Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 9.1. 2.4.2012 FM Jussi Tuovinen
Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ihminen on osa luontoa kuten muutkin eläimet, mutta hän on kehittänyt kulttuuria huomattavasti enemmän kuin kaikki muut lajit yhteensä Onko hän näin ollen ensisijassa luonnon vai kulttuurin tuote vai molempia? Tätä tutkiskellaan tässä luento- sarjassa, joka on strukturoitu tunnetun kreikkalais-roomalaisen jumalpantheonin 12 jumalan tai ehkä paremminkin jumaluuden mukaan
Sarjan rakenne, osa 1 9.1. Zeus/Jupiter: Ihminen johtajana ja johdettuna 16.1. Hera/Juno: Parisuhteesta perheeseen, sukuun ja yhteiskuntaan 23.1. Poseidon/Neptunus: Ihminen luonnon vai luonto ihmisen hallitsijana 30.1. Haades/Pluto: Ihminen ja kuolevaisuuden tiedostamisen sietämätön keveys 6.2. Athene/Minerva: Onko ihminen (ainoa) älykäs eläin? 13.2. Ares/Mars: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy sotia?
Sarjan rakenne, osa 2 27.2. Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) 12.3. Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? 19.3. Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? 26.3. Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@helsinki.fi
Metropolitan ooppera (NY): Lumottu saari
The Mighty Neptune
Haades ja kosminen noppapeli Haades ( näkymätön ) tarkoittaa manalaa eli tuonpuoleista ja myös sitä hallitsevaa jumalaa, joka roomalaisessa mytologiassa on Pluto Haadeen veljen Zeuksen syöstyä Kronoksen vallasta ja kukistettua titaanit veljekset heittivät kosmista noppaa ja Haades voitti manalan herruuden Hänen tehtävänään on huolehtia vainajien hyvinvoinnista kuolemanjälkeisessä elämässä
Haadeen valtakunta Haadeen valtakunta sijaitsee maan alla, ja sen läpi virtaa viisi jokea; Akheron, Flegethon, Kokytos, Lethe ja Styks Styks on rajajoki, jonka yli lautturi Kharon soutaa vainajien sielut manalaan Palkkioksi ylityksestä vainajien on annettava Kharonille kolikko eli oboli, minkä vuoksi kreikkalaisilla oli tapana laittaa vainajille suuhun pieni kultakolikko Kharon päästää veneeseensä ainoastaan ne, jotka ovat saaneet kunniallisen hautauksen
1. Akheron, kivun joki Haadeen 5 jokea 2. Flegethon, polttava joki, joka liekehtii palavaa rikkiä; Danten Jumalaisessa näytelmässä joki muodostuu kiehuvasta verestä ja se on osa helvetin seitsemättä kehää. Siihen kuuluvat tyrannien, murhaajien, rosvojen ja sellaisten varjot, jotka ovat syyllistyneet väkivaltaan muita kohtaan 3. Kokytos, valituksen joki 4. Lethe, unohduksen joki 5. Styx, manalan pääjoki, joka kiertää sen ympäri 9 kertaa ja jonka manalaan menevät sielut joutuvat ylittämään Kharonin soutamalla veneellä
Kharon ja Styxin ylitys Styks-virran lautturi on Kharon, joka kolikkoa vastaan kuljettaa vainajan Haadekseen Ilman maksua sielu ei pääse joen yli vaan jää ikuisiksi ajoiksi vaeltelemaan Tämän vuoksi antiikin Kreikassa oli yleinen tapa panna vainajalle kolikko suuhun takaamaan manalaan pääsyn
Joen lisäksi myös Okeanoksen ja Tethyksen vanhin tytär eli okeanidi Pallaksen kanssa lapset Nike ( Voitto ), Kratos ("Voima"), Bia ("Väkivalta") ja Zelos ("Innokkuus") Jumalatar Styx Saapui lastensa kanssa ensimmäisenä Zeuksen avuksi kukistamaan titaaneja, ja tästä kiitoksena hänen lapsensa saavat asua Zeuksen luona
Portinvartija Kerberos Kerberos ("ker berethrou", 'kuopan hirviö ) on koira, joka vartioi Haadeen eli manalan porttia Esiintyy Homeroksen runoissa tosin ainoastaan vahtikoirana ilman nimeä Maantieteilijä Pausanias kertoo, että eräiden lähteiden mukaan kyseessä olisikin ollut manalan vahtikoirana tunnettu valtava käärme
Kerberoksen roolista ja olemuksesta Kerberoksen tehtävänä on päästää ainoastaan kuolleiden sielut manalaan ja estää niitä pääsemästä sieltä pois Runoilija Hesiodoksen Jumalten synty -teoksen mukaan Kerberoksella 50 päätä, mutta muitakin määriä mainitaan Kerberoksella on lohikäärme häntänään, ja harja koostuu joukosta käärmeitä Tartaroksen ja Gaian lasten Ekhidnan ja Tyfonin jälkeläinen ja hirviöiden Khimairan ja Orthoksen veli Kaiken kaikkiaan hyvin pelottava ja vaarallinen otus ja siksi suosittu sankaritoposten vastustaja
Kerberoksen huijaajat Herakles taltutti Kerberoksen nokkeluudellaan (toisen version mukaan painimalla), mikä oli samalla tämän 12. ja viimeinen urotyö Haades suostui luovuttamaan Kerberoksen Herakleelle, mutta ehdolla, että tämän oli vangittava se ilman aseita Herakles muisti, että koirat aistivat ne, jotka pelkäävät niitä, joten hän yksinkertaisesti meni Kerberoksen luo kytkien sen liekaan Orfeus nukutti sen musiikilla Hermes juotti sille Lethe-joen unohduksen tuottavaa vettä Aineias syötti sille huumaavia kakkuja, samoin Psykhe
Haadeen luonteenpiirteitä Haadeella on kyklooppien takoma kypärä, joka kykenee muuttamaan kantajansa näkymättömäksi Pidettiin Olympoksen jumalista vauraimpana, koska hänelle kuuluivat kaikki maan arvometallit Kuvattiin synkäksi ja jopa armottomaksi hahmoksi, joka ei pitänyt enempää jumalista kuin kuolevaisistakaan Ei pidetty niinkään pahana vaan ankarana ja oikeudenmukaisia rangaistuksia pahantekijöille jakavana jumalana => olennainen ero juutalais- kristillisen tradition Saatanaan
Pelottava jumala Haadesta pidettiin siis oikeudenmukaisena ja häntä arvostettiin suuresti Hänen nimensä lausumista kuitenkin vältettiin (vrt. Jahven ja suomalaisessa kansanperinteessä karhun monet nimet ja kiertoilmaisut), koska sen pelättiin aiheuttavan huonoa onnea Niinpä hänestä käytettiin erilaisia kiertoilmaisuja, kuten Klymenos ( maineikas ), Polydegmon ( vieraanvarainen ) ja Pluton ( rikas ) Haadesta palvottiin uhraamalla eläimiä ja mahdollisesti myös ihmisuhreja
Haades ja Persefone Haadeen vaimo oli Zeuksen ja Demeterin (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) kaunis tytär Persefone (room. Proserpina) Haades rakastui Persefoneen niin paljon, että hän teki aukon maahan ja sieppasi tytön mukaansa manalaan, mistä tämän äiti Demeter ei kuitenkaan yhtään pitänyt, vaan etsi tytärtään leppymättömästi ja kielsi kasveja kasvamasta kunnes tyttö löytyisi
Persefone ja vuodenajat Lopulta maan muuttuessa autiomaaksi Zeus määräsi Haadeen vapauttamaan Persefonen, mutta tyttö ei saanut tuoda mitään mukanaan Manalasta Persefone oli kuitenkin ehtinyt syödä Manalassa granaattiomenan eikä näin voinut täysin vapautua Hän joutuu palaamaan aina kuudeksi (talvi)kuukaudeksi manalaan Haadeen vaimoksi, jolloin luonto kuolee äidin surusta Loput kuusi (kesä)kuukautta hän saa viettää äitinsä kanssa maan pinnalla Tästä siis seuraa vuodenaikojen kierto
Proserpinan ryöstö Proserpinan ryöstö (Il ratto di Proserpina) on kuvanveistäjä Gian Lorenzo Berninin tunnettu mestariteos, jonka hän toteutti vain 23-vuotiaana vuosina 1621-1622 Barokkityyliä edustava komea marmoriveistos sijaitsee Roomassa Galleria Borghesessa ja on kuuluisa erityisesti siitä, miten eläväksi ja pehmeän lihaisaksi kova kivi on veistetty
Haadeen alin taso Tartaros Miellettiin myös jumaluudeksi, jolle hänen puolisonsa Gaia synnytti Tyfonin (vrt. taifuuni, ehkä?) ja Ekhidnan Kun Zeus oli voittanut titaanit, hän syöksi heistä suurimman osan Tartarokseen Zeus laittoi isänsä Kronoksen vartijoiksi kolme jättiläiskokoista giganttia, Hekatonkheires-veljestä joilla oli viisikymmentä päätä ja sata kättä
Tartaros ja helvetti Titaanien lisäksi myös huonosti eläneitä ihmisiä piinattiin ja kidutettiin rikostensa vuoksi Tartaroksen uumenissa Joidenkin uskomusten mukaan Tartaroksesta pystyi pääsemään pois Tartarokseen joutunut murhaaja pääsi aika ajoin ylemmälle tasolle pyytämään tappamaltaan henkilöltä armahdusta Jos tapettu antoi luvan, murhaaja pääsi lopullisesti pois Tartaroksesta Jos tapettu ei halunnut armahtaa murhaajaa, joutui hän uudestaan Tartarokseen kidutettavaksi
Elysion Elysion tai Elysionin kentät (lat. Elysium) on Haadeen ylin taso ja onnela, jossa on ikuinen kevät ja jossa autuaat elävät kuolemattomina ja ikuisesti nuorina Pariisin pääkatu Champs- Élysées ja Élysée-palatsi on nimetty Elysionin kenttien mukaan Muutenkin suosittu aihe eri aikakausien kirjallisuudessa ja taiteessa
Orfeus ja Eurydike Orfeus muusa Kalliopen poika Sai Apollonilta lahjaksi lyyran jolla soitti niin kauniisti, että joet lopettivat virtauksensa ja vuoret tulivat lähemmäksi kuullakseen paremmin Rakastui nymfi Eurydikeen, mutta pian eräs Apollonin pojista, Aristaios, rakastui Eurydikeen, ja yritti tavoittaa hänet Eurydike kuitenkin pakeni, mutta juostessaan polkaisi käärmettä, joka pisti häntä tappavasti
Orfeus Manalassa Orfeus päätti hakea Eurydiken Manalasta ihastuttamalla sen asukit upealla soitollaan Haades ja Persefone liikuttuivat niin, että suostuivat päästämään Eurydiken pois jos Orfeus ei katsoisi Eurydikeen ennen kuin tämä oli astunut maan pinnalle Orfeus ei kuitenkaan malttanut olla katsomatta rakasta Eurydikeaan, ja niinpä tämä jäi ikuisesti Orfeuksen ulottumattomiin Hän suri vuorilla, missä bakkanttilauma repi hänet kappaleiksi ja heitti hänen päänsä jokeen, missä se yhä huutaa Eurydiken nimeä
Orfeus tanssii ja soi Jacques Offenbach (1819 1880), juutalaisranskalainen säveltäjä ja sellisti, jonka kuuluisin sävellys on operetti Orfeus Manalassa Can-can on operetin 2. näytöksen 2. kohtauksen helvetintanssimusiikki, joka yhdistetään nykyään varieteissa ja yökerhoissa tuttuun säärien sätkyttelytanssiin
Aristaios ja mehiläiset Koska Aristaios oli ajanut Eurydiken kuolemaan, jumalat suuttuivat hänelle ja tappoivat kaikki hänen mehiläisensä Hän kääntyi merenjumala Proteuksen puoleen, joka antoi hänelle neuvon, että hänen tulisi lepyttää Eurydiken haamu uhraamalla tämän haudalla neljä härkää ja hiehoa Aristaios teki näin ja pian uhrieläinten lihasta pöllähti mehiläisparvia, joiden jumala Aristaios siis on
Kuoleman merkitys Kuolema kaikissa kulttuureissa ymmärrettävästi merkittävä ja huolta aiheuttava ilmiö johtuen toisaalta sen peruuttamattomuudesta ja toisaalta siitä, ettei kuoleman jälkeisestä elämästä tai olotilasta ole tietoa Niinpä pohjana jos jonkinlaisille spekulaatioille ja arvailuille, ja usein lähde myös hyvinkin rikkaille ja mielikuvituksellisille mytologioille, kuten esim. juuri kreikkalaisilla Huoli omasta ja omaisten kohtalosta Ikuinen elämä tavoittamaton unelma ihmisille ja siten olennainen jumalten attribuutti Myös ajatus palkinnoista ja rangaistuksista