Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 2 27.2.2014 www.varkaudenseurakunta.fi Piispalla on asiaa > sivu 3 Lentopallotähti hiljentyy kirkossa > sivu 6 Lahjoita hyvä hetki Saattohoito kunnioittaa ihmisen ainutkertaisuutta > sivu 8
kotiviesti Kiitos tästä hetkestä S. 6 Vanhusten hyväksi Varkaudessa s. 5 Konstantin Shumovin haastattelu s. 6 Mitä on vapaa ajattelu? s. 9 Jumalaa etsimässä s. 9 Kevään tapahtumakalenteri s. 10 Lukijalta s. 12 pääkirjoitus Puun ja kuoren välissä Olli Tynkkynen kirkkoherra papin silmin Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman Teksti: Jarkko Piippo Kuva: Markku Pihlaja Jännittävät tapahtumat seuraavat toisiaan. Tätä kirjoittaessani eletään olympiahuumassa, jota vähän varjostaa se, että ruotsalaiset ovat jatkuvasti tukkeena Suomen menestykselle. Niskasen Iivo menetti pronssinsa heidän takiaan. Naarasleijonat putosivat mitalipeleistä svekomannien vuoksi. Naisten viestijoukkue jäi 0,3 sekunnin päähän länsinaapurin kullasta. Näistäkin pettymyksistä mennään eteenpäin pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä. Noh, ehkä jotain hyvääkin on tarjolla. Helmikuun 21. 23.2. vietettiin Varkaudessa piispantarkastusta. Lauantaina 1.3. klo 17 on vuorossa pääkirkon juhlakonsertti, jolloin allekirjoittanut elelee viimeisiä hetkiään alle 60-vuotiaana. Maaliskuun 2. täytän 60 ja vietän synttäreitäni (Mihail Gorbatsovin kanssa, joka lienee sentään yli kymmenen vuotta vanhempi). Vanhuuden sietämätön keveys. Ikävuosien karttuessa sitä väkisinkin alkaa katsella taaksepäin ja tutkistella, miten työssään pappina ja kirkkoherrana on onnistunut. Papin ja toiminnallisen puolen työntekijän yksi tärkeimpiä tehtäviä on kulkea kärsivän rinnalla Kristuksen mallin mukaan. Eikä pelkästään kärsivän: Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. Tuossa tehtävässä, ihmisten rinnalla kulkemisessa, virkaurani kymmenen ensimmäistä vuotta olivat ne parhaat. Vuosina 1986 1996 seurakuntapastorina ja kappalaisena Kirkkonummella, Pieksämäellä ja Varkaudessa toimiessani pystyin heittäytymään täydellä intensiteetillä varsinaiseen papin työhön. Jopa vähän liikaakin, vaimon arvion mukaan perheen tarpeiden suhteen. Onneksi Kaikkivaltias järjesti rinnalleni pitkämielisen ja kärsivällisen vaimon. Kirkkoherruuden aika alkoi vuonna 1996 Konnevedellä. Näin jälkikäteen ajatellen seurakunnan johtajana ei ole yksiselitteisen helppoa. Johtamisen, hallinnon pyörittämisen ja varsinaisen papin työn sovittaminen toisiinsa on erittäin vaikeata. Jollain tavalla haasteita on niin monella suunnalla, että väkisinkin jää vajaaksi kaikessa. Ihmisen kohtaamiseen ja hänen rinnallaan kulkemiseen ei jää tarpeeksi aikaa, vaikka se olisi niin äärettömän tärkeää. Jumalan armoa ja elämän murheiden kolhimille lohdutusta me papit haluamme olla välittämässä. Joskus tuossa lohduttamisessa me tahtomattamme iskemme kirveemme kiveen. Kerran eräs pastori lohdutti leskeksi jäänyttä pappaa kauniilla sanoilla: Saattaa hyvin olla, että emäntä paraikaa jo laulaa taivaan enkelikuorossa. Siihen pappa: Saattaa olla, että kun ne enkelit oppivat akan paremmin tuntemaan, eivätpä laula pitkään. Silläviisii. Aina ei lohduttaminen mene putkeen. Ei varmaan ole mennyt aina minunkaan työssäni. Siitä huolimatta ja sen vuoksi tässä vaiheessa kiitän teitä kaikkia varkautelaisia menneistä 17 vuodesta, jotka olen saanut kanssanne viettää. Mikäli terveyttä riittää, vielä olisi muutama vuosi jäljellä. Katson pientä arkkua tamperelaisen siunauskappelin etuosassa. Arkun vierellä on paljon kukkia, pehmoleluja ja pienet nahkaiset sisätossut. Ne olivat pienen Vilho-pojan tärkeimmät tossut, sillä noilla punaisilla nahkatossuilla hän tepasteli ja aina jaksaessaan jopa juoksi lastensairaalan osastoja pitkin. Laskiessani perheemme kukkalaitetta arkun äärelle sanat takertuvat kurkkuun ja alkaa itkettää, muistovärssyn lukemisesta ei tule oikein mitään. Siunauksen jälkeen Vilhon isä kantaa pienen poikansa arkun haudalle. Haudalla kanttori laulaa kauniisti: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, vaan ihana enkeli kotihin vie. Oi laps, ethän milloinkaan ottaa sä vois, sun kättäsi enkelin kädestä pois, sun kättäsi enkelin kädestä pois. Muistotilaisuus on kaunis: hersyviä muistoja pienen pojan elämästä, hänelle sattuneista kommelluksista. Virret ja tilaisuudessa luetut raamatun tekstit antavat toivoa jälleennäkemisestä ja luovat uskoa elämän jatkumiseen. Haudalle sytytetyt omaisten kynttilät luovat valoa pimeyden keskelle. Surun keskellä on jällennäkemisen lupaus. Kristus on voittanut kuoleman. Siksi voimme turvallisesti jättää itsemme ja läheisemme Jumalan huomaan myös kuoleman hetkellä. Kristillinen seurakunta ei menetä toivoaan kuolemankaan edessä. Kristillinen hautaan siunaaminen ja hautauskäytännöt kertovat jo itsessään kristillisen seurakunnan uskosta. Elämän alkumetreillä kasteen yhteydessä pappi piirtää lapsen kasvoihin ja rintaan ristinmerkin. Kristillisen siunausperinteen mukaisesti tuo samainen ristinmerkki piirtyy hiekasta arkun kanteen vainajan siunaustilaisuudessa. Se on elämän merkki, joka johdattaa meidät Jumalan luo. Saamme turvallisin mielin jättää itsemme ja läheisemme Jumalan huomaan. Kasteessa annettu lupaus kantaa niin elämässä kuin kuolemassa. Kuolema ei ole kaiken loppu, vaan portti Jumalan iankaikkiseen elämään. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, voitti kuoleman ylösnousemisellaan ja valmisti tien valtakuntaansa. Kristittyinä saamme luottaa Raamatun lupauksiin siinä, että kuoleman rajan takana on jo monia rakkaita meitä odottamassa. Jeesuksen sovitustyön ja ylösnousemuksen kautta meillekin on valmistettu sija taivaan kodissa. Hautaan siunaaminen on tärkeä omaisille lohdutuksen ja surusta toipumisen kannalta. Omaiset ja muut läheiset rukoilevat kuolleen läheisen puolesta ja saattavat hänet viimeiselle matkalleen Jumalan sanaan turvaten. Ylösnousemuksen sanoma antaa toivoa: Vielä nähdään! Hautajaisiin kuuluu myös kiitollisuus yhteisestä ajasta ja elämästä. Vainajasta puhuminen ja yhdessä muisteleminen lohduttavat. Hautaan siunaaminen rakentuu surun ja kuoleman kokemisen, seurakuntayhteyden sekä toivon ja ylösnousemususkon varaan. Jeesuksen sanat ovat meitä surussa lohduttamassa: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Sarjassa seurakuntamme papit kertovat, miten seurakunta on mukana ihmisten arjessa ja tärkeissä vaiheissa syntymästä kuolemaan. 2
sana Joh. 6 : 63 Sanat, jotka Herra on puhunut, ovat henki ja elämä. Herra, täällä pohjoisessa maa routii syvältä ja pitkään eikä tuota kovin runsaasti satoa. Routaa on myös sisimmässämme. Maailman tuulet tuovat meihin pelkoa, huolta ja välinpitämättömyyttä, niin että sanasi vaikutus meissä tukehtuu. Sen tähden anomme, että sinä, Kylväjä, yhä lähtisit kylvämään etkä hylkäisi meitä. Anna meille armo kasvaa uskon, toivon ja rakkauden hedelmää sinun ja lähimmäistemme iloksi. Piispa kannusti osallistumaan ja ottamaan vastuuta: Varkauden seurakunta on sinun seurakuntasi Tiukkenevan talouden rinnalle kaivataan avointa yhteistyötä seurakunnan, kaupungin, paikallismedian ja muiden yhteistyökumppaneiden välille. Teksti: Krista Väisänen Kuvat: Vesa Moilanen Huoleen ei ole syytä, sillä seurakunnassa on sitoutuneita luottamushenkilöitä, osaavia työntekijöitä ja innokkaita vapaaehtoisia, kehui Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kolmipäiväisen tarkastuksensa päätteeksi. Piispa nosti virallisessa evästyksessään seurakunnan diakoniatyön hiippakunnan parhaimmistoon huomioiden myös kasvatustyön kiitettävän verkostoitumisen, kanttoreiden monipuolisen osaamisen sekä kirkkoherran luomat yhteydet paikkakunnan muihin toimijoihin. Tiukkeneva taloustilanne kytkeytyy maailman suuriin linjoihin, mutta syy tuleviin laihoihin vuosiin ei löydy Varkauden seurakunnasta. Taloutta on täällä hoidettu asianmukaisesti, vastuullisesti ja viisaasti, kehui Jolkkonen muistuttaen, että kansainvälisesti olemme hyvässä tilanteessa. Seurakunta sai mietittäväkseen neljä kehitystehtävää: luottamuksen lisääminen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä, johtosuhteiden ja työnteon tapojen selkiyttäminen sekä strategian linkittäminen osaksi arkityötä. Lisäksi piispan mukaan olisi syytä harkita vakavasti yhteisen seurakuntatyön johtokuntaa, joka vastaisi esimerkiksi jumalanpalvelustyön kehittämisestä. Piispantarkastuksen päätavoitteena oli koota seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt saman pöydän ääreen miettimään, miten elää Kristuksen omana tässä ajassa ja kaupungissa. Keskusteluissa korostui tarve yhdessä tekemiseen, myös muiden paikallistoimijoiden kanssa. Seurakunnalla ja kaupungilla talousluvut osoittavat alaspäin ja säästötavoitteet ovat kovat. Meitä yhdistää kuitenkin myös se, että molemmilla on hienoja ammattilaisia, joiden kutsumus on olla ihmisiä varten. Se saa kysymään, mitä voimme tehdä yhdessä, todettiin kaupungintalon vierailulla. Sama toive nousi esiin Warkauden lehden toimituksessa, jossa päätoimittaja Sari Ristamäki ja kirkkoherra Olli Tynkkynen löysivät yhteisen sävelen: Positiivisen asenteen ja hyvän hengen säilyttäminen ei aina ole helppoa, mutta näköalapaikalla siitä pitää pitää kiinni. Viikonlopun aikana piispa vieraili myös Kangaslammin kirkolla ja Kuoppakankaan perhekerhossa, tutustui nuorisokahvilan ja Savon ammatti- ja aikuisopiston toimintaan, siunasi yhteisvastuukerääjät sekä tapasi luottamushenkilöitä ja seurakunnan työntekijöitä. Viikonloppu huipentui sunnuntain juhlamessuun, piispantarkastukseen ja lähetyslounaaseen. Seuraa viikonlopun kulkua kuvina verkkosivuillamme, www.varkaudenseurakunta.fi > Vuoropuhelu > Kuvat. Piispa johdatti kirkkoväen laulamaan onnittelulaulun pian 60 vuotta täyttävälle kirkkoherralle muistuttaen, että meillä on dynaaminen, yhteyksiä luova ja helposti lähestyttävä paimen, joka rakastaa laumaansa. Toivon, että seurakunta rakastaa samoin paimentaan ja sallii tälle lailliset vapaapäivät, piispa vetosi. Piispa kohtasi SAKKY:n Varkauden yksikön metallin koneistushallissa opiskelijoita työn ääressä. Autopuolen työsalissa keskusteltiin puolestaan nuorten yrittäjyydestä ja opiskelijoiden olohuoneella hyvinvoinnista ja tukipalveluista. Kuvassa oikealla on oppilaitoksen rehtori Jukka Kosunen. Piispantarkastus kosketti seurakunnan koko työntekijäkaartia, luottamushenkilöitä ja lukuisia vapaaehtoisia. Ohjelma oli monipuolinen ja vauhdikas, joten yhdeksi tärkeimmistä asioista nousi toimiva ruokahuolto. Lähetystyön osaavat ja sitoutuneet vapaaehtoiset keräsivät kiitosta sunnuntain lähetyslounaan ja kahvien järjestämisestä. Kotiviesti 2 27.2.2014 3
kirkonkirjat Kastetut: Sofia Annika Herranen, Anton Hugo Julian Pekkarinen, Noel Aulis Lauri Auvinen, Nooa Eerik Yrjänä Leppänen, Ronja Riina Irene Mäkinen, Onni Matti Hynninen, Eevi Aada Eerika Kosunen, Pertti Kristian Lappi, Kalle Esko Kalevi Ramstedt, Veeti Janne Eemeli Ruippo, Venla Maria Pirinen, Kuopion Alavan seurakunnassa, Lilli Olivia Raudasoja, Kerttu Helena Immonen, Hilma Alli Aliisa Rusanen. Vihityt: 26.1.2014 Antti Olavi Hynninen ja Jenni Eeva-Maria Martikainen, Varkauden seurakunta. 1.2.2014 Janne Matti Tapio Voutilainen ja Katja Marjaana Ruippo, Varkauden seurakunta. 7.2.2014 Maria Eliisa Pöllänen ja Esa-Pekka Sorjonen, Varkauden seurakunta. Kuolleet: Anne Sylvia Huovinen 85 v, Aira Kyllikki Pelli 84 v, Alma Inkeri Rytkönen 81 v, Else Marjut Ronkainen 60 v, Väinö Viljam Linden 91 v, Elsa Ilona Kinnunen 90 v, Aino Kaarina Jäske 84 v, Veli Mies Väänänen 82 v, Raimo Erik Luostarinen 72 v, Jaakko Juhani Saavalainen 62 v, Mirjam Huovinen 86 v, Elvi Ester Lysinen 84 v, Kaija Marjatta Pitkänen 77 v, Eija Riitta Tellervo Kainulainen 69 v Leppävirran seurakunnasta, Esa Petri Nupponen 30 v, Saara Liisa Räisänen 84 v, Heikki Turunen 73 v, Tenho Jukka Taskinen 59 v, Jaakko Juhani Kinnunen 74 v, Seppo Kalevi Kokko 70 v, Riitta Marjatta Pietarinen 57 v, Roope Santeri Rautiainen, viisi viikkoa. uutisia kappalainen valittu. Kirkkovaltuusto vahvisti yksimielisesti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Varkauden seurakunnan I. kappalaiseksi Niina Lehmusoksan. Lehmusoksa siirtyy tehtävään III. seurakuntapastorin virasta, jossa hän on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009. parisuhdevinkkejä verkosta. Suosittu City.fi -verkkosivun Suhdeklinikka uudistuu. Palvelussa ihmiset voivat kysyä parisuhteeseen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista ja kysymyksiin vastaavat evankelis-luterilaisen kirkon perheneuvojat. Tammikuussa sivulla ryhdyttiin kysymys-vastauspalstan lisäksi julkaisemaan asiantuntija-artikkeleita eri teemoista. Ensimmäinen teksti käsittelee seksuaalisuutta. Kirkon perheneuvonnalla on paljon kysyntää ja Suhdeklinikan tavoitteena on mahdollistaa palvelu helposti kaikkien ulottuville. Matalan kynnyksen palvelu on osoittautunut suosituksi, sillä jokaisella palveluun lähetetyllä vastauksella on keskimäärin 2 000 lukijaa. Vuonna 2013 klinikan ihmissuhdekysymyksiä luettiin yli 140 000 kertaa. Kysymykset käsittelevät muun muassa seksiä, sitoutumista, vuorovaikutusta, pettämistä ja mustasukkaisuutta. Suhdeklinikan koordinoinnista vastaa Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat -yksikkö. Palvelussa työtä tekevistä kirkon perheneuvojista suurin osa on myös laillistettuja psykoterapeutteja. Heillä on erityisosaamista muun muassa ero- ja uusperheen kysymyksistä, vanhemmuudesta ja lapsen kehityksestä. seurakunnalta ruoka-apua. Seurakunnat ovat suurin ruoka-avun jakaja Suomessa, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tuore kyselytutkimus. Vuonna 2013 mukana oli arviolta lähes 200 seurakuntaa, joista osa teki yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Näitä muita toimijoita olivat muut uskonnolliset yhteisöt ja hengelliset toimijat sekä suuret kattojärjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Ruoka-apua annettiin 1,7 miljoonaa kertaa vuodessa. Varkauden seurakunnassa jaetaan leipää Kuoppakankaan työkeskuksella maanantaisin ja pääkirkolla torstaisin kello 11 11.30. Tämän lisäksi Kuoppakankaalla tarjoillaan tiistaisin kello 11 edullinen arkiateria. laajasalo palkittiin. Kristillinen Medialiitto on myöntänyt vuoden 2013 kristillinen mediateko -palkinnon Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalolle. Perusteluiden mukaan hän on mediassa liikutellut suuria massoja ja avannut kirkon ovet toisinajattelijoille. Hänen vilpitön pyrkimyksensä kunnioittaa erilaisuutta antaa aidosti tilaa suvaitsevaisuudelle ja moniarvoisuudelle. Laajasalo on tuttu YleLeaks-ohjelman Teemu Tammisalona. Kissakosken kirpputoria pyörittää Irene Happosen lisäksi neljä muuta vapaaehtoista. Lisäksi rinkiin kuuluu muutama mies, jonka voi hälyttää hätiin kyyditys- tai asennushommiin. Työtä tehdään isolla ilolla ja suurella sydämellä. Kirppiksellä vaihtuvat tavarat ja tarinat Kissakosken kirpputorilta löytyy käyttötavaraa, retromuotia ja ihania asiakkaita. Teksti ja kuva: Krista Väisänen Kahdesti kuussa palveleva kirpputori on erityinen ainakin kolmessa suhteessa. Ensiksi hinnat eivät huimaa päätä missään pöydässä, vaan kolmella eurolla saa takin päällensä ja kympillä mukavasti istuttavan sohvan. Toiseksi näilläkin tuloilla tuetaan hyvää eli paikkakunnan diakoniatyötä. Kolmanneksi toimintaa vetää viisi vapaaehtoista, joilla on aikaa jäädä vaihtamaan asiakkaiden kanssa kuulumisia kahvikupin äärellä. - Myynnissä meillä on kaikkea kahvinkeittimistä luistimiin ja telkkareista kodintekstiileihin, kertoo yksi vapaaehtoisista, Irene Happonen. Periaatteena on, että tavaroita kierrätetään mahdollisimman paljon. Jos joku tuote ei liiku hyllyssä, viedään se UFF:ille. Jos jollakin on hyväkuntoista tavaraa, voi sen tuoda tänne, vinkkaavat vapaaehtoistyöntekijät. Erityisen kaivattuja olisivat koululaisten sekä miesten käyttövaatteet ja vastaan otetaan myös esimerkiksi liina- ja vuodevaatteita sekä käyttöastioita. Runsaasti hyllyistä löytyy sen sijaan vauvaikäisten vaatteita, luistimia ja talvitakkeja. Oma 15-vuotiaani on kelpuuttanut täältä monenmoista retrovaatetta, kertoo vapaaehtoisena kirppariemäntänä toimiva Päivi Pitkänen, joka liputtaa myös omassa elämässään kierrätyksen puolesta. Tavaraa löytyy kaikkien nurkista, muttei kaiken tarvitse olla uutta. Kotoa löytyy toistatuhatta kirjaa, mutten muista, milloin olisin viimeksi ostanut opuksen uutena, Päivi nauraa. Kirpputorilla pääsee myös tapaamaan aivan ihania asiakkaita. Tätä hommaa tehdään sydämellä ja päivän jälkeen voi oikein suuta kuivaa kaikesta keskustelusta. Samaa mieltä on myös Irene, jonka eläkepäiviin toiminta tuo kaivattua piristystä. Naiset korostavat, että ovet ovat auki ihan kaikille. Tulkaa tekemään edullisia ostoksia ja juomaan kuppi kuumaa, kehottavat naiset. Valikoimaan tutustuu parhaiten itse penkomalla. Diakoniatyön kirpputori avoinna toukokuun loppuun saakka parittoman viikon tiistaisin klo 12 15 osoitteessa Kissakoskenkatu 5. 4
Kolme neljästä suomalaisesta kuuluu kirkkoon Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2013 lopussa vahvistettujen jäsentietojen mukaan 75,2 prosenttia suomalaisista. Kirkossa oli jäseniä 4 100 432. Vuoden aikana kirkkoon liittyi 14 653 henkilöä. Kirkosta erosi 58 965 jäsentä. Länsimaisittain kirkon jäsenmäärä on Suomessa edelleen hämmästyttävän korkealla tasolla, kommentoi kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo jäsentilastoja. Samalla tilastoista voi huomata, että kirkon jäsenyydestä on tullut tietoinen asia, erityisesti nuoret aikuiset liittyvät ja eroavat vilkkaasti. Liittyessään he haluavat olla osa hengellistä yhteisöä ja mukana tekemässä hyvää. Keskitalo rohkaisee kirkon jäseniä vaikuttamaan. Tänä vuonna kirkon jäsenillä on tavallista suuremmat vaikutusmahdollisuudet seurakuntavaalien vuoksi. Asettumalla ehdokkaaksi ja äänestämällä voi olla mukana linjaamassa kirkon tulevaa toimintaa. Tiedot perustuvat kirkon vahvistettuihin jäsentilastoihin sekä Tilastokeskuksen väestöä koskeviin ennakkotietoihin. Arvokas elämä vanhuksille yhteisvastuuvaroin Teksti: Eija Myllymäki Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki Etsivän ja osallistavan vanhustyön IkäArvokas -hankkeessa pidetään tärkeänä, että ikäihmisten ääni saadaan kuuluviin. Tulethan siis keskustelemaan arvokkaan elämän avaimista sekä yksinäisten vanhusten etsimisestä ja löytämisestä maanantaina 17.3. Varkauden pääkirkolle klo 12.30 15.30. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja paikalla on asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin. Paneelikeskustelua johtaa kansanedustaja Kari Rajamäki. Kolmasosa vanhuksista on yksinäisiä. Joka toinen päivä yli 65-vuotias tekee itsemurhan. Vanhustyön hanke hakee korjausliikkeitä ikäihmisten tarpeettomuuden kokemukseen. Alkuvuonna käynnistynyt etsivän ja osallistavan vanhustyön hanke Ikä- Arvokas pyrkii vanhusten yksinäisyyden ehkäisemiseen ja arvokkaan elämän turvaamiseen. Kolmivuotinen hanke rahoitetaan viime vuoden yhteisvastuuvaroin ja se toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen, Kehittämiskeskus Tyynelän ja pilottiseurakuntien kanssa. Savon alueella pilottiseurakunniksi ovat päässeet Varkaus, Mikkeli ja Pieksämäki. Lisäksi työtä tukevina kummiseurakuntina toimivat Kuopio, Rautavaara, Konnevesi ja Puumala. Pilottiseurakunnat saavat käytännön apua niin etsivän toiminnan suunnitteluun kuin sen talouteen ja toteutukseen. Projektikoordinaattori Anu Silvennoinen kertoo, että huomio kohdistetaan kaikista huonoimmassa asemassa oleviin yli 65-vuotiaisiin. Käytännössä pyrimme löytämään yksinäiset vanhukset, jotka eivät kuulu palveluiden piiriin. Yksi kehittämisalue on arjen selviytymistä helpottava vertaistoiminta. Vanhusten asioita pyritään kohentamaan myös olemalla yhteydessä päättäjiin ja jo olemassa olevia vanhustyön verkostoja hyödynnetään. Lisäksi koulutetaan vanhustyössä toimivia tahoja. Tarkoituksena on, että uudet mallit juurtuisivat pysyväksi toiminnaksi, Silvennoinen kertoo. Varkaudessa yhteistyökumppaneina ovat diakoniatyön rinnalla eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvosto, kaupungin kotihoito, Pasuuna-palveluohjausyksikkö, hyvinvointiankkuri-terveyskioski, psykiatrian osasto, spr-lähimmäispalvelu, edunvalvonta, omaishoitajat sekä julkinen sektori. Etsivän ja osallistavan vanhustyön hankkeessa yhteyshenkilöinä ovat: Projektityöntekijä Eija Myllymäki (Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli) 040 5542506 eija.myllymaki@ kirkkopalvelut.fi Diakoniatyöntekijä Ellen Väntti 040 523 7960 ellen.vantti@ evl.fi Varkaudessa alkanut kolmivuotinen hanke keskittyy vanhusten hyvinvointiin. Tukea ja palveluja pyritään lisäämään kaikista heikoimmassa asemassa oleville, yksinäisille tai syrjäytyneille vanhuksille. kolumni Upeaa yhteistyötä Teksti: Irmeli Tsupari Luttilan koulun rehtori ja erityisopettaja Urpo soittaa seurakunnan nuorisotyöstä ja kysyy, saako tulla kertomaan oppilaille Tekstaritupusta, koululaisille tarkoitetusta tukitekstarista. Tottakai! Hyvä asia. Valtteri pitää tiistaisin sählykerhoa koulun pienimmille, Paula junailee sitä yhteistyössä MLL:n iltapäiväkerhon kanssa. Niina- ja Arja-papit ovat vuosittain adventin tai pääsiäisen aikaan suunnitelleet ja toteuttaneet yhdessä Marja-Leena-opettajan kanssa tunnelmallisia hartaushetkiä koko koulun väelle. Seurakunnan edustaja, välillä pappi ja välillä nuorisotyöntekijä, tulee joka toinen viikko kouluun pitämään päivänavauksen. Erityisellä lämmöllä muistan yhden syksyisen perjantaiaamun, kun Jarkko-pappi kuunteli ennen päivänavausta opettajien keskustelua pyöräilykypärän tärkeydestä. Kuultuaan opettajakunnan huolenaiheen hän pyysi pyöräilykypärääni hetkeksi lainaan ja piti koko koulun oppilaille upean päivänavauksen aiheesta pyöräilykypärän käyttö. Hienoa joustavuutta ja koulun kasvatustehtävän tukemista! Tänä keväänä on tulossa vielä Camera Obscura, kuudesluokkalaisille tarkoitettu arvo- ja päihdekasvatusprojekti, ortodoksiuskonnon opettajan järjestämä päivänavaus, jossa siunataan virpomavitsat sekä helluntaiseurakunnan pääsiäisvaellus. Perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa kouluja tutustuttamaan oppilaat ympäristön uskonnolliseen maailmaan ja hyödyntämään seurakunnan asiantuntijuutta. Tyytyväisenä voin todeta, että Varkaudessa tämä toteutuu erinomaisesti. Kiitos teille kaikille seurakunnan työntekijöille yhteistyöstä! Kotiviesti 2 27.2.2014 5
Pitkältä syyslomalta Lentopalloilija Konstantin Shumov päätyi Moskovasta Varkauteen sattumien kautta. Uusi kotikaupunki innosti urheilun pariin ja kiinnitti suuremmille pelikentille. Teksti: Krista Väisänen Kuva: Toni Flink Onhan tämä vähän pienempi kaupunki, oli seitsenvuotiaan Kosti-pojan ensivaikutelma hänen vieraillessaan isänsä luona Varkaudessa. Pelipaikka Tampereen Iskussa oli tuonut Jevgeni-isän Suomeen jo kaksi vuotta aiemmin, jolloin Kosti oli ottanut tuntumaa tulevaan kotimaahansa hämäläisessä eskarissa. Perheen paluu Moskovaan jäi lyhytaikaiseksi, kun Jevgenille tarjottiin Tampereen vuosien jälkeen paikkaa Keski-Savon Paterissa. Pyörähdin tänne syyslomalla ja päivän tai parin päästä istuin jo ekaluokassa pulpetin ääressä. Pitkälle syyslomalle olen siis jäänyt, Konstantin naurahtaa vieraillessaan seurakuntavirasto Majakalla 11 vuotta myöhemmin. Kovin usein miehen matka ei kuitenkaan enää vie Varkauteen, sillä pelikausi Saksan Bundesliigassa on pitkä ja vaativa. Kun sieltä sitten selviää, jatkuvat pelit usein välittömästi A-maajoukkueen paidassa. Näin oli myös joulun tienoilla, jolloin visiitti kotimaahan kantoi hyvää hedelmää. Treenileiri Kuortaneella viritti maajoukkuetiimin huippusuorituksiin Popradissa Slovakiassa, ja palkintona odottaa syyskuinen MM-kisamatka Puolaan. Pikkupoikana lentopallo ei olisi voinut Kostia vähempää kiinnostaa. Ensin piti opetella kieli ja tutustua maastoon retkeillen, kalastaen, sienestäen ja marjastaen. Sitten päivät täyttyivät kavereista, pihaleikeistä ja koulunkäynnistä. Suoraan sanottuna inhosin koko lajia, sillä se piti isän liikkeessä kymmenisen kuukautta vuodesta. Neuvostoliitossa lapsia ei saanut kuljettaa mukana pelireissuilla ja äiti opiskeli, joten kun mummoni terveys heikkeni, minut vietiin maanantaina lastentarhaan ja tultiin perjantain makupala Mitä esittelisit luonasi vierailevalle ystävällesi? Jotain, mitä paikalliset tekisivät ja mitä ei löydy kirjoista, kuten saksalaista elämäntapaa. Veisin vieraan esimerkiksi olutravintolaan ja tarjoaisin kyytipojaksi bratwurstia ja weisswurstia makean sinapin ja bretseleiden kanssa. Münchenissa Marienplatz on perinteinen juttu ja toki lähellä on paljon historiallisia paikkoja kuten Salzburg. Rentoutumiskeinosi kisamatkoilla? Tykkään lukea elämäkertoja laidasta laitaan. Lukeminen on kätevää reissussa ja tasapainottaa pelimatkoja. Kuvaile keskitorjujaa? Meillä on niin sanottu likainen työ ja roolimme pelissä riippuu paljon muista. Keskitorjujan pitää shakin pelaajan lailla tietää, mitä vastustajan joukkue tekee seuraavaksi. Tällä paikalla pitää olla ovela ja nöyrä, tuomme joukkueelle matemaattista apua. hakemaan, Konstantin kertoo. Muistot ovat näiltä ajoilta aika vähissä. Siteet synnyinmaahan eivät kuitenkaan katkenneet Suomeen muuton jälkeen, sillä perhe vietti kuukauden kesästä sukulaisten ja ystävien luona Moskovassa. Mummo asui viimeisten metroasemien tuntumassa 18-kerroksisessa talossa. Olihan siellä suurkaupungin tunnelma, mutta me pelattiin kavereiden kanssa jalkapalloa takakentän lätkäkaukalolla, leikittiin hippasta ja käytiin mökillä, muistelee Konstantin lapsuuskesiään. Matkat Suomen ja Venäjän välillä vahvistivat myös pikkupojan unelma-ammatin: veturinkuljettaja. Ja toinen oli poliisi. Tokaluokalla kouluavustajamme Airi kirjoitteli eläkkeelle jäädessään, mitä meistä hänen mielestään voisi tulla isona. Kolmen pojan kohdalla hän arveli ammatin liittyvän urheiluun, mikä pitikin paikkansa kahdessa tapauksessa. Mikä vaisto! Kouluavustajan silmät olivat ehkä tarkanneet vikkeliin kinttuihin, jotka vilistivät ensin rosvoa ja poliisia, seurasivat sitten jalkapalloa ja hyppelivät hetken nyrkkeilykehässäkin. Yleisurheilu oli liikunnallisen luokan keskuudessa kova sana, kun kuutosluokkalaisia kutsuttiin kokeilemaan lentopallotreenejä. En ollut alkuun erikoinen pelaaja, mutta lajissa viehätti juuri sen vaikeus. Sain kimmokkeen taistella ja pituuteni, joka oli tehnyt minut muissa lajeissa kömpelöksi, olikin lentopallossa hyödyksi. Kiinnostuksen kipinään puhalsivat myös osaavat valmentajat, Jari Mähönen, Risto Toropainen, Reijo Junnu Sorvoja sekä paikallinen SM-liigaseura, jonka pelaajia pystyi katsomaan ylöspäin. Kun italialainen huippujoukkue Sisley Treviso laskeutui vuosituhannen vaihteessa charterilla Joroisten lentokentälle ja pelaajat vetivät aamuvenyttelyt musiikin raikuessa, heräsi nuorilla miehillä halu olla jonain päivänä itsekin osa jotain niin suurta. Innostus tarttui ja lukioon perustettiin lentopallolinja. Treenasimme aamuisin ja hyppytunneilla pari kolme kertaa viikossa ja iltaisin 10 15 tuntia viikossa. Lisäksi oli juoksulenkit, kuntopiirit ja salikäynnit. Lukiolaisten työ tuotti tulosta. Ikäluokasta kolme kaveria on noussut maajoukkuetasolle, neljä liigatasolle ja suurin osa on pelannut ykkössarjaa. Konstantinille yksi uran huippuhetkistä on ollut juuri lapsuuden unelman täyttyminen. Pelin jälkeen pyytelin Trevison kavereilta nimmareita ja reilu kahdeksan vuotta sitten pääsin kohtaamaan heitä verkon toiselta puolelta. Se oli ainutlaatuinen kokemus. Lentopallo kuljetti Konstantinin 21-vuotiaana Keski-Italiaan, minkä jälkeen hän on kiertänyt eri ykkössarjan joukkueissa koko saappaan kannasta kärkeen saakka. Alun shokkivaihetta lievensivät Isernian samanikäiset pelikaverit, kielen haltuunotto ja 20 000 asukkaan pikkukaupunki. Avauduin alkuun muutaman kerran entisille joukkuekavereille, jotka olivat kannustaneet lähtemään. Parin kuukauden kuluttua pääsin kuitenkin jo rytmiin ja siitä saakka matka on ollut mielenkiintoinen. Reissussa pääsee näkemään elämää, kertoo Konstantin ja laittaa lyhyesti Italian kartalle: pohjoisessa oli vauraampaa, etelässä rennompaa. Kävin kerran suihkussa ja parvekkeen tynnyreistä loppui vesi kesken kaiken. Minulle huikattiin vain, että huomenna pumpataan lisää. Tällä hetkellä pelipaikka on Münchenin lähellä Generali Hachingin joukkueessa, joka hakee seuraavaksi kaudeksi uutta pääsponsoria. Kiertäminen huippujoukkueissa on avannut uusia kokemuksia, mutta mahdollinen muutoskaan ei pelota. Iän myötä on yhä vaikeampaa siirtyä paikasta toiseen. Perhe ja läheisimmät ystävät ovat kuitenkin Suomessa, jossa pääsen nyt vain pyörähtämään, kuvailee Konstantin ja kertoo miettivänsä uraansa vuosi kerrallaan. Kahden vuoden takainen loukkaantuminen, leikkaukset ja kuukauden lääketokkura muistuttivat, miten pienestä uran jatko voi olla kiinni. Toisaalta kun tuosta nousee, pystyy nauttimaan ja elämään aivan uudella tavalla. Olen vuoden ajan saanut satsata taas täysillä urheiluun, mutta olen koko ajan myös valmis siirtymään normaalielämään eli opiskelemaan kunnon ammatin, sillä huippu-urheilijavuodet ovat kuitenkin aika lyhyet. Pari haavetta pelaajalla kuitenkin vielä on: saada pelata Venäjällä ja päästä Olympialaisiin. Voittoisa MM-alkukarsinta tasoittaa tietä haaveista jälkimmäiseen. Shumov kehuu Suomen lentopallojoukkueen huumoria, draivia ja tekemisen meininkiä. Kaikki tietävät, mitä huippusaavutukseen vaaditaan ja ovat valmiita tekemään töitä isoja maita vastaan. Suomen maajoukkueen entinen päävalmentaja Mauno Berruto toi Shumovin mukaan joukkueeseen jämäkkyyttä ja ammattimaisuutta, nykyinen valmentaja Tuomas Sammelvuo on taas ollut niin monessa maassa että tietää, miten asioita voidaan tehdä monella lailla hyvin. Molemmat ovat omalla tavallaan vaativia johtajia. Itse Shumov kertoo oppineensa rentouden ja keskittyneisyyden tasapainoa. Ennen piti painaa sata lasissa koko ajan, sillä tulevaisuudesta ei tiennyt. Nyt olen ymmärtänyt myös oman nautinnon ja yleisön viihtymisen merkityksen. Tietysti töitä pitää myös tehdä enemmän, jotta saamme suomalaisia enemmän ulkomaisille pelikentillä. Suomalaisten pelaajien periksiantamattomuutta ja nöyryyttä arvostetaan seurajoukkueissa ja kokemus olisi myös maajoukkueen etu. Ulkomaisilla pelikentillä oppii kulttuurin ja paikallisen elämäntavan lisäksi uskonnosta. Pelikavereissa on ollut islamilaisia ja katolilaisia, Shumov itse on ortodoksi. Italialaiset pelikaverit veivät minut kerran jumalanpalvelukseen ja ihmettelin, miten paljon kirkossa oli ihmisiä. Se on monessa paikassa tapa kohdata toisia, ei pakko tai ikävä rutiini. On hienoa, että me toisillemme tuntemattomat pystyimme rukoilemaan siellä yhdessä, Konstantin muistelee. Suomessa vellovaa keskustelua uskonnon ympärillä Shumov pitää yksipuolisena. Ei se saa minua ahdistumaan mutta ajattelen, että siinä ollaan kuin sisällä pyörässä ilman ulospääsyä. Valittamisen sijaan pitäisi nauttia pienistä asioista. Shumoville myös usko on pieniä asioita ja tekoja. Kun jotain tärkeää tapahtuu, sytytetään kynttilä palamaan. Paaston aikana voi vähentää sokeripitoisten ruokien syömistä. Uusi kaupunki aukeaa kiinnostavalla tavalla tutustumalla kirkkojen arkkitehtuuriin tai kirkollisiin juhlapyhiin. Kirkossa rukous syntyy automaattisesti ja ortodoksinen jumalanpalvelus kutkuttaa kaikkia aisteja. Tärkeintä uskossa on kuitenkin arjen maku. Usko tarkoittaa minulle turvallisuutta ja voimaa jaksaa eteenpäin vaikeilla hetkillä. En jää yksin vaan voin luottaa, että kaikki kääntyy parempaan päin. 6
suurille pelikentille Usko tarkoittaa turvallisuutta: En jää yksin. Konstantin Shumov ha luaa kokea MMkilpailut yhdessä lentopallomaajoukkueen kanssa. Voitot Kreikan ja Slovakian joukkueista tammi kuun karsinnoissa takasivat miehille syys kuisen matkan Puolaan. Kotiviesti 2 27.2.2014 7
oma tontti Vapaaehtoisena sairaan vierellä Pastori Arja Päivärinta toimii Varkaudessa sairaalapappina, joka päivystää tarpeen mukaan laitoksella tai vierailee sairaan luona tämän itsensä, omaisen tai henkilökunnan pyynnöstä. Sairaan rinnalla on mahdollisuus kulkea myös vapaaehtoisena. Sairaalalähimmäiset ovat läsnä potilaan ehdoilla ja kuuntelevat häntä, eivät pidä perinteisiä hartaushetkiä. Joskus joku saattaa toivoa rukousta tai virttä, mutta usein tarve on nimenomaan juttuseuralle. pitävät tehtävää tärkeänä ja palkitsevana. Mikäli kulkeminen kärsivän lähimmäisen rinnalla tuntuu omalta tavalta auttaa, lähde mukaan ja ota yhteyttä Arja Päivärintaan, 040 572 7820. Sairaalalähimmäistyö on alkanut vuonna 2011 ja siinä mukana olevat Sarjassa esitellään valtakunnallisia ja paikallisia tapoja auttaa. maailman laidalla Lapasia Kiinan lapsille Teksti: Seija Mattila Varkauden seurakunnan nimikkolähettiperhe Neiglick-Mara tuo viestiä Kiinan kummilapsityöstä. Timi Mara oli marraskuussa viikon mittaisella työmatkalla Hunanin ja Hubein maakunnissa. Matkan tarkoitus oli tarkastaa kummiyhdyshenkilön kanssa kummioppilasohjelmaan kuuluvat koulut ja tavata kummioppilaitamme. Lainaus kirjeestä: Yleisesti ottaen kaikilta välittyi kiitollisuus saamastaan avusta ja innokkuus omia opintoja kohtaan. Kaikki oppilaat tuntuivat ymmärtävän, kuinka tärkeää opiskelu on ja millaisia ovia se saattaa myöhemmin avata. Tapaamisen huippukohtia olivat suomalaisten lahjoittamien lapasten jako kummilapsille. Lasten keskuudesta kuului ihastuneita huokauksia, kun heille kerrottiin, että lapaset eivät olekaan ihan mitä tahansa, vaan kummilapsitoimintaa tukevien suomalaisten itse neulomia lapasia. Lapasille löytyi heti kohta käyttöä, sillä loppusyksystä Hunanin ilmat olivat iltaisin yllättävän vilpoisat. Kuten Kiinan kummilapsityössä, virren 37 neljännen säkeistön sanat voisivat olla rukouksemme kaikissa toimissamme: Hengelläsi sydäntäni joka hetki hallitse. Tieni, koko elämäni valollasi valaise. Ohjaa, Herra, puheeni, työni, ajatukseni. Anna kaikkeen viisautta, nöyrää mieltä, rakkautta. Voimme katsoa tulevaan luottavaisesti. Taivaan Isä on antanut meille uusia mahdollisuuksia ja luvannut olla kanssamme joka päivä. Sarjassa esitellään seurakuntamme tekemää lähetystyötä, kerrotaan nimikkolähettien kuulumisista ja kurkataan tulevaan. Läsnäolo kulkee kuoleman edellä Teksti: Krista Väisänen Kuva: Jari Kesänen Saattohoidon kehittäminen on Yhteisvastuukeräyksen tämänvuotinen kotimainen kohde. Kun hoito onnistuu, koostuvat viimeiset ajat hyvistä hetkistä. Monella kuolemaa odottavalla on jokin toive, joka on usein oikeassa suhteessa kuntoon ja jaksamiseen: Saisinpa vielä kerran upottaa käteni leipätaikinaan ja tuntea sen tuoksun, pääsisinpä kampaajalle tai voisinpa huljutella jalkoja vedessä kuin ennen uintireissuilla, kertoo diakoniatyön johtava viranhaltija Riitta Sulkko. Näiden toiveiden toteuttaminen vaatii läsnäoloa, ymmärrystä ja toisinaan ripauksen hullunrohkeutta, mutta kertoo kunnioituksesta ja tekee kuolevan viimeisistä ajoista mielekkäitä. Hyvä saattohoito ei ole kiinni erikoistuneesta sairaalasta tai tietystä toimintatavasta, vaan siinä pyritään etsimään tilanteeseen nähden paras mahdollinen ratkaisu niin potilaalle kuin tämän läheisille. Sulkko muistuttaa, että suhtautuminen elämään alkaa jo paljon ennen kuoleman kirkasvaloa: tartunko hetkeen, arvostanko pieniä asioita. Hyvien hetkien merkitys korostuu elämän viime metreillä, mutta kun luopumisen hetki konkretisoituu omalla tai läheisen kohdalla, on harvalla voimia vaatia hyvää hoitoa tai tarttua epäkohtiin. Siksi on tärkeää, että ajatus on kirkastunut jo aiemmin. Saattohoitovaihe voi olla myös erityistä läheisyyden aikaa, kun turhat touhut ja selitykset jäävät. Kun elämä kulkee laajakuvassa, voi ventovieraaseenkin muodostua erityinen suhde. Riitta Sulkko muistelee lämmöllä äitinsä viimeisiä viikkoja, jolloin muisti ja mielipiteet palasivat vahvojen lääkkeiden sivuvaikutusten loputtua. Äiti sai taas oman elämänsä haltuun ja pystyi esittämään toivomuksia. Jollekin voi olla ihme pystyä juttelemaan hetki tai juomaan kupillinen kahvia oksentamatta. Hyvään saattohoitoon kuuluu myös riittävä kivunlievitys, Sulkko hahmottelee ja huomauttaa, että hyvä saattohoito antaa myös omaisille mahdollisuuden jatkaa hyvää elämää. Minulle tulee sanasta saatto mieleen seurusteleva pari. Yhdessä kuljetaan samaa tienpätkää eikä kumpikaan oikein tiedä, milloin se saattaminen lopetettaisiin. Vanhemmat saattavat lasta elämän eri vaiheissa toivoen Varkaudessa Yhteisvastuukeräys on saanut lempeät kasvot. Valokuvaaja Jari Kesäsen tilannekuvat sekä Lahjoita hyvä hetki -slogan muistuttavat, että myös saattohoitoaika on arkea ja elämää. Pienet hyvät hetket ja pysähtyminen ovat hyvää huolenpitoa kuoleman lähestyessä. ja huolehtien. Saattohoidossa on sama tunnelma: Pidän sinusta kiinni vielä hetken, ennen kuin lasken tuntemattomaan. Hyviä saattohoitomuistoja Sulkolla on niin omasta elämästä kuin työnsä kautta. Eräs ystävä halusi hankkia kaikille läheisilleen lahjan muistoksi ja Sulkko sai toimia kauppa-apulaisena. Toisen kerran laitoshoidossa olleen naisen tytär soitti ihmeissään, kun äiti intoili yöllisistä koiravieraista. Selvisi, että potilaan eläinrakkaudesta tiennyt osastonjohtaja oli kuljettanut omat koiransa sairaalaan. Eräs vanha rouva ihmetteli, mitä tekee miehensä kanssa, joka puhuu korkeassa kuumeessakin vain pilkille pääsystä. Vapaaehtoiset pilkkihirmut suunnittelivat hänelle ikimuistoisen viimeisen kalaretken ja toive toteutui. Valitettavasti kaikki käänteet eivät ole yhtä onnellisia. Sulkko muistaa tilanteen, jossa hoitaja huomasi kotihoidossa olevan potilaan puristavan vahvoja kipulääkkeitä nyrkissään, jotta hänen huumeongelmainen poikansa ei olisi vienyt niitä itselleen. Lääketiede pyrkii vahvasti parantamaan, mutta kun se ei ole mahdollista, tulisi kuolevalle ja hänen omaisilleen antaa mahdollisuus valmistautua kuoleman hetkeen hyvässä hoidossa. Vaaditaan vaihtoehtoisia hoitojärjestelmiä, jotta kotiin ei laitettaisi väkipakolla, mutta se olisi sitä haluaville mahdollista. Yhteisvastuukeräyksen varoilla muun muassa koulutetaan hoitohenkilökuntaa ja vapaaehtoisia saattajia, sillä kaikilla ei ole läheisiä kuoleman hetkellä. Kaikki tämä pyrkii siihen, että elämän viimeiset vaiheet voisivat olla täynnä huolenpitoa ja hyviä hetkiä. 8
ruisnappi Missä oli Jumala, kun? Teksti: John Ortberg Raamatun keskeinen lupaus ei ole minä annan teille anteeksi, vaikka tietysti tämäkin lupaus sieltä löytyy. Se ei ole myöskään lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä, vaikka sekin on meille tarjolla. Raamatun useimmin toistuva lupaus on: Minä olen sinun kanssasi. Ennen kuin Aatami ja Eeva ehtivät tehdä syntiä tai tarvita anteeksiantamusta, heille luvattiin Jumalan läsnäoloa. Lupaus annettiin Nooalle, Moosekselle, Marialle ja lukemattomille muille. Se oli perusta heidän rohkeudelleen: Älä pelkää, Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi. Se antoi heille voimaa jatkaa keskellä pimeyttä: Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Kun Jumala saapui itse maan päälle, hänen pelastava nimensä oli Immanuel - meidän kanssamme on Jumala. Kun Jeesus lähti, hänen lupauksensa oli lähettää Pyhä Henki, niin että minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun saakka. Jumala on kanssamme aina. Vapaa-ajattelijoiden vapaudesta ja maamme maallistumisesta Teksti: Antti Immonen Kuva: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki Suomen Vapaa-ajattelijain liitto on jatkuvasti esillä tiedotusvälineissä. Järjestö sanoo puolustavansa uskonnottomien ihmisoikeuksia ja hyökkää tasaisin väliajoin uskontoja, etenkin kristinuskoa vastaan. Kyseisen järjestön Tampereen osastolla on jo vuosia ollut käytössä nettisivut, joiden kautta kirkosta eroaminen on tehty helpoksi. Sadat tuhannet ihmiset ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen ja luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut. Kovin harva kuitenkaan tietää kyseisestä järjestöstä paljoakaan. Ensimmäinen huomattava asia on Vapaa-ajattelijoiden jäsenmäärä. Se on noin kaksi tuhatta. Muita uskontoihin kielteisesti suhtautuvia järjestöjä ovat Suomen humanistiliitto, jolla on vähän yli kaksi sataa jäsentä sekä Suomen Ateistiyhdistys Ry, jonka jäsenmäärästä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla. Joka tapauksessa näiden kolmen yhteisön jäsenmäärä kokonaisuudessa on alle kolme tuhatta. Eri kristillisiin seurakuntiin Suomessa kuuluu tällä hetkellä yli 4,2 miljoonaa ihmistä. Tämä arvio on varovainen ja laskettu alakanttiin. Uskonnottomien järjestöihin kuuluu siis 0,07 % siitä ihmismäärästä, mitä kristillisissä seurakunnissa on jäseniä. Silti etenkin vapaa-ajattelijoiksi itseään kutsuvat saavat tiedotusvälineissä suhteessa jopa enemmän tilaa kuin kristilliset seurakunnat. Toinen kummallinen seikka on sanakikkailua. Mielestäni vapaa ajattelu tarkoittaisi sitä, että ihminen ajattelee vapaasti. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että hän voisi yhtenä päivänä olla kristitty, seuraavana ateisti ja kolmantena vaikkapa muslimi. Vapaa-ajattelijaksi itseään kutsuvien ajattelu on kaikkea muuta eli ehdotonta kaiken yliluonnollisen kieltämistä. Ateistiyhdistyksen ansioksi voi sentään laittaa sen, että jo nimessään he kertovat, mitä mieltä asioista ovat. Vapaa-ajattelijat esittävät usein, että suurin osa kirkkokuntiin kuuluvista ei ole oikeasti kristittyjä vaan ovat jäseninä vaan perinne- tai kulttuurisista syistä. Niinpä kehittelinkin ajatusleikin, että 80 % kirkkokuntiin kuuluvista jättäisi yhteisönsä ja jäljelle jäisivät vain ne tosiuskovat, joita vapaa-ajattelijoiden mukaan on vain viidesosa jäsenistä. Suomen eri kirkkokuntiin jäisi vielä 840 tuhatta jäsentä. Tällöinkin eri ateistijärjestöjen jäsenmäärä olisi vain 0,36 % kirkkokuntiin kuuluvien jäsenmäärästä. Esimerkki on äärimmäisen liioiteltu. Vaikka kaikissa Pohjoismaissa ei ole valtionkirkkoa, kirkkoon kuuluu silti noin 75 % ihmisistä vaihdellen hieman maittain. Ja tuo prosenttiluku tarkoittaa nimenomaan luterilaista kirkkoa. Prosenttiluku kaikkiin kirkkokuntiin kuuluvat mukaan laskettuna on suurempi. Mitä nämä harrastamani numeroleikit sitten kertovat? Ne kertovat siitä, että jäsenmäärältään mitättömän pieni ihmisryhmä osaa hyödyntää mediaa oman asiansa ajamiseksi ja saa äänensä kuuluviin suhteettoman suuressa mittakaavassa. Suuri osa ihmisistä ei varmasti tiedä, kuinka vähän eri ateistijärjestöissä on todellisuudessa jäseniä. Olen tehnyt säännöllisesti niin sanottua osallistuvaa havainnointia eli ollut mukana monella paikkakunnalla eri seurakuntien tilai- Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus Puh. 040 374 4158 lakimajakka@lakimajakka.fi suuksissa, sekä jumalanpalveluksissa että muissa. Usein kirkot ovat olleet täysiä etenkin juhlapyhien aikaan. Omat havaintoni eivät siis tue millään tavoin vapaa-ajattelijoiden vaatimusta suunnilleen kaiken uskonnollisen ja nimenomaan kristillisen perinteen häivyttämisestä suomalaisesta kulttuurista. Ei, vaikka esimerkiksi Helsingin sanomien jouluperinteitä esitelleessä koko aukeaman jutussa juuri ennen joulua ei mainittu joulun kristillistä alkuperää kuin sivuhuomautuksena todeten, että se on menettänyt merkityksensä. Odotan innolla vappua; jättääkö valtakunnan ykköslehti silloin mainitsematta ylioppilaat, Mantan lakituksen sekä eri poliittisten suuntausten vapputilaisuudet. Arkihavainnot eivät tue vapaaajattelijoiden vaatimuksia. Sopivatko tennarit ja alba yhteen? Kristillinen perinne on kulttuurimme kivijalka, mutta ei muuttumaton sellainen. Tervetuloa kirkkoon siis jokainen jalkapari, ihmettelijä ja vapauden etsijä. Sinulle on oma paikkasi! Nyt lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi www.askellehti.fi Kotiviesti 2 27.2.2014 9
Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, 78200 Varkaus puh. (017) 552 8660 HÄN AUTTOI SINUA. NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA. Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi. Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää. KOTIPALVELU VERENPISARA Puh. 050 5812031 - LOUNASKULJETUS KOTIIN JOKA PÄIVÄ - PERHEJUHLAPALVELUT - MUISTOTILAISUUDET TILAUKSET p. 040 504 0204 / Tarja Mikkonen p. 040 732 8110 / Markku Mikkonen www.kisapuisto.fi JALKOJEN TERVEYDENHOITOA Perus-ja hemmotteluhoidot Kynsi- ja iho-ongelmat Päkiä- ja kantapääkivut Varpaiden virheasennot Diabeetikon jalkatutkimukset Parafiinihoito Intialainen päähieronta Koti-ja laitoskäynnit LAHJAKORTIT Jalkaterapia Akilles www.jalkaterapiaakilles.fi Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus 044 055 1158 Kotitalousvähennys -45 % www.kotipalveluverenpisara.fi Hautakivien Erikoisliike Hautakivet Kaiverrukset Kultaukset Entisöinnit Liikkeessämme esillä hautakivimallisto. Soita ja sovi esittelyaika. 045 857 6094 Leijukuja 4 78210 Varkaus myynti@helmenkivi.fi www.helmenkivi.fi Kun läheinen on poissa... Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Kauppakatu 50, p. 017 852 636 Savontie 39, p. 017 554 3670 Kauppakatu 50, p. 017 852 636 Savontie 39, p. 017 554 3670 Surun kohdatessa Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä luotettavasti ja ammattitaidolla. 85 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua Varkaudessa ja ympäristökunnissa. Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä Kauppakatu 37, 78200 Varkaus p. 017-5523091, 017-5523305, 0400 178270 tapahtumia 27.2.-13.4.2014 Jumalanpalvelukset ja hartaudet Su 2.3. Messu pääkirkossa klo 10; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Jarkko Piippo, Sirkka Häkli. Messu Kuoppak. työkesk. klo 14; Jarkko Piippo, Sirkka Häkli. Ke 5.3. Musiikkihartaus Kangasl. palvelukeskuksella klo 13.30; Sirkka Häkli. Su 9.3. Messu pääkirkossa klo 10, yhteiset syntymäpäivät Arja Päivärinta, Sirkka Häkli, Varkauden seurakuntakuoro. Sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 12, lähetyslounas, kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat kappalainen Kari Iivarisen 60-vuotispäivän merkeissä; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Messu Könönp. srk-talolla klo 14; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli. Su 16.3. Messu pääkirkossa klo 10; Miina Karasti, Marko Huhtala, Tapio Rekola. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli. Ankkurimessu Kuoppak. työkesk. klo 18; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen. Su 23.3. Konfirmaatiomessu pääkirkossa klo 10, rippikoulu 1; Olli Tynkkynen, Arja Päivärinta, Sirkka Häkli, Varkauden seurakuntakuoro. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Pekka Päivärinta. Konfirmaatiojumalanpalvelus pääkirkossa klo 14, rippikoulu 2; Niina Lehmusoksa, Miina Karasti, Sirkka Häkli. Su 30.3. Messu pääkirkossa klo 10, Eläkkeen saajat 50 vuotta; Niina Lehmusoksa, Jarkko Piippo, Mari Leppänen. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Mari Leppänen. Su 6.4. Messu pääkirkossa klo 10; Niina Lehmusoksa. Messu Kangaslammin kirkossa klo 12; Jarkko Piippo. Yhteisen leivän jaamme -messu Kuoppakankaan työkeskuksessa klo 14; Jarkko Piippo. Su 13.4. Messu pääkirkossa klo 10, vapaaehtoisten kirkkopyhä; Miina Karasti, Sirkka Häkli, Varkauden seurakuntakuoro. Perhemessu Kangasl. kirkossa klo 12; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen. Messu Könönp. srk-talolla klo 14; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen. Rukous ja Raamattu Aamurukouspiiri Kuoppak. työkesk. sakastissa arkiaamuisin klo 7, ei arkipyhinä ja Könönp. srk-talolla keskiviikkoisin klo 8.30. Yhteiskristillinen rukoustupa helluntaiseurakunnalla keskiviikkoisin klo 14 16.30. Rukousta, keskustelua ja kahvittelua. Rukouspyyntöjä voi lähettää myös varkaudenrukoustupa@gmail.com. Sisälle sanaan -raamattuopetusilta Kuoppak. työkesk. to 13.3. ja to 10.4. klo 18. Diakonia Toimistosihteeri Reijo Leppänen, p. 040 701 6630 Johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko, p. 040 541 1399 Diakoniatyöntekijät Pia Hosio, p. 040 572 7810 Heli Kylmänen, p. 040 573 6050 Antero Saarelainen, p. 040 747 6200 Ellen Väntti, p. 040 523 7960 Leivänjako klo 11 11.30 Kuoppak. työkesk. maanantaisin ja pääkirkolla torstaisin. Arkiateria Kuoppak. työkesk. ti klo 11 12.30. Aterian hinta 3. Diakonian avoimet ovet Kuoppak. työkesk. joka toinen torstai klo 10 12. Sählärien pelivuoro Kuoppak. työkesk. liikuntasalissa to klo 17 18.30. Varusteina sisäpelikengät tai tossut. Lähimmäispalvelua tekevien tuki-illat Kuoppak. työkesk. lk. 1 torstaisin: 27.2./27.3./24.4. sekä ma 19.5. klo 17.30 19. Illan aikana voimme purkaa lähimmäispalvelussa koettuja asioita ja saada uusia näkökulmia. Kaiken kansan saunaillat Puurtilan srk-kodilla klo 17 keskiviikkoisin: 19.3. ja 21.5. Lisäksi kaikille avoin talkoopäivä 30.4. klo 10. Nuorten sururyhmä 13 16 -vuotiaille, jotka ovat menettäneet läheisensä 1-3 vuoden aikana pääkirkon Hannun salissa maanantaisin klo 17 18.30: 17.3./24.3./31.3./7.4. Lisätied. ja ilm. pe 7.3. mennessä nuorisotyönohjaaja Urpo Häkkinen ja diakoniatyöntekijä Heli Kylmänen. Lämpimästi tervetuloa! Diakoniatyön kirpputori os. Kissakoskenkatu 5, avoinna kahden viikon välein tiistaisin klo 12 15 seuraavasti: 11.3./25.3. ja 8.4. Myytävänä vaatteita ja kodin tavaraa. Diakoniatyö ottaa myös vastaan pieniä eriä ehjiä ja puhtaita kodin tavaroita ja vaatteita. Tied. Pia Hosio. Lähetys Lähetyssihteeri Seija Mattila, p. 040 572 7840 Laskiaismyyjäiset Käpyk. työpist. la 1.3. klo 12. Naisten aamupäiväkahvit ravintola Kaks Ruusussa la 8.3. klo 10, vieraana sairaanhoidon opettaja Lahjamarjatta Korhonen sekä la 5.4. klo 10, vieraana runoilija Liisa Laukkarinen. Molemmilla kerroilla teemana on Nainen runossa, runo naisessa. Kahvit maksavat 7. Lähetysjuhla Kangasl. kirkossa su 9.3. klo 12; sanajumalanpalvelus, lähetyslounas ja siioninvirsiseurat. Naisten pankin perehdyttämistilaisuus ravintola Kaks Ruusussa ma 7.4. klo 18; Ritva Ohmeroluoma kertoo, kuinka voi muuttaa maailmaa. Lähetystyön vapaaehtoisten suunnittelupalaveri pääkirkon srk-salilla ma 14.4. klo 15. MUSIIKKI Sirkka Häkli, p. 040 572 7890 Mari Leppänen, p. 040 578 5218 Tapio Rekola, p. 040 571 5005 Konsertit Virsilaulukonsertti pääkirkossa la 1.3. klo 17; Olli Tynkkynen, Tapio Rekola. Mikkelin laulusiskojen konsertti, solisteina Juha Kotilainen ja Emma Hilander, pääkirkossa su 16.3. klo 19. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa. Kesto noin 1,5 tuntia. Eino Leinon tekstejä, säveltäjinä Pentti Halonen, Oskar Merikanto ja Juha Hilander. Virsilauluilta pääkirkossa to 10.4. klo 18; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli. Hanna Ekolan konsertti Kuoppakankaan työkeskuksella ma 14.4. klo 19. Pääsiäiskonsertti Lauluja elämästä pääkirkossa ma 21.4. klo 16. Esiintymässä Eija Kettunen, Viivi Korhonen, Karoliina Keinänen ja Santeri Keinänen. Kuorot Ovat ottavat vastaan uusia ja vanhoja laulajia! Harjoitukset Kuoppak. työkesk: Laalajat tiistaisin klo 18. (Mari Leppänen) Varkauden seurakuntakuoro keskiviikkoisin klo 18. (Sirkka Häkli) Kangaslammin kuoro torstaisin klo 17. (Mari Leppänen) Lapsikuoro Pisarat on kevään laulutauolla ja jatkaa uudella innolla syksyllä! Lapset ja perheet Kasvatustyön toimistosihteeri Minna Riihimäki- Sutinen, p. 040 099 6340 Vastaava lastenohjaaja Paula Boman, p. 040 501 4950 Säännöllinen toiminta Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä. Perhekerhot kokoontuvat: Kaura-aho, ti klo 9.30 11.30 Puurtilan srk-koti, ti klo 9.30 11.30 Könönpelto, ke klo 9.30 11.30 Luttila, to klo 9.30 11.30 Harjuranta, ke klo 9.00 11.45 Kuoppak. työkesk., pe klo 9.30 11.30 Käpykangas, pe klo 9.30 11.30 Kangasl. kirkon kerhotilat ti klo 9.00 11.00 Pääkirkko ma klo 17.30 19.00 Pyhäkoulut kokoontuvat: Käpykankaalla su klo 16 seuraavasti: 2.3./16.3./23. 3./30.3./6.4./13.4. ja 27.4. Söndagsskolan Ruotsinkielinen pyhäkoulu Könönpellossa su 23.3. ja 13.4. klo 14. Tapahtumat Lasten hiihtolomaleirit Puurtilan srk-kodilla 7-10 -vuotiaille 4.- 5.3. ja 11-14 -vuotiaille 5.- 7.3. Hinta: pienemmät 20 e (25 e) / isommat 35 e (45 e) - sisarale -50 % (suluissa hinta muilta kun varkauden seurakunnan jäseniltä, ei sisaralea). Hintaan sisältyy ma- 10
Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 55. vuosikerta www.varkaudenseurakunta.fi Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p. 0400 377 066 olli.tynkkynen@evl.fi Toimitus: Tiedottaja Krista Väisänen p. 040 512 6207 krista.vaisanen@evl.fi Toimituksen käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu 19 78250 Varkaus Taitto: Jakeluhuomautukset: jakelupalaute@kotimaa.fi Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p. 040 512 6207 Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Itella-Posti Oyj Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Seuraava Kotiviesti ilmestyy to 10.4.204 Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen to 27.3.2014 mennessä sähköpostilla varkauden. kotiviesti@evl.fi. Kannen kuva: Jari Kesänen menovinkit Yhdessä uudelle vuosikymmenelle Vuosikymmenten vaihtumiset ovat merkkipaaluja, joita juhlimme säännöllisesti seurakuntalaisten yhteisillä syntymäpäiväjuhlilla. Nyt on kuitenkin aika toivottaa onnea papeillemme, joista kolme käännähtää kuudellekymmenenelle tämän vuoden alussa. Kirkkoherra Olli Tynkkynen on kanttori Tapio Rekolan kanssa mukana virsilaulukonsertissa pääkirkossa lauantaina 1. maaliskuuta kello 17. Kirkkoherra on valinnut konserttiin itselleen mieluisia virsiä ja muita lauluja otsikolla Vanhenemisen sietämätön keveys. Samalla juhlitaan hänen vuosipäiväänsä, joka virallisesti koittaa seuraavana päivänä. Kappalainen Kari Iivarisen merkkipäivää juhlistetaan puolestaan sunnuntaina 9. maaliskuuta, jolloin Kangaslammin kirkon messun jälkeen on tarjolla lähetyslounas, kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Lähetyslounaan tuotto jaetaan päivänsankarin toiveiden mukaisesti Herättäjäyhdistyksen Lähetysrahaston ja Varkauden sotaveteraanien, rintamamiesveteraanien ja sotainvalidien paikallisosaston kesken. Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia yhteisiä juhlahetkiä ja juhlakalut toivovat, että seurakuntalaiset tuovat lahjojen ja kukkien sijaan paikalle itsensä. Onnittelemme myös pastori Pekka Päivärintaa, joka on jo ylittänyt kuudenkympin rajapyykin aiemmin tänä vuonna. Kiitos sinulle, vapaaehtoinen Palmusunnuntaina 13. huhtikuuta vietetään kaikkien seurakunnan toiminnassa olevien vapaaehtoisten yhteistä juhlaa. Pääkirkossa kello 10 alkavan messun jälkeen on tarjolla kahvit, keskustelua ja ohjelmaa, joka tarkentuu lähempänä tapahtuman ajankohtaa. Oletpa piirin vetäjä, lähetysaktiivi, isonen tai vaikka mukana lähimmäispalvelussa, tämä on mahdollisuus kokoontua yhteen muiden kanssa jakamaan vapaaehtoistyön tuntoja ja ajatuksia sekä suuntaamaan tulevaan. Seurakunnassa jokainen on tärkeä ja iloitsemme erityisesti, kun joku on löytänyt paikalleen, itselleen mieluisan rooliin ja tehtävään. Myös läsnäolo ja osallistuminen ovat tärkeitä tapoja olla seurakunnan yhteydessä, mutta mikäli mietit mahdollisuuksiasi päästä mukaan vastuuseen, tämä päivä on myös sinua varten. Tehdään yhdessä se seurakunta, jossa haluamme olla mukana! joitus, ruuat, ohjelma ja vakuutus. Vapaita paikkoja voi tiedustella kasvatustyön toimistolta. Elämänilo-elokuvaleiri lapsille ja varhaisnuorille Puurtilan seurakuntakodilla 15.3. klo 9-16.3. klo 16. Luvassa elokuvantekoa, leikkejä, iltaohjelmaa, hartauksia. Ohjaajina Karoliina ja Santeri Keinänen sekä Pekka Päivärinta. Leirin hinta 40 e. Mukaan otetaan 15 osallistujaa. Ilm. 5.3. menn. kasvatustyön toimistolle tai www.arkipyhis.net. Lasten pääsiäiskirkot Kaura-ahon kerhotilassa, ti 15.4. klo 9.30 Könönpellossa ke 16.4. klo 9.30 Kuoppakankaalla to 17.4. klo 9.30 Luttilassa to 17.4. klo 9.30 Päivä perheelle Puurtilan srk-kodilla la 26.4. klo 9.30 14.30 Tervetuloa lapsiperheet viettämään rentouttava päivä, vapaana kotitöistä ja nauttien monipuolisesta ohjelmasta. Osallistumismaksu aikuiset 7 e ja lapset 3 e, sisarale -50%. Ilm. 17.4. mennessä tulen.mukaan@evl.fi tai soittamalla kasvatustyön toimistolle. Nuoret Kasvatustyön toimistosihteeri Minna Riihimäki-Sutinen, p. 040 099 6340 Kasvatustyön johtaja Timo Laakso, p. 040 556 8506 Nuorisotyönohjaajat Urpo Häkkinen, p. 0400 428 673 Emma Kauhanen, p. 040 718 5333 Kaija Puustinen, p. 040 524 3330 Tiina Taavitsainen, p. 040 523 7962 Säännöllinen toiminta Nuorten Ilpo kutsuu sinut mukaan nuorten toimintaan. Nuorten iltapäivän olohuone ILPO kokoontuu Kuoppak. työkesk. torstaisin klo 14 17. Huom! Hiihtolomalla Loma-Ilpo! Nuorten kohtaamispaikka ja Ankkurimessu Kuoppak. työkesk. sunnuntaina 16.3./20.4. ja 18.5. klo 18. Tule mukaan tapaamaan tuttuja, osallistumaan nuorten toteuttamaan ohjelmaan tai muuten vaan! Nuorten illat Kappelilla joka toinen perjantai klo 18 20. Kevät jatkuu seuraavasti: 28.2./14.3./28.3./11.4./25.4. ja 9.5. Tyttöjen salivuoro Kuoppak. työkesk. salilla ke klo 17 18.30. Tervetuloa liikkumaan tehdään juuri sitä, mitä huvittaa!!! Ohjaajana Henna Luukkonen. Lomatekemistä Lähde päiväksi TAHKOlle! Laskemaan, kylpylöimään, oleskelemaan hiihtoloman keskiviikkona 5.3. Lähtö klo 9.30 ja paluu n. klo 20. Retken hinta on 10 e, sis. matkat ja eväspussin. Jokainen maksaa itse rinneliput, ruokailut ja muut haluamansa aktiviteetit. Retki on tarkoitettu yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Ilmoittaudu mukaan 21.2. mennessä. Lisätietoja antaa Tiina Taavitsainen. Loma-Ilpo Kuoppak. työkesk. torstaina 6.3. klo 13 17. Luvassa kokkailua, koruaskartelua, lautapelejä, leffa yms. Tule mukaan! Rippikoululaisille Rippikoulun lähetysrallit kokoavat vuoden 2014 rippikoululaiset ryhmäkohtaisesti 18. 19.3. seuraavasti: ti 18.3. ryhmät: rippikoulu 1, rippikoulu 2, rippikoulu 4 ja rippikoulu 10 ke 19.3. ryhmät: rippikoulu 5, rippikoulu 6, rippikoulu 7, rippikoulu 8 ja rippikoulu 9 Ohjaajakoulutus OHKU 3 ja jatkokurssi 4.-5.4. uusille ja vanhoille ohjaajille Hirvijärven leirikeskuksessa Kuopiossa. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä tule.mukaan@ evl.fi. Lisätietoja Kaijalta! Nuoret aikuiset Nuorten aikuisten avoin kohtaamispaikka jatkuu kevään osalta: 26.3./16.4. sekä 14.5. pääkirkolla klo 17.30. Lisätietoja antaa Tiina Taavitsainen. Isät ja pojat Isien ja poikien leiripäivä Puurtilan srk-kodilla la 29.3. Tiedossa tekemistä, toimintaa, yhdessäoloa, leiritouhuja, nuotion loimua ja hyvää ruokaa. Hinta: isä/miespuolinen aikuinen 20 e ja lapsi 10 e. Toinen lapsi pääsee mukaan puoleen hintaan. Ilm. 17.3. mennessä. Lisätietoja antaa Urpo Häkkinen. Tekstaritupu Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain, p. 0400 128 176. Viesteihin vastataan koulupäivinä klo 14 18. Tekstiviesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan. Muut tapahtumat Maallikkoseurat Kuoppak. työkesk. su 9.3. klo 18 ja su 13.4. klo 18. Sielunhoitopäivät Kuoppak. työkesk. 28. 30.3. Vieraana pastori Petri Välimäki. Järj. ev.lut. Kansanlähetys ja Varkauden seurakunta. Paastoliturgia Kangasl. kirkossa ke 2.4. klo 17. Siioninvirsiseurat Holopaisella, Suomustie 8, su 6.4. klo 15; Niina Lehmusoksa. Ystävänkammari Kaikille avoin kohtaamispaikka avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9-13 os. Kangaslammintie 7. Lämpimästi tervetuloa! Pyhä Henki -teemainen koulutusviikonloppu pääkirkolla 15. 16.3. Luennoimassa pastori Marko Huhtala. La ohjelmassa klo 10 luento: Kuka on Pyhä Henki, klo 12 lounas, klo 13 Pyhä Henki Raamatussa ja päiväkahvit, klo 15.15 Elämä Pyhässä Hengessä, klo 19 Rukousilta. Su messun jälkeen lounas ja luento: Armolahjat ja Hengen hedelmät. Ruokailun vuoksi ennakkoilmoittautuminen ma 10.3. menn. diakoniatoimistolle. Järj. Hengen uudistus kirkossamme -liike. Ilmoittaja, ota yhteyttä! Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kotiviesti 2 27.2.2014 11
Ekopaasto-kampanja käynnistyy uusin julkkiskasvoin Seitsemän viikkoa kestävä Ekopaasto-kampanja käydään jo kolmatta kertaa. Paastonaika alkaa 5.3. ja päättyy pääsiäisenä 19.4. Ekopaasto kannustaa ihmisiä pienentämään omaa hiilijalanjälkeään ja löytämään hiljentymisen ja kohtuullisuuden merkityksen omassa arjessa. Ympäristötalkoisiin kannustavat tänä vuonna juontaja Anne Kukkohovi, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Satu Taiveaho sekä Facebookissa omalle keskoslapselleen 875 g-sivuston perustanut Tomi Takamaa. Kampanjan järjestävät yhteistyössä Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Ekopaasto.fi-kampanjasivut avautuvat viikolla 8. Ekopaasto löytyy myös Facebookista facebook.com/ekopaasto ja Twitteristä #ekopaasto. minun rukoukseni Jumala muutti surun iloksi kuva: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki Jumala kulkee kanssamme vaikeissakin vaiheissa. Saamme rauhoittaa sydämemme ja odottaa tulevia ilon päiviä. Minun on aina ollut helppo luottaa, että Jumala ohjaa konkreettisissa asioissa. Kun hain syksyllä työttömyyskauden jälkeen työpaikkaa, minulle avautui taitojani täydellisesti vastaava homma mukavassa työyhteisössä. Lisäksi olen löytänyt hukassa olleita tavaroita, saanut oivalluksia työtehtäviin liittyen ja yllättynyt iloisesti juuri oikeaan aikaan osuneesta naapuriavusta. Tiedän, että voin kysyä Jumalalta vaikka hyvää lahjaideaa, jos oma mielikuvitukseni työntää ei-oota. Sen sijaan uudempi oivallus on se, että Jumala on Isänä kiinnostunut myös tunteistani. Olin edellisessä työpaikassani tilanteessa, jossa eräs suhde muuttui tahtomattani aivan mahdottomaksi. Lopulta emme pystyneet edes keskustelemaan toistemme kanssa, vaikka työtehtävät olisivat vaatineet hyvää yhteyttä. Olin tehnyt kaikkeni, että pystyisimme kohtaamaan ristiriidat yhdessä ja selvittämään asioita toisiamme kunnioittaen, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Lopulta kadotin uneni ja ruokahaluni, eikä sairaslomalle joutuminenkaan ollut kovin kaukana. Läheiseni neuvoivat minua irtisanoutumaan, mutten halunnut jättää ristiriitaa ilmaan roikkumaan. Käänteentekevä muutos mielialassani tapahtui, kun sain tekstiviestin eräältä tutultani. Emme olleet tavanneet vuosiin, eikä hän tiennyt tästä tilanteesta mitään. Kuitenkin hän osasi rohkaista juuri oikeilla sanoilla ja raamatunkohdilla, jotka puhuivat Jumalaan luottamisesta ja Hänen luonteestaan. Suosikikseni tuli kohta Mooseksen viidennestä kirjasta: Sillä Herra hankkii oikeuden kansallensa ja armahtaa palvelijoitansa, koska hän näkee, että heidän voimansa on poissa. Välirikko jatkui vielä kauan, mutta minä sain rauhan. Ymmärsin, että Jumala ei halua pelkästään toimia puolestamme vaan hän ymmärtää tunteitamme, valvoo öitä kanssamme ja haluaa antaa lohdutuksen. Ja lopulta saamme myös voiton, niin kuin työkaverini kanssa kävi. Saimme asiamme selvitettyä. Onnellinen vaeltaja. Sarjassa ihmiset kertovat rukousvastauksistaan. Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. lukijalta Varamummotoimintaa löytyy! Teksti: Maija-Liisa Leinonen Sirpa Ollikainen kysyi viime Kotiviestissä (23.1.2014), löytyykö Varkaudesta varamummi- ja ukkitoimintaa. Itse olen toiminut varamummina kolmelle ihanalle lapselle lokakuusta 2012 lähtien. Puuhailemme 10 ja 11 -vuotiaiden tyttöjen kanssa kaikkea mukavaa: askartelemme, pelailemme, ulkoilemme, leivomme, piirrämme ja teemme käsitöitä. Seitsenvuotiaan pojan haen puolestaan usein eskarista ja saatamme laittaa lettuja tai touhuta vanhempien kotiintuloa odotellessa. Olen lasten kanssa heidän kotonaan tai minun kotonani, sillä asumme lähellä toisiamme. Minulla on hoitoalan koulutustausta, mutta olen myös käynyt ystävätoiminnan kurssin ja varamummokurssin. Olen tässä toiminnassa Suomen Punaisen Ristin kautta, joka kouluttaa jatkuvasti uusia varamummoja ja -ukkeja myös Varkaudessa. Meillä on lisäksi kerran kuussa vertaistukitoimintaa, jossa voimme vaihtaa ajatuksia ja verrata kokemuksia muiden vapaaehtoisten kanssa. Suosittelen lämpimästi toimintaa kaikille kiinnostuneille! Minulle lasten kanssa touhuilu on ollut hyvin mielekästä. Omat lapsenlapseni asuvat Imatralla, joten minulla on hyvin aikaa olla läsnä näille ihanille lapsille. Tyttöjen äiti on sanonut, että vaikka he muuttaisivat joskus muualle, säilyn tavalla tai toisella heidän elämässään sen jälkeenkin. Varamummotoiminta voi siis tuoda iloa niin mummille kuin lapsille ja koko heidän perheilleen. Suomen Punaisen Ristin Varkauden osasto järjestää varamummokoulutuksen 1. maaliskuuta klo 10 16. Koulutus on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Terhi Auvinen, 044 779 3949 tai terhi.auvinen@redcross.fi. 12