TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012 Osuuspankin nimi KOILLIS-SAVON SEUDUN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-19 Toimintakertomus 20-21 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase, pro forma 22-23 Osuuspankin rahoituslaskelma, pro forma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 24-33 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 34-56 Liitetiedot, pro forma 57-58 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase (virallinen) 59-80 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitetiedot (virallinen) 81-90 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 91 Hallituksen allekirjoitus 91 Hallintoneuvoston lausunto 91 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1(19) 1 KOILLIS-SAVON SEUDUN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Varpaisjärven ja Koillis-Savon Osuuspankkien ylimääräiset osuuskunnan kokoukset 22.2.2011 hyväksyivät yksimielisesti hallitusten esitykset Varpaisjärven Osuuspankin sulautumisesta Koillis- Savon Osuuspankkiin. Samassa yhteydessä Koillis-Savon Osuuspankin osuuskunnan kokous hyväksyi mm. pankin nimen muuttamisen Koillis-Savon Seudun Osuuspankiksi. Kyseinen päätös sulautumisesta toteutettiin 1.9.2011 lukien. Siten Koillis-Savon Seudun Osuuspankin tilinpäätökseen on liitetty pro forma -tuloslaskelma ja tase liitetietoineen, jotka sisältävät molempien sulautuneiden osuuspankkien yhteenlasketut tiedot vertailuvuodelta 2011 niin kuin pankit olisivat aina toimineet yhtenä pankkina. Vuosi 2012 olikin pankin historiassa ensimmäinen täysi toimintavuosi yhtenä pankkina. Tilikausien vertailukelpoisuuden vuoksi tässä toimintakertomuksessa esitettävät luvut ovat yhteenlaskettuja tietoja vuoden 2011 osalta. Koillis-Savon Seudun Osuuspankin liikevoitto laski hieman edellisvuodesta. Liikevoiton laskuun vaikutti korkotason yleisen laskun seurauksena heikentynyt korkokate. Sijoitusmarkkinoiden hienoinen elpyminen paransi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta ja luottokanta jatkoivat kasvuaan. Henkilöstökulut ja muut hallintokulut laskivat selkeästi mm. fuusion täytäntöönpanon johdosta päällekkäisiä toimintoja purkamalla. Vakavaraisuussuhde heikkeni jonkin verran verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen mm. luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Avainlukuja 2012 2011 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 886 1 944-3 Kulujen suhde tuottoihin, % 66,4 72,1-5,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 2,6-0,1 Vakavaraisuussuhde, % 35,1 42,0-6,9 Henkilöstö keskimäärin 50 50 0 Jäsenet 11 178 10 927 251 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Koillis-Savon Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja 1.6.2012 toimintansa aloittanut OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2012 ja jäi viime vuosikymmenen keskiarvoa hitaammaksi. Talouskehitys oli runsaan epävarmuuden värittämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kasvoi kohtuullisesti ja työllisyys parani. Euroalue vajosi lievään taantumaan.

2 2 Euroalueen velkakriisi sävytti edelleen rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Epävarmuus lisääntyi alkukesällä Kreikan vaalien seurauksena. Vuoden jälkipuoliskolla pahimmat velkakriisihuolet hälvenivät Euroopan keskuspankin ilmoitettua valtiolainaosto-ohjelmastaan. EKP laski ohjauskorkonsa 0,75 prosenttiin ja lisäsi alkuvuonna voimakkaasti markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisilla pitkäaikaisilla rahoitusoperaatioilla. Markkinakorot laskivat vuoden aikana ennätysalas. Suomen talouskehitys jäi heikoksi vuonna 2012. Hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen talouden toimeliaisuus vaimeni vuoden mittaan. Kotitalouksien kulutus tuki talouskasvua. Sen sijaan vienti ja investoinnit olivat vaisuja. Hidastuneen talouskasvun seurauksena työttömyys alkoi nousta loppuvuonna. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa ja - rakentaminen vähenivät hieman. Pankkien kotitalous- ja yritysluottokantojen kasvu jatkui Suomessa muuhun euroalueeseen verrattuna vakaana. Luottokannan kasvu kuitenkin hidastui loppuvuonna heikentyneiden talousnäkymien seurauksena. Talletuskannan kasvu hiipui korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. Markkinoiden elpyminen siivitti myös rahastopääomat ja vakuutussäästöt vahvaan nousuun. Eduskunta hyväksyi joulukuussa määräaikaisen lain pankkiverosta. Laki tulee voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP- Pohjola-ryhmään kuuluvien talletuspankkien vuodelta 2013 maksettavaksi tulevan veron arvioitu määrä on yhteensä noin 46 000 tuhatta euroa. Nilsiän kaupungin toiminta päättyi viime vuoden lopussa itsenäisenä toimijana kun se liittyi 1.1.2013 alkaen osaksi Kuopion kaupunkia. Osuuspankin pääkilpailija Nordea Nilsiässä lopetti konttorinsa kyseisellä paikkakunnalla 1.3.2012 lukien. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Koillis-Savon Seudun Osuuspankki vahvisti kesäkuussa uuden strategiansa, joka perustuu OP- Pohjola-ryhmän yhteiseen liiketoimintastrategiaan. Strategia muodostaa perustan kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten strategiselle suunnittelulle ja tavoiteasetannalle. Päivitetyssä strategiassa mm. korostettiin aiempaakin terävämmin asiakkaan asemaa strategian keskiössä ja asiakaskokemuksen merkitystä, määriteltiin keskeiset uuden kasvun painopisteet, linjattiin ryhmänä toimimisen periaatteita sekä lisättiin panostuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Ryhmän tavoitteena on edelleen kasvaa pitkäjänteisesti markkinakasvua nopeammin. Koillis-Savon Seudun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä Koillis-Savon Seudun OP- Kiinteistökeskus Oy, Kaavin Kassatalo Oy, Kiinteistö Oy Varpaisjärven Kassatalo, Kiinteistö Oy Korpijärven Pankkitalo sekä Kiinteistö Oy Varpaisjärven Liiketalo. Pankki ei ole laatinut konsernitilinpäätöstä, koska minkään tytäryrityksen viimeksi vahvistetun taseen suuruus ei ylitä yhtä prosenttia emopankin taseesta, eivätkä tytär- ja osakkuusyritysten viimeksi vahvistetut taseet yhteensä ylitä viittä prosenttia emopankin taseesta, ja konsernitilinpäätöksen poisjättämisestä huolimatta tilinpäätös antaa riittävän ja oikean kuvan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Koillis-Savon Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

3 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % 2010 Tuotot Korkokate 5 193 6 232-16,7 5 903 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 981 1 146-14,4 1 513 Palkkiotuotot, netto 1 107 930 19,1 945 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 619-144 530,1 137 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -25-31 -16,5-647 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -168-142 17,9-223 Liiketoiminnan muut tuotot 195 199-2 180 Yhteensä 2 709 1 958 38,4 1 904 Tuotot yhteensä 7 902 8 190-3,5 7 807 Kulut Henkilöstökulut 2 208 2 645-16,5 2 374 Muut hallintokulut 1 730 1 974-12,4 1 859 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 323 328-1,7 264 Liiketoiminnan muut kulut 986 959 2,8 1 050 Kulut yhteensä 5 247 5 907-11,2 5 547 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 770 340 126,7 184 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 886 1 944-3 2 076 Korkokate muodostui edellisvuotta selvästi pienemmäksi historiallisen matalalle laskeneen korkotason seurauksena. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista supistuivat vertailuvuoteen nähden. Sijoitusmarkkinoiden hienoinen elpyminen ja pankin aktiivinen toiminta paransivat arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Keskusyhteisökonserni muutti palveluveloitustensa rakennetta, mikä vaikuttaa kulujen vertailukelpoisuuteen. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Pääosa kasvusta aiheutui yhdestä konkurssiin menneestä yrityksestä. Osuuspankin liikevoitto laski hieman edellisvuodesta. Liikevoiton laskuun vaikutti pääosin korkotason yleisen laskun seurauksena heikentynyt korkokate. Talletuskanta ja luottokanta jatkoivat kasvuaan. Henkilöstökulut ja muut hallintokulut laskivat selkeästi mm. fuusion täytäntöönpanon johdosta päällekkäisiä toimintoja purkamalla. Vakavaraisuussuhde heikkeni hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen mm. luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Palkkiotuotot kasvoivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat selvästi, kun taas palkkioita arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta kertyi edellisvuotta selvästi vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Talletuksista 31 33-8

4 4 Luotonannosta 621 556 11,7 Maksuliikkeestä 841 789 6,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 107 152-29,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 178 150 18,7 Takauksista 50 50 0,3 Vakuutusten välityksestä 520 398 30,7 Muut 304 283 7,5 Yhteensä 2 651 2 411 10 OP-bonukset -1 239-1 177 5,2 Palkkiotuotot yhteensä 1 413 1 233 14,5 Palkkiokulut 305 304 0,4 Palkkiotuotot, netto 1 107 930 19,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 754 362 108 Vähennykset 17-23 -172,9 Arvonalentumisten nettomäärä 770 340 126,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,2 0,1 0,1 1 1 Muutos prosenttiyksikköä Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % 31.12.2010 Tase 362 672 348 770 4 350 290 Luotot 294 074 283 067 3,9 296 864 Saamistodistukset 13 759 7 041 95,4 13 124 Osakkeet ja osuudet 31 198 21 793 43,2 19 771 Talletukset 282 424 268 561 5,2 264 643 Oma pääoma 61 895 59 174 4,6 59 415 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 19 694 18 235 8 17 978 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 73 855 tuhatta euroa eli 5 264 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 294 074 tuhatta euroa (283 067 1 ). Luottokannan kasvu säilyi hyvänä joskin tasaantuen. Osuuspankki siirsi vuoden 2011 tapaan OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankille, OP-Asuntoluottopankki Oyj:lle (OPA) myöntämiään asuntoluottoja 11 977 tuhannen euron arvosta tilikauden aikana. Osuuspankki ei välittänyt vuoden aikana asiakkaille OPA:n myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2010.

5 5 Järjestämättömät saamiset 2 624 1 862 40,9 Nollakorkoiset saamiset 8 7 22,6 Yhteensä 2 632 1 869 40,9 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,9 0,6 0,2 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 783 2 958 Prosenttia taseesta 0,8 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 068 2 411 Prosenttia taseesta 0,6 0,7 Käypä arvo 1 487 2 071 Nettotuotto, % 2,7 2,1 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 4 851 5 369 Prosenttia taseesta 1,3 1,5 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 175 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia tai niiden peruutuksia ei ollut tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei myyty omassa käytössä olevia kiinteistöjä. Oman käytön kiinteistöhankintoja ei tehty. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 2 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöihin ei sisältynyt tilikauden päättyessä arvonkorotuksia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 344 tuhatta euroa. Kyseisistä myynneistä kertyi pankille tappiota yhteensä 43 tuhatta euroa.

6 6 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 17 310 tuhatta euroa (29 943). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 117 565 110 377 6,5 Säästämistilit 46 367 48 870-5,1 Sijoittamistilit 118 410 109 277 8,4 Valuuttatalletukset 82 43 89,8 Yhteensä 282 424 268 561 5,2 Muut velat 1 862 2 346-20,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 284 286 270 907 4,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät 2 501 tuhanteen euroon (6 001). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pieneni 5,0 prosenttia 8 701 tuhanteen euroon (9 161). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1 155 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 7 546 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä 126 488,12 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 4,6 prosenttia 61 895 tuhanteen euroon (59 174). Luottotappiovarausta ei kasvatettu tilikauden aikana. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut ns. Basel III sääntelykehikon, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Euroopassa Basel III kehikkoa ollaan implementoimassa osana luottolaitosdirektiiviä ja asetusta (ns, CRD4/CRR paketti), niiden lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2013 aikana

7 7 Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 61 895 59 174 Käyvän arvon rahasto -4 040-2 384 Arvonkorotusrahasto -3-3 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 6 632 6 632 Palautettavat osuuspääomat -17-21 Aineettomat hyödykkeet -1-1 Suunniteltu voitonjako -109-126 Tilintarkastamaton tulos 0 0 Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista -55-313 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -2 037-2 061 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 0 Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä 0 0 Ydin omat varat *) yhteensä 62 266 60 897 Pääomalainat 0 0 Toissijaisten omien varojen alijäämä 0 0 Siirto ydin omiin varoihin 0 0 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 62 266 60 897 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat 0 0 Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 4 040 2 384 Arvonkorotusrahasto 3 3 Debentuurilainat 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -2 037-2 061 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 0 Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 0 0 Toissijaiset omat varat yhteensä 2 005 326 Omat varat yhteensä 64 272 61 222 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyviä pääomalainoja pankilla ei ollut lainkaan. Pääomalainat ovat luottolaitoslain mukaisten siirtymäsäännösten piirissä vuoteen 2020 asti. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 22 32 Vähittäisvastuut 0 0

8 8 Muut erät 0 0 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja 1) sijoituspalveluyritysvastuut 7 13 Yritysvastuut 1) 4 592 4 408 Vähittäisvastuut 2) 4 175 3 669 Kiinteistövakuudelliset 3 361 2 854 Muut 814 815 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 4 295 2 022 PD/LGD-menetelmä 1 773 1 601 Yksinkertainen menetelmä 2 522 420 Pääomasijoitukset 87 88 Pörssilistatut sijoitukset 46 44 Muut 2 388 289 Muut erät 334 377 Luottoriski yhteensä 13 426 10 520 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 131 0 Operatiivinen riski 1 088 1 152 Muut omien varojen vaatimukset 4) 0 0 Yhteensä 14 645 11 672 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omat varat yhteensä 64 272 61 222 Ensisijaiset omat varat 62 266 60 897 Omien varojen vaatimus 14 645 11 672 Vakavaraisuussuhde, % 35,1 42,0 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 34,0 41,7 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 15,1 14,0 *syyskuussa 2012 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuussuhde heikkeni seitsemän prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen pääosin omien varojen pääomavaateeseen laskettavan luottoriskin kasvusta ja myös luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Pankin vakavaraisuus oli kuitenkin 27,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin 8 prosentin lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

9 9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 196 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja 28 568 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2012 2011 2010 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 2,6 3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,5 0,6 Omavaraisuusaste, % 18,9 18,8 18,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 66,4 72,1 71 Tunnuslukujen laskukaavat

10 10 Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) Riskienhallinta * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut limiitit riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky

11 11 nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 18,3 prosenttia pankin omista varoista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylittäsi 10 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2012 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,2 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa muita olennaisia tappioita pl. yhden asiakkaan konkurssin johdosta pankin tekemä 600 tuhannen euron määräinen asiakaskohtainen luottojen arvonalennus. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,9 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski.

12 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,3 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 87 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 2,7 prosenttia, joka oli 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuotista korkeampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Vuoden lopussa pankilla oli neljä konttoria, pääkonttorina toimivan Nilsiän konttorin lisäksi Varpaisjärvellä, Juankoskella ja Kaavilla. Kaikissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspäätteitä.

13 13 Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. OP- Pohjola-ryhmässä otettiin elokuussa käyttöön verkkoajanvaraus. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fiverkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. Lokakuussa OP-Pohjola-ryhmä toi markkinoille lähiluettavat OP-Visa Debit -maksukortit, joilla asiakas voi maksaa pieniä ostoksia ilman PIN-koodia. Suomessa lähiluettavalla kortilla voi maksaa alle 25 euron ostoksia. Jatkossa kaikki uusiutuvat OP-Visa Debit-kortit on varustettu lähilukuominaisuudella. Muihin OP-Visa-kortteihin ominaisuus lisätään myöhemmin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 251 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 11 178. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä.

14 14 Henkilöstö Henkilöstö 31.12.2012: Antikainen Hanna Anttila Heli Eskelinen Anne Eskelinen Leena Heikkinen Tiina Hiltunen Arto Tapio Hiltunen Merja T Hoffrén Tiina Holopainen Anneli Hukkanen Heini Elina Hyvönen Maritta Järveläinen Juha Kaskivuori - Puustinen Helinä Koistinen Arja Komu Anna-Maija Korhonen Armi Lankinen Pirjo Lievonen Tarja Lovikka Pirkko Mononen Toni Mustonen Eila Mustonen Tuija Niiranen Pirjo Niskanen Annina M Niskanen Sirpa Partanen Marjo Partanen Tarja Parviainen Kirsi L Pennanen Aira Pitkänen Laila Puumalainen Anne Pääkkö Seppo Pääkkönen Marja Rautiainen Aila Rautiainen Pirjo M Ruotsalainen Riina Räsänen Tuula A Savolainen Jukka Taskinen Arja Tirkkonen Ari Tirkkonen Arja Tolppanen Else Tukiainen Katri Vaattovaara Sointu Vartiainen Juhani Vartiainen Tuija Viinikainen Maria Voutilainen Vappu Väänänen Maritta Väätäinen Kaija Palveluneuvoja Palveluneuvoja Myyntineuvoja Asiakkuusasiantuntija Palveluneuvoja Asiakkuusasiantuntija Siivooja Vakuutusneuvoja Asiakkuusneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Kiinteistönhoitaja Myyntijohtaja Palveluneuvoja Asiakkuusneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Asiakkuusneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Asiakkuusneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palvelupäällikkö Toimitusjohtaja Palveluneuvoja Asiakkuusneuvoja Asiakkuusneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Pankkilakimies Palveluneuvoja Siivooja/talonmies Palvelupäällikkö Palveluneuvoja Palveluneuvoja Sijoitusasiantuntija Pankinjohtaja Palveluneuvoja Rahoitusasiantuntija Palveluneuvoja Palveluneuvoja Palveluneuvoja Yhteensä 50 henkilöä. Lisäksi pankin tytäryhtiön Koillis-Savon Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy:n palveluksessa oli vuoden päättyessä neljä henkilöä: Föhr-Puustinen Marjo Myyntiassistentti

15 15 Keinänen Harri Rautiainen Päivi Riekkinen Anneli Myyntineuvottelija Myyntineuvottelija Myyntijohtaja Eläkkeelle jäivät pankinjohtaja Seppo Riekkinen 1.1.2012, rahoituspäällikkö Erkki Hartojoki 29.2.2012 ja palveluneuvoja Merja Kelojärvi 1.5.2012 alkaen. Pankinjohtaja Asko Imppola siirtyi 1.5.2012 alkaen Simpeleen Osuuspankin toimitusjohtajaksi. Vuoden aikana pankin palveluksesta erosi pankinjohtajan lisäksi yksi palveluneuvoja ja yksi siivooja. Vuoden 2012 aikana suoritettiin myös useita rekrytointeja. 1.1.2012 tehtävässään aloitti uusi asiakkuusasiantuntija. Vuoden aikana palveluneuvojiksi vakituisiin toimiin palkattiin kuusi henkilöä. Lisäksi vuoden aikana perustettiin uusi rahoitusasiantuntijan tehtävä sekä palvelupäällikön tehtävä Kaavin konttorille. Nämä tehtävät täytettiin sisäisin siirroin. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Koillis-Savon Seudun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 25 ja enintään 50 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 50. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston määräämänä ajankohtana suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään neljä kuukautta ennen äänestyksen alkamista, joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 29.2.2012. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan.

16 16 Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 28. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2-5 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu kahdesta neljään edustajiston valitsemaa jäsentä sekä hallintoneuvoston ja hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-10 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 10 jäsentä sekä toimitusjohtaja. Muun hallituksen jäsenen kuin toimitusjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13.

17 17 Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Edustajiston jäsenten alunperin neljäksi vuodeksi suunniteltu toimikausi on muutettu sääntömuutoksella päättymään vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan, joka tapahtuu ensimmäisissä OP -Pohjolassa järjestettävissä valtakunnallisissa edustajistovaaleissa 4. - 17.11.2013. Edustajiston jäsenet Sanna Sillman kauppias Kaavi Minna Reijonen farmaseutti Nilsiä Pekka Varis metsäneuvoja Juankoski Eeva Väätäinen diakonissa Nilsiä Terttu Miettinen kotihoidon johtaja Juankoski Kari Summanen yrittäjä Nilsiä Riitta Taipale seurakuntamestari Juankoski Juho Antikainen sähköteknikko Juankoski Simo Korkalainen pappi Nilsiä Esa Kettunen maanviljelijä Juankoski Ritva Asikainen kanslisti Nilsiä Samuel Hallikainen maataloustyöntekijä Kaavi Markku Ronkainen maanviljelijä Nilsiä Pauli Mönkkönen maanviljelijä Kaavi Sakari Pentikäinen yrittäjä Nilsiä Kirsi Hallikainen lääkäri Kaavi Petri Kekäläinen maanviljelijä Juankoski Pentti Laukkanen vuoroetumies, eläkel Kaavi Erkki Korhonen putkiasentaja Nilsiä Sanni Antikainen liikkeenharjoittaja Kaavi Helena Liukkunen emäntä Nilsiä Veikko Torvinen mehiläishoitaja Juankoski Jukka Plaketti myyjä Nilsiä Marja-Riitta Kettunen maanviljelijä Juankoski Anja Korhonen farmanomi Juankoski Pekka Hakkarainen yrittäjä Nilsiä Pekka Meuronen maanviljelijä Nilsiä Viljo Jääskeläinen maanviljelijä Nilsiä Jukka Räsänen maanviljelijä Juankoski Laura Martikainen opettaja Nilsiä Timo Mustonen maanviljelijä Kaavi Raimo Korhonen kapteeni Nilsiä Ari Hakkarainen maanviljelijä Juankoski Kaija Heikkinen emäntä Juankoski Henna Oikarinen toimitusjohtaja Nilsiä