Opistotalo, Helsinkisali ke 16.50-18.20 Kiehtova 1900- luku Opistotalo, Helsinkisali ke 16.50-18.20 15.1.-26.3.2014 FM Jussi Tuovinen
Luentosarjan idea 1900-luvulla ihmiskunta on kokenut valtavan muutoksen elämäntavassaan Nopea kehitys niin tieteiden, taiteiden kuin yhteiskunnallisten ilmiöiden piirissä on luonut jokaiselle kymmenluvulle oman identiteetin ja sisällön Tarkastelemme vuosikymmenittäin edeten niiden yleistä henkeä ja ilmapiiriä ja pyrimme kartoittamaan kunkin aikakauden avainilmiöitä ja olennaisia piirteitä, jotka auttavat ymmärtämään miksi silloin esiintyi sellaisia ilmiöitä kuin esiintyi Kukin luento etenee myös kronologisesti vuosi kerrallaan yrittäen tavoittaa jotain olennaista ko. ajan hengestä
Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen
Lentosarjan ohjelma 1. 15.1. Kehitysoptimismin ja Belle Époquen joutsenlaulu 1900-09 2. 22.1. Suuri Sota ja Suuri Järkytys 1910-19 3. 29.1. Ilo irti ja Suuri Modernisaatio 1920-29 4. 5.2. Suuri Krapula ja uusi uhka 1930-39 5. 12.2. Toisesta suursodasta uuteen maailmanjärjestykseen 1940-49 Talviloma, ei luentoa! 6. 26.2. Kolmas kultakausi ja keskiluokan nousu 1950-59 7. 5.3. Seksiä, rauhaa ja radikalismia 1960-69 8. 12.3. Diskoa, ufoja ja epävarmuutta 1970-79 9. 19.3. Niin kasaria niin kasaria 1980-89 10. 26.3. Kylmästä sodasta nettiin ja historian loppuun 1990-99
Suuri Sota ja Suuri Järkytys 1910-19 Ns. pitkä 1800-luku 1789 1914 Tällä halutaan korostaa sitä, että suuret historian muutokset eivät useinkaan satu täsmällisiin vuosilukujen vaihteisiin ja että 1900-luvun alkuvuodet olivat monessa mielessä suoraa 1800-luvun lopun ilmapiirin ja ilmiöiden jatkumoa Suuri murros oli sitten 1. maailmansodan tai kuten sitä aikoinaan kutsuttiin suuren sodan alku ja erityisesti sen myöhemmät seuraukset elämän eri osa-alueille erityisesti Euroopassa mutta osin laajemminkin Murros nopeutti monia poliittisia, yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoksia ja loi myös avian uusia ilmiöitä
1910
Meksikon vallankumous tai kumoukset 1910-1928 1900-luvun ensimmäinen suuri vallankumous Väkivaltainen ja monivaiheinen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen liike, jota värittivät sosialistiset, nationalistiset ja anarkistiset suuntaukset Alkoi Meksikon diktaattorin ja pitkäaikaisen presidentin Porfirio Díaz Morin kukistumisella 1910 vaaliskandaalin jälkiseuraamuksena ja jatkui 1920-luvun loppupuolelle asti Katsotaan päättyneen vasta kun Partido Nacional Revolucionario (myöh. Partido Revolucionario Institucional eli PRI) vakiinnutti poliittisen yksinvaltansa 1928 Saanut sittemmin romanttista hohdetta kirjallisuudessa, elokuvissa, lauluissa ja muussa folkloressa
Pancho Villa, Zapata ja muut Vallankumouksesta ovat myöhemmin jääneet elämään erityisesti romantisoitujen vallankumoussankarien Pancho Villan ja Emiliano Zapatan nimet, mutta kumpikaan ei lopulta onnistunut luomaan toimivaa vallankumousliikettä ja saivat väkivaltaisen lopun, samoin liian pehmeänä pidetty vallankumouksen alkuvaiheessa presidentiksi noussut Francisco Madero Tarinan konnan rooli annetaan usein vallankumouksen petturille ja kenraali Victoriano Huertalle Myöhempiä kumouksellisia ja keskenään taistelleita entisiä liittolaisia mm. Venustiano Carranza, Rodolfo Herrera ja Alvaro Obregon, jonka murhaan 1928 vallankumouskauden katsotaan päättyneen
1911
Kaksoisnobelisti Marie Curie Maria Skłodowska-Curie (1867 1934) puolalaisranskalainen fyysikko, kemisti ja radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja Löysi aviomiehensä Pierre Curien kanssa kaksi radioaktiivista alkuainetta: poloniumin ja radiumin ja havaitsi toriumin lähettävän radioaktiivista säteilyä Pierre ja Marie Curie saivat jaetun Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1903 Sai 1911 Nobelin kemianpalkinnon, koska oli onnistunut ensimmäisenä eristämään puhdasta radiumia Ensimmäinen naisnobelisti ja myös ainoa naispuolinen kaksoisnobelisti
1912
RMS Titanicin haaksirikko White Star Line -yhtiön matkustajalaiva, joka törmäsi neitsytmatkallaan 14. ja 15. huhtikuuta välisenä yönä 1912 jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi vieden mukanaan noin 1 500 matkustajaa Mukana 63 suomalaista, joista 43 menehtyi Sisarlaivojensa RMS Olympicin ja HMHS Britannicin ohella aikansa suurin ja loisteliain höyrylaiva Epäilemättä maailman kuuluisin haaksirikko, josta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja, tehty elokuvia ja joka on nostettu monessa mielessä niin aikakautensa kuvaksi kuin yleiseksi moraliteetiksi ihmisen hybriksestä (ylpeydestä) ja nemesiksestä (tuhosta)
1913
Kevätuhrin skandaaliensi-ilta Kevätuhri (ven. Vesna svjaštšennaja, ransk. Le sacre du printemps), baletti, jonka venäläinen Igor Stravinsky sävelsi Pariisissa toimineelle Sergei Djagilevin Ballets Russes baletille Kantaesitys 29.5.1913 Pariisissa Théâtre des Champs- Élysées'ssä oli skandaali ja musiikin historian legendaarisimpia ensi-iltoja Esitystä häiritsi yleisön äänekäs buuaus, osa katsojista poistui teatterista kesken esityksen ja kriitikot haukkuivat sen lyttyyn Teoksen kannattajat ja vastustajat mellakoivat esityksessä ja polemiikki jatkui myöhemmin lehtien palstoilla
1914
Sarajevon laukaukset ja tie 1. maailmansotaan 28.6.1914 tehty poliittinen salamurha, josta käynnistynyt tapahtumien ketju johti ensimmäisen maailmansodan alkamiseen kuukautta myöhemmin Serbialaisten tukema bosnialainen separatisti Gavrilo Princip ampui Itävaltaan virallisesti vasta 1908 liitetyn Bosnian pääkaupungissa Sarajevossa Itävallan kruununprinssi arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison arkkiherttuatar Sophien Tapaus käynnisti Itävallan ja Serbian välille ns. heinäkuun kriisin, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan Lopulta nootit johtivat sodanjulistusten ketjuun elokuun alussa
1915
Armenialaisten kansanmurha Armenialaisten kansanmurha on Osmanien valtakunnassa eli nykyisessä Turkissa vuonna 1915 toteutettu useiden satojen tuhansien armenialaisten kuolemaan johtanut joukkotuho ja edelleen kuuma poliittinen kiista Kuolleiden kokonaismäärästä hyvin erilaisia arvioita, turkkilaisten mukaan vain n. 300 000, armenialaisten ja useimpien kansainvälisten arvioiden mukaan jopa 1,5 milj. Pidetään ensimmäisenä modernina systemaattisena joukkotuhona tai kansanmurhana, mutta Turkki kiistää tämän edelleen esittäen, että armenialaiset kuolivat armenialaiskapinan aikana sissisodassa ja sen tukahduttamista seuranneissa epidemioissa ja nälänhädässä
1916
Verdun ja Somme 1. maailmansota jumittui alun nopean rintamamuodostuksen jälkeen lähes paikallaan pysyneeksi asemasodaksi lähes koko sodan ajaksi erityisesti länsirintamallaan Itärintama pitempien etäisyyksiensä ja suhteellisesti pienempien joukkojen vuoksi liikkuvampaa Erityisesti länsirintaman tuhoisat ja hyvin pieniä etenemisiä tuottaneet suurtaistelut kuten Verdunin ja Sommen taistelut 1916 ovat jääneet ehkä kaikkein konkreettisimpina esimerkkeinä sodan mielettömyydestä ja vaikuttivat monella tavalla taiteeseen, kulttuuriin ja ajattelutapoihin 1900-luvulla
1917
Venäjän vallankumoukset 1917 Venäjän vallankumous (ven. Русская революция, Russkaja revoljutsija) on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui Helmikuun vallankumouksessa valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle ja lokakuun vallankumouksessa lopulta bolševikeille, jotka perustivat Venäjän neuvostotasavallan Väliaikainen hallitus epäonnistui valtansa ylläpitämisessä erityisesti jatkettuaan epäsuosittua sotaa Lokakuun vallankaappaus lähes veretön, mutta johti tuhoisaan sisällissotaan, jota käytiin 1917-1921
1918
Espanjantauti 1918-1919 1918 1919 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1 Sotasensuurin vuoksi tietoja tautiin kuolleista alkoi tulla puolueettomasta Espanjasta, mistä siis epidemian nimi Kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, johon kuoli noin 50 miljoonaa ihmistä eli n. kolme kertaa enemmän kuin suoraan 1. maailmansotaan (n. 16 milj. kuollutta) Poikkeuksellista espanjantaudissa oli nuorten aikuisten suuri kuolleisuus Tautiin sairastui arviolta 20 50 prosenttia maapallon kaikista ihmisistä eli yli miljardi ihmistä Suomessa tautiin kuoli noin 25 000 ihmistä
1919
Pariisin rauhankonferenssi ja rauhansopimukset Pariisin rauhankonferenssi neuvotteli ensimmäisen maailmansodan jälkeiset rauhansopimukset ympärysvaltojen ja keskusvaltojen välille Konferenssi alkoi 18.1.1919 ja kesti noin vuoden Konferenssin viimeinen istunto oli 16.1.1920 Konferenssiin osallistui edustajia niistä 28 valtiosta, jotka katsottiin sodan voittajiksi Käytännössä kuitenkin "neljän suuren" ryhmä päätti kaikki keskeiset asiat. Nuo "neljä suurta" olivat pääministeri David Lloyd George Britanniasta, presidentti Woodrow Wilson Yhdysvalloista, pääministeri Georges Clemenceau Ranskasta ja pääministeri Vittorio Orlando Italiasta
Ristiriitaiset tavoitteet Konferenssin ilmapiiri oli erittäin riitainen, sillä Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Italian tavoitteet olivat hyvin erilaisia Kaikkein jyrkintä linjaa edusti Ranska, joka halusi täyden korvauksen Saksalta sodan aiheuttamista vahingoista Britannia halusi myös rangaista Saksaa, mutta ei halunnut Saksan heikkenevän liikaa, jotta Ranska ei saisi liian vahvaa asemaa manner-euroopassa Yhdysvaltojen näkemykset asioista olivat maltillisimmat Italia keskittyi kaappaamaan itselleen niin paljon lisää maa-alueita kuin suinkin mahdollista
Keitä ei kutsuttu Sodan hävinneet valtiot Saksa, Itävalta, Unkari, Bulgaria ja Turkki eivät osallistuneet neuvotteluihin Näiden valtioiden edustajat kutsuttiin paikalle vasta sitten, kun sopimuksen sanamuoto oli valmis Kyseessä oli siis sanelurauha, jonka ehdot hävinnyt osapuoli joutui hyväksymään sellaisenaan, sillä sopimuksen hylkääminen olisi tulkittu haluksi jatkaa sotaa Aiheutti hävinneissä maissa syvää katkeruutta ja vaikutti merkittävästi näiden mielialoihin ja tulevaan poliittiseen kehitykseen Bolševikkien johtamaa Venäjää ei myöskään kutsuttu neuvotteluihin
Kansainliitto Rauhansopimusten lisäksi konferenssissa pohdittiin sitä, miten ensimmäisen maailmansodan kaltaiset katastrofit voitaisiin jatkossa estää Päätettiin perustaa Kansainliitto, jonka tehtäväksi tuli konfliktien rauhanomainen sovittelu ja aseistariisunnan edistäminen Varsinkin Yhdysvaltain presidentti Wilson uskoi siihen, että Kansainliitto edistäisi maailmanrauhaa, mutta hänen pettymyksekseen Yhdysvaltain senaatti ei ratifioinut sopimusta ja siten Yhdysvallat jäi Kansainliiton ulkopuolelle, mikä vaikutti merkittävästi sen myöhempään kehitykseen ja epäonnistumiseen uuden sodan ehkäisyssä
Rauhat Pariisin rauhankonferenssin valmistelemat rauhansopimukset ja niiden vahvistamispäivämäärät: 1. Versailles'n rauhansopimus Saksan kanssa 28. kesäkuuta 1919 2. Saint-Germainin rauhansopimus Itävallan kanssa 10. syyskuuta 1919 3. Neuillyn rauhansopimus Bulgarian kanssa 27. marraskuuta 1919 4. Trianonin rauhansopimus Unkarin kanssa 4. kesäkuuta 1920 5. Sèvres'n rauhansopimus Turkin kanssa 10. elokuuta 1920 Erityisesti Versailles n häpeärauhalla huomattava jälkivaikutus, koska Hitler pystyi tehokkaasti käyttämään sitä propagandassaan ja motivoimaan kansallistunteen nostattamista ja sotilaallista varustautumista vihollisia vastaan