIANOMUS...59 LIITE 6: HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VANKEUSPROSESSIN ERI VAIHEISSA (STM:n selvityksiä 2006:6)...60 Säädösten lyhenteitä RL Laki rikoslain muuttamisesta 780/2005 VL Vankeuslaki 767/2005 VA Valtioneuvoston asetus vankeudesta 509/2006 TL Tutkintavankeuslaki 768/2005 EvL Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta 782/2005 EvA Asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta 511/2006 PvL Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä 788/2005 3
1. YLEISTÄ Vankeuslaki ja laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta tulivat voimaan vuonna 2006. Uudistuksen keskeinen tavoite oli vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon vaikuttavuuden tehostaminen. Vankeuden vaikuttavuutta pyrittiin lisäämään yksilöllistämällä vankeusprosessia ja tekemällä siitä suunnitelmallisempi. Vankeuden täytäntöönpanossa pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka ylläpitävät rikollisuutta. Tavoitteena on lisätä rikoksentekijän valmiuksia rikoksettomaan elämään. Tämä on tavoitteena myös Euroopan neuvoston vankilasäännöissä 1987 (Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Oppikirja 2/2007), joiden perusperiaatteet tähdentävät sitä, että vankeuden täytäntöönpano on järjestettävä siten, että se edistää vapautensa menettäneen sopeutumista takaisin yhteiskuntaan (perusperiaate 6). Vapautumisvaiheessa toiminta kohdistuu nimenomaan vapautumisolosuhteiden kuntoon saamiseen. Vapautuvan tulee saada riittävästi tukea sosiaalisten ja käytännöllisten ongelmiensa ratkaisemiseen, mikä helpottaa uudenlaista, rikoksetonta elämäntapaa. Instrumentaalisen tuen lisäksi vapautuva voi tarvita emotionaalista, kannustavaa ja informatiivista tukea. (Suunnitelmallisen vankeusajan käsikirja 2011, 70) Vapautumisen jälkeen henkilö kohtaa todellisen elämän haasteet, minkä vuoksi vapautumisen jälkeinen aika on erityisen kriittinen ja voi ratkaista, mihin suuntaan vapautuneen elämä alkaa suuntautua. Valvonnassa jatketaan rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden mukaista toimintaa ja valvottavaa tuetaan tiellä rikoksettomuuteen. Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. (VL 1:2 ) Valvonnan tarkoitus on lisätä yleistä turvallisuutta tukemalla valvottavaa hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi ja estämällä häntä tekemästä uusia rikoksia (EvL 1 ) Euroopan neuvoston vankilasäännöt tähdentävät sitä, että kaikkien vankien on voitava hyötyä järjestelyistä, jotka on suunniteltu auttamaan heitä yhteiskuntaan palaamisessa vapautumisen jälkeen (33.3). Vapauttamisvaiheessa on varmistettava, että vangeille järjestetään tarpeen mukaan asianmukaiset asiakirjat ja henkilöllisyystodistukset sekä heitä autetaan löytämään sopiva asunto ja työ (33.7). Vapautuville vangeille on myös järjestettävä välitön toimeentulo ja heillä on oltava ilmasto-oloihin ja vuodenaikaan nähden sopiva ja riittävä vaatetus sekä riittävästi varoja päästä määränpäähänsä (33.8). 4
Vapauttamisvaiheen kysymyksiä, varsinkin yhteiskuntaan asettumista (resettlement) on käsitelty viime vuosina paljon rikollisuudesta irtautumistutkimuksen valossa. Monista maista saatujen tutkimustulosten mukaan vankilassa tehdylle rakentavalle työlle tulee olla jatkoa vapautumisen jälkeen muuten työ voi mennä hukkaan (Ministerikomitean suositus CM/Rec (2010) jäsenvaltioille Euroopan neuvoston yhdyskuntaseuraamustyötä koskevista säännöistä, 33-34). Vankeuden aikaisessa toiminnassa ja yhteiskuntaan asettumisen tukemisessa tulisi ottaa huomioon seuraavia seikkoja, jotka vahvistavat muutostyöskentelyä ja auttavat jatkumoiden luomisessa. On tärkeää ymmärtää kunkin henkilön yksilölliset olosuhteet ja hänen muutosvalmiutensa ja toimia niitä vastaavasti Muutosprosessin tulisi olla asiakkaan oma prosessi jossa työntekijällä on avustava rooli Tärkeimpiä auttamispanoksia on empaattinen tuki motivaation säilyttämiseksi, varsinkin takaiskujen kohdatessa. Tärkeää on myös apu tarpeellisten taitojen hankkimisessa ja siinä, että käytetään hyväksi mahdollisuuksia korjata elämäntyyliä On odotettavissa, että tapahtuu retkahduksia entisen käyttäytymisen malleihin eikä tätä pitäisi ymmärtää osoitukseksi muutosprosessin epäonnistumisesta Sosiaalisten ja käytännön ongelmissa auttaminen on tärkeää motivaation (tai toivon) ylläpitämiseksi ja samalla muutoksen esteiden poistamisessa Vapautumisen suunnittelu ja valmistelu aloitetaan varhain Hyvän asiakassuhteen luominen vapautumisen jälkeistä työskentelyä varten aloitetaan jo vankeusaikana Vankeusaikaisen ja sen jälkeisen työskentelyn välillä tulee olla jatkuvuutta ja vapaudessa tulee vahvistaa vankila-aikana opittua Tarvittavien palvelujen kuten päihdepalvelujen tulee olla käytettävissä mahdollisimman pian vapauduttua. (Maguire, Mike & Raynor, Peter: How the resettlement of prisoners promotes desistance from crime: Or does it? Criminology and Criminal Justice 6 (2006): 1, 19-38) 5
2. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Rikosseuraamuslaitoksen työn tavoite määräytyy lainsäädännöstä ja painopisteet Rikosseuraamuslaitoksen strategiasta. Rikosseuraamuslaitoksen periaateohjelman (http://www.rikosseuraamus.fi/uploads/ad8cqicpw.pdf) mukaisia arvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus. Työtä ohjaa myös käsitys ihmisen mahdollisuudesta muuttua ja kasvaa. Kuntouttava asenne ja kyky kohdata ihminen rakentavasti ihmisarvoa kunnioittaen on työn lähtökohta. Koko henkilöstöllä tulee olla yhteinen ymmärrys työstä ja käsitys keinoista päästä tavoitteeseen. Tämä edellyttää henkilöstön rekrytointia siten, että huomioidaan lain ja Rikosseuraamuslaitoksen strategian velvoitteet ja että henkilöstö saa tarpeellisen koulutuksen. Vapauttamisen valmistelussa näkökulma laajenee yhteistyöhön sidosryhmien kanssa, mikä edellyttää osaamista ja yhteistyötaitoja tavoitetta palvelevaan verkottumiseen. Vapauttamisen valmistelusta tulee järjestää koulutusta omalle henkilöstölle ja yhteistyötilaisuuksia sekä tiedotusta sidosryhmille. Olisi hyvä myös järjestää säännöllisesti alueellisia palavereita, joissa kartoitetaan yhteistyön tilannetta ja pohditaan sen kehittämistä. Sidosryhmät tulisi pyytää mukaan vapauttamisen valmistelua koskevaan käytännön suunnitteluun yhdessä vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen kanssa. Tällä voitaisiin edistää sidosryhmien sitoutumista vapautumisen valmisteluun. 3. VANKILASTA VAPAUTUMINEN 3.1 Polku vapauteen Vankeuden sisältönä on vapauden menetys tai sen rajoittaminen. Laitosolojen normaaliudella on merkitystä yhteiskuntaan integroitumisen kannalta. Avolaitoksissa olosuhteet ovat suljettua laitosta normaalimmat: vanki voi saada palkkaa, lomien saanti on helpompaa ja hän voi käydä kaupassa, kirjastossa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Siviilityössä käydään lähes yksinomaan avolaitoksista. Rikosseuraamuslaitoksen strategian yksi tärkeä kulmakivi on polku vapauteen, jota pitkin edetään asteittain kohti vapaampia olosuhteita. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisuus huomioon ottaen. Vapaammissa olosuhteissa vankia valmistellaan siirtymään yhteiskuntaan. Vankeuslaki edellyttää, että vankia ei tule sijoittaa suljetumpaan vankilaan tai vankilan osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät (VL 4:8 ). Tämä tulee ottaa huomioon jo ensimmäisen sijoituspäätöksen kohdalla, jolloin tuomittu voi olla vielä vapaudessa. 6
Vankeuslaki ei kuitenkin mahdollista sijoittamista avolaitokseen siviilistä käsin, jos rangaistus on yli vuoden pituinen. Avolaitossijoitus tulee myöhemmin rangaistusaikana ottaa uudelleen esille riittävän usein. Avolaitossijoituksen lisäksi vangille voidaan vankila-aikana antaa mahdollisuuksia vastuunottoon ja normaalielämän harjoitteluun mm. ulkopuolisissa tilaisuuksissa käynneillä poistumisluvilla, siviilityöluvilla ja opintoluvilla sijoittamalla ulkopuoliseen laitokseen sijoittamalla vapauttamisyksikköön. Vapauttamisyksikössä pääpaino on vapauteen siirtymisen tehostettu valmistelu sekä tuettuna että itsenäisesti. Kuopion vapauttamisyksikkö, joka perustettiin jo vuonna 2010, on avolaitososasto. Tehostettu vapauttamistoiminta ulkopuolisessa laitoksessa aloitettiin 1.2.2012 yhteistyössä Tampereella Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Helsingissä Suoja-Pirtti ry:n kanssa. Kuntouttava toiminta ostetaan suurimmaksi osaksi ulkopuoliselta yhteistyökumppanilta ja Rikosseuraamuslaitos vastaa valvonnasta. Silta-Valmennukseen sijoitetaan Länsi-Suomen rikosseuraamusalueelta Tampereen seudulle vapautuvia, vahvan tuen tarpeessa olevia miesvankeja. Paikkamäärä on 10 ja sijoituksen kesto noin kaksi kuukautta. Laitokseen sijoitettu rikosseuraamusesimies hoitaa vankien täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät. Silta-Valmennus vastaa tiloista ja kuntoutuksesta. Valvontaa hoitavat sijoitusvankilan lisäksi tukipartio ja rikosseuraamusesimies. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella Helsingin vankilasta vapautuvia vankeja sijoitetaan Sillanpirtin hoitokotiin Tuetun vapauttamisen asumis- ja valmennuspalveluun vuosina 2012-2014. Käytössä on 6 paikkaa, ja sijoitusaika on keskimäärin kuusi viikkoa ennen vapautumista. Vangeille laaditaan yksilölliset viikko-ohjelmat, joiden sisältö tukee heidän vapautumiseensa liittyvien tavoitteiden toteuttamista. Avolaitoksen tai ulkopuolisen laitoksen jälkeen seuraavina vaiheina portaittaista vapauttamista ovat valvottu koevapaus ja ehdonalainen vapauttaminen. 7
3.2 Tutkinta-, sakko- ja vankeusvankien vapautuminen Vangit ovat joko tutkintavankeja, vankeusvankeja tai sakon muuntorangaistusta suorittavia. Sama vanki voi kuulua useampiin eri vankilajeihin, jos hän suorittaa toisesta rikoksesta rangaistusta ja on toisesta rikoksesta vangittuna. Henkilö voi vapautua suoraan tutkintavankeudesta, jos hänet todetaan syyttömäksi tai hän pääsee vapaalta jalalta odottamaan tuomiota ja sen täytäntöönpanoa. Tutkintavangilla voi olla monia keskeneräisiä asioita, jos hänet vangitaan yllättäen, ja myös itse vapautuminen voi tästä johtuen olla ongelmallinen. Tässä vapauttamiskäsikirjassa ei käsitellä tutkintavankien vapautumisen valmistelua mutta vankilan tulee ohjata myös tutkintavankeja vapautumiseen liittyvien asioiden hoidossa (Tutkintavankeuslaki 6:5 ). Varsinkin pitkän tutkintavankeuden jälkeen olisi varmistettava, että elämän perusedellytykset ovat kunnossa, ja ohjattava vanki palveluiden piiriin. Useat tutkintavangit muuttuvat vankila-aikana vankeusvangeiksi, jolloin he vapautuvat vasta rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Sakon muuntorangaistus on vähintään 4 päivää ja enintään 60 päivää vankeutta. Ellei henkilö maksa sakkoaan, hän suorittaa muuntorangaistuksen kokonaan. Sakon muuntorangaistusta suorittavalla voi olla monenlaisia sekä terveydellisiä että sosiaalisia ongelmia, joissa hän tarvitsee tukea vankilaaikana ja vapautuessa. Sisällöllisesti sakon muuntorangaistusta suorittavan vapautumista voidaan valmistella kuten vankeusrangaistusta suorittavan. Hän ei voi kuitenkaan päästä ehdonalaiseen vapauteen eikä siten myöskään valvottuun koevapauteen. Suurin osa vangeista vapautuu ehdonalaisesti tietyn määräosan suoritettuaan. Osa ehdonalaisesti vapautuvista asetetaan yhdyskuntaseuraamustoimiston valvontaan. Suurin osa vangeista vapautuu ilman valvontaa. Käsikirjassa käsitellään sekä ilman valvontaa että valvonnassa vapautuvien suunnitelmallista vapautumisen valmistelua ja valvonnan käynnistämistä. Elinkautisvankien ehdonalaisesta vapauttamisesta päättää pääosin Helsingin hovioikeus, mutta myös Tasavallan Presidentin armahduksella voi vapautua. Useista vakavista väkivaltarikoksista rangaistuksensa tuomioistuimen päätöksellä kokonaan suorittava voi päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan 5/6 rangaistuksestaan, ellei häntä ole edelleen pidettävä vaarallisena toisen hengelle ja terveydelle. Ellei koko rangaistuksen suorittavaa vapauteta ehdonalaisesti, hänet sijoitetaan pakolliseen koevapauteen. 8
Ehdonalaisesti vapautuva voi tietyin edellytyksin päästä valvottuun koevapauteen ennen ehdonalaista vapautumista, mikä mahdollistaa elämisen harjoittelun tavallisissa olosuhteissa päihteettömänä ja valvotusti. 3.2.1 Ehdonalainen vapauttaminen ja valvontaan asettaminen Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Ehdonalaiseen vapauteen päästäminen on mahdollista aikaisintaan, kun vankeusrangaistuksesta on suoritettu 14 päivää. Määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen, jollei 9 :stä muuta johdu, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta puolet. Vanki, joka rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa. (RL 2c:5 2 mom.) Ehdonalaista vapauttamista voidaan tietyillä perusteilla lykätä joko vangin suostumuksella tai ilman. Vanki voi toivoa vapauttamisen lykkäämistä esimerkiksi siitä syystä, että täytäntöönpanoon on tulossa uusia rangaistuksia. Ilman vangin suostumusta vapauttamista voidaan lykätä jos on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen. Ehdonalaiseen vapauteen päästettävä vanki asetetaan valvontaan, jos 1. Koeaika on pidempi kuin yksi vuosi 2. Rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai 3. Vanki itse sitä pyytää Vanki voidaan jättää asettamatta valvontaan, jos valvonta on sen tarkoitus huomioon ottaen vangin odotettavissa olevan maasta poistumisen, vakavan sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi selvästi tarpeetonta. (EvL 1:4 1-2 mom.) Vankia tulee kannustaa vapaaehtoiseen valvontaan, jos hänen voidaan arvioida hyötyvän valvonnallisesta tuesta vapautuessaan. Vapaaehtoiseen valvontaan tulevia koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vankeja, joilla valvontaan asettaminen on ehdonalaisen vapauden peruste. Eduskunnan lakivaliokunnan tekemän tarkennuksen mukaan vanki voidaan jättää asettamatta valvontaan esimerkiksi silloin, kun hänet aiotaan ulkomaalaislain (301/2004) 148 :n tai 149 :n perusteella käännyttää tai karkottaa maasta. Valvontaan asettamista ei tarvitse tehdä myöskään 9
silloin, kun vangilla on ehdonalaiseen vapauteen päästessään pitkäaikaista laitoshoitoa edellyttävä vakava sairaus. Myös joissakin muissa tilanteissa voi olla perusteltua jättää vanki asettamatta valvontaan. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun vanki esittää uskottavan selvityksen siitä, että hän aikoo ehdonalaiseen vapauteen päästyään muuttaa asumaan ulkomaille tai, kun vapautuvan vangin jäännösrangaistus on hyvin lyhyt kuten usein on alle 21-vuotiaana rikoksen tehneellä nuorella (Lakivaliokunnan mietintö 9/2005). 3.2.2 Valvottu koevapaus ja sen edellytykset Valvottu koevapaus on keskeinen toimintatapa vaiheittaisessa vapauttamisjärjestelmässä. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi hänet voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle teknisin välinein tai muulla tavoin erityisesti valvottuun koevapauteen enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koko rangaistuksen suorittavan pakollinen koevapaus on kolme kuukautta. Koevapauteen pääsy tapahtuu yksilöllisten tarpeiden ja lupaehtojen noudattamiseen liittyvien edellytysten mukaisesti. Koevapauden toteuttamistapa on joustava, mutta se edellyttää asuntoa, toimintavelvoitetta ja sitä, että valvonta voidaan järjestää. Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkään rangaistusta tulee suorittaa vankilassa ennen koevapauteen sijoittamista. Valvotun koevapauden perustavoite yhteiskuntaan sijoittumisen edistäminen määrittää lähtökohtaisesti sen, kuinka pitkä koevapausaika on. Koevapauden myöntäminen edellyttää, että vanki on ollut riittävän pitkään vankilassa, jotta hänen rangaistuksen aikaisen käyttäytymisensä perusteella voidaan arvioida koevapauden ehtojen noudattamista ja jotta hänelle voidaan laatia koevapauden toimeenpanosuunnitelma. Suosituksena on, että koevapausaika on vain erityisistä syistä yli puolet vankilassaoloajasta. Koevapauden pituuden harkintaan vaikuttaa myös se, kuinka pitkään vangin arvioidaan jaksavan noudattaa koevapauden ehtoja, jotka vaikuttavat melko voimakkaasti sekä vangin että hänen perheensä elämään. Suotavaa on, että vanki sijoitetaan avolaitokseen ennen koevapauteen pääsyä, jotta hän voi asteittain tottua ottamaan aiempaa enemmän vastuuta käyttäytymisestään. Avolaitossijoitus ei kuitenkaan ole edellytys koevapaudelle. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi hänet voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle teknisin välinein tai muulla tavoin erityisesti valvottuun koevapauteen enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. (RL 2c:8 1 mom.) 10
4. RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMALLINEN KÄYTTÄMINEN 4.1 Rangaistusajan suunnitelma Vangin rangaistuksen suorittaminen ja vapauttaminen suunnitellaan siten, että vangin valmiudet rikoksettomaan elämäntapaan paranevat. Rangaistusajan suunnitelma on väline rangaistuksen täytäntöönpanon tavoitteeseen pyrkimisessä. Rangaistusajan suunnitelma kattaa koko rangaistusajan, mukaan lukien valvotun koevapauden ja ehdonalaisen vapauden. Vapauttamissuunnitelma ja valvontasuunnitelma ovat osa rangaistusajan suunnitelmaa. Vankien sijoitus vankilaan ja vankilassa, toiminta, poistumisluvat ja muut ulkopuoliset luvat sekä valvottu koevapaus ja ehdonalainen vapauttaminen sidotaan kokonaisuudeksi, jota ohjataan rangaistusajan suunnitelmalla. Rangaistusajan suunnitelmalla halutaan korostaa rangaistusajan prosessinomaista ja hallittua luonnetta. Rangaistusajan tavoitteet rytmittävät ja määräävät vankeusprosessin etenemistä. Vangin kannalta suunnitelma parantaa täytäntöönpanon ennustettavuutta. Suunnitelmassa vankeusajalle annettavat tavoitteet voidaan esittää myös osatavoitteina, jotka tarkentuvat rangaistusajan edetessä. Vapautumisen lähestyessä suunnitelmaa täydennetään vapauttamis- ja valvontasuunnitelmalla. Koevapautta valmisteltaessa laaditaan lisäksi valvotun koevapauden toimeenpanosuunnitelma. Rangaistusajan suunnitelma tehdään pääsääntöisesti 1 kaikille rangaistusvangeille. Suunnitelman sisältö ja tavoitteet mitoitetaan rangaistusajan pituuden ja vangin sosiaalisen toimintakyvyn ja henkilökohtaisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla niin, että tavoitteisiin on rangaistusajan kuluessa mahdollista päästä. Lyhyttä rangaistusta suorittavan vangin suunnitelma voi painottua vapauttamisen suunnitteluun, jolloin jo arviointivaiheessa selvitetään henkilön sosiaalista tilannetta vapautuessa ja sitä, miten paluuta vapautumisen jälkeen voidaan edistää. Myös yhdyskuntaseuraamustoimisto voi olla mukana toiminnassa. Koko rangaistusaika tähtää vangin vapautumisen ja siviilissä selviytymisen edellytysten parantamiseen. Riittävän varhain aloitettu ja hyvin suunniteltu vapauttaminen voi vielä parantaa vapautumistilannetta ja siten vähentää rikoksen uusimisen riskiä. 1 Ulosotto passittaa sakon muuntorangaistusta suorittamaan menevät suoraan suljettuun vankilaan. Arviointikeskus käsittelee ainoastaan avolaitokseen sijoitettavien asiat, jolloin laaditaan myös rangaistusajan suunnitelma. Suljetun vankilan tulee luonnollisesti tarjota myös sakon muuntorangaistusta suorittaville heidän tarvitsemansa esim. terveydenhuollon ja sosiaalityön palvelut. 11
Myös Euroopan neuvoston vankilasäännöt painottavat suunnittelun varhaista aloittamista: Mahdollisimman pian vankilaan saapumisen jälkeen on laadittava vankeusvankeja koskevat asiakirjat, joissa käsitellään heidän henkilökohtaista tilannettaan, kullekin ehdotettuja rangaistusajan suunnitelmia ja vapautumiseen valmistelevaa toimeenpanosuunnitelmaa (103.2). Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten (rangaistusajan suunnitelma). Rangaistusajan suunnitelma sisältää suunnitelman vangin sijoittamisesta, toiminnasta rangaistusaikana, valvotusta koevapaudesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta sekä poistumisluvan myöntämisestä. Hyvissä ajoin ennen vangin todennäköistä vapauttamista suunnitelmaa täydennetään vapauttamissuunnitelmalla ja valvontasuunnitelmalla. Vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan tarvittavassa laajuudessa vangin edellytykset selviytyä vapaudessa sekä hänen palvelujen tarpeensa. Valvontasuunnitelmaan sovelletaan, mitä ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetussa laissa (782/2005) säädetään. Rangaistusajan suunnitelman sisällössä ja laajuudessa otetaan huomioon vangin rangaistusajan pituus, aikaisemmat vankeusrangaistukset, vangin työ- ja toimintakyky sekä hänen henkilöstään, rikollisuudestaan ja olosuhteistaan saadut tiedot. (VL 4: 6 1-3 mom.) Valvontasuunnitelma on sovitettava yhteen rangaistusajan suunnitelman kanssa. (EvL 5 4 mom.) Tutkintavangin suostumuksella voidaan tutkintavankeusaikana aloittaa rangaistusajan suunnitelman laatiminen rangaistusajan suorittamista ja ehdonalaista vapauttamista varten. (TL 4:3 ) 4.2 Rangaistusajan suunnitelman laatiminen Rangaistusajan suunnitelman laatii tuomitun kotipaikkakunnan mukaisen Rikosseuraamusalueen arviointikeskus. Arviointikeskuksen johtaja päättää rangaistusajan suunnitelman perusteella ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun ja myöhemmin vangin sijoittamisesta. Arviointikeskuksen tärkein tehtävä on selvittää niitä tekijöitä, jotka ylläpitävät rikollista käyttäytymistä, ja laatia rangaistusajalle tavoitteet, joilla näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa. Sijoitusvankilassa suunnitelmaa tarkennetaan miettimällä käytännön keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Sijoitusvankila huolehtii myös niistä valmisteluista, joita vangin päästäminen valvottuun koevapauteen tai ehdonalaiseen vapauteen edellyttävät. (VA 4:19 ) Tarkentaminen käsittää siis myös vapauttamissuunnitelman laatimisen, jota rangaistusajan suunnitelma ohjaa. Riski- ja tarvearvioinnin yhteydessä selvitetään vangin asunto-, työ- ja toimeentulotilanne sekä näkymät niiden suhteen vapautumisen yhteydessä, mikä helpottaa asioiden valmistelua. 12
Arviointikeskus kirjaa myös jo alkuvaiheessa rangaistusajan suunnitelmaan näkemyksensä valvotusta koevapaudesta. Olennaisen tärkeää on, että vanki voi itse sitoutua rangaistusajan suunnitelmaan, minkä vuoksi suunnitelma tulee laatia yhteistyössä vangin kanssa. Vangin näkökanta saadaan selville tapaamalla, puhelimitse tai ulosoton lomakkeesta. Ellei vankia ole tavattu, sitouttaminen jää vankilan tehtäväksi. Arviointikeskus laatii rangaistusajan suunnitelman. Suunnitelmaa tarkennetaan siinä vankilassa, johon vanki sijoitetaan. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä vangin kanssa. Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä vangin suostumuksella hänen koti- tai asuinkuntansa viranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen parantamiseksi vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa on lisäksi vangin suostumuksella oltava tarpeen mukaan yhteistyössä vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali-, terveys-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten kanssa. Suunnitelman toteutumista on seurattava. Suunnitelma on otettava uudelleen käsiteltäväksi säännöllisin väliajoin sekä myös, jos sitä ei noudateta. Suunnitelman seuraamisesta vastaa tähän tehtävään määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. (VL 4: 7 1-3 mom.) Euroopan neuvoston vankilasääntöjen mukaan vankilaviranomaisten on tehtävä läheistä yhteistyötä vapautettuja vankeja valvovien ja auttavien palvelutarjoajien ja viranomaisten kanssa, jotta kaikki vankeusvangit saisivat mahdollisuuden sijoittua uudelleen yhteiskuntaan ja etenkin perhe- ja työelämään (207.4). Euroopan neuvoston yhdyskuntaseuraamustyötä koskeva suositus painottaa sitä, että yhdyskuntaseuraamusviranomaiset osallistuvat tuomion suunnitteluun ja vapautumisen valmisteluun jatkuvuuden turvaamiseksi (s. 33). Yhteistyötä rangaistusajan suunnitteluvaiheessa kuvataan seuraavissa luvuissa erikseen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja muiden tahojen kanssa. 4.2.1 Yhteistyö yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa Rangaistusajan suunnitelma laaditaan yhteistyössä yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa ainakin silloin, kun toimistossa on jo tietoa vankilaan menevästä. Aloitteen tähän tekee arviointikeskuksen erikoissuunnittelija mutta myös yhdyskuntatoimiston työntekijä voi olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä. Toimistojen on hyvä seurata, ketkä asiakkaat ovat alkaneet suorittaa vankeusrangaistusta. Yhteistyön merkitys korostuu, jos tuomittua ei ole mahdollista tavata ennen vankilaan menoa. Suunnitelman laadinnassa tulee ottaa huomioon Tyyne-asiakastietojärjestelmän 13
tiedot työskentelyn tavoitteista ja niiden toteutumisesta yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa. Erityisesti tulee arvioida täytäntöönpanon aikana tapahtuneen, vankeuteen johtaneen rikoksen tai muunnetun yhdyskuntapalvelun vaikutusta uusintarikollisuuteen millä keinoilla rikosten tekeminen voitaisiin jatkossa välttää, millä edellytyksillä parempi sosiaalinen selviytyminen vapaudessa on mahdollista ja miten asiakas sitoutetaan muutostyöskentelyyn. Myös asiakkaalta itseltään saatava tieto siitä, mikä hänen tilanteensa on, mikä onnistui ja mikä epäonnistui, on tärkeää jatkon suunnittelun kannalta. Kyse on aiemman työn jatkamisesta ja mahdollisesti suuntaamisesta uudelleen. Yhdyskuntaseuraamustoimiston vastuutyöntekijän on hyvä toimia tarpeen mukaan edelleen vankilaan menevän tukena. Asiakkaan kanssa voidaan valmistautua vankeuteen ja selvitellä ennen vankilaan lähtöä arkiasiat kuntoon. Varsinkin ensikertaisen asiakkaan kanssa voidaan ottaa esim. videolla yhteyttä vankilaan yhdyskuntaseuraamustoimistosta ja selvittää, mitä vankilaa varten pitää ottaa huomioon. Yhteistyöllä saatetaan lisätä asiakkaan motivaatiota rangaistuksen suorittamiseen. Vankilaan menovaiheessa tehty työ kirjataan tietojärjestelmiin. 4.2.2 Yhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Myös muiden viranomaisten ja yksityisten yhteisöjen tai henkilöiden mukana olo laajentaa näkemystä siitä, mitä rangaistusaikana tulisi tehdä uusimisriskin välttämiseksi. Vankilan ja sosiaaliviranomaisten yhteistyöstä on rakennettu malli sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä (2006) Rikoksesta rangaistujen tuen tarve (liite 6.). Sekä sosiaaliviranomaisten että yksityisten tahojen mukana olo rangaistusajan suunnitelman laatimisessa riippuu siitä, haluaako vanki heidät mukaan tai haluaako hän, että heidän näkemyksiään kysytään. Jos henkilö on käyttänyt ennen vankilaa erilaisia palveluita, näistä on hyvä saada tietoa rangaistusajan suunnitelman pohjaksi. Toisaalta perheenjäsenet voivat kertoa, miten vankila-aikaa kannattaa hyödyntää sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Poliisiyhteistyöstä on erillinen sopimus. 4.3 Suunnitelmaan perustuvan työskentelyn organisointi vankilassa Rikosseuraamusalalla tehtävä työ perustuu lain mukaan rangaistusajan suunnitelmaan, minkä vuoksi työ tulee organisoida tältä pohjalta. Rangaistusajan suunnitelmatyöskentely ja siihen liittyvä 14
vapauttamisen valmistelu on jokaisen ammattiryhmän asia. Eri virkamiesten tehtävät ja vastuut tehtävässä tulee selkeästi määritellä työjärjestyksissä. Rangaistusajan suunnitelmatyöskentelylle tulee luoda jokaisessa vankilassa rakenne esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmien koordinoinnista vastaavien työntekijöiden nimittäminen ja tehtävien määrittely työnjako, mahdollisesti osastokohtainen, eri rikosseuraamusesimiesten välillä rikosseuraamusesimiehen ja vangin säännöllinen rangaistusajan suunnitelman tavoitteisiin tähtäävä työskentely joka alkaa heti rangaistuksen alkuvaiheessa turvallisuuden ja rangaistusajan suunnitelmatyöskentelyn koordinointi moniammatillinen työskentely missä vaiheessa tai tilanteessa järjestetään yhteistyökokouksia suunnitelmien toteutumisen seuranta työnjako vapauttamisen valmistelussa verkostotyön organisointi Rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden tulee ohjata vangin sijoittamista vankilaan, asuinosastolle ja toimintaan sekä myös ehdonalaisessa vapaudessa. Hänet tulee nähdä entistä enemmän rangaistusajan suunnitelmansa toteuttajana. Palavereja ei tule järjestää ilman vangin läsnäoloa ja aktiivista osallistumista ja sitoutumista. Vangin oman toiminnan korostaminen rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteuttajana on merkittävä osa prosessia, jossa häntä autetaan ja tuetaan ottamaan vastuu omasta elämästään. 4.4 Yhteistyö eri tahojen kanssa vankila-aikana Euroopan neuvoston vankilasäännöt tähdentävät sitä, että yhteistyötä vankilan ulkopuolisten sosiaalipalvelujen kanssa ja siviiliyhteiskunnan osallistumista vankilaelämään on mahdollisuuksien mukaan rohkaistava (perusperiaate 7). On tärkeää, että yhdyskuntaseuraamustoimiston yhteys asiakkaaseensa ei katkea vankila-aikana, vaan työntekijä seuraa asiakkaansa tilannetta ja on tarpeen mukaan antamassa yhteistyöhön oman panoksensa sekä saamassa siitä pohjaa valvontaa varten. Rikosseuraamustyöntekijä voi osallistua esimerkiksi palavereihin, joissa arvioidaan rangaistusajan suunnitelman etenemistä, tai muihin tilaisuuksiin, kuten info- ja vapauttamissuunnitteluryhmiin, joissa seurataan asiakkaiden tuloa ja valmistellaan lähtöä siviiliin. Tarvittaessa yhteistyökokouksiin voi osallistua muitakin yhteistyötahoja vangin suostumuksella. 15
Yhdyskuntaseuraamustoimisto tai muut viranomaiset ja yhteistyötahot voivat järjestää suunnitelmallista vapautumista palvelevia infotilaisuuksia kaikille vangeille tai pienemmille ryhmille, jotka koostuvat esimerkiksi lähiaikoina vapautuvista vangeista. Ryhmät voivat olla myös osa vapauttamisohjelmaa tai tietyn osaston toimintaa. Myös yksittäisen vangin tapaamiset ovat hyödyllisiä asiakassuhteen luomisen ja asioiden valmistelun vuoksi. Vankilassa voi käydä esimerkiksi sosiaali- tai työvoimaviranomaisia tai päihdealan toimijoita. Ohjelmatyötä voidaan vankila-aikana toteuttaa yhteistyössä vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston kesken. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota kesken jääneiden ohjelmien loppuun saattamiseen sekä jatkotyöskentelyn mahdollistamiseen. 5. VAPAUTTAMISEN VALMISTELU 5.1 Valmistelun aloittaminen Vankeusprosessissa vapauttamisvaihe ajoittuu toimeenpanon loppuvaiheeseen. Vapauttamisvaiheen pituus riippuu vankila-ajan pituudesta. Lyhytaikaisilla vangeilla vapauttamisen valmistelu voi olla toimeenpanon päätavoite ja alkaa heti vankilaan tulon jälkeen. Elinkautisvankien vapauttamisen valmistelu voi alkaa jo parikin vuotta ennen ehdonalaista vapauttamista, koska siihen liittyy vapauttamisasian käsittely Helsingin hovioikeudessa. Tätä ennen vanki on voinut olla jo pitkään avolaitoksessa. Myös kokonaan rangaistuksensa suorittavien pääsy ehdonalaiseen vapauteen käsitellään Helsingin hovioikeudessa. Pääsääntönä muilla pitkää rangaistusta suorittavilla on, että valvottuun koevapauteen pääsymahdollisuus selvitetään ainakin alustavasti noin vuosi ennen vapauttamista ja ryhdytään ajoissa toimenpiteisiin, jos koevapaus tulee kyseeseen. Viimeistään vapauttamisen valmistelun tulee alkaa noin kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Riittävään aikaiseen valmistelun aloittamiseen tulee suhtautua vakavasti eikä ole hyväksyttävää, että valvonnasta ilmoitetaan parin päivän varoitusajalla yhdyskuntaseuraamustoimistolle. Hyvissä ajoin ennen vangin mahdollista valvottua koevapautta, ehdonalaiseen vapauteen päästämistä tai koko rangaistusta suorittavan päästämistä valvottuun koevapauteen on yhteistyössä vangin kanssa valmisteltava rangaistusajan suunnitelman osana vapauttamissuunnitelma. (VA 11:79 1 mom.) 16
5.2 Vastuuhenkilö Vapauttamisen valmistelun käynnistäminen kuuluu rangaistusajan suunnitelman toteuttamisesta vastaavalle virkamiehelle, joka on yleensä rikosseuraamusesimies. Rikosseuraamusesimies arvioi rangaistusajan suunnitelman toteutumista vähintään kolme kertaa vuodessa, mutta myös silloin kun se on tarpeen vangin tilanteessa tapahtuneen muutoksen johdosta. Vapauttamisen valmistelun käynnistäminen on hyvä ottaa esille samalla, kun rangaistusajan suunnitelman toteutumista arvioidaan vapautumiseen ollessa noin vuoden verran aikaa, jolloin harkitaan koevapauden tarkoituksenmukaisuutta vangin kohdalla. Vastuu vapauttamisen valmistelusta voidaan tarvittaessa siirtää toiselle työntekijälle, jolle se luontevasti sopii. Jos ilman valvontaa vapautuvalla on suuri tuen tarve, vastuu voidaan siirtää sosiaalityöntekijälle tai erityisohjaajalle. Kun vanki vapautuu valvontaan eikä vankilassa ole vielä käynnistetty vapautumisen valmistelua, valvoja voi ottaa päävastuun valmistelusta yhteisellä päätöksellä. Rikosseuraamusesimiehen tulee vastata valmistelusta ainakin silloin, kun vakavan väkivaltarikoksen uusimisriski on suuri vapautumisen jälkeen. Vapautumisen valmisteluun osallistuu eri virkamiehiä vangin tilanteen mukaan. Terveydenhuollon jatkotoimista huolehtii aina terveydenhuoltohenkilöstö. 5.3 Päätös ehdonalaisesta vapauttamisesta ja valvonnan järjestäminen Ennen varsinaista vapauttamisen valmistelua tulee olla johtajan päätös ehdonalaisesta vapauttamisesta ja valvontaan asettamisesta. Asiaa valmistelee yleensä täytäntöönpanohenkilöstö mutta myös rikosseuraamusesimies voi varmistaa valmistelun käynnistämisen. Päätös tulee tehdä viimeistään noin puoli vuotta ennen vapauttamista. Koevapauden valmistelu edellyttää sitä, että valvoja on tiedossa jo aiemmin. Vankilat toimittavat valvonnan järjestelypyynnön heti johtajan päätöksen jälkeen hyvissä ajoin ennen vapautumista siihen yhdyskuntaseuraamustoimistoon, jonka alueella valvottavan kotikunta sijaitsee. Valvonnan järjestelypyyntöön kirjataan päivämäärä, johon mennessä yhdyskuntaseuraamustoimiston tulee ilmoittaa valittu valvoja yhteystietoineen vankilalle. Silloin, kun vanki muuttuu tutkintavangista rangaistusvangiksi ja jäljellä on hyvin vähän rangaistusaikaa, tulee ennakoida valvontaa ja ilmoittaa siitä yhdyskuntaseuraamustoimistolle, jotta valvonnan järjestely ehditään suorittaa ajoissa. Varsinkin nuorten osalta ennakointi on tärkeää. Vangin rangaistusajan suunnitelman yhdyskuntaseuraamustoimisto saa vankitietojärjestelmästä. Vankilan johtajan on viipymättä ilmoitettava yhdyskuntaseuraamustoimistolle päätöksestään asettaa ehdonalaiseen vapauteen päästettävä vanki valvontaan. 17
Ilmoitukseen on liitettävä valvontaan asetettua koskeva rangaistusajan suunnitelma. (VA 11:81 1-3 mom.) 5.4 Selviytymisedellytysten ja palvelutarpeen arviointi Vapauttamisen suunnittelu alkaa vankilasta vapautuvan selviytymisedellytysten ja palvelutarpeen arvioinnilla. Valvotun koevapauden osalta selvitetään myös koevapauden edellytysten täyttymistä (tarkemmin luvussa 4.7). Selviytymisedellytyksiin kuuluvat sekä selviytymistä tukevat tekijät että sitä haittaavat tekijät. Palvelutarvearvio koskee vapautuvan sosiaaliseen tilanteeseen liittyvää palvelutarvetta. Vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan tarvittavassa laajuudessa vangin edellytykset selviytyä vapaudessa sekä hänen palvelujen tarpeensa. (VL 4:6 2 mom.) Vapauttamissuunnitelmaa valmisteltaessa on selvitettävä niitä tekijöitä, jotka tukevat vapautuvan vangin sijoittumista yhteiskuntaan. Erityisesti on arvioitava vapautuvan vangin asumiseen, toimeentuloon, työhön tai koulutusjärjestelyihin, sosiaalisiin suhteisiin, työkykyyn, terveydenhuoltoon sekä päihdekuntoutukseen ja muuhun psykososiaaliseen kuntoutukseen liittyviä tarpeita.(va 11:79 2 mom.) Selviytymisedellytysten ja palvelutarpeen arvioinnin tekee normaalisti rangaistusajan suunnitelmatyöskentelystä vastaava rikosseuraamusesimies. Palvelutarpeen arvioinnin suorittajasta voidaan sopia myös esimerkiksi siten, että pienessä vankilassa arvioinnin tekee kaikkien vapautuvien kohdalla sosiaalityöntekijä. Valvontaan määrätyn palvelutarpeen voi arvioida myös yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijä tai se voidaan tehdä yhteistyössä yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa. Selviytymisedellytyksiä voidaan arvioida muun muassa rangaistusajan suunnitelman toteutumisen ja laitoskäyttäytymisen perusteella tai staattisten ja dynaamisten riskitekijöiden ja vahvuuksien perusteella. Jos erityisesti vakavien rikosten uusimisriski on korkea, tämä saattaa edellyttää tehostettua työskentelyä valvonnan aikana. Yhdyskuntaseuraamustoimiston tulee saada tietää sellaisista turvallisuuskysymyksistä, jotka vaikuttavat tapaamisten järjestämiseen ja valvonnan intensiivisyyden määrittelyyn. Tarvittaessa vangin vapautumisesta on ilmoitettava poliisille (VL 19:5 ). Myös ilmoitus asianomistajalle tai muulle henkilölle on mahdollista epäiltäessä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta. (VL 19:4 ) Lähisuhdeväkivallan yhteydessä viranomaistoiminnassa on hyvä ottaa esille myös kumppanin turvasuunnitelman tarve. Käsikirjan luvussa 4.8 käsitellään kokonaan rangaistuksensa suorittavien vaarallisuusarviota ja elinkautisvankien väkivaltariskin arviota. 18
Palvelutarpeen arviointi tehdään vankitietojärjestelmään vapauttamissuunnitelma -näytölle. Palvelutarpeen arvioinnissa on kahdenlaisia kysymyksiä: tilannekuvaus eli onko asia kunnossa tai onko siinä puutteita ja palvelutarve asian johdosta. Tarpeiden ohella saadaan tietoa vahvuuksista, jotka auttavat yhteiskuntaan sijoittumista. Kysymykset koskevat asuntotilannetta, koulutusta ja työpaikkaa ja työvoimahallinnon palveluiden tarvetta, toimeentuloa mukaan luettuna velkaneuvonnan tarve, päihdekuntoutusta, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tarvetta, perhetuen tarvetta ja muita tukitarpeita. Terveydenhuollon tarve kirjataan Effica -järjestelmään. 5.5 Vapauttamissuunnitelma ja sen laadinta 5.5.1 Yleistä Palvelutarvearvioinnin perusteella tehdään vapauttamissuunnitelma (liite 1.) yhdessä vangin ja sidosryhmien kanssa. Vapauttamissuunnitelma käsittää vapautumista varten suunnitellut toimenpiteet niiden asioiden johdosta, joissa vanki tarvitsee palvelutarvearvion perusteella tukea. Vanki voi myös itse kirjata ylös tarpeitaan ja miten niitä voidaan hoitaa ja saada työntekijöiltä ammatillista apua palveluiden suunnittelussa. Jos ongelmia on paljon, yhden asian hoitaminen ei yleensä riitä, vaan vapautuvan kokonaistilanne tulee saada kuntoon. Vangin itsenäistä vapauttamisen valmistelua tulee tukea, koska itsenäinen asioiden hoito parantaa selviytymistä vapautumisen jälkeen. Asioita voi hoitaa puhelimella tai käymällä poistumisluvalla tarvittavissa paikoissa. Vankien käyttöön on myös hyvä antaa erilaista materiaalia vapautumispaikkakunnan palveluista. Tietoa palveluista löytyy myös internetistä, jota vanki voi itsekin käyttää ainakin lomilla ollessaan. Hyvä käytäntö on, että palvelutarpeen ollessa suuri, vanki ohjataan vapauttamisen valmistelemiseksi sosiaalityöntekijän, erityisohjaajan tai muun asioita hoitavan työntekijän vastaanotolle. Keskeisiä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat sosiaalitoimisto ja työvoimatoimisto. Valvontaan määrätyillä yhteistyössä on aina mukana yhdyskuntaseuraamustoimisto. Suunnitellut ja tehdyt toimenpiteet vapautumisen valmistelemiseksi kirjataan vapauttamissuunnitelma -näytön kyseiseen asiakohtaan. Valmistelun johdosta muuttunut sosiaalinen tilanne, esimerkiksi asunnon järjestyminen, kirjataan muuttamalla palvelutarve- ja tilannearvion aiempi rasti uutta tilannetta vastaavaksi. Tiedon muuttaminen on tärkeää, jotta työn jatkajat saavat ajankohtaisen tiedon vapautuvan tilanteesta. Tietoja käytetään myös palveluiden kehittämiseen kunnissa esimerkiksi kuinka monelle vapautuvalle kunnassa tarvitaan asuntoja. 19
Vankia on tuettava sosiaalisessa kuntoutumisessa ja suhteiden ylläpitämisessä hänen lähiomaisiinsa tai muihin läheisiin sekä asumiseen, työhön, toimeentuloon, sosiaalietuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvien asioiden hoitamisessa. (VL 10:6 2 mom.) 5.5.2 Vankilan ja sidosryhmien yhteistyö - kaikki vapautuvat Vankilan yhteistyö vapauttamisen valmistelussa sidosryhmien kanssa on välttämätöntä, koska yhteiskunnan tukea ja palveluita tarvitaan elämän edellytysten turvaamiseksi vapautumisen jälkeen. Kotikunnan viranomaisten ja yksityisten tahojen kanssa tehdään yhteistyötä aina tarvittaessa vangin suostumuksella. Yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa tehdään yhteistyötä varsinkin valvontaan tulevien kohdalla, minkä lisäksi toimiston tietämystä paikkakunnan palveluista hyödynnetään verkostojen suunnittelussa. Yhteistyöllä voidaan varmistaa, että kotikunnan mahdolliset kuntoutus-, hoito- ja aktivointisuunnitelmat sekä valvontasuunnitelma ovat yhdensuuntaiset vapauttamissuunnitelman kanssa. Tämä mahdollistaa toimivan ja suunnitelmallisen palveluketjun toteuttamisen. Muita tahoja ovat toimijat, joita vanki itse haluaa mukaan valmisteluun esimerkiksi vertaistuki ja omaiset. Vapautuvan vangin tukipalveluja tuottavat ja kehittävät monet järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, kuten Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS, Silta-Valmennusyhdistys ry ja KRIS - Suomen keskusliitto ry.. Kriminaalihuollon tukisäätiö ylläpitää Portti Vapauteen -verkkopalvelua. Kirjaus vangin suostumuksesta merkitään vankitietojärjestelmään. Vapauttamissuunnitelma voidaan tarpeen mukaan lähettää yhteistyöviranomaisille. Myös tähän vaaditaan vangin suostumus, joka kirjataan vankitietojärjestelmään. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen parantamiseksi vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa on lisäksi vangin suostumuksella oltava tarpeen mukaan yhteistyössä vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali-, terveys-, asunto-, sekä työvoimaviranomaisten kanssa. (VL 4:7 2 mom.) Yhteistyössä kunnan kanssa on huolehdittava siitä, että vapauttamissuunnitelma tukee kunnassa mahdollisesti valmisteltavaa hoito- huolto- tai kuntoutussuunnitelmaa. (VA 11:79 3 mom.) 5.5.3 Vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhteistyö - valvontaan vapautuvat Valvonnassa vapautuvan vapauttamissuunnitelma valmistellaan aina yhteistyössä vangin ja ao. yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa. Samalla laaditaan valvontasuunnitelma (liite 3). Molemmat 20