NRO 2 2008 SUOMI KOKENUT POSTIMERKKIALOITTELIJA www.posten.ax
Katse eteen- ja taaksepäin Tätä artikkelia kirjoitettaessa juhannukseen, kesän kohokohtaan, on aikaa yksi viikko. Ajattelen kuitenkin jo tulevaisuutta. Kun luet tätä lehteä, on jo syksy ja pian on aika aloittaa uusi, jännittävä postimerkkivuosi. Jotta kaikki osuisi kohdalleen, on tärkeää, että postimerkkien suunnittelussa aikarajat pitävät hyvin paikkansa. Postimerkit julkaistaan ehkä vasta vuosien kuluttua. Samalla on huomioitava, mitä tapahtuu tässä ja nyt. Ei pidä myöskään unohtaa katsoa taaksepäin. Kaiken tämän takia postimerkkien parissa työskentely onkin niin mielenkiintoista. Pitää myös muistaa ottaa huomioon keräilijöiden mielipiteet. Ja mikä kaikkein tärkeintä hyvät työntekijät tekevät tämän mahdolliseksi. Anita Häggblom TOIMIALAJOHTAJA POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN TYÖNTEKIJÖITÄ Kirjoitan asiakaslehden tekstit. KATJA RIKBERG PR & tiedotus Työskentelen tiedottajana ja kirjoitan asiakaslehden, esitteiden ja muun markkinointiaineiston tekstit. Vastaan myös kotisivujen sisällöstä ja päivittämisestä ja pidän yhteyttä lehdistöön. Lisäksi olen Postimerkkiryhmän jäsen. Vastaamme kaikkien postimerkkien suunnittelusta ja hyväksymisestä. GUNILLA HÄGGBLOM Saksankielinen asiakaspalvelu Työtehtäviini kuuluu saksanja englanninkielinen asiakaspalvelu. Lisäksi käännän asiakaslehtemme tekstit ja muut tiedotteet saksaksi. Parasta työssäni on sen vaihtelevaisuus. Mielestäni on innostavaa voida auttaa asiakkaitamme monissa eri maissa. Parasta työssäni on sen vaihtelevaisuus.
POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN PB 100 22101 MARIEHAMN PUHELIN 018 636 640 Tilaukset Suomesta: 0203-40020 Puhelinaika: ma pe 9.00 16.00 FAKSI 018 636 608 INTERNET www.posten.ax Pohjola-postimerkit: www.topoftheworld.nu SÄHKÖPOSTI frimarken@posten.ax KÄYNTIOSOITE Maarianhaminan postikonttori, Nygatan 6, Ma rie hamn TOIMITUS Anita Häggblom Katja Rikberg Heidemarie Eriksson Björn Wennström Cecilia Mattsson TEKSTI Katja Rikberg KÄÄNNÖS Virpi Isaksson Samuel Miiros LAYOUT Cecilia Mattsson TUOTANTO Posten Åland Ålandstryckeriet KANSIKUVA Lucas Eriksson Pidätämme oikeuden muutoksiin. 2 2008 Sisältö Katse eteen- ja taaksepäin 2 Työntekijöitä 2 Uusia joulukoristeita 4 Keräilyauto nro 19 4 Enkeli kaulaan 5 Kronikka: Håkan Axelsson 5 Käy Top of the Worldissä 6 Kruununprinsessa postimerkissä 6 Joulupostimerkin 2008 arvo 7 Kilpailun voittajat 7 Postimerkkiosasto muuttaa 7 Elokuvatoiminta 100 vuotta 7 Daniel haluaa herättää tunteita 8 Reimareita, venäläinen järjestelmä 14 Monipuolisia kirjailijoita 16 Joulumerkeissä klassisia jouluaiheita 21 Minna 22 Uusi raja, uusi aika 26 Ensipäivänkuoret 2008 30 Näyttelykortit 2008 31 Erikoisleimat 2008 32 Vierailu taiteilija Juhan luona 33 Kilpailu 34 Kalenteri 35 8 Tammikuussa 2009 ilmestyy pienoisarkki, jossa kuvataan tuulivoimalaa. 14 Vuonna 2009 alkaa uusi postimaksulipukkeiden sarja. Aiheena on reimarit. 16 Maaliskuussa ilmestyvä postimerkkivihko on nimeltään Ahvenanmaalaisia kirjailijoita. 26 Postimerkki Uusi raja, uusi aika juhlistaa, että vuoden 1809 tapahtumista on kulunut 200 vuotta.
4 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN UUTISIA Uusia joulukoristeita Posten Ålandin neljäs joulukoristepakkaus ilmestyy sopivasti jouluksi. Joulukoristeiden taiteilija onkin jo ennestään Postin asiakkaiden tuttu. Marianne Häggblom suunnitteli viime vuoden joulukoristeet ja tämän vuoden joulumerkit. Hänestä voit lukea lisää sivulla 21. Linda Karlsson on suunnitellut joulukoristeiden pakkauksen. MYÖS YKSI POSTIMERKKI Pakkaus sisältää neljä erilaista messingistä valmistettua ja 24 karaatin kullalla päällystettyä lumihiutaletta, joissa on kullanvärinen naru. Pakkaukseen sisältyy myös tämän vuoden joulupostimerkki, joka on Eva-Jo Hancockin suunnittelema. MARRASKUUSSA Joulukoristepakkauksen hinta on 21 ja se saadaan myyntiin marraskuun alussa. Keräilyauto nro 19 Keräilyauto nro 19 ilmestyy marraskuussa. Tällä kertaa auto on musta-keltainen Chevrolet. Auto on vuosimallia 1939 ja sen kylkiä koristaa 9. toukokuuta julkaistu Pekingin Olympialaiset -postimerkki. Auton konepeltiä koristaa myös taitelija Juha Pykäläisen suunnittelema keihäänheittäjän kuva, joka sekin on julkaistussa postimerkkiarkissa.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 5 KRONIKKA On jännittävää saada uusia postimerkkejä HÅKAN AXELSSON Maakunta-arkistonhoitaja ja Postin Postimerkkineuvoston jäsen Enkeli kaulaan Sopivasti jouluksi myyntiin saadaan enkeliaiheinen kaulakoru, joka on tehty erityisesti Posten Ålandille. Enkelin pää on valmistettu ahvenanmaalaisesta graniitista ja keho hopeasta. Korun koko on 2 cm ja kaulaketju on 45 cm:n pituinen. Kaulakoru ketjuineen toimitetaan lahjarasiassa ja sen hinta on 21,90. Tilaa enkelikoru jo tänään, niin saat sen hyvissä ajoin ennen kuin alat miettiä joululahjoja! VALMISTUSMÄÄRÄ 6500 KAPPALETTA Chevrolet on mittakaavassa 1:45 ja sen valmistusmäärä on tällä kertaa 6500 kappaletta. Pienoisauton nro 19 hinta on 14,70 ja se lähetetään pienoisautojen kestotilaajille joulukuussa. Jos et vielä kerää Postin pienoisautoja, voit tehdä kestotilauksen ottamalla yhteyttä Posten Åland Frimärkeniin. JAAHA, JA MINKÄLAISEN LEIMAN SINÄ HALUAT, kysyi nainen myyntipöydän takaa. Hän oli tavannut muitakin keräilijöitä ja ymmärsi, että me kaikki haluamme saada leiman eri tavalla. Keskelle, alareunaan, vain vähän kulmaan makuja on monia. MINUN KOKOELMANI ALKOI Ahvenanmaan ensimmäisistä postimerkeistä. Mukavaa olla mukana alusta lähtien, ajattelin ja täydensin kokoelmaani Ruotsin ja Suomen merkeillä. Sitten se vain on jatkunut. OLEN KERÄNNYT 12-vuotiaasta lähtien lukuunottamatta muutamia taukoja muitten harrastusten takia. Suuntaus on muuttunut ajan kuluessa, mutta noiden kolmen maan kokoelmat pysyvät vakaana pohjana. Ajan mittaan minulle on kertynyt enemmän käytettyjä postimerkkejä, erilaisten lähetysten ja Postin eri palvelujen mallikappaleita. Ahvenanmaalainen julkaisutahti on hyvä; ehdin tarkastella jokaisen merkin erikseen, ehdin lukea tietoa niistä ja ehkä teen reissun paikan päälle katsomaan postimerkin aihetta todellisuudessa. Mielestäni on hyvä asia, että julkaisut vaihtelevat ja nykyaikaistuvat. Kolmikulmaiset, soraiset ja hologrammilla varustetut merkit elävöittävät kansiotani. MIELESTÄNI on aina yhtä mukavaa nähdä, mitä uutta tulee. Pienenä jouduin ottamaan selvää hakuteoksista, jotta ymmärtäisin, mitä aiheet olivat tai mistä ne tulivat. Ahvenanmaan postimerkeistä oppii paljon. Yhä edelleen on jännittävää saada uusia merkkejä ja samalla oppia uusia asioita. MINULLLA ON TAPANA SILLOIN TÄLLÖIN käydä joissain Postin konttoreissa leimauttamassa merkkejä ja postittamassa lähetyksiä eteenpäin. Se on ehkä yhtä paljon tekosyy tehdä kierros maakunnassa. Sain sattumalta mahdollisuuden muuttaa Ahvenanmaalle töihin onko sillä mitään tekemistä keräämisen kanssa? Sitä ei tiedä kukaan. KESKELLE KIITOS, sanoin, ja siihen leima osui.
6 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN UUTISIA Käy Top of the Worldissä Tiesitkö, että kaikilla pohjoismaisilla postilaitoksilla on yhteinen sivu Internetissä, missä voit mm. kirjoittaa vieraskirjaan ja lukea kaikista Pohjola-julkaisuista? Sivu löytyy osoitteesta www.topoftheworld.nu ja siellä voit lukea kaikkien pohjoismaisten postilaitosten postimerkkiuutuuksista. Lisäksi siellä esitellään tietoa jokaisesta maasta/alueesta. LUE VIERASKIRJAA Voit myös kirjoittaa vieraskirjaan ja lukea toisten keräilijöiden kysymyksiä ja kommentteja. Jokaisen uuden Pohjola-julkaisun yhteydessä siellä esitellään perusteellista tietoa jokaisesta aiheesta. Tiedotustekstit ovat etupäässä englanniksi, mutta myös kyseisten postilaitosten omilla kielillä. www.topoftheworld.nu Kruununprinsessa postimerkissä 1 KLASS Toukokuun puolivälissa Ruotsin kruununprinsessa Victoria teki ensimmäisen virallisen vierailunsa Ahvenanmaalle. Posten Åland halusi tietenkin osoittaa huomiotaan häntä kohtaan ahvenanmaalaisin postimerkein ja niin hänelle ojennettiinkin postimerkkejä, joiden aiheena oli itse kruununprinsessa. Postimerkit valmistettiin Minun postimerkkini -menetelmällä ja niiden painosmäärä oli 24 kappaletta. Kruununprinsessa sai myös postimerkkivuosikirjan sekä postikortteja voidakseen vaivattomasti lähettää omia tervehdyksiä Ahvenanmaalta.
Joulupostimerkin 2008 arvo ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 7 UUTISIA Ålandsposten Frimärken -lehden edellisessä numerossa kerroimme tämän vuoden joulupostimerkistä. Julpost 08 -postimerkki maksaa 0,55. Postimerkkiä voi käyttää joulutervehdysten postittamiseen Ahvenanmaalla, Manner-Suomeen ja Ruotsiin alennettuun hintaan rajoitetun ajan marrasjoulukuussa. Kilpailun voittajat Ålandsposten Frimärken -lehden edellisessä numerossa oli kilpailu. Seuraavat henkilöt voittivat kilpailussa: Kirsti Kulokoski, Palonurmi Francois Vandevyer, Gent, Belgia Petra Mannerström, Emkarby, Ahvenanmaa Bo Björck, Billesholm, Ruotsi Ragnvald Hansen, Oslo, Norja Palkinnot on postitettu voittajille. Oikeat vastaukset: 1. Kjell Andersén 2. Veteraaniautoja Ahvenanmaalla 3. Anni Wikberg 4. 10. marraskuuta 5. 1959 Postimerkkiosasto muuttaa Tammikuussa 2009 koko postimerkkiosaston toiminta muuttaa Maarianhaminan keskustasta postiterminaalin uusiin tiloihin Svibyhyn Jomalaan. Muuton jälkeen kaikki Postin osastot ovat yhdessä ja samassa paikassa postikonttoreita lukuunottamatta. Koko henkilökunta odottaa, että tarkoituksenmukaisemmissa tiloissa se voi palvella asiakkaitaan vielä paremmin ja tehokkaammin. Muuton aikana saattaa ilmetä häiriöitä puhelin- ja sähköpostiyhteyksissä. Pyydämme asiakkailtamme ymmärtämystä. Kuvia uusista tiloista esitellään Ålandsposten Frimärken -asiakaslehden seuraavassa numerossa. Elokuvatoiminta 100 vuotta Huhtikuun 6. päivänä ilmestyy taiteilija Jonas Wilénin suunnittelema postimerkki, jonka aiheena on elokuvatoiminta 100 vuotta. Vuonna 2009 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun elokuvatoiminta aloitettiin Ahvenanmaalla. Postimerkki lähetetään ensi vuoden ensimmäisessä kestotilaustoimituksessa huhtikuussa. Voit lukea lisää postimerkistä asiakaslehdessämme Ålandsposten Frimärken 1-2009.
8 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN SÄHKÖ 100 VUOTTA
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 9 DANIEL HALUAA HERÄTTÄÄ TUNTEITA Daniel Eriksson on Ahvenanmaan keräilijöille uusi tuttavuus. Hän on lehtikuvaaja, joka haluaa herättää tunteita ja joka useimmiten onnistuukin monipuolisilla kuvillaan. Posten Ålandille hän on valokuvannut kahden vuonna 2009 julkaistavan postimerkin aiheet. Daniel Eriksson on työskennellyt 20 vuotta valokuvaajana Tidningen Åland -lehdessä. Oli oikeastaan sattuma, että päädyin valokuvaajaksi. Ylioppilastutkinnon jälkeen lehdessä oli vapaa työpaikka, jonka sain. Kiinnostus valokuvaukseen heräsi jo yläasteella. Sukulaiseni ja veljeni saivat minut kiinnostumaan, kamerat olivat kuumaa tavaraa siihen aikaan. OIKEIN VALITTU AMMATTI Daniel ei ole katunut, että hän valitsi valokuvaajan ammatin. Pidän työskentelystä ihmisten parissa, se on niin henkilökohtaista. Olen ehdottomasti valinnut oikean ammatin! Danielin mielestä valokuvaamisessa on parasta, että saa tehdä katsojan tyytyväiseksi.
10 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN DANIEL ERIKSSON Ahvenanmaalla on 22 tuulivoimalaa. Kuvassa näkyvät tuulivoimalat sijaitsevat Maarianhaminan ulkopuolella Lilla båtskär ja Stora båtskär nimisillä saarilla. Haluan herättää sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Kuvien täytyy erottua joukosta. Ne eivät saa olla mitäänsanomattomia. HELPOMPI MANIPULOIDA Paljon on muuttunut Danielin valokuvaajauran aikana. Digitalisointi on tullut minun urani aikana. Ja lehtivalokuvaajana huomaan selvästi tiedotusvirran muutokset. Nykyään kuvien manipulointi on helppoa. Manipulointia tapahtui aikaisemminkin, mutta silloin se ei ollut yhtä yksinkertaista. ENSIMMÄINEN POSTIMERKKI Pienoisarkki Sähkö 100 vuotta on Danielin ensimmäinen postimerkki. Myöhemmin ensi vuonna ilmestyy Saarikisat -merkki, joka on myös Danielin suunnittelema. Yksi niistä harvoista asioista, jota en ole tehnyt valokuvaajana, on postimerkkiaiheen suunnittelu. Pienoisarkin muotoilu oli osittain haaste. Mukaan piti saada sekä historiaa että nykypäivää. Sähköä on käytetty Ahvenanmaalla 100 vuotta. Kyse on myös napa seudun alueitten ja jäätiköitten säilyttämisestä. Harkitsin pitkään ja totesin, että halusin tehdä graafisen pienoisarkin. Kohopainatuksen ja Metal FX -painotehosteen vaikutukset vahvistavat kuvaa enemmän. EI KERÄÄ POSTIMERKKEJÄ Danielilla ei ole mitään erityistä postimerkkien suosikkiaihetta. Mutta lehti-ihmisenä olisi mukava nähdä postimerkkejä, jotka kuvaavat vanhoihin valokuviin perustuvia historiallisia tapahtumia. Daniel ei kerää postimerkkejä. Hän kertoo, ettei kerää mitään muutakaan. Mutta minusta on vaikeaa heittää pois tavaroita, joten kaikki olemme kai keräilijöitä jollakin tavalla.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 11 Harkitsin pitkään ja totesin, että halusin tehdä graafisen pienoisarkin UUSI PAINOKONE Tammikuussa 2009 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Maarianhaminan kaupunki ensimmäisenä Ahvenanmaalla otti sähkön käyttöön. Tidningen Åland -lehden perustaja Julius Sundblom oli aloitteentekijä hankittuaan huippumodernin painokoneen syksyllä 1908. Painokone oli sähkökäyttöinen ja siksi tarvittiinkin sähkölaitos. Sundblom onnistui vakuuttamaan kaupunginvaltuutet hyväksymään sopimuksen. Sopimuksen mukaan hänen sähkölaitoksensa varustaisi kaupungin sähkövalaistuksella 1. tammikuuta 1909 alkaen. Yhtiö Ab Mariehamns Elektricitetsverk perustettiin, mutta koska tuotetun sähkön hinta oli korkea, vain harvat kaupunkilaiset olivat valmiita sijoittamaan tähän uutuuteen. KALLISTA SÄHKÖA Vähitellen sähkö yleistyi kaikkialla Ahvenanmaalla, mutta se vei aikansa. Yksi syy hitauteen oli se, että öljylamppu oli saavuttanut suosiota maaseudulla ja muun valaistuksen katsottiin olevan turhaa. Sitäpaitsi sähkön vetäminen kyliin oli kallista. Tosiaankin vasta 1970-luvun loppupuolella etäisimmät saaret yhdistettiin sähköverkostoon. KEHITTYVÄ TUULIVOIMA Tänä päivänä Ahvenanmaalla on 22 tuulivoimalaa ja juuri tuulivoima on se energianmuoto, jota jatkuvasti kehitetään ajoittain hyvinkin tuulisella Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa on Suomen tuulivoiman kehityksen eturivissä. Koska tuulivoima on ympäristöystävällinen vaihtoehto, suunnitelmissa on, että suuri osa maakunnan sähkönhankinnasta saadaan tuulivoimasta. 28 POSTILAITOSTA VAIKUTTAA Pienoisarkki Sähkö 100 vuotta sisältyy yhteisjulkaisusarjaan Preserve the Polar Regions and Glaciers. Julkaisuun osallistuu 28 postilaitosta kaikkialta maailmasta (lukumäärä on alustava ja saattaa nousta. DANIEL ERIKSSON Valokuvaaja Daniel Eriksson (s. 1968) on syntynyt ja varttunut Ahvenanmaalla. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän alkoi työskennellä valokuvaajana Tidningen Åland -lehdessä. Kiinnostus valokuvaamista kohtaan heräsi jo teini-iässä, jolloin hän jo työskenteli tilapäisesti Tidningen Åland -lehden palveluksessa. Daniel työskentelee myös vapaana valokuvaajana. Hän on julkaissut joukon valokuvakirjoja mm. kirjan merilintujen metsästyksestä Ahvenanmaalla. Vuonna 2009 Posten Åland julkaisee kaksi Daniel Erikssonin suunnittelemaa postimerkkiä.
12 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Lopullinen osallistujamäärä ilmoitetaan Ålandsposten Frimärken -lehden seuraavassa numerossa). Osallistuvat postilaitokset ovat: Australia, Belgia, Bulgaria, Kanada, Chile, Kroatia, Tsekki, Ecuador, Viro, Färsaaret, Suomi, Ranska, Grönlanti, Unkari, Islanti, Intia, Kazakstan, Latvia, Liettua, Uusi-Seelanti, Norja, Peru, Romania, Slovenia, Etelä-Afrikka, Sveitsi, Uruguay ja Ahvenanmaa. Yhteisjulkaisuun osallistuu 28 postilaitosta kaikkialta maailmasta. JÄÄKIDE VERTAUSKUVANA Suomen ja Chilen postilaitokset ovat yhteisjulkaisun aloitteentekijät. Julkaisulla halutaan kiinnittää maailman huomiota napaseudun alueitten ja jäätikön säilyttämisen tärkeyteen. Yhteisjulkaisun kaikissa pienoisarkeissa on yhteistyön erityinen symboli, jääkide. Pienoisarkeista ei tehdä yhteisjulkaisupakkausta, vaan arkkeja voi ostaa kultakin postilaitokselta. Lähteet: Från åttio transformatorbolag till ett elandelslag Ann-Gerd Steinby, Tidningen Åland 18.5.2008. DANIEL ERIKSSON Valokuvaaja Daniel Eriksson ei halua ottaa mitäänsanomattomia kuvia. Hän löytää paljon jännittäviä kuva-aiheita ahvenanmaalaisesta luonnosta.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 13 Ensipäivänleima kuvaa pyörivää tuulivoimalaa. Leiman on suunnitellut Anni Wikberg Postin markkinointiosastolta. 249 SÄHKÖ 100 VUOTTA JULKAISUPÄIVÄ 22.1.2009 Pienoisarkki kuvaa tuulivoimalaitosta, jonka taustalla näkyy salama. Lisäksi arkissa on yhteisjulkaisun symboli jääkide arkin vasemmassa yläkulmassa. Tuulivoimalaitos on painettu kohopainatuksella ja muutoin pienoisarkissa on käytetty Metal FX -painotehostetta. VALOKUVAAJA Daniel Eriksson PAINOSMÄÄRÄ 120 000 pienoisarkkia MAKSUARVO 2,00 FDC:N HINTA (EI SIGNEERATTU) 2,55 PIENOISARKIN KOKO 120 x 80 mm HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 105 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset + Metal FX +kohopainatus PAINO The Lowe Martin Group Ensipäivänkuoressa näemme alhaalta päin kuvatun tuulivoimalaitoksen. Myös kuoren kääntöpuolta koristaa tuulivoimalaitokset.
14 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN REIMAREITA, VENÄLÄINEN JÄRJESTELMÄ JULKAISUPÄIVÄ 2.2.2009 SUUNNITTELU Allan Palmer SARJAN MAKSUARVOT 0,65; 0,75; 0,80; 0,90 SARJAN HINTA 3,10 FDC:N HINTA (EI SIGNEERATTU) 3,65 KOKO 40,00 x 30,34 mm PAPERI Fluorescens, 105 g/m² PAINOMENETELMÄ 5-värioffset PAINO Post Danmark Ensipäivänleima kuvaa länsireimaria. ALLAN PALMER Ahvenanmaalainen taiteilija Allan Palmer (s. 1955) on aikaisemmin tehnyt 19 postimerkkiä Posten Ålandille. Allan työskentelee laivurina ja taiteilijana ja harjoittaa omaa yritystään A. Palmer Sailing Ab. Hän järjestää lähinna tilauspurjehduksia Nordboen -kuunarilla. Kesällä 2008 hän toimi myös vastavalmistuneen, ruotsalaisen Tre Kronor -prikin päällikkönä. Merenkulun lisäksi hän omistautuu kuvitus- ja kuvanveistostöille. Hän sommittelee, piirtää ja maalaa. Ensipäivänkuorta koristavat kompassi ja venäläisen järjestelmän mukaiset reimarit. Reimareissa oli koreja, jotta ne näkyisivät myös huonolla säällä.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 15 Venäläisen järjestelmän mukaiset reimarit Vuonna 2009 alkaa uusi, kolmivuotinen postimaksulipukkeiden sarja. Aiheena on reimarit. Sarjan aloittaa vanhan venäläisen järjestelmän mukainen reimari. Kaikkien kolmen postimaksulipukkeen taiteilija on Allan Palmer. Hän on tehnyt aikaisemminkin postimerkkejä Posten Ålandille, viimeksi vuonna 2000, jolloin julkaistiin Hlödver den långe -postimerkki. VAROITTAA VAARALLISISTA KAREISTA Reimari on merimerkki, joka auttaa merellä navigointia. Perinteisesti tärkeintä on ollut sisääntuloväylien ja vaarallisten karien merkitseminen. Nykyään reimareita käytetään lähinna merkitsemään itse kulkuväyliä. LUOTSIT VASTASIVAT REIMAREISTA Aina 1600-luvulle saakka rannikkopitäjät olivat vastuussa reimareiden kunnossapidosta. Tämän jälkeen luotsiasemat saivat vastuun yhdessä rannikolla asuvien talonpoikien kanssa. Joka kevät, ennen kuin merenkulku oli päässyt käyntiin, reimarit tarkistettiin ja kunnostettiin. Aina 1960-luvulle saakka salot valmistettiin kuusenrungoista ja korit oksattoman kuusen päreistä. Nykyään Merenkulkulaitos vastaa kaikkien merimerkkien huollosta. KORIT NÄYTTIVÄT TIEN Venäläisen järjestelmän mukaan kari sijaitsi itäreimarin itäpuolella, pohjoisreimarin pohjoispuolella ja niin edelleen. Reimareissa oli myös korit, joten ne oli helppo nähdä huonollakin säällä. Korit oli sijoitettu eri tavoilla riippuen siitä, mistä reimarista oli kysymys. Näitä reimareita on nähtävissä julkaisun ensipäivänkuoressa. ERI MAISSA ERILAISET JÄRJESTELMÄT Suomi sai venäläisen järjestelmän mukaiset merimerkit vuonna 1895. Siihen aikaan lähes jokaisella maalla oli oma järjestelmänsä kulkuväylien merkitsemisessä. Suomi säilytti venäläisen järjestelmän 1980-luvulle asti, jolloin siirryttiin toisenlaiseen järjestelmään. Uusi järjestelmä toimii päinvastoin kuin venäläinen järjestelmä. Nykyiset järjestelmät, kardinaali- ja lateraalijärjestelmät, kuvataan tulevien vuosien postimaksulipukkeissa. Lähteet: Ur Ålands forntid, Reinhold Hausen, Hans Joelsson, Ålands museum ja www.apalmersailing.aland.fi.
16 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Monipuolisia kirjailijoita Ahvenanmaalla on monta arvostettua ja taitavaa kirjailijaa. Maaliskuussa ilmestyy postimerkkivihko, jossa kuvataan kolmea ahvenanmaalaista kirjailijaa. Postimerkit ovat taiteilija Juha Pykäläisen suunnittelemat. Talvella 2008 Posten Åland järjesti Ahvenanmaalla äänestyksen, jonka tarkoituksena oli valita postimerkkivihkoon yksi ahvenanmaalainen kirjailija jo valittujen kirjailijoiden Anni Blomqvistin ja Ulla- Lena Lundbergin lisäksi. Äänestys suoritettiin helmikuussa ja se herätti suurta huomiota. Ahvenanmaalaiset saivat nyt äänestää suosikkikirjailijaansa. KILPAILU KIINNOSTI Paikallislehdissä käytiin kiivasta keskustelua äänestystavasta. Oliko oikein vai väärin valita kolmas kirjailija tällä tavalla. Mutta kiinnostus oli ennätyssuuri ahvenanmaalaisissa mittasuhteissa. Kaikkiaan äänestykseen osallistui 999 henkilöä, joista 475 halusi nähdä Valdemar Nymanin kolmannessa postimerkissä, ja niin myös tapahtuu! Juha Pykäläinen valittiin taiteilijaksi. Postimerkeissä hän kuvaa taiteilijoiden muotokuvat ja aiheita heidän kirjoistaan. Anni Blomqvist on kirjoittanut saaristolaisnaisen elämästä kirjoissaan Myrskyluodon Maijasta, mistä Juha on saanut inspiraation. Valdemar Nymanin lyyrinen kirja Kom Videla kom Vadela ja hänen sitaattinsa Jag är en stenskärva ovat yhteydessä niityllä käyskenteleviin lehmiin. Ulla-Lena Lundbergin kolmiosainen sarja purjehdusmerenkulusta näkyy kolmannessa postimerkissä. JULKAISUPÄIVÄ Postimerkkivihko ilmestyy lauantaina 21. maaliskuuta 2009. Silloin järjestetään 17:nnen kerran vuosittaiset kirjallisuuspäivät Maarianhaminan kaupunginkirjastossa. Päiville kokoontuu kirjailijoita ja muita kirjallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä sekä Ahvenanmaalta että lähialueilta yhteisen aiheen ympärille. Seuraavien kirjallisuuspäivien aihe on keho.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 17 Vihkon kannessa on kuvattu kirjailijoiden nimikirjoitukset. 250 AHVENANMAALAISIA KIRJAILIJOITA JULKAISUPÄIVÄ 21.3.2009 TAITEILIJA Juha Pykäläinen PAINOSMÄÄRÄ 95 000 vihkoa MAKSUARVO 9 x Europa (9 x 0,80 ) FDC:N HINTA 2,95 POSTIMERKKIEN KOKO 53,57 x 24 mm Ensipäivänleima kuvaa avonaista kirjaa. VIHKON KOKO 53,57 x 176 mm HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 98 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Posten Sverige JUHA PYKÄLÄINEN Taiteilija Juha Pykäläinen on syntynyt 1953 Tampereella ja asuu nyt Sundin kunnassa Ahvenanmaalla. Hän on monipuolinen taiteilija ja tekee mm. akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä. Hän on tehnyt myös veistoksia, etsauksia ja grafiikkaa. Posten Ålandille hän on tähän mennessä suunnitellut 13 postimerkkiä sekä useita muita filateelisia tuotteita. Myös ensipäivänkuoressa näemme kirjailijoiden nimikirjoitukset.
18 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Myrsky vinkuu nurkissa. Myrskykö hänet mahtoi herättää? Mutta hänenhän olisi pitänyt olla jo tottunut myrskyyn, se kun on pauhannut taukoamatta jo monta päivää. ANNI BLOMQVIST ote kirjasta Myrskyluodon Maija (vapaasti suomennettuna) MICKO KOSKINEN ANNI BLOMQVIST Kirjailija Anni Blomqvist (1909 1990) syntyi ja eli Simskälan saarella, joka sijaitsee manner- Ahvenanmaasta koilliseen. Hän avioitui 26-vuotiaana ja sai kaksi lasta. Perhe hankki toimeentulonsa rahtipurjehduksella, pienviljelyllä ja lohenkalastuksella. Hän debytoi kirjailijana vuonna 1966 kirjallaan I stormens spår. Kirja syntyi surutyönä, kun hänen miehensä ja toinen poikansa olivat saaneet surmansa merellä. Esikoisteosta seurasi vielä yhdeksän romaania, jotka julkaistiin 1967 1983. Lisäksi Anni julkaisi useita omaelämäkerrallisia kirjoja ja useat hänen teoksistaan käännettiin myös suomeksi. Anni Blomqvist kuoli kesäkuussa 1990. Hänen kotinsa Simskälassa on nykyisin museo ja kirjailijakoti. ANNI BLOMQVIST Anni Blomqvistin lapsuudenkodissa ei ollut paljon kirjoja. Hän oli kymmenlapsisen perheen esikoinen. Kotiin hankittiin vain tärkeimmät kirjat. Ne olivat katekismus, virsikirja ja postilla. Lukemisen sijaan kerrottiin tarinoita. Juuri sillä tavalla Anni sai aineistoa tuleviin romaaneihinsa. VIISI KIRJAA ELÄMÄSTÄ MYRSKYLUODOLLA Anni osallistui aktiivisesti yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja kirjoitti useita mielipidekirjoituksia Tidningen Åland -lehteen. Hän järjesti kursseja ja kurkkumätärokotustilaisuuksia ja piti huolen siitä, että sähkö saatiin Simskälaan 1950- ja 60-luvulla. Annin esikoisromaani I stormens spår (1966) syntyi surutyönä, kun hän oli menettänyt miehensä ja yhden pojistaan onnettomuudessa vuonna 1961. Anni kirjoitti usein istuskellen halkolaatikon vieressä, ennenkuin se oikea työpäivä alkoi. Ensimmäisen kirjan jälkeen hän omistautui kirjoittamiselle kokopäiväisesti. Osittain syynä oli hänen sairastamansa astma, minkä takia eläinten pito ei enää ollut mahdollista. Vuonna 1968 ilmestyi kirja Vägen till Stormskäret, joka oli ensimmäinen Myrskyluodon Maijasta kertovasta viidestä kirjasta. EI JÄTTÄNYT SIMSKÄLAA Myrskyluodosta kertova ensimmäinen kirja herätti tiettyä huomiota, mutta suuri kiinnostus Myrskyluodon Maijaa kohtaan tuli Maija-filmin myötä 1970-luvulla. Matkailijoita ja lehtimiehiä alkoi vaeltaa kirjailijan luokse Simskälaan. Anni ei koskaan jättänyt Simskälaansa lukuun ottamatta niitä kertoja, kun hän oli sairaalassa. Jos hänet halusi tavata, hänen luokseen sai tulla. Niin tekivät mm. Suomen presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto. Anni kuoli vuonna 1990 kotonaan Simskälassa.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 19 STEFAN ÖHBERG VALDEMAR NYMAN Kiiltävänmusta lehmänsilmä on puhtaamman elämän kaivo kuin mikä tahansa kromattu pakoputki. Olemme varttuneet lehmien kanssa emmekä voi hyvin, jos vaihdamme lämmintä maitoa tihkuvat lehmännisät synteettisiä torjunta-aineita täynnä oleviin keinotekoisiin muoviletkuihin VALDEMAR NYMAN ote teoksesta Sanct Olof 1971 (vapaasti suomennettuna) VALDEMAR NYMAN Valdemar Nyman debytoi suhteellisen myöhään, vasta 40-vuotiaana, kirjallaan Som tusen liljor (1944). Valdemar haki aiheita ja inspiraatiota ahvenanmaalaisesta luonnosta ja kulttuurista. Useat kirjan henkilöistä on haettu ahvenanmaalaisista kyläperinteistä, vaikkakin tarkat piirteet ovat kuvitteellisia. Useissa hänen kirjoissaan käydään uskonnollisia keskusteluja ja toisinaan hän esitti epäsuosittuja mielipiteitä kirkollisista arvoista. Kirjailija Valdemar Nyman (1904 1998) syntyi Pohjanmaalla ja muutti Ahvenanmaalle vuonna 1935. Hän työskenteli kirkkoherrana ja sen jälkeen maarovastina Pyhän Mikaelin kirkossa Finströmissä. Valdemar Nyman debytoi kirjailijana vuonna 1944 kirjallaan Som tusen liljor. Teos kuvaa 1800-luvun Ahvenanmaata. Valdemar Nyman kirjoitti kaikkiaan 7 romaania, useita lyyrisiä kirjoja ja monta tietokirjaa Ahvenanmaasta. På åländska vägar till lands och till sjöss -kirjassa Valdemar Nyman kertoo matkastaan Ahvenanmaan luonnossa. Hän tuo esiin sen kulttuurihistoriaa ja luonnontiedettä yhdistäen ne vahvaan kotiseututuntemukseen. HISTORIALLISIA ROMAANEJA JA LYRIIKKAA Valdemar Nyman kirjoitti historiallisia romaaneja ja hänen suurimpiin menestyksiinsä lasketaan Broder Kilian (1974). Kirja kertoo katolisesta munkista Kökarissa 1400-luvulla ja tämän uskontaistelusta. Valdemar Nyman on kirjoittanut myös koko joukon lyriikkaa ja useita Ahvenanmaan luontoa ja kulttuuria käsitteleviä opaskirjoja. Hän on julkaissut myös kirjailija Anni Blomqvistin ja tämän ystävättären Hildegaard Ostarhildin kirjeenvaihdon.
20 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Teitä siis onnisti?, huudan takaisin. Kyllä! vastaa Carl Gustaf. Otitko rikkalapion mukaasi? Hän kuvittelee, että hänellä on huone täynnä rahaa. Mutta nyt on toiset ajat kuin silloin, kun Erik Petter tuli kotiin säästöt villasäkissä. Nyt kippari näkee enää harvemmin purjehtimalla hankkimansa rahat. ULLA-LENA LUNDBERG ote kirjasta Leo (vapaasti suomennettuna) ULLA MONTAN ULLA-LENA LUNDBERG Kirjailija Ulla-Lena Lundberg syntyi 1947 Kökarissa. Hän varttui suomenruotsalaisella alueella Manner-Suomessa, mutta vietti kaikki kesänsä Kökarissa. Hän on jo kauan toiminut vapaana kirjailijana Porvoossa. Lundberg debytoi 15-vuotiaana pienellä runokokoelmallaan Utgångspunkt (1962). Hänen tuotantonsa käsittää kuunnelmia, novelleja, romaaneja ja dokumenttikirjoja. Tärkeitä kirjoja hänen myöhemmästä tuotannostaan meritrilogian lisäksi ovat omaelämäkerta Linnunsiivin Siperiaan (1993), Sade (1997) ja Marsipaanisotilas (2001). Ulla-Lena Lundberg on saanut useita palkintoja kirjoillaan. Hän on saanut esim. Runeberg-palkinnon (1998) ja Ruotsin Akatemian Finlandia-palkinnon (1994). Hänen kirjojaan on käännetty suomeksi, tanskaksi, saksaksi, hollanniksi ja venäjäksi. ULLA-LENA LUNDBERG Ulla-Lena Lundberg on edelleen aktiivinen kirjailija. Hänen monipuolinen tuotantonsa ulottuu useille eri alueille, mutta Ahvenanmaa palautuu kuin kantavana aiheena hänen teoksissaan. Parhaiten hänet tunnetaan niin kutsutusta meritrilogiasta Leo, Stora världen ja Allt man kan önska sig (1989 1995). Teoksissa kuvataan laiva liikennettä ahvenanmaalaisesta talonpoikaispurjehduksesta nykypäivän lauttaliikenteeseen saakka. Vesillä päätetään, kuinka elämme maissa, sanotaan teoksessa Leo (vapaasti suomennettuna). LÄPIMURTO 1976 Kirjailija polveutuu Lemlandin kunnassa sijaitsevasta Granbodan kylästä, jossa meritrilogian tapahtumat ovat saaneet alkunsa. Kökarilla, jossa hän syntyi, on ollut merkittävä osuus hänen kirjailijauralleen. Varsinaisen läpimurtonsa hän sai vuonna 1976 dokumenttikirjallaan Kökar, joka kuvaa saaristokunnan elämää. Kirjoja seurasi kaksi Kökar-aiheista romaania, jotka ovat Kungens Anna (1982) ja Ingens Anna (1984). AIHEITA YHDYSVALLOISTA JA SIPERIASTA Kökarilla on merkittävä osa Ulla-Lena Lundergin koko tuotannossa, vaikkakin nuori kirjailija lähti suureen maailmaan pienen runokokoelman Utgångspunkt (1962) aikaisen debyytin jälkeen. Uransa aikana hän on kirjoittanut kirjoja, joiden aiheet ovat Yhdysvalloista, Japanista, Afrikasta ja Siperiasta. Lähteet: Mariehamns stadsbibliotek; www.mhbibl.ax ja http://sv.wikipedia.org.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 21 JOULUMERKIT 2008 Joulumerkeissä klassisia jouluaiheita Marianne Häggblom on tämän vuoden joulumerkkien taiteilija. Merkeissä näemme tuttuja joulun aiheita, jotka ovat joulupukki, joulunpunaiset tulppaanit, punatulkku ja enkeli. Jokaisessa joulumerkissä on myös hologrammi! Joka vuosi Postin joulumerkkimyynnistä saatu tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tämän vuoden myynnistä avustusta saavat Stall Joy ja Maarianhaminan pelastuslaitos. JULKAISUPÄIVÄ 9.10.2008 TAITEILIJA Marianne Häggblom PAINOSMÄÄRÄ 14 000 arkkia á 20 tarramerkkiä HINTA 3,50 MERKKIEN KOKO 23 x 26 mm ARKKIKOKO 146 x 210 mm PAPERI 110 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset + hologrammi PAINO Keab Paper AVUSTUKSEN SAAJAT Stall Joy järjestää ratsastusterapiaa omalla tilallaan Hammarlandissa. Stall Joy haluaa käyttää saamansa varat vammaisille sopeutetun vaunun hankkimiseen, jotta myös rullatuolia tarvitsevat henkilöt voivat osallistua ratsastusterapiaan. Maarianhaminan pelastuslaitos haluaa hankkia saamillaan varoilla erään ahvenanmaalaisen yrityksen kehittämän kellukelkan. Kellukelkka on jäävene ja sillä voi matkata turvallisesti niin vedessä kuin jäälläkin. Käyttäessään venettä Maarianhaminan pelastuslaitos parantaa pelastuspanoksiaan. ARPAJAISET MYÖS TÄNÄ VUONNA Jokaisen joulumerkkiarkin kääntöpuolella on arpanumero. Tammikuun 12. päivänä 2009 arvotaan monta hienoa palkintoa mm. 1000 :n arvoinen matkalahjakortti, kaksi viikonloppupakettia hotelli Havsviddeniin Getaan Ahvenanmaalle ja viisi digikameraa. Voittonumerot esitellään Ahvenanmaan paikallislehdissä ja Internetissä osoitteessa www.posten.ax sekä Postin tilausesitteessä nro 1-2009. Postin kotisivuilta löytyy lisää tietoa arpajaisista. MARIANNE HÄGGBLOM Marianne on syntynyt vuonna 1951 ja hän työskentelee graafisena muotoilijana. Koulutukseltaan hän on somistaja ja hän on suorittanut myös graafisen muotoilun lisäkoulutuksen. Muotoilu on Mariannelle sekä työ että harrastus. Marianne on kiinnostunut myös muusta taiteesta, erityisesti ikonimaalauksesta, jolle hän mielellään omistaisi enemmän aikaa. Marianne on joulumerkkien lisäksi suunnitellut myös vuosien 2007 ja 2008 joulukoristeet.