Castelfidardo, Italia Hanurit maailmalla 1.2.-31.3.2015 Päivi Mettälä ja Janne Vänskä
Castelfidardo 1863 Loreton luostariin matkalla ollut pyhiinvaeltaja kuljetti mukanaan harmonikkaa. Hän yöpyi Sopranien maatilalla ja kiitoksena vieraanvaraisuudesta lahjoitti soittimen perheen pojalle Paolo Sopranille. Poika purki haitarin osiin, tutkiskeli sen rakennetta ja aloitti vanhempana oman harmonikkatuotannon. Paolo Soprani oli italialainen harmonikanvalmistaja, joka nosti harmonikkojen valmistuksen Italiassa ja eritoten Castelfidardossa merkittäväksi liiketoiminnaksi Castelfidardo on edelleen erittäin tärkeä harmonikkateollisuuskaupunki, joka sijaitsee Keski-Italian itärannikolla Marchen alueella, Anconan maakunnassa. Suurimmat ja tunnetuimmat harmonikkatehtaat alihankkijoineen sijaitsevat Castelfidardossa tai sen välittömässä läheisyydessä. Väkiluku on 18 338 henkilöä. Kaupunki on vanhanaikainen ja idyllinen pikkukaupunki, jossa todellinen ja turistivapaa italialaisuus näkyy vahvana. Ihmiset ovat avoimia, sosiaalisia ja vieraanvaraisia. Vuosittain Castelfidardossa järjestetään kansaivälinen harmonikkafestivaali sekä kilpailut, jotka keräävät harmonikka-alan ihmiset viikon ajaksi. Italia on hyvin uskonnollinen maa, jossa katolilaisuus näkyy vahvana. Messuja järjestetään useita kertoja viikossa ja kirkkoja on monia lähekkäin. Kirkot ovat sunnuntaisin täynnä ja varsinkin korkean messun jälkeen, pappi joutui häätämään hyvin viihtyvät, iloiset ihmiset ulos keskustelemaan, ennen uuden messun alkua. Korkea ja hiljainen messu eroavat siten toisistaan, että korkeassa messussa on kuoro ja bändi mukana. Laulua ja soittoa on paljon, kun taas hiljainen messu painottuu papin saarnaan.
Arkielämää Arkielämää jäsentää siesta. Pääsääntöisesti kaikki kaupat ovat suljettuna noin kello 12.30-16.30. Ilmoitetuissa aukioloajoissa oli kuitenkin italialaiseen tyylin hieman liukumavaraa. Sunnuntaisin kaikki muut paitsi tehdasalueella sijaitseva Osis -marketti on suljettu. Siestan aikana työntekijät ja koululaiset tulevat kotiin ruokailemaan ja lepäämään. Arkisin siesta rytmitti tehdastyötä mukavasti, puolentoista tunnin lounastauko tuntui ruhtinaalliselta, kun ehti syömään rauhassa ja rentoutumaan, jonka jälkeen tehtaalle palatessa energiaa löytyi runsaasti iltaan asti. Yleensä viikonloppuisin vierailimme lähikaupungeissa, mutta useimmiten unohdimme siestan olemassaolon, ja saimme kävellä rauhassa hiljaisia katuja pitkin. Kaupungissa on paljon erikoisliikkeitä mm. lihakaupat, vihanneskaupat, sateenvarjokauppa sekä pienet liikkeet, joista löytyy suppea valikoima ruokatarvikkeita. Kaupungissa on kolme isoa markettia, joiden valikoima kattaa kaikki perustarvikkeet. Maanantaiaamuisin on isommat markkinat, jolloin suurin osa ydinkeskustan kaduista on suljettuna. Markkinoilta löytää niin vaatteita, juustoja, lihaa kuin tuoreita vihanneksiakin. Keskiviikkoaamuisin on pienimuotoisempi tori, josta löytyy mm. vihannes-, kukka-, kenkä- ja kalakauppias. Tupakkakaupoista (Tabaccheria) ostetaan mm. postimerkit, sanomalehdet sekä useimmista saa bussilippuja. Vanhan kaupungin läheltä löytyy pieni kauppahalli, joka oli yleensä auki noin yhteen asti päivällä. Kauppahallista sai edullisesti tuoreita vihanneksia ja paikanpäällä jauhettua lihaa ja mukavien kauppiaiden kanssa oli hyvä harjoitella italian kieltä.
Matkustus Matkustimme Tampereelta junalla Helsinkiin, josta bussilla lentokentälle. Lentomme Roomaan kesti noin 4 tuntia, josta jatkoimme junalla ensin Roma Terminille, jossa vaihdoimme Anconaan menevään junaan. Anconassa meitä odotti tehtaan järjestämä autokyyti. Matkustamisessa kesti koko päivän, sillä lentomme oli myöhässä myrskyn takia. Tämän vuoksi myöhästyimme kahdesta junasta. Loppujen lopuksi olimme perillä Castelfidardossa vasta myöhään illalla. Junaliput Italian rautateille voi ostaa jo ennakkoon Suomesta Helsingin VR:n toimistosta ja internetistä (trenitalia.com), sekä junaasemilta. Castelfidardoon voi saapua myös lentämällä suoraan Anconaan, mutta lennot ovat kalliimmat kuin Roomaan. Saimme myös vinkin Bolognian lentokentästä, josta myös mahdollisuus matkustaa junalla Anconaan. Julkinen liikenne toimii Castelfidardossa hyvin. Pääpysäkki on Porta Marina aukiolla, jossa olevasta kioskista saa bussiliput ja aikataulut. Bussiaikataulut löytyvät myös Castelfidardon kaupungin verkkosivuilta ( Castelfidardo Trasporto ). Busseista ei välttämättä lippuja saa, joten ne kannattaa ostaa aina etukäteen. Bussiin mennessä lippu leimataan sisäänkäynnin vieressä olevalla laitteella. Busseilla pärjäsimme pitkälle, eikä vuokra-autolle juurikaan olisi ollut tarvetta. Circolare R - bussi menee Anconan rautatieaseman vierestä, joten kauemmaksikin pääsee käymään helposti. Italiassa on kätevää ja edullista matkustaa taksilla. Kaikki lailliset taksit ovat valkoisia.
Viikonloppuisin tutustuimme Castelfidardoon lenkkeillen ja lähialueisiin ja kaupunkeihin busseilla kulkien. Castelfidardossa kannattaa vierailla monumentilla ja sitä ympäröivillä poluilla. Kävimme myös lenkkeilemässä maaseudulla. Sinne peltojen keskelle on tehty päällystetty pyörätie, minne suuri osa paikallisista menee pyöräilemään ja lenkkeilemään. Viikonloppuisin ihmiset menevät myös Numanan rannalle kävelemään ja maisemia katselemaan. Lähikaupungeista kannattaa tutustua ainakin Loretoon, Recanatiin, Osimoon ja Anconaan. Loreto on tunnettu luostaristaan, Recanati on hintatasoltaan edullinen ja lauantain markkinat huokuvat hyvää tunnelmaa. Osimon kaupungin hienoin nähtävyys lienee kaupungin maanalainen käytäväverkosto, joka on avattu yleisölle muutamia vuosia sitten. Saimme melkein puolentoista tunnin mittaisen yksityisluennon Italian historiasta ja kierroksen historiallisissa käytävissä, kun muita turisteja ei ollut liikkeellä. Samanlainen nähtävyys löytyy ilmeisesti myös Cameranosta.
Työssäoppiminen Työssäoppimisemme suoritimme Scandalli -harmonikkatehtaalla. Tehtaassa on n. 20 työntekijää, osa työskentelee myös muille tehtaiden tuotannossa. Scandallilla toimiston työntekijät ja tehtaanjohtaja puhuivat hyvää englantia, mutta tehtaan puolella suurin osa puhui pelkkää italiaa. Työssäoppimisohjaajamme toimi harjoittelun alkupuolella tulkkina, mutta suurimman osan ajasta saimme olla omillamme sanakirja apunamme. Tutustuimme teolliseen harmonikan valmistukseen. Työskentelimme eri valmistuspisteissä ja eri materiaalien parissa kuten puu, metalli, selluloidi, nahka ja huopa ja erilaiset liimat. Valmistimme osia standardibassokoneistoihin, rekisterikoneistoihin sekä olimme mukana pianoharmonikan koskettimiston valmistuksessa. Aiempaa kokemusta kummallakaan ei laadukkaista pianoharmonikoista juurikaan ollut, joten saimme todella paljon uutta tietoa ja käsitystä eri puulajien ja materiaalien vaikutuksesta kosketustuntumaan. Scandallilla harmonikat pinnoitetaan selluloidilla tehtaan sisällä, useat muut tehtaat teettävät työn alihankkijalla ja monet ovat siirtymässä tai ovat siirtyneet selluloidista kokonaan pois. Pääsimme seuraamaan mielenkiintoista pinnoitusprosessia ja harjoittelun loppupuolella myös kokeilemaan itse. Opettavaisinta työssäoppimisjaksolla oli työskentely virittäjän kanssa, joka työskenteli myös muille tehtaille ja tarjosi meille objektiivista näkökulmaa harmonikkojen eroihin.
Työturvallisuusasioissa on suuria eroja verrattuna Suomeen, joihin törmäsimme vieraillessamme usealla tehtaalla Scandallin lisäksi. Todella harvoissa paikoissa käytetään henkilökohtaisia suojaimia, monessa paikassa ainoastaan kuulosuojaimia jos niitäkään. Kaikissa laitteissa ei ole hätäseis kytkimiä. Puutiloissa oli runsaasti puupölyä ja lattioita siivottiin paineilmalla ja harjoilla, jolloin pölyä oli joka paikassa. Yleensä mekaniikkapuolen tilat olivat siistejä. Työn laatu oli hyvää, mutta emme pysty vertailemaan kotimaisen tuotannon kanssa, sillä Suomessa ei ole harmonikkateollisuutta. Työntekijät ovat todella sitoutuneita työhönsä, eikä työajalla puuhata muuta. Saimme luotua useita tärkeitä kontakteja omaa yrittäjyyttä silmällä pitäen mm. eri alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin. Työssäoppiminen Castelfidardossa oli antoisa ja myönteinen kokemus. Emme kokeneet kulttuurishokkeja ja selvisimme sairastumatta. Oma myönteinen ja oppimishaluinen asenne vaikutti siihen, että ystävystyimme lukuisten ihmisten kanssa. Per imparare bisogna spagliare Oppiakseen on erehdyttävä.
Hyödyllisiä vinkkejä Italiassa kannattaa aina pitää mukana käteistä rahaa. Korteillakin voi useimmissa paikoissa maksaa, mutta siihen suhtaudutaan melko nuivasti. On myös kauppoja, joissa ei korttimaksu mahdollisuutta ole laisinkaan. Kaupungissa on maksullisia vesipisteitä, joista on mahdollista täyttää omia vesipulloja. Kaupungin vesi on hyvää ja juomakelpoista. Aukioilta ( piazza ) voi löytää julkisia juoma-automaatteja, joista paikallisten näki juovan, sekä täyttävän pullojaan. Useimmiten ihmiset kuitenkin ostavat vetensä pullotettuna kaupasta, joka on Suomen hintatasoon verrattuna todella edullista. Talvi on Castelfidardossa kylmä ja kostea, eli kannattaa varautua lämpimillä vaatteilla, kuten kerrastot, pipo ja hanskat. Kivitalot ovat kylmiä ja lämmitys kallista. Yllätyimme paikallisten ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Italian kieltä on hyvä osata, sillä suurin osa paikallisista puhuu pelkästään italiaa. Poskisuudelmat kuuluvat italialaiseen tervehtimiseen. Miehet yleensä kättelevät ja poskisuutelevat, naiset halaavat ja poskisuutelevat, sekä tavatessa, että hyvästellessä. Kuitenkin tervehtimistapa näyttää olevavan riippuvainen ystävyyssuhteen syvyydestä. Virallisissa tapaamisissa ensimmäisellä kerralla riittää yleensä pelkkä kättely.