Ansioturvan ABC 2009

Ansioturvan ABC 2009

Ansioturvan ABC 2009

SISÄLLYSLUETTTELO Päivärahan hakeminen Työssäoloehto Päivärahaoikeuden esteet Päivärahan suuruus Päivärahan kesto Oikeus soviteltuun päivärahaan Yrittäjien työttömyysturvasta Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva Muut etuudet Työttömyysturvatietoa Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville Työttömyyskassan jäsenyydestä 4 7 9 13 15 16 20 21 25 29 32 33 Ansioturvan ABC 2009

PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Oikeus päivärahaan Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Tämä tarkoittaa, että lailla on turvattu työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Päivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä hän työskentelee, katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö, mikäli hän työskentelee Suomessa. Perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on, että olet työttömyyskassa jäsen. Silloin Sinulle maksetaan työttömyyden tai lomautuksen aikana päivärahaa seuraavin ehdoin: Olet työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä. Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään kymmenen kuukautta ennen työttömyyden alkua. Työssäoloehto täyttyy ollessasi vakuutettuna. Ilmoittautuminen työ- ja elinkeinotoimistoon Jos sinut irtisanotaan, lomautetaan tai siirretään lyhennetylle työajalle, ilmoittaudu kotipaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Päivärahahakemus Päivärahaa haetaan kirjallisesti. Työ- ja elinkeinotoimistosta tai nettisivuiltamme www.ytk.fi kohdasta lomakkeet saat ansioturvan päivärahahakemuksen. Puutteellisesti täytetty hakemus saatetaan joutua palauttamaan, jolloin päivärahan maksu viivästyy. Täytä hakemukseen kaikki viikonpäivät, myös lauantai ja sunnuntai. Jos olet ollut työssä, ilmoita työtuntien lukumäärä kaikilta työpäiviltä. Toimita alkuperäinen ja allekirjoitettu hakemus kassaan postitse osoitteella: Yleinen työttömyyskassa YTK, PL 100, 32201 Loimaa taikka käytä hakemuksen täyttämiseen Sähköistä asiointiamme (kts. jäljempänä). Päivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi (kts. hakuaika). Työttömyyspäiväraha haetaan aina jälkikäteen. Huomaa myös, että hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassalle ennen jakson päättymistä, vaikka jakson viimeinen päivä olisi pyhäpäivä. Myös jatkohakemus on toimitettava kassaan kolmen kuukauden kuluessa jakson alkupäivästä. Päivärahan myöntämisestä tai epäämisestä saat kassalta kirjallisen päätöksen, johon on muutoksenhakuoikeus. Hakujakso Päivärahaa voi hakea kuukauden, kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää oltuasi työttömänä vähintään kaksi viikkoa. Mikäli et ole vielä saanut ensimmäisestä hakemuksesta päätöstä, täytä seuraava hakemus samanlaiselle lomakkeelle, kun on kulunut kuukausi tai neljä viikkoa ensimmäisestä hakemuksesta, vaikka et olisi vielä saanut ensimmäistä suoritusta. Maksun yhteydessä saat esitäytetyn lomakkeen, jolla haet jatkossa päivärahaa. Neljän tai kahden viikon hakujaksot on hyvä päättää sunnuntaihin. Hakemusten käsittelyajat voit tarkistaa osoitteesta www. ytk.fi. Hakuaika Työttömyysetuuden hakemiselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan laskeminen aloitetaan asian vireille tulosta eli hakemuksen saapumisajankohdasta lukien. Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle joko postitse tai sinne muuten toimitettuna. Määräajan ylittyminen johtaa pääsääntöisesti siihen, että hakija menettää oikeutensa päivärahaan ajalta, jolta hakemus on myöhässä. Määräajan pituus laske taan siten, että esimerkiksi 15.4.2009 työttömyyskassaan saapuneen hakemuksen perusteella etuus voidaan ilman erityisen painavaa syytä myöntää aikaisintaan 15.1.2009 alkaen. Määräaika koskee sekä ensimmäistä päivärahahakemusta että jatkohakemusta. Muista myös allekirjoittaa hakemus. Vaikka et olisi saanut kaikkia tarvittavia liitteitä kokoon kolmen kuukauden kuluessa, toimita kuitenkin hakemus kassaan. Täydennä puuttuvat liitteet, kun olet ne saanut. Näin et menetä oikeuttasi päivärahaan yli kolme kuukautta vanhempien työttömyyspäivien osalta. 4 ANSIOTURVAN ABC

Sähköinen asiointi Voit täyttää kaikkien etuuslajien hakemukset Sähköisessä asioinnissamme osoitteessa www.ytk.fi. Hakemuspohjat ohjaavat Sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus ei tulisi kassaan puutteellisena. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia on kaksi, joista toinen on kokonaan työttömän jakson jatkohakemus ja toinen sellaiselle jaksolle, jossa on ollut muitakin päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä. Jos etuushakemukseen pitää liittää liitteitä, ne pitää toimittaa kassaan postitse tai faksilla. Sähköisessä asioinnissamme voit hakemusten täyttämisen lisäksi maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu. Myös yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen käyvät vaivattomasti Sähköisessä asioinnissa. Lisäksi voit tarkistaa päivärahan hakemisen ja maksamisen tilannetiedot sekä esittää jäsenasioihin tai päivärahan maksamiseen liittyviä kysymyksiä tämän palvelumme kautta. Sähköinen asiointi toimii henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjätunnuksesi on kassan jäsennumero ja salasana ensimmäisellä kerralla postinumerosi. Ohjelma pakottaa vaihtamaan salasanan ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Kassan jäsennumeron saat kassan jäsenmaksulaskussa tai voit tarkistaa sen tarvittaessa kassan asiakaspalvelusta. Tarvittavat liitteet Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Kassan tarvitsemat tiedot vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osa aikatyöntekijä tai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Toimita verokorttia lukuun ottamatta kaikki liitteet kassalle jäljennöksinä. Muutosverokortti ja kesken kuluvaa vuotta liittyneiden jäsenten verokortti pitää toimittaa kassaan alkuperäisenä (kts. tarkemmin kohdasta Verokortti). Mikäli asiakirjoja pyydetään palauttamaan, kassa palauttaa ne jäljennöksinä kassan sähköisestä arkistosta. Palkkatodistus tai -laskelma Jos haet ensimmäistä kertaa päivärahaa, etkä ole saanut Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai toisen kassan maksamaa ansiopäivärahaa 1.1.1997 jälkeen, määritellään ansiopäivärahasi työttömyyttä edeltäneen vähintään 43 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Tällöin olet ns. alkuehdon piirissä. Jos olet saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa 1.1.1997 jälkeen, määritellään ansiopäiväraha työttömyyttä edeltäneen vähintään 34 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Tällöin olet ns. paluuehdon piirissä. Jos Sinulla ei ole ollut vähintään 43 tai 34 kalenteri viikon yhtenäistä työsuhdetta, Sinun tulee toimittaa kassalle jokaisen työsuhteen palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ylittävät 43 tai 34 viikkoa. Työnantajan on ilmoitettava palkat ns. ansaintaperiaatteen mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Myös mahdolliset urakkapalkat, provisiopalkat, tuotantopalkkiot, bonukset tai muut vastaavat erät tulee ilmoittaa ansaintaperiaatteella. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, ne on erikseen merkittävä todistukseen. Myös tieto maksuajankohdasta on ilmoitettava. Palkkatodistukseen on tärkeää merkitä kaikki palkattomat poissaolot. Tällaisia jaksoja voivat olla esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainloma. Lisäksi on erittäin tärkeää, että palkkatodistukseen on merkitty erikseen lomakorvaus ja lomaraha. Loma korvaus on työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus. Lomarahalla tarkoitetaan ylei sesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suori tusta, joka maksetaan työntekijän palatessa loman jälkeen työhön. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Huomaa, että työn antajan tai työnantajan yhteyshenkilön on allekirjoitettava palkkatodistus. Itselle tai lähisukulaiselle kirjoitettua palkkatodistusta kassa ei pääsääntöisesti hyväksy. Palkkatodistuksen tulisikin olla kolmannen henkilön esimerkiksi tilitoimiston allekirjoittama. Jos Sinulla on sama sukunimi kuin palkkatodistuksen allekirjoittajalla, ilmoita selvyyden vuoksi, jos kyse ei ole sukulaissuhteesta. 5

Irtisanomisilmoitus Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain mukaan toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköpostitse. Irtisanomisilmoitus voi siten olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Lisäksi kassa tarvitsee irtisanomisajan selvittämiseksi tiedon siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työsopimus Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun Sinut on lomautettu. Työsopimusta saatetaan tarvita myös muissa tilanteissa, mutta silloin kassa pyytää sitä erikseen. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava työnantajan kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Lomautusilmoitus Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. Verokortti Vanhojen jäsenten verotiedot kassa saa suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi Sinun kannattaa pyytää verottajalta sosiaali- ja muuta etuutta varten muutosverokortti, jonka toimitat kassaan alkuperäisenä. Selvitykset muista tuloista ja etuuksista Jos Sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu ja/tai tuloslaskelma yritystoiminnan tai oman työn tuloksesta kuukausittain. Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai valituksesta. Jos Sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta. Työ- ja elinkeinotoimiston lausunto Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan kassalle sähköisesti linjasiirtona. Työvoimatoimikunnan käsittely saattaa hidastaa lausunnon saapumista kassaan. Viikkotuntilista Kassa voi ottaa huomioon työssäoloehtoon ja ansiopäivärahasi perusteeksi vain ne kalenteriviikot, joissa työaikasi on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa taikka 80 tuntia neljän kalenteriviikon aikana, kun jokaisena kalenteriviikkona on tehty työtä. Huomioi, että joillakin työaloilla (esimerkiksi opetusala tai taiteellinen työ) voidaan hyväksyä myös alle 18 tunnin työviikkoja. Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jokaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Samoin Sinun pitää toimittaa kassaan viikkotyötuntilista, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin kalenteriviikkoina työaikasi on ylittänyt 18 tuntia, mutta joinakin kalenteriviikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin. Lapsikorotus Kassa saa tiedot omista lapsistasi väestörekisterikeskuksesta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös kassaan. Oikeus lapsikorotukseen on myös puolison lapsista, jotka asuvat hakijan kanssa samassa taloudessa. Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja Sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. 6 ANSIOTURVAN ABC

TYÖSSÄOLOEHTO Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa. 1.1.2003 lukien työssäoloehdon keräämisessä erotetaan kaksi tilannetta, joista käytetään käsitteitä alkuehto ja paluuehto. Tarkastelujakso Ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon työssäoloehto 28 kuukauden kuluessa (alkuehto). Sen sijaan henkilön, joka on saanut päivärahaa 1.1.1997 jälkeen, on kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto). Edellä mainittuja tarkastelujaksoja voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet kuitenkin työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa. Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 11 viikkoa. Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia, ja jaksotyössä silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika yhteensä on vähintään 80 tuntia ja työssäoloa on ollut jokaisena viikkona. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty työssäoloehdon täyttymisestä työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Asetuksella säädetään poikkeus ainoastaan työaikaedellytykseen. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, 1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä kassan asiakaspalvelusta. Työaikapankki Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työssäoloehdon työaikaedellytyksen täyttävältä työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymi seen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa. 7

TES-palkka tai palkkaminimin mukainen palkka Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalainen työ. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä on toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että em. työstä on maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vähintään vuonna 2009 tehdystä työstä 1019 /kk (vuonna 2008 palkan oltava vähintään 961 /kk). Palkkatuettu työ Työssäoloehtoon huomioidaan puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkakustannuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea. Tämä palkkatuki on 1.1.2006 alkaen korvannut yhdistelmätuen. Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (esimerkiksi työvoimapoliittinen koulutus, työkokeilu) tai työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito tai muu näihin verrattava syy. 3. Jos jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 34 tai 43 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin on oikeus päivärahaan. Vuoden 2005 loppuun saakka työnantaja saattoi saada palkkauskustannuksiin ns. yhdistelmätukea. Jos yhdistelmätukena maksettiin työmarkkinatukea ja työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon lukea tästä työstä puolet kalenteriviikkojen lukumäärästä. Mikäli työnantaja sai palkkauskustannuksiin vain työmarkkinatukea, voidaan työ lukea työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Nämä säännökset yhdistelmätuesta ovat olleet voimassa 1.1.2003 alkaen. Työssäoloehdon voimassaolo Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 tai 43 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa: 1. Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen. 2. Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen. 8 ANSIOTURVAN ABC

PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa: Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta (lomautetuilla ja sääestepäivillä oleville voidaan 1.1.2005 alkaen maksaa työttömyyspäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka). Olet päätoiminen opiskelija. Olet hoitovapaalla. Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä. Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea. Saat irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai muuta taloudellista etuutta työnantajalta. Saat vuosiloma-ajan palkkaa tai lomakorvausta päättyneestä työsuhteesta. Olet työkyvytön. Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia. Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Siltä ajalta, jolle yli kahden viikon työsuhteen päättyessä lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan maksettava lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Omavastuuajalta. Lomakorvaus Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Näin ollen päivärahaoikeus lykkääntyy vastaavasti. Jaksotus tehdään siten, että lomakorvauksen määrä jaetaan viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Tästä palkasta ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Lomakorvaus jaksotetaan vastaamaan täysiä työttömyysrahapäiviä, joita kalenteriviikon aikana on viisi. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta myöskään siltä ajalta, jolta saat kokoaikatyöstä ansaittua vuosiloma-ajan palkkaa. Työriita Työriidan aikana ei saa suorittaa päivärahaa jäsenelle, joka on joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta, jos on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin. Omavastuuaika Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se asetetaan kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta nii den tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen rangaistuskarenssin tai lomakorvauksen jaksottamisen aikana. Lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan siis hankituksi, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan tai vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika pidätetään vasta, jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi. Työkyvyttömyys Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta haetaan ensisijaisesti työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ei olisi vielä myönnetty. 9

Työnhakijalla, joka on 1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja 2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos 3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Edelleen työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön. Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta ja vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi työmarkkinoiden käytettävissä tai työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Hallituksen esityksen mukaan työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää näissä tilanteissa kuitenkin aina, että henkilö on välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain 8 luvun 7 :n 1 momentin mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Estävät sosiaalietuudet Seuraavat sosiaalietuudet estävät päivärahaoikeuden: äitiys-, isyys- tai vanhempainraha erityishoito- ja erityisäitiysraha koulutustuki työttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä) varhennettu vanhuuseläke yksilöllinen varhaiseläke eläketuki sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mu - kainen ansionmenetyskorvaus kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus luopumistuki sukupolvenvaihdoseläke Vähentävät sosiaalietuudet kansaneläkelain 22 :n 2 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke toisen valtion lainsäädännön mukainen työkyvyttömyyseläke kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä) liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys) luopumiseläke osa-aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke sotilasvammalain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha päiväraha ja tapaturmaeläke tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa TEL 11 :n mukainen rekisteröity lisäeläke työnantajan rahoittama rekisteröimätön lisäeläke Vaikutuksettomat etuudet asumistuki kansaneläkelain mukainen hoitotuki kunnan maksama omaishoidon tuki lapsilisä liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset perhe-eläkkeet joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä perhehoitajalain mukaiset palkkiot sotilasavustus sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko sekä erityiset kustannusten korvaukset tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustannusten korvaukset tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha toimeentulotuki vammaistuki ylimääräiset sotaeläkkeet henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke llmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet ja etuudet epäselvyyksien välttämiseksi. 10 ANSIOTURVAN ABC

Päivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Päivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hakija on ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon. Lisäksi hakijan pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen tarvitsee työsuhteen päättymi sestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy. Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla olla työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto. Työvoimaviranomainen tutkii lausuntoa antaessaan seuraavat asiat: Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi ulkomaanmatka, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Ulkomaan matkan ajalta voi edellä mainituin edellytyksin kuitenkin olla oikeus päivärahaan. Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun loma-aikoja. Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman omaa syytä, työvoimaviranomainen antaa hakijalle esteettömän lausunnon. Työmarkkinoilta poissaolo. Työvoimaviranomai - nen tutkii, onko hakija ollut työmarkkinoilla vähintään 6 viikkoa edellisen 6 kuukauden aikana. Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Koulutuksen tai työvoimapoliittisen toimenpiteen keskeyttäminen taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti. Työssäkäyntialue Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työvoimatoimikunta antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat oman asuinpaikkakuntasi lisäksi myös sellaiset paikkakunnat, joilla yleisesti käydään työssä asuinpaikkakunnaltasi tai joihin päivittäinen työssäkäynti on mahdollista. Työministeriö vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset työssäkäyntialueet. Oman työssäkäyntialueesi voit tarkistaa helposti esim. työhallinnon nettisivuilta www.mol.fi. Ulkomaanmatka Lyhyen, satunnaisen ulkomaan matkan ajalta voit saada työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin: Olet työmarkkinoiden käytettävissä eli olet ilmoittanut matkasta etukäteen työ- ja elinkeinotoimistolle. Olet tavoitettavissa eli olet ilmoittanut yhteystiedot matkan aikana. Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Matkan kesto on noin yksi viikko (6 maksupäivää) vuoden aikana ja kohde EU/ETAmaat (seuramatkakohteet). Päätoiminen opiskelija Oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole, jos Sinut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Työvoimatoimikunta tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon. Pääsääntöisesti opiskelu katsotaan päätoimiseksi silloin, kun se on esteenä kokopäivätyön vastaanottamiselle. Päätoimisena opiskeluna pidetään korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoja. Myös lukio-opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestettyä lukiokoulutusta pidetään niin ikään päätoimisena opiskeluna. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia silloin, kun opintoja on opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukaudessa tai opintojen laajuus on vähintään 25 viikkotuntia. Opiskelun päätoimisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa opetussuunnitelman laajuus, 11

opintojen vaatima työmäärä ja opiskelun sitovuus. Harrastusluonteista opiskelua ei pidetä päätoimisena. Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää tutkinto- tai muu todistus. Työvoimaviranomaisen lausunnon perusteella määrättävä määräaika eli karenssi Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan, eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa: Jos olet ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa kuuden kuukauden aikana etkä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololle, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 60 päivän ajalta siitä päivästä lukien, jolloin tulet uudelleen työmarkkinoille. Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa Sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme kuukautta. Jos olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta. Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta ei synny, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60 päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta. Jos olet kieltäytynyt osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen, et ole oikeutettu päivärahaan 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää Sinulle sopivana. Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla Kieltäytymisoikeus tällä perusteella koskee vain osaaikatyötä. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 75 % kokoaikatyön työajasta. Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta. 12 ANSIOTURVAN ABC

PÄIVÄRAHAN SUURUUS Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintuneena palkkatulona pidetään veron ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 43 kalenteriviikon palkan (alkuehto) tai 34 kalenteriviikon palkan (paluuehto) perusteella. Huomaa, että kahdesta tai useammasta osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan asti, korkeintaan kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka. Jos palkkatulo on ollut epäsäännöllistä tai kausiluonteista, päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Kausiluonteisiksi katsottavia töitä ovat sellaiset, joita sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn vuoksi voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta. Tällaisen työn tekijöitä voivat olla esim. asfalttimiehet, puistotyöntekijät, puutarhatyöntekijät ja hiihtokeskusten tai golfkenttien työntekijät edellyttäen siis, että työtä voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta. Työ on epäsäännöllistä, jos työssäoloehtoon luettavaan aikaan sisältyy samassa työsuhteessa useita palkkaukseltaan olennaisesti vaihtelevia työjaksoja. Olennaisena vaihteluna voidaan pitää vähintään 20 % kuukausittaista vaihtelua. Tyypillistä tämä on esim. provisiopalkkaisissa työsuhteissa. Uudelleen päivärahan suuruus määritellään aina, kun uusi työssäoloehto on täyttynyt. Näin ollen päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon ajalta. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % (ns. suojasääntö) aiemmin määritellystä päivärahasta edellyttäen, että uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha. Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi. Vuodesta 2009 alkaen 1950 tai jälkeen syntyneille on mahdollista maksaa lisäpäiviä edellytysten täyttyessä (kts. lisäpäiväoikeus). Mikäli henkilöllä on vähintään viiden (5) vuoden jäsenyys palkansaajakassassa ja työssäoloaikaa 20 vuotta, voidaan lisäpäiviltä maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Tämä tarkoittaa, että päivärahan ansio-osan ns. yliteprosentti (=päiväpalkka suurempi kuin 90-kertainen peruspäiväraha) on normaalin 20 sijasta 32,5 prosenttia. Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja päivärahan määrään on selostettu tarkemmin Yrittäjyys ja jälkisuoja -kohdassa. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja niiden selvittämisestä palkkatodistuksella, verotustiedoin sekä vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy nettisivustomme Lait ja asetukset -kohdasta. Korotettu ansio-osa Korotettu ansio-osa korvaa vuoden 2002 loppuun asti voimassa olleen erorahajärjestelmän. Korotettuun ansioosaan voi olla oikeutettu henkilö, jonka työsuhde on päättynyt 1.1.2003 jälkeen ja joka ei ole saanut erorahaa työsuhteen päättymistä edeltäneen viiden vuoden aikana. Oikeus korotettuun ansio-osaan Sinulla on oikeus korotettuun ansio-osaan, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: Olet menettänyt työsi 1.1.2003 jälkeen tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä tapahtuneen irtisanomisen johdosta. Myös siinä tapauksessa, että olet itse irtisanonut työsopimuksesi lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, katsotaan kyseessä olevan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä menetetty työ. Olet ollut jonkun palkansaajakassan jäsen yhteensä vähintään viisi (5) vuotta (ei vaadita yhdenjaksoista jäsenyyttä). Olet ollut työeläkkeeseen oikeuttavassa työssä tai sinulla on ollut työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita vähintään 20 vuotta. Et ole saanut koulutusrahastosta erorahaa viimeisen viiden vuoden aikana. 13

Korotetun ansio-osan enimmäismaksuaika Korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään 150 päivältä. Jos työllistyt ennen korotetun ansio-osan maksamisen alkamista, et menetä hankkimaasi etuutta, vaan korotetun ansio-osan maksaminen siirtyy vain myöhempään ajankohtaan siis mahdollisen uuden työttömyyden alkuun. Niin ikään, jos taas menet työhön korotetun ansio-osan maksamisen jo alettua, et menetä jäljellä olevia maksupäiviä, vaikka työn takia maksatus keskeytyykin. Mikäli saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea tai koulutuspäivärahaa, maksetaan etuus korotettuna koko koulutuksen ajalta ilman 150 päivän rajoitusta. Korotetun ansio-osan suuruus Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, korotettu ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 32,5 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin sääntöä, vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. Työllistymisohjelmalisä Oikeus työllistymisohjelmalisään Sinulla on oikeus työllistymisohjelmaan, kun työsuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja työssäoloaikaa ja 1.1.2008 alkaen eläkkeeseen oikeuttavia ansioita on ollut vähintään kolme vuotta, tai määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai olet ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja työssäoloaikaa on ollut vähintään kolme vuotta. Työllistymisohjelma laaditaan työ- ja elinkeinotoimistossa yhdessä työnhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakija sitä pyytää. Pyyntö työllistymisohjelman laatimiseksi on esi tettävä työvoimaviranomaiselle viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työllistymisohjelma voidaan laatia jo irtisanomisaikanakin eli työsuhteen kestäessä. Työllistymisohjelmassa sovitaan mahdollisesta irtisanomiseen liittyvästä yhteistyöstä työnantajan kanssa, sovitaan omatoimisesta työnhausta ja selvitetään työnhakijan työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet sekä sovitaan muista ammatillisia valmiuksia edistävistä toimenpiteistä. Sinulla on oikeus työllistymisohjelmalisään, kun työllistymisohjelma on laadittu ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, kuten työllistymisohjelman saamisenkin ehdoissa on, sekä olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 10 kuukautta, jona aikana olet täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon eli 43 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon täyttävää työtä viimeisen 28 kuukauden aikana tai 34 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävää työtä viimeisen 24 kuukauden aikana, jos olet saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa 1.1.1997 jälkeen. Työllistymisohjelmalisän suuruus Työllistymisohjelmalisä on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 %. Työllistymisohjelmalisän kesto Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa enintään 185 päivältä. Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa omaehtoiseen työnhakuun maksimissaan 20 päivää. Omaehtoisen työnhaun 20 päivän maksimin jälkeen voidaan kuitenkin maksaa työllistymisohjelmalisää sisältävää päivärahaa, mikäli työnhakuun liittyvän valmennuksen, työkokeilun tai työvoimapoliittisen koulutuksen väliin jäävä aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työkokeilun tai työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa 20 päivän enimmäisajan estämättä. Lapsikorotus Jos Sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on vuonna 2009 yhdestä lapsesta 4,86, kah desta lapsesta yhteensä 7,13 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,19. Oman päivärahasi suuruu den voit laskea kassan päivärahalaskurilla (www.ytk.fi). 14 ANSIOTURVAN ABC

PÄIVÄRAHAN KESTO Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Työ-, omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla yhteensä viisi. Enimmäismaksuaikaan luetaan myös koulutuspäivärahana maksetut päivät sekä ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät. Uudelleen 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon paluuehto täyttyy 24 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään peruspäivärahan suuruinen. Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon (paluuehto) kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 24 kuukauden aikana ja siihen voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta ns. suojasäännöstä. Enimmäisajan täytyttyä Kela alkaa maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon. Päivärahan laskenta Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös korotettu ansio-osa ja työllistämisohjelmalisä). Vuonna 2009 peruspäiväraha on 25,63 ja ansio-osa 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perus osan suuruinen. Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltävältä vähintään 43 kalenteriviikon ajalta (alkuehto) tai 34 kalenteriviikon ajalta (paluuehto) saadusta vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä. Niissä tapauksissa, joissa edellä mainittujen alkuehdon tai paluuehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts. tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan TEL-eläkeindeksin mukainen tarkistus. Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 4,44 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan 21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta perusosa 25,63. Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää siihen perusosa 25,63. Summa muodostaa ansiopäivärahan. Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 4,44 %. Puolison tulot eivät vaikuta työttömyyskassan jäsenen työttömyyspäivärahaan. Palkka /kk 1000,00 1200,00 1400,00 1600,00 1800,00 2000,00 2500,00 3000,00 3500,00 4000,00 4500,00 5000,00 6000,00 Päiväraha /pv 34,08 38,08 42,08 46,08 50,08 54,07 63,13 67,57 72,01 76,45 80,90 85,34 94,22 Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia 1.1.2009 alkaen Korotetulla ansioosalla /pv 35,96 40,85 45,74 50,62 55,51 60,39 71,76 78,98 86,20 93,42 100,64 107,85 122,29 Työllistämisohjelmalisällä /pv 37,84 43,62 49,39 55,17 60,94 66,71 80,12 88,45 96,77 105,10 113,43 121,76 138,42 15

Lisäpäiväoikeus Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet Vuoden 2003 alusta tulleen muutoksen perusteella ns. lisäpäiväoikeus korvaa työttömyyseläkkeen vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiden osalta. Käytännössä tämän uuden säännöksen mukaisia lisäpäiviä sovelletaan ensi kertaa vuonna 2009, jolloin vuonna 1950 syntyneet tulevat 59 vuoden ikään. Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi näiden 1950 syntyneiden henkilöiden osalta 57 vuodesta 59 ikävuoteen. Tutustu myös, mitä sivulla 15 on mainittu työttömyyseläkkeestä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt ja että hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Mikäli henkilöllä on vähintään viiden (5) vuoden jäsenyys palkansaajakassassa ja työssäoloaikaa 20 vuotta, voidaan lisäpäiviltä maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Tämä tarkoittaa, että päivärahan ansio-osan ns. yliteprosentti (=päiväpalkka suurempi kuin 90-kertainen peruspäiväraha) on normaalin 20 sijasta 32,5 prosenttia. Ennen vuotta 1950 syntyneet Vuonna 1949 tai aikaisemmin syntyneillä oli lisäpäiväoikeus, mikäli hakija oli täyttänyt 57 vuotta, ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyi. Näille kassan jäsenille maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin he täyttävät 60 vuotta, jonka jälkeen heidän on mahdollista hakea työttömyyseläkettä. Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea työttömyyseläkettä. Päivien nollaus ja paluuehto Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä. Enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta, kun olet täyttänyt ns. paluuehdon. Paluuehdon piirissä on henkilö, joka on saanut 1.1.1997 jälkeen päivärahaa ja ollut 24 kuukauden tarkastelujakson aikana työssäoloehtoa kerryttävässä työssä vähintään 34 viikkoa. Uudelleen 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon paluuehto täyttyy 24 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta päivärahasta. OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa: 1. Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu Sinun aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. 2. Päivittäistä tai viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Samoin jos työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta Sinun työehtoihisi tai työoloihisi. 3. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. 4. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelutilanteesta. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Sivutyön käsitettä ei uudessa työttömyysturvalaissa enää ole, joten kaikki työ otetaan huomioon tarkasteltaessa oikeutta soviteltuun päivärahaan. Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa sinut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä. Myös ns. sääestepäiviltä rakennus- ja metsäaloilla päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä. 16 ANSIOTURVAN ABC

Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole työssäoloajalta. Työttömyyden aikana saatu tulo sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimatoimikunta ratkaisee, onko yrittäjyys päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisia toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää omasta työstä saatuna tulona. Sovittelujakso Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä on tavanomainen sovittelujakso. Lyhyempää kuin tavanomaista sovittelujaksoa eli erityistä sovittelujaksoa käytetään silloin, kun edellä mainittuun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta ei ole oikeutta lainkaan työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika, lomakorvauksen jaksotusaika). Erityinen sovittelujakso muodostetaan em. tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan, että sovittelujakso vastaa jatkossa palkanmaksujaksoa. Esimerkiksi osa-aikatyön alkaessa voidaan käyttää erityistä sovittelujaksoa. Työajan tarkastelujakso Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain. Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä jaksolta. Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot, palkkaan rinnastettavat palkkiot jne. Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt työtunnit ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja. Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Soviteltaessa ansaittua yritystuloa työttömyyskassa käyttää sovittelun perusteena verotuksen tietoja aina, kun se on mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Kun työttömyyskassa ei voi käyttää sovittelussa huomioon otettavien tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan. Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan. 17

Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää. Päivärahan suuruus Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla, myös soviteltua päivärahaa maksetaan korotettuna. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä on ns. 90-prosentin sääntö. Jos edellä mainittua 90-prosentin sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi. Laskentaesimerkkejä joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka on ollut 11,63 josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 päivässä. Täysimääräisestä ansiopäivärahasta (38,47 ) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta 32,65 päivässä. Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 750,95 (23 x 32,65). Kun otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta ovat yhteensä 1000,95 (250,00 + 750,95). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 884,81 (23 x 38,47). Sovittelussa käytetty ns. 90-prosentin sääntöä/ vertailusääntöä työstä saamasi tulo 30,23 /pv sovittelussa huomioon 50 % 15,12 /pv 90 % päivärahasi perusteena olevasta palkasta 47,78 /pv ansiopäivärahan suuruus 38,47 /pv peruspäiväraha 25,63 /pv lapsikorotus 7,13 /pv päivärahan perusteena oleva palkka 53,09 /pv Laskenta pääsäännön mukaan 45,60 /pv 15,12 /pv 30,48 /pv Laskenta 90 % 47,78 /pv - säännön mukaan 30,23 /pv 17,55 /pv Sovittelu pääsäännön mukaan Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa 1. 31.1.2009 väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00. Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09. Päiväpalkan perusteella ansiopäivärahan määräksi on laskettu 38,47. Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 kuukaudessa, Laskenta vertailusäännön mukaan 32,76 /pv 15,12 /pv 17,64 /pv 18 ANSIOTURVAN ABC

Sovitellun päivärahan kesto Soviteltua päivärahaa maksetaan enintään 36 kuukaudelta. Poikkeussäännön nojalla voidaan soviteltua etuutta maksaa kuitenkin 31.12.2009 saakka, vaikka enimmäisaika olisi täyttynyt. Jos kuulut ns. lisäpäiviin oikeutettuihin henkilöihin, sinuun ei sovelleta lainkaan 36 kuukauden sääntöä. Enimmäisajan laskennassa otetaan huomioon kaikki päivät, joilta soviteltua päivärahaa on maksettu riippumatta maksuun jääneen päivärahan määrästä. Kun kokonaisia sovittelujaksoja muunnetaan enimmäisaikalaskuria varten kuukausiksi, muuntokertoimena käytetään maksupäiviä, ja kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 maksupäivää. Enimmäisajan laskenta aloitetaan alusta, kun olet työskennellyt yhdenjaksoisesti kuuden kuukauden ajan kokoaikatyössä. Enimmäisajan täyttyminen merkitsee, että oikeutesi saada soviteltua päivärahaa päättyy. Oikeus voi syntyä uudestaan, jos enimmäisajan täyttymisen jälkeen olet ollut työssä niin, että 34 kalenteriviikon paluuehto on täyttynyt (kts. kohta työssäoloehto). Enimmäisajan täyttymisestä ja työssäoloehdon puuttumisesta huolimatta voit saada soviteltua päivärahaa, mikäli olet työttömänä vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Sovitellun päivärahan 36 kuukauden enimmäisajan täytyttyä voit irtisanoutua osa-aikatyöstäsi, jonka perusteella päivärahaa on maksettu, menettämättä oikeuttasi työttömyyspäivärahaan. Sinun tulee tällöin esittää työ- ja elinkeinotoimistossa työttömyyskassan antama todistus enimmäisajan täyttymisestä. Vaikutus 500 päivän kertymään Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon. Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 /pv ja ansio sovittelujaksolla 336,00, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut 15,63, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 7,82. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 / pv. Maksettavien päivien lukumäärä on 23, jolloin hakijalle maksetaan etuutta 787,29 (23 x 34,23 ). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää (787,29 : 42,05). Sovitellun päivärahan kertymään luetaan sen sijaan kaikki maksetut 23 päivää. Työssäoloehdon kertyminen Työssäoloehdon pääsäännöt (alkuehto ja paluuehto) on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden työssäoloehdon kertymistä. Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka TES:n mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2009 vähintään 1019 /kk (vuonna 2008 palkan oltava vähintään 961 /kk). Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut. Seuranta tärkeää Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot. Kassan tarvitsemat tiedot Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä ehdottomasti palkka-/työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy, esim. määräaikaisuus, vai onko käytetty irtisanomismenettelyä. Tällöin kassa tarvitsee irtisanomisilmoituksen. Näin kassa voi tarkistaa työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Huom! Pyydä todistus aina työn päättyessä, niin vältytään vanhojen asioiden muistelemiselta. 19

Erityisesti kassa tarvitsee tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon tunneista. Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta työssäoloehtoa kerryttävästä työstä. Sovitellun päivärahan ennakkomaksu Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös ennakkomaksuna tilanteissa, joissa tarvittavat palkkatiedot vielä puuttuvat. Ennakkomaksumenettelyä voidaan käyttää vain, jos työnantajan palkkatietojen puuttuminen johtaisi maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen. Päivärahaa voidaan maksaa ennakkona korkeintaan 70 prosenttia siitä määrästä, mihin annettujen palkka- ja muiden tietojen perusteella olisi todennäköisesti oikeus. Päivärahan maksaminen ennakkona on mahdollista vain kahdelta peräkkäiseltä jaksolta. Ennakkomaksusta ei anneta päätöstä, vaan päätös annetaan erikseen sen jälkeen kun asianmukaiset todistukset on saatu. YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVASTA Yrittäjien työttömyysturva yrittäjäkassoista Työttömyysturvassa sinut katsotaan yrittäjäksi, jos olet YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen. Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos omistat yksin vähintään 15 % tai jos perheesi omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa työskentelet johtavassa asemassa tai jos omistat yksin tai perheesi kanssa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa työskentelet. Myös jos kuusi henkilöä omistaa yrityksen tasaosuuksin ja he kaikki työskentelevät yrityksessä, heidät kaikki katsotaan yrittäjiksi asemasta riippumatta. Omistusosuutta tai määräämisvaltaa laskettaessa otetaan huomioon myös ns. välillinen toisten yritysten tai yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen silloin, kun yksin tai yhdessä perheesi kanssa omistat ns. väliyhtiöstä vähintään puolet. Perheenjäseniksi katsotaan kanssasi samassa taloudessa asuva puoliso, lapset ja vanhemmat. Johtavaksi asemaksi katsotaan toimitusjohtajuus, hallituksen puheenjohtajuus tai jäsenyys sekä näitä vastaava asema. Huomaa, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee sinusta yrittäjää. Olennaista on, että myös työskentelet yrityksessä edellä mainitulla tavalla. Yrittäjien työttömyysturvasta huolehtivat Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa, puh. (09) 622 4830 ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa - AYT, puh. (09) 2535 3100. Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään 8520 :n vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, LEL, YaEL). Aikaisemmin palkansaajana ollut henkilö voi yritystoiminnan aloittaessaan säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden enintään 18 kuukautta. Palkansaajakassan jäsenenä ei kuitenkaan voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, joten sen keräämiseksi pitää siirtyä yrittäjäkassaan. Mikäli yrittäjäksi siirtyvä palkansaajakassan jäsen siirtyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkkatyön lopettamisesta, voi hän saada palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän työssäoloehtoon hyväksi luettavaa aikaa. 20 ANSIOTURVAN ABC

Yrittäjyys ja jälkisuoja Jälkisuojalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona 1) palkansaajasta yrittäjäksi ryhtynyt ja työttömäksi jäänyt henkilö on oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön tulojen perusteella taikka 2) yrittäjästä palkansaajaksi siirtynyt ja työttömäksi jäänyt henkilö on oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa yrittäjän työssäoloehdon täytettyään yrittäjätulon perusteella. Jos olet ryhtynyt palkansaajasta yrittäjäksi ja haet päivärahaa palkansaajana tehdyn työn perusteella, on päivärahan saamisen edellytyksenä tällöin, että olet lopettanut yritystoiminnan kokonaan ja ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi alla mainitun jälkisuoja-ajan kuluessa. Jos palkansaajakassan jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ei hänelle voida maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa ennen kuin palkansaajan työssäoloehto on uudelleen täytetty. 1.1.2003 lukien ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteri viikon työssäoloehto työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana (alkuehto). Sel laisen henkilön, joka on jo saanut 1.1.1997 jälkeen ansio- tai peruspäivärahaa on kerättävä työssäoloehtoa vain 34 viikkoa työttömyyttä välittömästi edeltä neiden 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahansaajaksi (paluuehto). Mikäli olet ollut aikaisemmin palkansaajakassan jäsen, täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon ja tulet päivärahanhakijaksi ensimmäistä kertaa, olet voinut työskennellä yrittäjänä enintään 18 kuukautta. Mikäli sinuun sovelletaan yllä esitettyä alkuehtoa ja olet työttömänä aloittanut yritystoiminnan, voit säilyttää aiemmin keräämäsi palkansaajan työssäoloehdon korkeintaan 18 kuukautta. Jos sinuun sovelletaan paluuehtoa ja olet ryhtynyt yrittäjäksi suoraan palkkatyöstä, voit työskennellä yrittäjänä enintään 18 kuukautta menettämättä aiemmin palkansaajana hankkimaasi työssäoloehtoa, koska työttömyysturvalain säännöksen nojalla kassa voi pidentää tarkastelujaksoa 26 kuukauteen silloin, kun henkilö on työskennellyt yrittäjänä yli 16 kuukautta, mutta enintään 18 kuukautta. Huomaa kuitenkin, että tarkastelujakso ei voi olla 26 kuukautta pidempi, eli 34 kalenteriviikon työssäoloehtosi on pitänyt täyttyä 8 kuukauden aikana Jos olet yrittäjänä ollessasi täyttänyt yrittäjäkassassa työssäoloehdon ja yritystoiminnan lopetettuasi ryhdyt palkansaajaksi, eli liityt palkansaajakassaan ja eroat yrittäjäkassasta, sinulla on jälkisuoja-ajan oikeus saada yrittäjäpäivärahaa. Päivärahan maksaa palkansaajakassa, mutta päivärahan perusteena olevan tulon määrittelee se yrittäjäkassa, jonka jäsenenä olet ollut yritystoimintaa harjoittaessasi. Tämä jälkisuoja-aika on 32 viikkoa. Jos yrittäjäkassan jäsen kuukauden kuluessa palkansaajaksi ryhtymisestä ja yrittäjäkassasta eroamisesta liittyy palkansaajakassaan, hänen hyväkseen luetaan enintään 11 viikkoa työskentelyaikaa ja vakuutettuna oloaikaa yrittäjäkassassa. Jos siis olet liittynyt palkansaajakassaan kuukauden kuluessa palkansaajaksi ryhtymisestä ja olet työskennellyt vähintään 32 viikkoa palkansaajana, Sinulle tulee oikeus palkansaajan ansiopäivärahaan palkansaajan työssäoloehdon täyttymisen perusteella. Tätä ennen sinulla on oikeus päivärahaan jälkisuojan perusteella, jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä. ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA Ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömyysturvasi voi olla erilainen riippuen siitä, missä asemassa olet lähtenyt ulkomaille ja mihin olet lähtenyt. Tilanteet voidaan jakaa seuraaviin neljään ryhmään: 1. Olet työssä lähetettynä työntekijänä a. EU/ETA-maassa, jolloin ETK antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta b. Ei-sopimusmaassa, jolloin Kela antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta 2. Olet työssä EU/ETA-maassa ei-lähetettynä työntekijänä, eli paikallisen työnantajan palveluksessa 3. Olet työssä muussa sopimusmaassa ei-lähetettynä työntekijänä 4. Olet työssä muussa kuin sopimusmaassa eilähetettynä työntekijänä Lähetetty työntekijä Kun lähdet lähetettynä työntekijänä töihin joko sopimusmaahan tai ei-sopimusmaahan, ulkomailla tehty työ otetaan huomioon työssäoloehdossasi, kuten otetaan Suomessakin tehty työ. Työnantajan pitää maksaa pakolliset työantajamaksut Suomeen ja Sinun pitää säilyttää kassajäsenyytesi Suomessa. Jos jäät ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömäksi, Sinun tulee toimittaa kassalle palkkatodistus tästä ulkomaan työstä sekä ETK:n tai Kela:n todistus siitä, että olet lähetetty työntekijä. 21

Lähetetyksi työntekijäksi katsotaan henkilö, joka tekee palkkatyötä ja jonka työnantaja Suomessa lähettää hänet työhön ulkomaille ja maksaa palkan tämän ulkomaan työskentelyn ajan. Henkilön tulee kuulua lähtömaan eli Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Ulkomaan työskentely saa kestää enintään vuoden, mutta aikaa voidaan hakemuksesta pidentää pääsääntöisesti enintään viiteen vuoteen saakka. ETK antaa todistuksen niiden maiden osalta, joiden kanssa Suomella on joko monenvälinen tai kahdenkeskinen sosiaaliturvasopimus. Kela antaa todistuksen kolmansien maiden osalta, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Mikäli työskentely ulkomailla kestää yli viisi vuotta, pitää Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista hakea uudelleen. Työ EU- tai ETA-maassa Työntekijän on työttömyysturvan saamiseksi oltava vakuutettu pääsääntöisesti siinä maassa, jossa hän työskentelee. Kun lähdet työhön toiseen EU/ETA-maahan, tulee Sinun ensisijaisesti liittyä työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piiriin. Jos työntekijä asuu siis vakituisesti Suomessa ja työskentelee ulkomailla, hänen on pääsääntöisesti hankittava työttömyysvakuutus työskentelymaassa. Työssäoloehtoon Suomessa hyväksytään Suomessa tehty työ EU/ETA-maassa tehty työ lähetettynä työntekijänä tehty työ. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsee ansioturvan piiriin. Muissa maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin työssä olevat ovat automaattisesti sen piirissä. EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta Kanaali-saaria), Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Lu xemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Sveitsi ei ole EU/ETA-maa, mutta sen kanssa on ollut voimassa sopimus vapaasta liikkumisesta 1.6.2002 lähtien. Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, EU/ ETA-maassa hankkimasi vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon, mikäli toimitat palkka- ja työtodistusten lisäksi E301-todistuksen työskentelymaan viranomaiselta. Lisäksi edellytetään, että olet liittynyt Suomessa työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta työskentelymaan työttömyysturvan piirissä. Tästä syystä ulkomailta palatessa työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä myös työttömänä ollessa. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi yleensä se, että olet tietyn ajan työskennellyt siinä maassa, josta haet työttömyysturvaa. EU/ETA-maat voivat itse määritellä, kuinka pitkä tämän työskentelyjakson pitää olla. Suomessa edellytetään neljän viikon työskentelyä, eli Sinun on työskenneltävä Suomessa vähintään neljän viikon ajan sellaisessa työssä, joka kerää työssäoloehtoa, jonka jälkeen Sinun työssäoloehdossasi huomioidaan EU/ETA-maassa tehty työ. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka kuitenkin määritellään tästä Suomessa tehdystä vähintään neljän viikon työstä. Jos olet ollut EU/ETA-maassa työssä alle vuoden, ei tätä neljän viikon työskentelyä kuitenkaan edellytetä. Tällöin ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään ulkomailla tehdystä työstä. Eräistä työntekijäryhmistä on erityismääräyksiä. Tällaisia ryhmiä ovat kuljetusyritysten matkustava henkilökunta, johon sovelletaan yleensä kuljetusyritysten kotimaan lainsäädäntöä laivalla työskentelevät henkilöt, joihin sovel - letaan pääsääntöisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka lippua alus käyttää julkisyhteisöjen palveluksessa olevat lähete - tyt työntekijät, jotka kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin työskennellessään toisessa EU-maassa. Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on sovittu paluuoikeudesta, joka parantaa henkilöiden asemaa työttömyysturvan osalta, jos he ovat pohjoismaisia paluumuuttajia. Sopimuksen mukaan henkilöltä ei edellytetä neljän viikon työskentelyä ennen päivärahaoikeuden saamista, jos hän on viiden vuoden kuluessa ollut työttömyyskassan jäsen, työskennellyt vähintään yhden viikon ajan palkansaajana tai vähintään yhden jakson yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävässä työssä taikka saanut työttömyysetuuksia, joihin ei lueta työmarkkinatukea. Sinulla on siis oikeus ansiopäivärahaan muiden edellytysten täyttyessä heti palatessasi työstä muusta Pohjoismaasta, jos olet ns. paluumuuttaja. 22 ANSIOTURVAN ABC

Ruotsissa ja Tanskassa on samanlainen kassajärjestelmään perustuva työttömyysvakuutus kuin Suomessa. Näissä maissa tehdystä työstä työssäoloehtoon hyväksytään siis vain kassan jäsenenä tehty työ. Muiden Pohjoismaiden osalta hyväksytään kaikki työssäoloehdon täyttävä työ. Pohjoismaasta toiseen siirtyessä tulee uuden maan kassaan liittyä kahdeksan viikon kuluessa. Työ muussa kuin sopimusmaassa Kun olet ollut työssä ns. kolmansissa maissa paikallisen työnantajan palveluksessa, Sinun tulee Suomeen palattuasi tarkistaa, pidetäänkö Sinua ulkomaan työskentelyn aikana Suomessa asuvana henkilönä. Kela tekee päätöksen siitä, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana. Jos ulkomailla työskentelysi on kestänyt yli vuoden, ei Sinua pääsääntöisesti pidetä Suomessa asuvana. Tällöin tulet oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan vasta, kun olet täyttänyt uudelleen työssäoloehdon. Jos taas saat Suomeen palatessasi Kela:n todistuksen siitä, että Sinua pidetään edelleen Suomessa asuvana, kassa voi maksaa Sinulle päivärahaa seuraavien edellytysten täyttyessä: työskentely ulkomailla on kestänyt enintään vuoden olet säilyttänyt kassajäsenyyden Suomessa Sinun työssäoloehtosi on täyttynyt ennen ulkomaille lähtöä. Kolmannessa maassa työskentely voi siis pidentää tarkastelujaksoa, jos työtä on tehty siinä määrin ja palkkaa maksettu niin paljon, että vastaava työ Suomessa tehtynä keräisi työssäoloehtoa. Vakuutus- ja työskentelykausien siirto Työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää, että liityt Suomessa työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun lakkasit kuulumasta työskentelymaan työttömyysturvajärjestelmään. Pohjoismaiden välillä tämä siirtymäaika on kahdeksan viikkoa, jos olet pohjoismainen paluumuuttaja. Jos liittyminen tapahtuu myöhemmin, ei työssäoloehtoosi voida lukea toisessa maassa tekemääsi työtä. Koska siirtymäaika on näin lyhyt, voi ulkomailta tullessa kassaan liittyä myös työttömänä ollessaan. EU/ETA-maissa ulkonäöltään samanlainen, eli tarvittavat tiedot ovat aina samassa paikassa. Ruotsissa ja Tanskassa työttömyyskassa antaa todistuksen. Norjassa todistusten antaminen on keskitetty Grense tjänsten i Morokulien Infocenter -toimistolle. Muissa Euroopan maissa paikallinen työvoimaviranomainen antaa todistuksen. Todistus voidaan antaa muuttaessasi työhön toiseen EU/ETAmaahan tai se voidaan pyytää tarvittaessa myöhemminkin. Yleensä todistusta tarvitaan vasta, jos kohdemaassa jäädään työttömäksi, eikä siellä ole työskennelty työssäoloehtoon vaadittavaa aikaa. Jos olet jo saanut toisessa EU/ETA-maassa päivärahaa, lasketaan ne Suomessa työttömyysturvalain mukaiseen 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Toisessa maassa otettu omavastuuaika siirtyy myös, vaikka se olisi ollut lyhyempi kuin Suomessa vaadittava omavastuuaika. Toisessa maassa hankitut työskentelykaudet otetaan huomioon myös silloin, kun tarkistetaan, onko työssäoloehtosi täyttynyt uudelleen, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudestaan ja enimmäismaksuaika aloitetaan alusta. Päivärahan perusteena oleva tulo Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti niistä ansioista, jotka on ansaittu siinä valtiossa, joka vastaa etuuden myöntämisestä. Päivärahan suuruus määrätään siten Suomessa ansaittujen tulojen perusteella, kun olet ehtinyt olla työssä Suomessa vähintään neljä viikkoa. Alle vuoden EU/ETA-maassa kestäneen työskentelyn jälkeen ei vaadita neljän viikon työskentelyä Suomessa, joten palkka määritellään ulkomaan työn tulosta. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan henkilöllä on viiden vuo den paluumuutto-oikeus, joten toisesta Pohjoismaasta palatessasi Sinun palkka määritellään tästä toisessa Pohjois maassa ansaitusta tulosta. Kun palkka määritellään ulkomaan työn tulosta, muunnetaan ulkomaille ansaittu tulo hakemuksen käsittelypäivänä voimassa olevalla kurssilla Suomen viralliseksi valuutaksi. Vaihtokurssi määritellään EU:n Virallisessa lehdessä kolmen kuukauden välein. Työssäolokaudet hyväksytään Suomessa työssäoloehtoon vain, kun esität työskentelykausista sen maan viranomaisen antaman E301-todistuksen. Lomake on aina työskentelymaan viranomaisen kielellä annettu ja se on kaikissa 23

Työnhaku EU- tai ETA-maassa Voit kokonaan työttömänä työnhakijana lähteä toiseen EU/ETA-maahan työhakuun lähtömaan kustantamalla työttömyysturvalla, jos olet ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen lähtöä, et ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja rekisteröidyt työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siinä jäsenvaltiossa, johon muutat. Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei lähtömaan enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan saamiseksi tarvitset lähtömaan viranomaisen antaman E303-todistuksen, josta ilmenevät maksettavan etuuden nettomäärä; päivä, josta lähtien et enää ole lähtömaan työmarkkinoiden käytettävissä; määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika. Suomessa E303-todistuksen antaa työttömyyskassa omille jäsenilleen. Muussa EU/ETAmaassa työskenneltyäsi voit myös Suomeen palatessasi käyttää työnhakumahdollisuutta hyväksi. Esimerkiksi, jos olet työskennellyt toisessa EU/ETA-maassa yli vuoden ja jäät siellä työttömäksi, voit neljän viikon työttömyyden jälkeen tulla Suomeen työnhakuun kolmeksi kuukaudeksi, jonka kuluessa voit yrittää saada neljän viikon työssä olon kerättyä. Neljän viikon työssäolon keräämisen jälkeen olet oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa. Jos et saa työtä EU- tai ETA-maasta, on Sinun palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työvälitykseen E303-todistuksen voimassaoloajan kuluessa, jotta sinulla säilyy keskeytyksettä oikeus työttömyyspäivärahaan. Mikäli ilmoittaudut työnvälitykseen vasta todistuksen voimassaolon päätyttyä, päivärahaa ei makseta, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa. Ulkomailla oleskelu ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä on aina rinnastettava kotimaassa tapahtuvaan ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneeseen työmarkkinoilta poissaoloon. Jos henkilö on yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, ei hänellä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Siten esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa aviopuolisot muuttavat yhdessä ulkomaille ja vain toinen puoliso työllistyy siellä, ei mukana muuttaneella puolisolla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kotimaahan paluun jälkeen, jos ulkomailla oleskelu on kestänyt yli kuusi kuukautta. Jos työmarkkinoilta poissaololle on puolison osalta henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai opiskelu, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä. Rajatyöntekijä Rajatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee yhdessä maassa ja asuu muussa maassa, johon hän palaa yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on vakuutettu siinä maassa, jossa hän työskentelee. Jos olet tällainen rajatyöntekijä ja jäät osittain työttömäksi tai sinut lomautetaan, Sinun pitää hakea työttömyysetuutta työskentelymaasta. Jos jäät kokonaan työttömäksi, saat työttömyysetuutta kotimaastasi ilman neljän viikon työskentelyedellytystä. Kansainväliset järjestöt Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon. Poikkeuksena tästä on YK:n rauhanturvaajana tehty työ, joka siis hyväksytään työssäoloehdon täyttäväksi työksi. Se aika, jonka henkilö on työskennellyt sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Se siis pidentää sitä 28/24 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana henkilön pitää täyttää 43/34 viikon työssäoloehto. Tarkastelujaksoa voidaan enimmillään pidentää seitsemän vuotta. Tällaisia järjestöjä on esimerkiksi YK ja sen erityisjärjestöt. Sen sijaan esimerkiksi Punainen Risti ja erilaiset ystävyysseurat eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä, joten työskentely näissä ei pidennä tarkastelujaksoa. Merialan lisävakuutus Yleinen työttömyyskassa YTK tarjoaa jäsenilleen myös ns. merialan lisävakuutusta. Jos siis työskentelet ulkomaisessa ulkomaan liikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, on sinulla mahdollisuus hankkia työttömyysturva tällaisen lisävakuutuksen avulla. Muutoinhan työttömyysturvaa ei olisi. Kysymys on ns. mukavuuslippulaivoilla työskentelevien ansioturvan järjestämisestä. Merialan lisävakuutuksen saamisen edellytyksenä on normaali ansioturvan työssäoloehdon täyttyminen siten, että siihen voidaan lukea myös työ ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa. Mikäli työssäoloehto koostuu sekä kotimaan työskentelystä 24 ANSIOTURVAN ABC

että ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa tehdystä työstä, työttömyysturva määräytyy sen mukaan, kumpaa työtä on enemmän. Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut Yleisen työttömyyskassan jäsenilleen tarjoaman merialan lisävakuutuksen vakuutusmaksun suuruudeksi 51 euroa kuukaudessa vuodelle 2009. Maksettavan päivärahan suuruudeksi on vuodelle 2009 vahvistettu 44,00 euroa päivässä. Päiväraha ei sisällä lapsikorotuksia eikä sen täysi määrä saa olla suurempi, kuin mitä ansiopäivärahan suuruudesta on työttömyysturvalaissa säädetty. MUUT ETUUDET Koulutustuki Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalla kassan jäsenellä on oikeus saada ansiopäivärahan suuruista koulutustukea. Edellytysten täyttyessä koulutustuki voidaan maksaa korotetulla ansio-osalla tai työllistymisohjelmalisällä korotettuna. Perusedellytys koulutustuen saamiseen on työssäoloehdon täyttyminen kassan jäsenyyden aikana. Lisäksi edellytetään, ettei työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika ole tullut täyteen ennen koulutuksen alkamista. Koulutukseen osallistuvan tulee myös olla julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain tarkoittamalla tavalla työtön tai työttömyysuhan alainen. Eräät sosiaalietuudet estävät kokonaan koulutustuen saamisen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, kuntoutusrahalain tai työntekijäin eläkelain mukainen kuntoutusraha sekä ansionmenetyskorvaus tapaturmavakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Sairasvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta voidaan kuitenkin maksaa koulutustukea. Osa sellaisista etuuksista, jotka estäisivät työttömyyspäivärahan maksamisen, vaikuttavat vain vähentävästi koulutustuen määrään. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi täydet työkyvyttömyyseläkkeet, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitoraha. Ne etuudet, jotka ovat vähentäviä työttömyyspäivärahassa, ovat vähentäviä myös koulutustuessa. Poikkeuksena on lastenhoidon tuki, joka on vähentävä etuus vain, jos tuki maksetaan koulutustuen hakijalle. Koulutuksen aikana ansaittu palkka tai muu työtulo sekä eräät sosiaalietuudet vaikuttavat vähentävästi koulutustuen määrään. Vähennettyä koulutustukea määriteltäessä tulot otetaan huomioon eri tavalla kuin määriteltäessä vähennettyä tai soviteltua työttömyyspäivärahaa. Vähennetty tuki lasketaan siten, että koulutustuki ja 80 prosenttia saadun tulon suojaosan ylittävästä osasta voivat kuukaudessa yhteensä nousta määrään, joka koulutustukena olisi muuten voitu maksaa. Lisäksi vähennettyyn koulutustukeen sovelletaan työttömyysturvalain 90 prosentin sääntöä ja 100 prosentin sääntöä. Työnantajalta saatu taloudellinen etuus tai irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus jaksotetaan henkilön viimeisimmän työsuhteen palkan perusteella työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksotusajankohta määrittää sen ajanjakson, johon etuuden vaikutus kohdennetaan. Koulutustuen määrään saatu etuus vaikuttaa siten, että koulutustuki maksetaan vähennettynä niiltä maksujaksoilta, joihin etuuden jaksotus ulottuu. Täyden suojaosan määrä on 127 euroa kuukaudessa. Jos suojaosa 127 euroa ylittyy, maksetaan koulutustuki vähennettynä. Vähennettynä maksettuja koulutustuki päiviä ei lasketa mukaan sovitellun päivärahan enimmäismaksuaikaan. Lisäksi koulutusajalta maksetaan koulutukseen osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena 8 euron suuruista ylläpitokorvausta. Työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistuvalle ylläpitokorvaus maksetaan korotettuna. Jos koulutus tapahtuu työssäkäyntialueella, mutta kotikunnan ulkopuolella ja koulutuksesta aiheutuu majoituskustannuksia, joista on esitetty selvitys, voidaan ylläpitokorvaus maksaa niin ikään korotettuna. Korotetun ylläpitokorvauksen määrä on 16 euroa päivältä. Kumpikin edellä mainituista korvauksista on verotonta. Mikäli koulutustukea ei jää maksettavaksi esimerkiksi koulutusajan tulojen määrän tai muun syyn vuoksi, oikeutta verottomiin korvauksiinkaan ei ole. Koulutusajan lomajaksoilta ei myöskään makseta korvauksia, ellei lomajaksoihin sisälly koulutukseen kuuluvaa työharjoittelua. Ulkomailla järjestettävään koulutukseen osallistuvalle maksetaan ylläpito- ja majoituskustannusten korvauksena 50 prosenttia kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa kassalle työvoimapoliittista koulutusta koskevan lausunnon. Lausunnosta käyvät ilmi muun muassa koulutuksen alkamis- ja päättymispäivämäärä, 25

työttömyysuhan alaisuus, mahdolliset lomajaksot sekä oikeus korotettuun ylläpitokorvaukseen. Koulutustukea haet koulutustukihakemuksella. Koulutustukea sekä verottomia etuuksia maksetaan viideltä päivältä viikossa neljän viikon jaksoissa. Maksettuja koulutustukipäiviä ei oteta huomioon työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaa laskettaessa. Koulutustukipäiviä ei oteta huomioon myöskään korotetun ansio-osan 150 päivän enimmäismaksuaikaan. Koska koulutustuki haetaan ja sitä maksetaan yhden hakemuksen perusteella koko koulutuksen ajan, Sinun tulee koulutustukea saadessasi erikseen ilmoittaa kassaan koulutuksen aikana tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi työssäolosta, sosiaalietuuden saamisesta tai koulutuksen keskeytymisestä. Koulutustuen maksamisen edellytykset voidaan tällöin heti tutkia ja näin vältytään mahdolliselta etuuksien takaisinperinnältä. Mikäli hakijalla on oikeus työllistymisohjelmalisään, sitä voidaan maksaa koulutustukena enintään 185 päivältä. Koulutuspäiväraha Omaehtoiseen koulutukseen hakeutuvalle työttömälle voidaan maksaa koulutuspäivärahaa. Koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö on koulutuksen aloittaessaan työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Koulutuspäivärahaa maksetaan ansiopäivärahan suuruisena, jos olet täyttänyt ansiopäivärahan saamisen edellytykset eli olet täyttänyt työssäolo- ja jäsenyysehdon. Jos työssäoloja jäsenyysehtosi täyttyy vasta koulutuksen aikana, ei Sinulle kuitenkaan synny oikeutta ansiopäivärahan suuruiseen koulutuspäivärahaan kesken koulutuksen. Koulutuksen tulee olla ammatillisia valmiuksia edistävää, päätoimista, yhdenjaksoista ja sen tulee tapahtua julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Koulutuksen tulee lisäksi aina olla vähintään 20 opintoviikon laajuista. Oppilaitos ratkaisee, täyttääkö koulutus koulutuspäivärahan saamisen edellytykset, joten asia kannattaa varmistaa ennen hakemuksen jättämistä. Oppilaitos antaa pyynnöstä todistuksen asiasta. Koulutuspäivärahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistoista ja kassan nettisivuilta saatavalla erillisellä hakulomakkeella. Liitä hakemukseen oppilaitoksen antamat todistukset opiske lusta koulutuspäivärahalla. Todistuksia on saatavana muun muassa opetusministeriön kotisivuilta. Lähetä myös selvitys koulutuspäivärahaan vaikuttavista tuloista ja niiden muutoksista. Tukea on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa koulutuksen aloittamisesta. Hakemus toimitetaan kassalle, joka tarkistaa vakuutus- ja työssäoloehdon täyttymisen ja muut koulutuspäivärahan saamisen edellytykset. Koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että koulutuksen aloittaessasi olet työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja olet saanut viimeisen vuoden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 työttömyyspäivältä. Mikäli koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan, koulutuspäivärahan saaminen ei edellytä 65 työttömyyspäivää ennen koulutuksen alkamista. Työttömyyspäiväedellytysten täyttymistä määriteltäessä soviteltu työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha muunnetaan vastaamaan täysiä työttömyyspäivärahapäiviä. Päivät, jolloin henkilö on saanut vähennettyä työttömyysetuutta, huomioidaan kuten täysi työttömyyspäiväraha. Työharjoitteluun, työelämävalmennukseen taikka työvoimakoulutukseen maksettua työmarkkinatukea ei lasketa työttömyyspäivärahapäiviksi. Koulutuspäivärahan saaminen edellyttää lisäksi, että olet työskennellyt työmarkkinoilla yhteensä 10 vuoden ajan ja/tai 1.1.2007 alkaen sinulla on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden ajalta. Tähän työhistoriaan luetaan kaikki eläkelakien piiriin kuuluva ansiotyö ja yritystoiminta, myös siis ennen 23. ikävuotta tehty työ. Työhistorian laskennassa kassa käyttää Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin taikka Kuntien eläkevakuutuksen rekisteriotteita. Työhistoriaan voidaan työhön rinnastettavina aikoina ottaa huomioon esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaa-aika ja varusmies- tai siviilipalvelusaika. Työssäoloajasta voi enintään neljännes olla näitä työhön rinnastettavia aikoja. Työ ja työhön rinnastettava aika voidaan lukea työhistoriaan vain kerran. Kun henkilö on saanut koulutuspäivärahaa tiettyyn opintokokonaisuuteen, vaaditaan uuden koulutuspäivärahaoikeuden syntymiseksi, että henkilö täyttää uudelleen työttömyysaika- ja työskentelyaikaedellytyksen. 26 ANSIOTURVAN ABC

Maksetut koulutuspäivärahapäivät otetaan huomioon työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajassa. Jos koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on ollut 65 maksettua työttömyyspäivärahapäivää koulutuksen alkaessa, koulutuspäiväraha- ja työttömyyspäivärahapäivien määrä voi olla yhteensä enintään 565 päivää. Jos koulutus on sisältynyt työllistymisohjelmaan ja se on alkanut ennen kuin työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea on maksettu 65 päivältä, ennen koulutusta maksetut työttömyyspäivärahapäivät otetaan huomioon enimmäismaksuaikaan lisäämällä maksetut päivät 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Edellä mainittuja enimmäismaksuaikoja sovelletaan 1.1.2006 ja sen jälkeen alkaneisiin koulutuksiin. Jos koulutus on alkanut ennen 1.1.2006, voidaan koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa maksaa yhteensä enintään 586 päivältä. Jos enimmäismaksuaika tulee täyteen eikä koulutuspäivärahaa ole maksettu 500 päivältä, on henkilöllä oikeus koulutusajalta työmarkkinatuen suuruiseen koulutuspäivärahaan siihen saakka, kun henkilö on saanut koulutuspäivärahaa 500 päivältä. Koulutuspäivärahan maksamista ei aloiteta alusta, vaikka hakija täyttäisi uuden työssäoloehdon kesken koulutuksen. Jos kuitenkin hakijan työttömyys jatkuu koulutuksen jälkeen, alkaa ansiopäivärahan enimmäismaksuajan laskeminen alusta ansiopäivärahaoikeuden alkaessa. Koulutuspäivärahaan ei ole oikeutta yli kaksi viikkoa kestävän työn ajalta. Oikeutta koulutuspäivärahaan ei myöskään ole, jos opiskelija saa opintotukea koulutuspäivärahan perusteena olevien opintojen taikka muiden päätoimisten opintojen suorittamiseen. Lisäksi koulutuspäivärahan maksamisen estävät samat sosiaalietuudet kuin ansiopäivärahan maksamisen. Samoin koulutuspäivärahan maksamista rajoittavat työttömyysturvalain 3 luvun rajoitukset, joita ovat muun muassa lomakorvauksen jaksottamista, taloudellista etuutta ja irtisanomisajan palkkaa koskevat säännökset. Jos koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan ja alkaa ennen kuin työttömyysturvalain mukainen omavastuuaika on ehditty asettaa ansiopäivärahan yhteydessä, omavastuuaika asetetaan ennen koulutuspäivärahan maksamista. Mikäli omavastuuaika on asetettu ansiopäivärahaa maksettaessa, koulutuspäiväraha maksetaan ilman omavastuuaikaa. Omavastuuaikaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1.1.2006 tai sen jälkeen alkaneisiin koulutuksiin. Koulutuspäivärahan saamiseksi opiskelijan on säännöllisesti osallistuttava opetussuunnitelman mukaiseen koulutukseen. Lisäksi opiskelijan tulee edistyä opinnoissaan. Koulutus katsotaan keskeytyneen, jos opiskelija on ollut poissa ilman hyväksyttävää syytä opetussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta siten, ettei hän ilmeisesti kykene suoriutumaan suunnitelman mukaisista opinnoista, tai jos hän on muuten olennaisesti laiminlyönyt opintojaan. Tällöin oikeutta koulutuspäivärahaan ei ole. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Samalla työnantajan on sitouduttava vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Vuoden 2003 tammikuun 1. päivän jälkeen tehtyihin vuorottelusopimuksiin noudatetaan lakia, jonka voimassaoloa on jatkettu vuoden 2009 loppuun siten, että tätä lakia sovelletaan vuorotteluvapaisiin, joista koskeva vuorottelusopimus tehdään 31.12.2009 mennessä, jos vuorotteluvapaa pidetään 31.12.2010 mennessä. Työhistoriaedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 10 vuotta ja/tai 1.1.2007 alkaen sinulla on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden ajalta. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Ajasta voi enintään neljännes olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäoloedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon. 27

Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 75 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan kesto Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen on kertynyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta. Vuorottelusopimus Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on kuitenkin 80 prosenttia, jos olet ollut vähintään 25 vuotta em. työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana. Rajoitukset Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta saat työnantajaltasi palkkaa, olet kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa toisen työnantajan palveluksessa, saat sairauspäivärahaa tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vuorotteluvapaan aikana saatu palkka ja muu työtulo sekä eräät lakisääteiset etuudet otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa samoin kuin työttömyysturvalaissa sovitellun päivärahan maksamisesta säädetään. Hakeminen Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on saatavana työ- ja elinkeinotoimistoista. Muutoinkin vuorot teluvapaasta saa lisätietoja työ- ja elinkeinotoimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta www.mol.fi. Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea kassan www-sivujen päivärahalaskurilla. Palkka /kk Päiväraha /pv Vuorottelu 70 % Vuorottelu 80 % 1000,00 1200,00 1400,00 1600,00 1800,00 2000,00 2200,00 3000,00 3500,00 4000,00 4500,00 5000,00 6000,00 34,08 38,08 42,08 46,08 50,08 54,07 58,07 67,57 72,01 76,45 80,90 85,34 94,22 23,86 26,66 29,46 32,25 35,05 37,85 40,65 47,30 50,41 53,52 56,63 59,74 65,95 27,27 30,47 33,66 36,86 40,06 43,26 46,46 54,06 57,61 61,16 64,72 68,27 75,38 Vuorottelukorvauksen määrä 2009 28 ANSIOTURVAN ABC

TYÖTTÖMYYSELÄKE Työttömyyseläkettä voi saada ennen vuotta 1950 syntynyt pitkäaikaistyötön. Voit saada työttömyyseläkettä, jos olet täyttänyt 60 vuotta ollut työssä vähintään viisi (5) vuotta viimeisen viidentoista (15) vuoden aikana ja olet saanut Kelan tai työttömyyskassan maksamaa työttömyyspäivärahaa enimmäismäärän eli 500 päivää. Kassa lähettää jäsenilleen automaattisesti todistuksen eläkkeen hakemista varten. Tietoa työttömyyseläkkeestä ja itseäsi koskevista eläkkeen edellytyksistä saat Eläketurvakeskuksesta, puh. 010 7511/ työttömyyseläkeneuvonta tai www.etk.fi tai omasta työeläkeyhtiöstäsi. Työttömyyseläke korvataan tulevaisuudessa ns. lisäpäivärahaoikeudella. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka tulee jäämään työttömyyseläkkeen ulkopuolelle. Toimeentulo turvataan näiden henkilöiden kohdalla jatkossa työttömyysturvan lisäpäivillä. Lisäpäiväoikeutta ja päivärahan määrää on selostettu tässä tietopaketissa tarkemmin oman otsikon alla. PALKKATURVA Jos Sinulle on työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi jäänyt saamatta työsuhteesta johtuvia saatavia, voit hakea niitä tietyin edellytyksin palkkaturvasta. Saatavan tulee olla riidaton. Palkkaturvana voidaan maksaa vain sellainen saaminen, jota koskeva hakemus on jätetty kolmen (3) kuukauden kuluessa saamisen erääntymisestä. Hakemuslomakkeen ja lisätietoja palkkaturvasta saat työ- ja elinkeinotoimistosta tai TE-keskusten työvoimaosastoilta, www.te-keskus.fi. Myös työministeriön sivuilta www.mol.fi löydät tietoa palkkaturvasta. TYÖTTÖMYYSTURVATIETOA Hyvä muistaa Osa-aikatyö, lyhennetty työviikko tai työpäivä sekä työttömänä vastaanotettu enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö maksetaan ns. soviteltuna päivärahana, jota on käsitelty tarkemmin oman otsikon yhteydessä. Jos sairastut työttömänä, voit saada ansiopäivärahaa sairasajan omavastuuajalta, mikäli olet ollut päivärahan saajana välittömästi ennen sairastumista. Jos kysymys on lyhennetystä työajasta, ilmoita työnantajan maksamat sairaspäivät. Liitä mukaan kopio Kelan sairauspäivärahapäätöksestä tai mikäli sairaus on kestänyt enintään omavastuuajan, liitä mukaan kopio lääkärintodistuksesta. Muista pitää työhakemuksesi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa. Ota itsellesi kopio päivärahahakemuksesta. Saapuvat päivärahahakemukset rekisteröidään päivittäin. Voit tarkistaa hakemuksen saapumisen kassan Sähköisestä asioinnista osoitteesta www.ytk.fi. Kassa maksaa ansiopäivärahat tileille joka arkipäivä. Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa maksettaessa. Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen Työttömyyskassalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muiden sille säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä, työnantajalta, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta. Työttömyyskassa saa sähköisesti tiedot Kela:n maksamista etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin. Työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamista varten työvoimatoimikunnalta tai työ- ja elinkeinotoimistolta työttömyyskassaa sitova työvoimapoliitti nen lausunto työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä rangaistuslaitokselta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 :ssä tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistus- tai pakkolaitokseen. 29

Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava asianomaiselle työttömyyskassalle, jos ansiopäivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki. Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja työja elinkeinotoimistolle ja työvoimatoimikunnalle työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Salassapitosäännösten estämättä voidaan edellä mainittuja tietoja luovuttaa edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassalla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa, työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilö tietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten sekä poliisija syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassat luovuttavat Kelalle ja työvoimaviranomaiselle sähköi sesti tietoja maksamistaan etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta Kelan tai maksamiin etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon perusteita, ei kuitenkaan saa luovuttaa. Työttömyysturvalaki 13 luku. Päivärahan hakijan velvollisuus tietojen antamiseen Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle. Työttömyysturvalaki 11 luku 2. Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä Jos olet tyytymätön kassan päätökseen, voit hakea siihen muutosta työttömyysturvalautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen jälkeen, kun sait tiedon kassan kirjallisesta päätöksestä. Liitä valituskirjelmään se kassan päätös, johon valitus kohdistuu. Valittajan katsotaan saaneen tiedon kassan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä. Toimita valitus työttömyyskassaan, jonka on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos olet tyytymätön työttömyysturvan muutoksenlautakunnan päätökseen, saat hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. Työttömyysturvan väärinkäytökset Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Jos työttömyyspäivärahaa hakiessasi jätät ilmoittamatta saamaasi tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta tai muusta, saatat syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen. Työttömyyskassojen velvollisuus on ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että täytät päivärahahakemuksen huolellisesti ja muistat ilmoittaa työttömyystilanteessasi tapahtuneet muutokset. Työttömältä edellytetään huolellisuutta ja sinulla itselläsi on velvollisuus selvittää työttömyysetuuden saamiseen liittyvät rajoitukset. Maksetun etuuden takaisinperintä Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut päivärahat on perittävä takaisin. Kassa on lisäksi tilivelvollinen etuuksina maksamistaan varoista. Yleisimpiä väärinkäsityksiä ovat aiheuttaneet esim. satunnaisten palkkatulojen, saadun sosiaalietuuden tai lomautuksen aikana saadun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen. 30 ANSIOTURVAN ABC

Jos taas olet saanut työttömyyspäivärahaa samalta ajalta, jolta Sinulle myönnetään takautuvasti eläkettä tai muita jäljempänä lueteltuja etuuksia, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyyspäivärahan eläketai vakuutuslaitoksen myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Tällaisia eläkkeitä ja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke, luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha. Mikäli Sinulle takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla mahdollista, että tietyin edellytyksin voidaan luopua takaisinperinnästä siltä osin kuin sitä ei saada perittyä em. etuudesta. Ilmoita päivärahahakemuksessa kaikki työssäolojaksot, myös lyhyet, sairaspäivät, lomapäivät, ulkomaanmatkapäivät, sosiaalietuuksiin tulleet muutokset ym. päivärahaoikeuteen vaikuttavat tekijät. Väärin perustein maksetut etuudet peritään työttömyysturvalain ja kassan sääntöjen mukaisesti takaisin. Vilpillisyys voi johtaa kassasta erottamiseen ja mainittuun tutkintapyynnön tekemiseen poliisi viranomaisille. Ansiopäivärahasta, koulutuspäivärahasta ja koulutustuesta ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna kahdella (2) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos ansiopäiväraha, koulutuspäiväraha tai koulutustuki maksetaan korotetulla ansio-osalla tai työllistymisohjelmalisällä korotettuna, toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna neljällä (4) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, ei ennakonpidätysprosenttia koroteta 2 tai 4 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta. Jos suorituksen maksaja ei ole saanut ennakkoperintälain 10 :ssä tarkoitetulla tavalla pidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja eikä verovelvollinen esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti: Työttömyysturvalain mukainen korvaus ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti Euroa/päivä % 0,17 26,00 20 26,01 39,00 25 39,01 51,00 30 51,01 66,00 35 66,01 100,00 40 100,01 156,00 45 156,01 50 Huomaa! Työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut ennakonpidätykset. Myös suorittamastasi jäsenmaksusta menee tieto suoraan verottajalle. Ilmoitamme verottajan mahdollisesta uudesta päätöksestä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä vuodelle 2009 sivuillamme osoitteessa www.ytk.fi. Työttömyysetuuksien verotus Verohallituksen päätöksen dnro 1581/31/2007, (annettu 31.12.2007) mukaan työttömyysturvaetuuksista on ennakonpidätykset tehtävä vuodesta 2008 alkaen seuraavasti: 31

VINKKEJÄ OIKEUDELLISTA NEUVONTAA TARVITSEVILLE Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa, tässä muutama hyödyllinen vinkki Sinulle. Työsuojelupiiri neuvoo Työsuojelupiireiltä saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista. Paikalliset työsuojelutarkastajat neuvovat myös näissä kysymyksissä. www.doshnet.fi OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa palvelupuhelimessa Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo 9-17 numerossa 0600 19933. Tietoa löytyy myös www. opuslex.fi -osoitteesta. Opuslex on 21:n Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on 50 lakimiestä. Neuvonnan piiriin kuuluvat kaikki riita-asiat, myös työsuhteen ongelmat. Neuvoja voi saada lakien ja yleisten periaatteiden sisällöstä. Tällaisia ovat mm. työehtojen muuttaminen, työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen, vuosiloma, työaika, tasa-arvo, syrjintä ja tietysti niihin liittyvät korvausasiat. Sen sijaan työehtosopimusten sisältöön (esim. palkkataulukot, minimipalkat, pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä esim. työsuojelupiirin puoleen. Huomaa, että useimmat työehtosopimukset löytyvät valtion säädöstietopankin www.finlex.fi -sivuilta. OpusLex-asiantuntijat antavat palvelunumerossa neuvoja myös muissa lakiasioissasi, kuten avioero-, testamentti-, perinnönjako- tai elatusapuriidoissa, rikosasioissa, vahingonkorvausriidoissa tai asunto- ja kiinteistökauppariidoissa. OpusLexin kotisivuilta www.opuslex.fi löytyy laaja artikkelikirjasto ja tuomioistuimen toimintaa esittelevä sivu. Kartasta näet miten verkosto peittää Suomen eri talousalueet. Klikkaamalla kaupunkia pääset lähimmän kaupungin toimiston kotisivuille, josta saat tarkempaa tietoa toimiston osaamisesta. Neuvonta ei ole kassan palvelua. Asianajajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina. Kokemus on osoittanut, että jäsenet ovat saaneet hyvät neuvot ongelmiinsa tämän verkoston kautta. Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea saat maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissasi. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa Sinut tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen. Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse. Lähinnä asuinpaikkaasi olevan asianajajapäivystyspaikan ja päivystysajat saat helposti selville sivuilta www.asianajajaliitto.fi/asianajajapaivystys. Valtion oikeusaputoimistot julkiset oikeusavustajat Neuvontaa ja oikeusapua voit saada myös valtion ylläpitämistä oikeusaputoimistoista, joita tällä hetkellä on ympäri maata 67. Ne sijaitsevat yleensä käräjäoikeuspaikkakunnilla. Toimistoissa työskentelee n. 220 oikeusavustajaa. Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asi - oi s sa. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe- ja perintöoikeuden alaan, sopimus- ja velkasuhteisiin, kaupankäyntiin, vuokrasuhteisiin, oikeudenkäynteihin, rikosasioihin, työoikeuden alaan tai sosiaalilainsäädäntöön liittyvät asiat. Työsuhteisiin liittyvistä asiakokonaisuuksista voidaan esimerkkeinä mainita työsopimuksen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan, työehtojen muuttamiseen tai palkkasaataviin liittyvät asiat. Oikeusapua voi saada joko korvauksetta tai vain omavastuuosuutta vastaan. Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta. Perittävät kulut määräytyvät hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus. Parhaiten pääset eteenpäin, kun soitat valtakunnalliseen Oikeusapuohjaus-puhelinnumeroon 0100 86200. Numerossa palvellaan maanantaista perjantaihin klo 9-15. 32 ANSIOTURVAN ABC

TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYDESTÄ Yleistä Työttömyysturvalain mukaan maassamme on kaksi päivärahajärjestelmää. Kansaneläkelaitos maksaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiosidonnaisia etuuksia, joita ovat työttömyyspäiväraha, koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorottelukorvaus. YTK tarjoaa myös ns. mukavuuslippulaivoilla työskenteleville jäsenilleen merenkulkualan lisävakuutuksen. Työttömyyskassa on julkista tehtävää hoitava, keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö. Maassamme on 34 palkansaajille tarkoitettua työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjäkassaa. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Kaikista kassoista saa samansuuruisen päivärahan samansuuruisesta palkasta, sillä päiväraharatkaisut perustuvat lainsäädäntöön ja valvovan viranomaisen antamaan ohjeistukseen. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää kassan jäsenten yhdenvertaista kohtelua. Keskeisimpiä lakeja, joita työttömyyskassat soveltavat, ovat työttömyyskassalaki, työttömyysturvalaki sekä koulutustukea, koulutuspäivärahaa ja vuorotteluvapaata koskevat lait, niitä täydentävät asetukset sekä palkanmääritysasetus. Niin ikään työsopimuslain ja työehtosopimusten tunteminen on välttämätöntä. Kassojen toimintaan sovelletaan hallintolakia. Työttömyyskassan jäsenmaksun suuruuden vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto ottaen huomioon kassan maksamat etuudet, hallintokulut sekä tasoitusrahaston suuruuden. Näin ollen mm. kassan vakavaraisuus ja jäsenten työttömyysaste vaikuttavat jäsenmaksun määräytymiseen. Jäsenyydestä YTK on palkansaajakassa, joten on välttämätöntä, että jäsenyyttä hakeva on työssä palkansaajana ja saa palkkaa. Näin ollen esim. toimeksiantosopimuksin tehtävä työ, ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen Yleinen työttömyyskassa YTK:hon. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä. Jäsenyyden säilyttäminen ja eroaminen Kassan jäsenen tärkein velvollisuus on huolehtia vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta ajallaan. Vain maksamalla jäsenmaksun säilytät jäsenyytesi ja oikeutesi työttömyysturvaan. Se on ehdoton edellytys. Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksu on kiinteä, kalenterivuodeksi vahvistettu jäsenmaksu. Jäsenmaksun vahvistaa vuosittain Vakuutusvalvontavirasto. Koska kyseessä on kalenterivuosikohtainen jäsenmaksu, se maksetaan täysimääräisenä, vaikka Yleiseen työttömyyskassaan liittyminen tai Yleisestä työttömyyskassasta eroaminen tapahtuisi kesken vuotta. Muista, että jäsenmaksu tulee maksaa myös silloin, kun olet esim. opiskelemassa, äitiyslomalla, hoitovapaalla tai varusmiespalveluksessa. Liittymistä seuraavana vuonna ja sen jälkeen jäsenmaksulasku postitetaan Sinulle automaattisesti alkuvuoden aikana. Mikäli olet postin Netposti-palvelun asiakas ja valinnut lähettäjäyritysten joukosta Yleinen työttömyyskassa YTK:n, lasku toimitetaan Sinulle Netpostin kautta sähköisesti. Palvelu löytyy osoitteesta www.netposti.fi. Kassan jäsenmaksu voidaan periä myös maksetusta etuudesta. Jäsenellä on oma-aloitteinen velvollisuus pitää yhteystietonsa ajan tasalla. Muista ilmoittaa osoitteenmuutokset, nimenmuutokset tai vaikkapa sähköpostiosoitteen muutos työttömyyskassaan. Helpoiten se käy sähköisen asioinnin kautta osoitteessa www.ytk.fi. (Käyttäjätunnuksena sähköisessä asioinnissa on jäsennumerosi ja salasanan ensimmäisellä kirjauskerralla postinumero. Salasana tulee vaihtaa ensimmäisen kirjauskerran yhteydessä.) Tietojesi muutoksista voit ilmoittaa myös sähköpostitse tai puhelimitse. Työpaikan tai palkkauksen muutoksista ei tarvitse ilmoittaa. Vain siinä tapauksessa, että olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta tai olet siirtynyt pysyvästi pois kassan toimialalta, Sinun tulee erota kassasta. Yrittäjäksi ryhtyessäsi Sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt heti yrittäjäkassan jäseneksi tai voit säilyttää kassan jäsenyyden enintään tuon puolentoista vuoden ajan. Tällöin kyseessä on ns. jälkisuoja-aika (katso tarkemmin kohdasta Yrittäjyys ja jälkisuoja). Jos haluat päättää jäsenyytesi, Sinun on lähetettävä kassalle kirjallinen eroilmoitus. Puhelimitse jäsenyyttä ei voi päättää. Ilmoituksen voi lähettää kotisivujemme kautta, sähköpostilla, postitse tai faksilla. 33

Kassasta erottaminen Mikäli laiminlyöt jäsenmaksun maksamisen, kassa voi erottaa Sinut jäsenyydestä. Käytännössä erottaminen tapahtuu seuraavan vuoden aikana taannehtivasti siitä ajankohdasta, josta jäsenmaksu on maksamatta. Maksumuistutuksessa on kerrottu, mihin jäsenmaksun laiminlyönti johtaa. Muut perusteet erottamiselle ovat siirtyminen pysyvästi pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin (yrittäjänä toimiminen yli 18 kuukauden ajan) sekä syyllistyminen työttömyyskassalain 4 :n mukaiseen väärinkäytökseen. Jäsenen kuulemisen jälkeen kassa voi erottaa jäsenen. Erottamisen ajankohdaksi tulee tällöin päätöksen tekoajankohta. Edellä mainittuihin päätöksiin on muutoksenhakuoikeus. Siirtyminen kassasta toiseen Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Tällöin on syytä lähettää ensin jäsenhakemus uuteen työttömyyskassaan. Saatuasi varmistuksen jäsenyytesi hyväksymisestä, toimita eroilmoitus edelliseen työttömyyskassaan, sillä kahden kassan jäsen et voi olla. Näin työttömyysturvasi jatkuu katkoksitta, ja siirtyminen kassasta toiseen tapahtuu ns. vanhana jäsenenä. Tällöin myös hankkimasi työssäoloaika ja jäsenenä oloaika säilyvät ja siirtyvät mukanasi. Kassasiirron yrittäjäkassasta palkansaajakassaan tulee tapahtua yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta. Tällöin voit lukea palkansaajan työssäoloehtoon yrittäjäkassassa hankkimaasi työssäoloehtoa enintään 11 viikkoa. Mikäli olet jo ehtinyt erota entisestä työttömyyskassastasi, työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä kassassa voidaan laskea hyväksesi vain, jos liityt uuteen kassaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä kassasta. Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, liityt uuteen kassaan ns. uutena jäsenenä, jolloin työssäoloehtoon vaadittavien työssäoloviikkojen kerääminen alkaa alusta eikä kyseessä ole kassasiirto. On myös muistettava, että vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti jäävä työssäoloaika, jolloin siis et ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei ole vakuutettuna oloaikaa eikä siten kerrytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Tämän vuoksi suositellaan menettelytapaa, joka edellä on ensin esitetty. Joka tapauksessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että asianmukaiset velvoitteet edelliseen työttömyyskassaan on hoidettu eroamisajankohtaan asti. Työttömyyskassan jäsenen oikeuksista Yleinen työttömyyskassa YTK:n kotisivuilla www.ytk.fi on runsaasti keskeisintä tietoa työttömyysturvan saamisen edellytyksistä ja ohjeita, miten työttömäksi joutuneen henkilön tulee menetellä. Siellä on myös laajahko oikeustapausrekisteri sekä usein kysyttyä -osio. Kotisivuilla on luettavissa myös yleistä tietoa maamme työttömyyskassajärjestelmästä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla www.tyj.fi on niin ikään monenlaista tietoa näistä asioista. Tärkeää on huomata, että työttömyyskassan jäsenyydellä ei ratkaista työttömäksi jääneen henkilön oikeutta päivärahaan, vaan oikeus tulee ratkaistavaksi vasta vakuutustapahtuman hetkellä eli käytännössä työttömyyden alkaessa. Keskeisin asia on muistaa, että sekä irtisanotun että lomautetun henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan ei koskaan ala ennen työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumista. Hoida se asia ensin kuntoon. Lisäksi edellytetään aina, että jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet. Näiden ja muidenkin edellytysten täyttyessä Sinulla on oikeus saada työttömyyskassoista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, koulutustukea, koulutuspäivärahaa tai vuorottelukorvausta. Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet Työttömyysetuuksien rahoituksesta on olemassa sekä laki että asetus. Niiden mukaan valtio vastaa työttömyyspäivärahojen, koulutustukien, koulutuspäivärahojen sekä vuorottelukorvauksien perusturvaksi katsottavasta osuudesta. Vuonna 2009 tämä osuus on 25,63 / pv. Työttömyyskassat rahoittavat kassan jäsenmaksutuloilla 5,5 % etuusmenoista. Työttömyysvakuutusrahasto huolehtii yllä mainittujen etuuksien rahoituksesta niiltä osin kuin valtio tai työttömyyskassa ei niistä vastaa. Työttömyysvakuutusrahasto hallinnoi työnantajilta ja työntekijöiltä kerättyjä työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanotun henkilön työttömyyspäivärahasta maksaa vuonna 2009 valtio 25,63 euroa, työttömyyskassa 5,5 % ja loppuosasta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto. Valtio ei osallistu lainkaan lapsikorotusten, lomautuspäivärahojen eikä ns. lisäpäivien rahoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että esim. lomautettuna olevan henkilön päivärahan rahoituksesta työttömyyskassalta tulee 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto vastaa 94,5 % osuudesta. 34 ANSIOTURVAN ABC

TIETOA YTK:STA Yleinen työttömyyskassa YTK on Suomen suurin työttömyyskassa. YTK on ammattimainen ansioturvan vakuuttaja, jolla on yli 270.000 jäsentä ja 120 hengen henkilökunta. Kassa maksaa vuosittain etuuksia yli 220 miljoonaa euroa ja hoitaa kymmenien miljoonien eurojen tasoitusrahastoa. YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan. Tämä tarkoittaa, että sinulla on työttömyyden aikana oikeus ansiosidonnaisiin etuuksiin. Jos et ole työttömyyskassan jäsen, saat Kelasta pelkän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen. YTK:n tunnuslause: Ansioturvasi vakuuttaja, korostaa sitä, että YTK tarjoaa ansioturvaa pahan päivän varalta lähes joka yhdeksännelle suomalaiselle palkansaajalle. YTK:n jäseneksi pääsee jokainen suomalainen palkansaaja. Ansioturvan hankkiminen on helppoa: jäseneksi voi liittyä sähköisesti tai tilaamalla kassasta liittymislomakkeen. Vuosi 2009 on YTK:n 18. toimintavuosi. Kassan jäsenmäärä kasvaa edelleen ja kassan talous on vakaalla pohjalla. YTK on voittoa tuottamaton yhteisö, joka rahastoi ylijäämän tasoitusrahastoon. YTK:n toimipiste ja organisaatio YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidetaan kaikki palvelut. Tehokas puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi mahdollistavat toiminnan Loimaalta, vaikka jäsenet tulevat kaikkialta Suomesta. YTK:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talousjohtaja Jouni Niuro ja palvelupäällikkö Saara Perho. Päivärahakäsittelystä huolehtii viisi maksatusryhmää. Asiakaspalvelu hoidetaan YTK:n maksamiin etuuksiin liittyvissä kysymyksissä puhelinpalvelussa ja jäsenasioihin liittyvissä kysymyksissä jäsenryhmässä. Nämä ryhmät hoitavat myös sähköisen palautteen. Saapuneen postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa kassan sisäinen palvelu. Jokaista ryhmää johtaa ryhmän palveluesimies. YHTEYSTIEDOT Postiosoite PL 100, 32201 LOIMAA Käyntiosoite Teollisuuskatu 4, 32200 LOIMAA Päiväraha-asiat (Päivärahoja ja maksatuksia koskevat tiedustelut) (02) 760 7620 ytk.palaute@ytk.fi Vaihde (02) 760 7600 Telefax (02) 762 4917 Jäsenasiat (Jäsenyysehdot, jäsenmaksuasiat) (02) 760 7630 ytk.jasenrekisteri@ytk.fi Ansioturvan ABC 2009

Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009