Sisältö BirdLife Suomi ry toimintasuunnitelma 2013 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 2 2.1 Lajien suojelu ja tutkimus... 3 2.2 Alueita koskeva suojelu- ja tutkimustyö... 4 2.3 Elinympäristöjä koskeva suojelu- ja tutkimustyö... 4 2.4 Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta... 5 2.5 Kansainvälinen suojelu- ja tutkimustoiminta... 5 3. Lintuharrastuksen edistäminen... 6 3.1 Tapahtumat... 6 3.2 Tiira-lintutietopalvelu... 7 3.3 Retkikummitoiminta... 7 3.4 Lasten ja nuorten toiminta... 8 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi... 8 4. Tiedotus ja julkaisut... 9 4.1 Tiira-lehti... 9 4.2 Linnut-lehti... 9 4.3 Linnut-vuosikirja... 9 4.4 Ornis Fennica... 9 4.5 Verkkosivut ja sähköpostilistat... 9 4.6 Muu tiedotustoiminta... 9 5. Järjestötoiminta... 10 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta... 10 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen... 10 5.3 Huomionosoitukset... 11 5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta... 12 6. Hallinto... 12 6.1 Edustajisto... 12 6.2 Liittohallitus... 12 6.3 Toimikunnat... 12 6.4 Henkilökunta ja toimitilat... 12 6.5 Jäsenyydet ja edustukset... 13 7. Talous... 13 7.1 Jäsenmaksut... 13 7.2 Vuositukijat... 13 7.3 Linnustonsuojeluklubi... 14 7.4 Valtionavustukset... 14 7.5 Muu varainhankinta... 14 8. Suomen Lintuvaruste Oy... 14 1
1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomen jäseniä ovat 30 lintutieteellistä ja lintuharrastajien yhdistystä, joissa on yli 11 000 henkilöjäsentä. Lisäksi BirdLife Suomella on yli 3 000 vuositukijaa. Jäsenyhdistysten linjaamaa käytännön toimintaa toteuttavat BirdLife Suomen henkilökunta, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. Vuosi 2013 on BirdLife Suomen 41. toimintavuosi. BirdLife Suomi on osa kansainvälistä BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto sekä johtava linnustonsuojelun asiantuntija. BirdLife International toimii kaikissa maanosissa yhteensä lähes 120 maassa ja keskittyy lintujen, lintupaikkojen ja lintujen elinympäristöjen suojeluun ja pyrkii sitä kautta parantamaan lintujen, muun luonnon ja ihmisten elämänlaatua. BirdLife Suomi toteuttaa BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmaa, joka vahvistetaan vuosille 2013 2020 vuoden 2013 alussa. BirdLife Suomen toimintastrategiassa 2013 2016 painopisteenä on toiminnan kehittyminen kolmen päätavoitteen kautta: Suojelutavoite: BirdLife Suomen toiminnan tuloksena lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kasvutavoite: BirdLife Suomi on kasvanut kaikkien linnuista kiinnostuneiden järjestöksi. Palvelutavoite: BirdLife Suomi tarjoaa kaikille linnuista kiinnostuneille heidän arvostamiaan palveluita parhaiten Suomessa. Vuoden 2013 tavoitteet on johdettu BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmasta sekä BirdLife Suomen toimintastrategiasta: Suojelutavoitteista tärkeimmät ovat tärkeiden lintualueiden suojelun edistäminen ja linnustonseurannan tehostaminen. Kasvutavoitteista keskeisimpiä ovat valtakunnallisten tapahtumien kehitys, vuositukijoiden ja jäsenyhdistysten jäsenmäärän kasvu sekä paikallistoimintamallin pilottihankkeiden toteutus. Palvelutavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeimpiä kehityskohteita ovat Tiira-lintutietopalvelu ja vapaaehtoistoiminta. Vuosi 2013 on BirdLife Suomen 40-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuonna tuotetaan esitys BirdLife yhteisöstä paikallisyhdistysten kokousohjelmaksi, juhlaretkipäivät ja järjestetään syksyllä juhlatilaisuus. Myös BirdLife International viettää juhlavuotta: järjestön edeltäjä ICBP perustettiin 90 vuotta sitten ja nykymuotoinen BirdLife International täyttää 20 vuotta. 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomi suojelee lintuja ja niiden elinympäristöjä. BirdLife Suomen suojelutyö perustuu tutkimuksiin ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Suojelutoiminnan päätavoitteet tulevat BirdLife Suomen toimintastrategiasta vuosille 2013 2016. Suojelutyö tukee BirdLife Internationalin toimintaa ja tavoitteita. Suojelutyössä korostuu kansainvälinen yhteistyö, koska muuttolintujen hyvinvointiin vaikuttavat olosuhteet niin pesimä- ja talvehtimisalueilla kuin muuttoreittien varrella olevilla levähdyskohteilla. 2
BirdLife keskittyy suojelutyössä lajeihin, alueisiin ja luonnonvarojen ja -ympäristön kestävään käyttöön. Lajisuojelutyössä pääpaino on uhanalaisten lajien suojelussa sekä kaikkien lajien kantojen seurannassa. Tietyille alueille pesimä-, muutto- tai talvehtimisaikaan keskittyviä lajeja suojellaan Tärkeät lintualueet - hankkeen avulla. Luonnonvarojen- ja -ympäristön kestävää käyttöä koskeva työ kohdentuu maatalous-, metsä-, suo- ja vesiympäristöjen tilan parantamiseen, maankäytön ohjaukseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviin toimiin. Myös ihmisten luontotietoisuuden lisääminen on BirdLifen keskeinen tavoite. Jäsenyhdistysten tekemä suojelutyö on olennainen osa BirdLife Suomen linnustonsuojelutoimintaa. Jäsenyhdistysten ja yksittäisten suojelutyötä tekevien henkilöiden tukemisella ja aktivoimisella on keskeinen rooli BirdLifen toiminnassa. BirdLifen tavoitteena on kasvattaa suojelutyötä tekevien ja tukevien verkostoa sekä saada luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen automaattiseksi osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Lintuja koskevien tutkimusten julkaiseminen on tärkeä osa BirdLifen suojelutyötä. Tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa linnuston- ja luonnonsuojelun perustaksi. Suojelutyötä ohjaa suojelutoimikunta. 2.1 Lajien suojelu ja tutkimus Vuoden 2013 lintu on selkälokki. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on tehdä uhanalainen selkälokki tunnetuksi, kertoa lajin vähenemisestä ja suojelutarpeesta sekä selvittää, missä määrin lajin kanta on muuttunut eri puolilla Suomea vuoden 2003 jälkeen. Selkälokki oli vuoden lintu myös vuonna 2003. Vuoden 2012 lintuna oli mustakurkku-uikku. Hankkeen tuloksista julkaistaan yhteenveto Linnut-vuosikirjassa 2012 ja BirdLife Suomen verkkosivuilla. Valtakunnallinen valkoposkihanhien laskenta toteutetaan elo syyskuun vaihteessa (30.8. 1.9.). Laskennan tavoitteena on arvioida vuosittain Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskanta ja seurata lajin kannan ja levinneisyysalueen muutoksia. Laskenta tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Valtakunnallinen joutsenbongaus toteutetaan lokakuun lopussa (26. 27.10.). Joutsenbongauksen tavoitteena on seurata Suomessa levähtävien laulujoutsenten syyskantaa ja aktivoida suurta yleisöä lintujen tarkkailuun. BirdLife Suomen kuikka- ja kaakkuriryhmät jatkavat toimintaansa. Työryhmät koordinoivat kuikan ja kaakkurin suojelua ja tutkimusta Suomessa. Syyskuussa järjestetään kansainvälinen kuikkalintututkijoiden tapaaminen. Jatketaan kuikkalintujen satelliittiseurantahanketta, mikäli hankkeelle saadaan rahoitus. Edistetään uhanalaisten lajien kansainvälisten ja kansallisten suojelusuunnitelmien toimeenpanoa Suomessa. Osallistutaan mm. kiljuhanhen suojelutyöhön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja edistetään lajisuojeluohjelmien toimeenpanoa. Seurataan merimetsoa koskevaa keskustelua, tutkimusta ja poikkeuslupakäytäntöä. Tavoitteena on oikaista lajiin liittyviä vääriä käsityksiä ja varmistaa, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät lupia merimetson suojelusta poikkeamiseen vain perustelluissa tapauksissa, mikäli muuta vaihtoehtoa taloudellisesti mittavan vahingon estämiseksi ei ole. Edistetään aloitteilla, lausunnoilla ja yhteistyöllä viranomaisten kanssa rauhoittamattomien lintujen tappamiseen ja poikkeuslupiin liittyvien epäkohtien korjaamista. BirdLife Suomen tavoitteena on järkeistää nykyistä lintudirektiivin periaatteiden vastaista lupapolitiikkaa: lupia pitäisi myöntää vain erityisistä lintudirektiivin sallimista syistä ja osoitettujen vahinkojen estämiseksi silloin, kun tappamiselle ei ole vaihtoehtoa. 3
Jatketaan uhanalaisten ja harvalukuisten lajien havaintoaineiston keruuta ja julkaisua. Linnut-vuosikirjassa 2012 julkaistaan yhteenveto vuoden 2011 havainnoista. Osallistutaan Suomen lintulajien tilaa ja uhanalaisuutta arvioivan lintutyöryhmän toimintaan. Jatketaan hanketta, jossa selvitetään Suomessa tavattavien lintulajien pesimäkannan koko ja viimeaikaiset kannanmuutokset sekä vesilintujen talvikanta (Birds in Europe 3). Hanke toteutetaan yhteistyössä ympäristöministeriön koordinoiman EU:n lintudirektiivin 12 artiklan edellyttämän raportoinnin kanssa. BirdLife International päivittää tietojen perusteella lintulajien Euroopan laajuiset kannanarviot sekä laatii arvion lajien suojelutilanteesta. Osana lajityötä BirdLife pyrkii varmistamaan, että Suomesta kootaan mahdollisimman hyvälaatuista ja virheetöntä lintuhavaintoaineistoa. Tämä työ perustuu jäsenyhdistysten havaintotoimikuntien ja -vastaavien tekemään havaintojen varmistus-, tarkistus- ja arkistointityöhön. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista lajiluetteloa Suomessa havaituista lintulajeista. RK osallistuu Euroopan rariteettikomiteoiden liiton (Association of European Rarities Committees, AERC) toimintaan. 2.2 Alueita koskeva suojelu- ja tutkimustyö Jatketaan työtä tärkeiden lintualueiden selvittämiseksi ja suojelemiseksi. Kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla (IBA, Important Bird Areas) toteutetaan alueiden seurantasuunnitelmaa, jonka mukaan vuonna 2013 on tavoitteena inventoida 20 IBA-alueen linnusto. Seurataan IBA-alueille kohdistuvia suunnitelmia ja toimitaan, mikäli jokin suunnitelma uhkaa alueiden säilymistä. Jatketaan Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on koota mahdollisimman paljon tuoretta tietoa kunkin jäsenyhdistyksen toimialueen merkittävimpien lintualueiden linnustosta ja laatia tämän tiedon perusteella koko maahan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden luettelot. Hankkeen rahoitukseen käytetään Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahaston varoja. Seurataan maakuntakaavoitusta, ja erityisesti tärkeille lintualueille tai niiden läheisyyteen kohdistuvia suunnitelmia kaavoituksessa. Lisäksi jäsenyhdistykset seuraavat mm. yleiskaavoitusta omilla toimialueillaan. Osana aluesuojelutyötä annetaan lausuntoja lintualueiden suojelua, kaavoitusta ja muita hankkeita koskevista suunnitelmista ja aloitteista. Työssä avustetaan myös jäsenyhdistyksiä. Osallistutaan Suomen riistakeskuksen koordinoimaan Kotiseutukosteikko-LIFE -hankkeeseen hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Hankkeen tavoitteena on lisätä maanomistajalähtöistä kosteikkojen kunnostusta ja perustamista. Hankkeessa luodaan luonnon monimuotoisuutta lisääviä mallikosteikkoja ja innostetaan ihmisiä kotiseutunsa kosteikkoluonnon hoitoon sekä parannetaan sidosryhmien yhteistyötä kosteikkoasioissa. Kiinnitetään huomiota tuulivoimaratkaisujen lintuvaikutuksiin. Välitetään tietoa BirdLife Suomen laatimasta tuulivoimaloiden sijoittelua koskevasta ohjeistuksesta sekä BirdLife Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n yhteisestä tuulivoimaselvityksiä koskevasta ohjeesta. Toimitaan, jotta luonnonsuojelullisesti tärkeiden kosteikkojen hoitoa tehostetaan ja valtion rahoitusta kosteikkoluonnon hoitoon lisätään ja edistetään metsästyshäirinnältä vapaiden kosteikkoalueiden verkoston laatimista Suomeen. 2.3 Elinympäristöjä koskeva suojelu- ja tutkimustyö Vaikutetaan maataloutta koskevaan päätöksentekoon ja osallistutaan työryhmiin sekä BirdLife Internationalin toimintaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehittämiseksi. Maatalouteen liittyvässä työssä toimitaan, jotta maatalouspolitiikka tukisi kestävää ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävää 4
maatalousympäristöä. Kansallisesti keskitytään erityisesti ympäristötukea koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Kannustetaan maanviljelijöitä toimiin luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Soiden suojelun edistämiseksi jatketaan toimintaa, jossa tavoitteena on saada Suomeen luonnontilaisten suoalueiden muuttamiskielto ja turvetuotanto rajoitettua ojitetuille luonnontilansa menettäneille soille. Osana soiden suojelutyötä edistetään ympäristönsuojelulain muuttamista siten, että turvetuotantohankkeiden lupaharkinnassa otetaan huomioon hankkeiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Osallistutaan soidensuojelun täydennysohjelmatyöhön tuottamalla sitä varten tietoja linnustollisesti tärkeistä soista. Tehdään yhteistyötä metsien suojelua edistävien muiden ympäristöjärjestöjen kanssa, ja osallistutaan niiden aloitteisiin tarvittaessa. Seurataan tietoja FSC-sertifioinnin vaikutuksista metsäluontoon ja metsätalouteen ja toimitaan tarvittaessa sertifikaattikriteerien tarkentamiseksi. Osallistutaan Ympäristöareena ry:n toimintaan. Ympäristöareena järjestää vuosittain Ympäristöakatemiakurssin päättäjille ja kaikille avoimen seminaarin elinympäristöjen suojeluteemoista. Vuonna 2013 järjestetään suoteemaan keskittyvä akatemia. 2.4 Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta Innostetaan lintuharrastajia ja -yhdistyksiä osallistumaan kesäaikaisiin linnustonseurantoihin, jotta saadaan nykyistä laadukkaampaa tietoa lintujen pesimäkannoista ja kannanmuutoksista. Erityisesti kannustetaan osallistumaan vakiolinjojen laskentaan. Tuodaan linnustonseurannan tuloksia esiin myös helposti ymmärrettävässä muodossa. Aloitetaan Suomen Linnuston tila -raportin laadinta. Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi) (ks. kohta 3.2) kehitetään edelleen tukemaan mahdollisimman hyvin linnustonsuojelu- ja tutkimustyötä. Tavoitteena on, että järjestelmää pystytään hyödyntämään jäsenyhdistyksille tärkeissä suojelu- ja tutkimuskysymyksissä. Vuoden aikana julkaistaan säännöllisesti Tiiran aineistoihin pohjautuvia tuloksia, minkä tarkoituksena on osoittaa, että harrastajien havainnoista on hyötyä. Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikoksia koskevassa seurannassa. Yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa pyritään entistä paremmin keräämään ja luetteloimaan tiedot lintuihin kohdistuvista rikoksista sekä tiedottamaan niistä. Parannetaan jäsenyhdistysten, lintuharrastajien ja suuren yleisön valmiuksia havaita, tarkistaa ja ilmoittaa luonnonsuojelu-, metsästys- ja ympäristörikoksista. Tavoitteena on luoda verkkopalvelu, jonka kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan tai epäilemistään rikoksista viranomaisten lisäksi paikallisille luonnonsuojelu- ja lintuyhdistyksille. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Annetaan tarvittaessa lausuntoja ja avustetaan jäsenyhdistyksiä lausuntojen teossa, lupa-asioissa, lakialoitteissa ja muissa merkittävissä linnustonsuojelua koskevissa hankkeissa. Laaditaan BirdLife Suomen kanta uusiutuvista energiamuodoista. Monipuolistetaan BirdLife Suomen verkkosivujen suojeluosiota. Nimistötoimikunta jatkaa lintujen nimeämistyötä. Tavoitteena on antaa Suomessa ja lähialueilla esiintyville maastossa tunnistettaville alalajeille suomalainen nimi. 2.5 Kansainvälinen suojelu- ja tutkimustoiminta Osallistutaan BirdLife Internationalin koordinoimaan, muuttolintuja koskevaan Born to Travel -tiedotus- ja suojelukampanjaan. Osallistutaan BirdLifen Euroopan metsiensuojelutyöryhmän (Forest Task Force, FTF), maatalouden työryhmän (Agriculture Task Force, ATF) sekä lintu- ja luontodirektiivityöryhmän (Birds and Habitats Directives Task Force, BHDTF) työskentelyyn. 5
Aloitetaan uusi luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeä kehitysyhteistyöhanke ulkoasiainministeriön tai muun tuen avulla yhteistyössä BirdLife Internationalin Afrikan tai Aasian sihteeristön kanssa. Osallistutaan kansalaisjärjestöjen yhteistyösäätiö Siemenpuusäätiön toimintaan. Seurataan BirdLife Internationalin ja European Bird Census Councilin hanketta, jossa luodaan yhteiseurooppalaisia lintuindikaattoreita kuvastamaan elinympäristöjen tilaa. Tiedotetaan BirdLife Internationalille lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Parannetaan BirdLifen suojeluohjelmien tuntemusta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tuntemusta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa. Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLife-järjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojelukysymysten puolesta. Tuetaan toimintaa Välimeren alueen laittoman lintumetsästyksen lopettamiseksi. 3. Lintuharrastuksen edistäminen BirdLife Suomen tavoitteena on tarjota lintuharrastukseen liittyviä palveluja parhaiten Suomessa. Tarjoamalla monipuolisia ja haluttuja palveluita BirdLife Suomi jäsenyhdistyksineen vahvistaa jo saavuttamaansa asemaa lintuharrastajayhteisössä ja houkuttelee toimintansa piiriin uusia linnuista kiinnostuneita. Lintuharrastusta edistämällä pyritään kasvattamaan linnustonsuojeluun myönteisesti suhtautuvien määrää sekä etsimään rahoitusta suojelutyölle. Lintuharrastuksen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta lisäämällä saadaan uusia jäseniä ja vuositukijoita, jotka haluavat tukea BirdLife Suomen toimintaa ja osallistua siihen. Tätä kautta saadaan myös lisää havaintoja, joihin BirdLife Suomen suojelutoiminta asiantuntemuksen ohella perustuu. 3.1 Tapahtumat BirdLife Suomi järjestää vuoden aikana useita valtakunnallisia lintuharrastustapahtumia, joiden avulla parannetaan järjestön tunnettuutta, hankitaan uusia jäseniä ja vuositukijoita sekä välitetään tietoa linnuista ja lintuharrastuksesta. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 26. 27.1. järjestettävä Pihabongaus on kaikille avoin, valtakunnallinen ja maksuton tapahtuma, jonka tuloksilla kerätään tietoa Suomen talvilinnustosta. Pihabongaus on Suomen suurin lintuharrastustapahtuma. Vuonna 2012 siihen osallistui yli 15 000 ihmistä. Tapahtuman suojelijana 2013 toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Perinteinen Tornien taisto järjestetään 5.5. Tornien taisto on valtakunnallinen lintuharrastuksen teemapäivä, jossa kilpaillaan siitä, kuinka paljon lintulajeja joukkueet havaitsevat lintutorneista kahdeksan tunnin aikana. Torneissa opastetaan yleisöä ja kerrotaan lintuharrastuksesta. Vuonna 2012 tapahtumaan osallistui yli 1 200 lintuharrastajaa yli 300 lintutornissa. Lasten lintuviikkoa vietetään 20. 26.5. Tapahtumassa innostetaan erityisesti ohjattuja lapsiryhmiä kuten koululuokkia ja päiväkotiryhmiä lähtemään linturetkelle ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Tapahtumaa markkinoidaan mm. Vihreä lippu -kouluille ja -päiväkodeille, luonto- ja ympäristökouluille sekä luontokerhoille. Vuonna 2013 Lasten lintuviikon näkyvyyttä tukee yhteistyö Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kanssa, jossa toteutetaan lintuaiheinen teemanumero Ympäristökasvatus-lehdestä. Lasten lintuviikko toteutetaan yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. Uusi Pönttöbongaus-tapahtuma järjestetään 8.-9.6. Tapahtuman tavoitteena on saada ihmisiä kiinnittämään huomiota oman lähiympäristönsä lintuihin, innostamaan pönttöjen ripustamiseen ja kerätä tietoa pönttöpesinnöistä. 6
Lokakuun alussa osallistutaan Euroopan ja Keski-Aasian yhteiseen EuroBirdwatch-tapahtumaan, joka tiettävästi on maailman suurin lintuharrastustapahtuma. Viikonlopun mittaisen tapahtuman lintuhavainnot koko Euroopasta kootaan yhteen, ja samalla tiedotetaan erityisesti muuttolintuihin kohdistuvista uhkista. Jäseniä kannustetaan retkeilemään tapahtumaviikonlopun aikana ja tallentamaan havaintonsa Tiiralintutietopalveluun. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan järjestämään lintuaiheisia tapahtumia suurelle yleisölle. Valtakunnallinen Joutsenbongaus toteutetaan 26. 27.10. Joutsenbongauksen tavoitteena on seurata Suomessa levähtävien laulujoutsenten syyskantaa ja aktivoida suurta yleisöä lintujen tarkkailuun. Paikallisesti jäsenyhdistykset järjestävät jäsenilleen ja yleisölle erilaisia lintuharrastusaiheisia tapahtumia, kuten retkiä, kursseja, kilpailuja ja yleisötilaisuuksia. BirdLife Suomi järjestää lintukursseja kotimaassa ja lähialueilla myös yhteistyössä kotimaisten lintumatkailuyritysten kanssa. 3.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelu on vuonna 2006 käyttöönotettu valtakunnallinen Internet-pohjainen järjestelmä (www.tiira.fi). Tiiran kehittäminen on yksi BirdLife Suomen toiminnan tärkeimmistä tavoitteista. Kaikkien jäsenyhdistysten havaintojenkeruu, arkistointi ja raportointi hoidetaan Tiira-järjestelmällä. Tiirassa on yli 17 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja yli kahdeksan miljoonaa lintuhavaintoa. Vuosittain järjestelmään tallennetaan noin miljoona lintuhavaintoa. Tiiraa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin sekä lintuharrastajien että jäsenyhdistysten tarpeita lintuharrastuksen edistämisessä ja linnustonsuojelussa. Kehitystyötä koordinoi Tiira-toimikunta. Vuonna 2013 aloitetaan uuden Tiira-version tekeminen käyttäen hyväksi nykyistä järjestelmää. Uuden version kehitystyön päätavoitteina on parantaa järjestelmään kertyvän havaintoaineiston laatua, helpottaa havaintoaineiston kirjaamista ja havaintoarkiston ylläpitotyötä. Tiira-lintutietopalvelun kehitystyöstä vastaa ohjelmistoasiantuntija, jonka avuksi voidaan hankkia muita asiantuntijapalveluita. 3.3 Retkikummitoiminta Retkikummitoiminta on BirdLife Suomen merkittävimpiä vapaaehtoistoiminnan ohjelmia. Retkikummit ovat jäsenyhdistyksissä toimivia, BirdLife Suomeen rekisteröityneitä retkenvetäjiä. Vuonna 2012 retkikummeja oli 134 henkilöä. Retkikummit vetävät pääsääntöisesti kaikille avoimia linturetkiä tai järjestävät muita lintutapahtumia, joihin on helppo osallistua. Retkillä ja tapahtumissa osallistujille kerrotaan linnuista, lintuharrastuksesta ja - yhdistyksestä. Retkikummitoiminnan kautta jäsenyhdistyksiin saadaan sitoutettua vapaaehtoistoimijoita. Retkillä pyritään hankkimaan uusia jäseniä. Retkikummien toimintaa tuetaan mm. tarjoamalla erilaisia materiaaleja ja retkille tapaturmavakuutus. Retkikummit, jotka järjestävät ja raportoivat vuoden aikana ainakin kaksi retkeä, saavat Linnut-lehden vuosikerran. Vuoden 2013 alusta retkikummit raportoivat retkitiedot BirdLifelle verkkolomakkeella. Opastuskäyttöön tuotetaan retkikummin asu: retkiliivi ja BirdLife-lippis. Retkikummitoimintaa kehitetään retkikummeilta saadun palautteen perusteella. Valitaan vuoden retkikummi jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella. 7
3.4 Lasten ja nuorten toiminta BirdLife Suomen yhtenä tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja luontoharrastukseen, hankkia jäsenyhdistyksiin uusia nuoria jäseniä ja kannustaa nykyisiä nuorisojäseniä harrastuksessaan eteenpäin. BirdLife Suomi toteuttaa maaliskuussa 2013 yhteistyössä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse) kanssa lintuaiheisen teemanumeron Ympäristökasvatus-lehdestä. Lehti tavoittaa laajalti luonto- ja ympäristökasvatuksen parissa työskenteleviä opettajia, ohjaajia ja kasvattajia, ja tarjoaa BirdLifelle hyvän tiedotuksellisen väylän lasten ja nuorten lintuharrastuksen edistämiseen. Toukokuun lopulla järjestetään Lasten lintuviikko (ks. 3.1), jonka tarkoituksena on innostaa erityisesti ohjattuja lapsiryhmiä kuten koululuokkia ja päiväkotiryhmiä lähtemään linturetkelle ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Retkikummeja kannustetaan järjestämään Lasten lintuviikon aikaan linturetkiä yhteistyössä paikallisen koulun tai päiväkodin kanssa. BirdLife Suomi osallistuu ympäristöjärjestöjen yhteistyössä toteuttamiin, nuorille suunnattuihin Ympäristötoimintapäiviin 1. 3.2. Tapahtumassa esitellään BirdLifen ja jäsenyhdistysten toimintaa ja innostetaan nuoria mukaan lintuharrastukseen. BirdLife Suomi tukee jäsenyhdistystensä valmiuksia toteuttaa lasten ja nuorten toimintaa omalla alueellaan. Jäsenyhdistyksissä toimii lastenkerhoja ja nuorten ryhmiä. Jäsenyhdistyksiä avustetaan nuorisotyössä tuottamalla ja jakamalla lasten ja nuorten lintuharrastustoimintaan tarkoitettua materiaalia. Esimerkiksi vuonna 2011 julkaistua, lapsille ja nuorille suunnattua linnunpönttöopasta jaetaan edelleen jäsenyhdistysten käyttöön. BirdLife Suomen nuorisotyön materiaali puolestaan sisältää mm. oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistyksiä tuetaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien, kuten lintukurssien, järjestämisessä. BirdLife Suomen tuottama VESO-koulutuspaketti, jolla peruskoulun opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin, on saatavilla jäsenyhdistysten käyttöön. Tiira-lehdessä pidetään lasten ja nuorten omaa palstaa, jossa julkaistaan piirustuksia sekä lyhyitä lintu- ja retkikertomuksia. Valitaan vuoden nuori lintuharrastaja jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella. Palkittavan henkilön on oltava alle 18-vuotias. 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi BirdLife Suomen julkaisut (ks. 4.1 4.3), verkkosivustot, Facebook-sivut ja sähköpostilistat (ks. 4.5) palvelevat lintuharrastajia ja muita linnuista kiinnostuneita tarjoamalla tietoa linnuista sekä vinkkejä lintuharrastukseen ja lintujen suojeluun. Lisäksi suurta yleisöä palvellaan vastaamalla resurssien puitteissa lintujen biologiaan, tunnistamiseen, ruokintaan ja suojeluun liittyviin kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse. Tiedotustoiminnan yhteydessä esitellään säännöllisesti lintuharrastusta eri medioissa (ks. 4.6). Järjestöä ja lintuharrastusta esittelevää Tiira-lehteä (ks. 4.1) lähetetään mahdollisuuksien mukaan yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. 8
4. Tiedotus ja julkaisut 4.1 Tiira-lehti Tiira-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, BirdLife Suomen vuositukijoille ja linnustonsuojeluklubin tukijoille lähetettävä lehti, jossa esitellään BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten toimintaa ja tapahtumia, lintuharrastusaiheita sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua (ks. 5.2). Lehteä lähetetään pyynnöstä jäsenyhdistyksille erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi. Lehti tukee sekä BirdLifen että jäsenyhdistysten tiedotustoimintaa. Lehden päätoimittaja on Kirsi Peltonen. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Lehden ulkoasua uudistetaan. 4.2 Linnut-lehti Linnut-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä lintuharrastuksen sekä linnustonsuojelun ja -tutkimuksen aikakauslehti. Lehden toimitustyöstä vastaa päätoimittaja Jan Södersved. Lehden tilaajamäärää pyritään kasvattamaan edelleen noin viiden prosentin vuosivauhtia. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. 4.3 Linnut-vuosikirja Kesällä 2013 julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnutvuosikirja 2012 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 4.4 Ornis Fennica Ornis Fennica on BirdLife Suomen neljästi vuodessa ilmestyvä englanninkielinen kansainvälinen lintutieteellinen julkaisusarja, joka on ilmestynyt vuodesta 1924. Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit ovat vapaasti saatavina julkaisun verkkosivuilta. Vuonna 2013 tavoitteena on kehittää Ornis Fennicaa arvostetummaksi julkaisufoorumiksi tutkijoiden keskuudessa. Sarjan päätoimittajaa avustaa toimituskunta. 4.5 Verkkosivut ja sähköpostilistat Verkkosivujen www.birdlife.fi tavoite on palvella monipuolisesti jäsenistöä sekä muita linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita. Verkkosivujen kehittämisestä vastaa henkilökunta. Verkkosivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista, ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, jäsenhakemukset, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa verkkosivujen kautta. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus käyttää verkkosivujensa osoitteena www.birdlife.fi/jäsenyhdistys-tyyppistä osoitetta. Tehdään suunnitelma verkkosivujen uudistamisesta. BirdLife Suomi ylläpitää jäsenyhdistysten toimihenkilöille ja muille aktiiveille tarkoitettua sähköpostilistaa (Aktiivit-lista), kaikille lintuharrastajille avointa sähköpostilistaa (Lintuverkko) sekä Euroopan laajuista lintuharrastajien listaa (EuroBirdNet). Linkkejä uutisista, tapahtumista ja tiedotteista päivitetään lisäksi BirdLife Suomen yhteisösivulle Facebookyhteisöpalvelussa. 4.6 Muu tiedotustoiminta Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sähköpostilistojen välityksellä. Mediatiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja levitetään tietoa lintutilanteesta. Tiedotusvälineitä palvellaan vastaamalla kyselyihin ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin asioihin. Edistetään jäsenlehtien digitointihanketta. 9
5. Järjestötoiminta BirdLife Suomen toiminnan kaksi päätavoitetta, jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille tarjottavien palveluiden kehittäminen ja järjestön kasvu, tukevat toisiaan. Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen on tärkeää lintuharrastuksen edistämisen ja jäsenmäärän kasvun kannalta. Kasvutavoitteen toteutuminen tuottaa lisää resursseja ja toimijoita suojelutyöhön. 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joiden toimialueet yhdessä kattavat koko maan. Bongariliitto ry Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys - Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry Kuusamon Lintukerho ry Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry Ostrobothnia Australis rf Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry - Borgå Nejdens Fågelförening rf Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Rauman Seudun Lintuharrastajat ry Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry Valkeakosken Lintuharrastajat ry Ålands Fågelskyddsförening rf Muutamissa yhdistyksissä toimii lisäksi niiden sisäisiä paikallisryhmiä. Vuoden 2013 tavoitteena on luoda erityisesti alueeltaan suurten jäsenyhdistysten sisälle lisää paikallisryhmiä tarjoamalla paikallistoimintamallia jäsenyhdistysten käyttöön. Lisäksi tavoitteena on liittää jo olemassa olevat ryhmät tiiviimmin mukaan jäsenyhdistyksiin ja sitä kautta BirdLife-yhteisöön. 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen BirdLife Suomi tukee jäsenyhdistyksiään yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa neuvonnalla ja koulutuksella. Koulutusta järjestetään mm. edustajiston kokousten yhteydessä sekä yhdistysvierailuilla. Uusille puheenjohtajille laadittu perehdyttämismateriaali päivitetään vuosittain. 10
Jäsenyhdistyksiä tuetaan myös suojelutyössä (ks. tarkemmin 2.2). Tukea suojelutyöhön on tarjolla erityisesti MAALI-hankkeen kautta. Yhdistysten talkootoimintaa edistetään myöntämällä talkooavustusta. Talkootoiminnasta on yhteistyösopimus UPM:n kanssa. BirdLife Suomen henkilökunnan tavoitteena on vierailla 15 jäsenyhdistyksessä vuoden aikana. Vierailuilla kuullaan yhdistyksen kuulumisia, kerrotaan ajankohtaisista asioista sekä koulutetaan toimihenkilöitä järjestöja suojelutoiminnassa. BirdLife Suomen ylläpitämä Tiira-lintutietopalvelu (ks. 3.2) on keskeisessä asemassa jäsenyhdistysten toiminnassa sekä lintuharrastuksen edistämisen, jäsenhankinnan että suojelu- ja tutkimustyön kannalta. Tiira-lehti (ks. 4.1) on tärkeä tuki jäsenyhdistysten tiedottamiseen. Tapahtumakalenteripalsta tarjoaa mahdollisuuden ilmoittaa tapahtumista ja kokouksista kattavasti ja edullisesti. Lisäksi yhdistykset voivat halutessaan esitellä toimintaansa lehdessä laajemminkin. Lehteä toimitetaan pyynnöstä jäsenyhdistyksille yleisötapahtumissa jaettavaksi. Jäsenyhdistysten omaa tiedotustoimintaa tuetaan Tiira-lehden lisäksi tarjoamalla apua ja neuvontaa tiedottamisessa ja tiedotusvälineiden kanssa toimimisessa. BirdLife Suomen valtakunnalliset tiedotteet ovat jäsenyhdistysten käytössä paikallisesti muokattaviksi ja levitettäviksi. Kaikilla yhdistyksillä on helposti muistettava www.birdlife.fi/yhdistys-aliasosoite, sekä pyynnöstä mahdollisuus saada yhdistys@birdlife.fisähköpostialias. Jäsenyhdistyksille tarjotaan mahdollisuus BirdLife Suomen jäsenrekisteripalveluun. Jäsenrekisteripalvelussa olevilla yhdistyksillä on mm. mahdollisuus tekstiviestipalveluun, jossa tekstiviestillä voi liittyä yhdistyksen jäseneksi. Yhdistyskyselypalvelun avulla kaikilla jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus teettää jäsenkysely helposti ja edullisesti. BirdLife Suomi tukee jäsenyhdistyksiä erilaisilla materiaaleilla. Yhdistykset voivat tilata BirdLifelta erilaisia esitteitä ja Tiira-lehteä tapahtumissa jaettavaksi. Lisäksi BirdLifen kautta on mahdollisuus teettää yhdistysbanderolli ja lintutorneihin kiinnitettäviä tornikortteja. Jäsenyhdistysten käyttöön on tuotettu yhdistysesitteen mallipohja, jonka avulla yhdistys voi helposti tuottaa oman esitteen. Yhdistysten toimintaa tuetaan myös valtakunnallisilla lintuharrastustapahtumilla (ks. 3.1). BirdLife Suomen järjestämät tapahtumat tarjoavat yhdistyksille valmiit puitteet toteuttaa myös paikallisia tapahtumia. Jäsenyhdistyksiä tuetaan jäsenhankinnassa neuvonnalla, materiaaleilla ja koulutuksella. BirdLife Suomi tarjoaa kaikille uusille jäsenyhdistysten jäsenille liittymislahjan, Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Jäsenhankintaa tuetaan mm. lähettämällä retkille osallistuneille Tiira-lehti. Jäsenyhdistyksiä tuetaan vapaaehtoisverkoston luomisessa ja vahvistamisessa. Retkikummit (ks. 3.3) ovat osa tätä verkostoa, mutta toimintamahdollisuuksia on muillekin vapaaehtoisille. BirdLifen tarjoamista palveluista jäsenyhdistyksille tiedotetaan Yhdistyspalvelut-verkkosivulla sekä Aktiivitsähköpostilistalla. 5.3 Huomionosoitukset Ansioituneita toimijoita muistetaan BirdLife Suomen hallituksen hakemuksesta myöntämillä ansiomerkeillä (kultainen ja hopeinen) sekä jäsenyhdistyksen hallituksen omalla päätöksellä myönnettävällä yhdistyksen BirdLife-ansiomerkillä. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys, vuoden nuori lintuharrastaja ja vuoden retkikummi. Valinnat julkistetaan edustajiston kokouksissa. 11
5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta BirdLife Suomi on kansainvälisen BirdLife International -järjestön jäsen ja toimii tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sekä BirdLifen Euroopan toimiston henkilökunnan kanssa suojelu-, tiedotus- ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi saa BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotuksen ja varainhankinnan tueksi, ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan Euroopan ja maailmanlaajuisiin kampanjoihin, tapahtumiin ja tempauksiin. BirdLifen maailmankokous pidetään kesäkuussa Kanadassa. Kokoukseen osallistuvat BirdLife Suomesta hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä suojelu- ja tutkimusjohtaja. BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitetään linnustonsuojeluklubin kansainvälisen maksun maksaneille ja lehden tilaajille. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto BirdLife Suomen ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto, jonka toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on vähintään yksi edustaja. Lisäedustajia kukin yhdistys saa jäsenmäärän mukaan BirdLife Suomen säännöissä määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Kaudella 2012 2013 edustajia on 92. Vuoden 2013 edustajiston kokoukset järjestetään 16.3.-17.3.2013 Rovaniemellä sekä loka marraskuussa pääkaupunkiseudulla. Syyskokouksen yhteydessä vietetään BirdLife Suomen 40-vuotisjuhlaa. 6.2 Liittohallitus Liittohallitus on kymmenjäseninen edustajiston valitsema toimeenpaneva elin, joka kokoontuu noin kuusi kertaa vuoden aikana. Puheenjohtajalle maksetaan 3 000 euron palkkio. Hallituksen jäsenille annetaan joululahja sekä tarjotaan tilinpäätöspäivällinen. 6.3 Toimikunnat BirdLife Suomella on seuraavat hallituksen nimeämät toimikunnat ja työryhmät: Kuikkaryhmä koordinoi kuikkatutkimusta Suomessa. Kaakkuriryhmä koordinoi kaakkuritutkimusta Suomessa Kurkityöryhmä vastaa kurkien suojelutoiminnasta. Nimistötoimikunta pitää yllä suomenkielistä maailman lintujen luetteloa. Rariteettikomitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot. Suojelutoimikunta avustaa hallitusta ja henkilökuntaa suojelutoiminnan koordinoinnissa. Tieteellinen toimikunta kehittää Ornis Fennicaa ja BirdLife Suomen tieteellistä toimintaa. Tiira-toimikunta vastaa Tiira-lintutietopalvelun kehittämisestä. Juhlatoimikunta vastaa BirdLifen 40-vuotisjuhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta. 6.4 Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimusjohtaja, tiedottaja päätoimittaja, järjestökoordinaattori, hallintosihteeri, suojeluasiantuntija, varainhankintapäällikkö ja ohjelmistoasiantuntija sekä osa-aikainen taloussihteeri sekä määräaikainen MAALI-hankkeen koordinaattori ja toimistoapulaisena toimiva siviilipalvelusmies. Muita projektityöntekijöitä palkataan tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa. BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A 16. 12
6.5 Jäsenyydet ja edustukset BirdLife Suomi on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa organisaatioissa: Aikakauslehtien Liitto ry Association of European Rarities Committees (AERC) BirdLife International Eurogroup Against Bird Crime Forest Stewardship Council (FSC) Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä (JÄMYRÄ) Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry Lintujen uhanalaisuudenarviointiryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmä Siemenpuu-säätiö kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö Suomen FSC-yhdistys Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Sääksisäätiö Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) Veronmaksajain Keskusliitto ry Ympäristöareena ry BirdLife Suomi tekee jatkuvaa yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen sekä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen Riistakeskuksen kanssa. 7. Talous BirdLife Suomen varainhankinnasta vastaa toiminnanjohtaja. Varainhankintaa tehostetaan palkkaamalla henkilö, joka vastaa yksityisvarainhankinnan alueesta kehittämällä vuositukijatoimintaa sekä kertalahjoitusten hankintaa. Henkilö vastaa järjestön markkinointimateriaalista ja osallistuu myös jäsenhankinnan tukemiseen ja muun varainhankinnan suunnitteluun. Taloussihteeri ja hallintosihteeri hoitavat BirdLife Suomen kirjanpitoa ja päivittäisiä talousasioita. 7.1 Jäsenmaksut Jäsenyhdistykset maksavat BirdLife Suomelle jäsenmaksua 12 euroa / jäsenyhdistyksen jäsen (pois lukien perhejäsenet). BirdLife Suomi maksaa jokaisesta jäsenyhdistyksen jäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksua 1 euro / jäsen sekä Euroopan toimiston EU-työn kulujen kattamiseen 3 000 euroa / vuosi. 7.2 Vuositukijat BirdLife Suomen vuositukijoiden määrää kasvatetaan. Uusia tukijoita hankitaan valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä (Pihabongaus, Pönttöbongaus, Joutsenbongaus), toteuttamalla telemarkkinointikampanja, osallistumalla vuoden aikana messuille ja muihin sopiviin tapahtumiin sekä edistämällä vuositukijoiden hankintaa verkkosivujen kautta. Myös vanhojen vuositukijoiden huoltoa kehitetään. 13
7.3 Linnustonsuojeluklubi Ylläpidetään linnustonsuojeluklubia, jonka tuotolla tuetaan BirdLife Suomen suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. 7.4 Valtionavustukset Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä haetaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä haetaan valtionavustusta suojelutoimintaan. Kansainvälisiin suojeluhankkeisiin haetaan rahoitusta ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Mahdollisiin muihin hankkeisiin haetaan avustuksia asianomaisilta ministeriöiltä. 7.5 Muu varainhankinta Varainhankinnan verkkosivuja kehitetään. Sivuilla erilaiset vaihtoehdot tukea BirdLife Suomen työtä tuodaan entistä selkeämmin esille. Tehostetaan kertalahjoitusten hankintaa ja kehitetään uusia tapoja tehdä kertalahjoituksia. Vuoden aikana toteutetaan BirdLife Suomen suojelukeräyksiä, jolla hankitaan varoja suojelutyölle. Kannustetaan jäsenyhdistyksiä toteuttamaan omia jäsenkeräyksiä. Jatketaan lahjapönttöjen markkinointia ja myyntiä. Yrityksille ja muille tahoille tarjotaan BirdLifen kautta opastettuja linturetkiä, jotka sopivat esimerkiksi henkilökunnan virkistyspäivän ohjelmaksi. Varainhankintaa kehitetään tavoittelemalla uusia yhteistyökumppaneita. Hankkeille kerätään rahoitusta erikseen haettavilla apurahoilla. Lahjoitusten kohdalla korostetaan Verohallituksen verohuojennuspäätöstä lahjoittajille. Voimassaolevien yritysyhteistyösopimusten velvoitteita jatketaan sopimusten mukaisesti. BirdLife Suomella on seitsemän rahastoa (Forest Task Force-, tieteellinen-, Tiira-, kansainvälinen-, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto sekä Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahasto). Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahastosta voidaan kattaa suojelutyöntekijöiden palkkamenoja. 8. Suomen Lintuvaruste Oy Suomen Lintuvaruste Oy on BirdLife Suomen kokonaan omistama lintuharrastusvälineiden myyntiin erikoistunut yritys. Omistajana BirdLife Suomi osallistuu yhtiön kehittämiseen pyrkien palvelemaan jäsenistöä, parantamaan yhtiön kannattavuutta sekä saamaan rahoitusta BirdLifen tieteellisen toiminnan tukemiseen. Suomen Lintuvaruste Oy:n liiketila sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 1 B 3. 14