Antakaa toisillenne anteeksi

Samankaltaiset tiedostot
Tämän leirivihon omistaa:

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Hyvä Sisärengaslainen,

Rukoilemme: Kun me rukoilemme

Ristiäiset. Lapsen kaste

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie Tornio. puh

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Jumalan kansan koti-ikävä

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Apologia-forum

Nettiraamattu lapsille. Seurakunta vaikeuksissa

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Majakka-ilta

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

Vaikeudet opettavat valvomaan ja rukoilemaan

Hyvä Sisärengaslainen,

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan

JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE

Nettiraamattu lapsille. Samuel, Jumalan palvelija

JEESUS PARANTAA SOKEAN

Jeremia, kyynelten mies

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa

Opetuslapsille annetut valtuudet

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

Armo teille ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

Uskontunnustuksestani

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa

ARMON OSALLISUUS Se on evankeliumista elämistä. Käärme sanoi:

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Samuel, Jumalan palvelija

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE

Hei, sinä siellä! Minne. olet matkalla? Opas oikean tien valintaan

Seurakunta vaikeuksissa

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa.

Kleopas, muukalainen me toivoimme

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI

Nettiraamattu lapsille. Vainoajan tie saarnaajaksi

Kirkolliskokouksen avajaismessun saarna

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

1. On vain yksi tosi Jumala, eikä ketään muuta pidä pitää Jumalana Jumala on kaikkia suurempi, myös Jeesusta suurempi...

Rukous Herran kanssa Matt. 18:15-20

Rukouksen maailmasta Me kristityt haluamme kuulua siihen joukkoon, ja rakensi sinne alttarin Herralle.

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

SAARNA Evankeliumi. Matt. 7: Jeesus sanoo:

Löydätkö tien. taivaaseen?

Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Raamatunlausekortit. korti aamatunlause

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

Jeesus parantaa sokean

Omatoiminen tehtävävihko

Puhe Kajaanin Kl-kodilla su Väläyksiä Raamatun henkilöistä

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA JEESUS PARANTAJAMME

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu Reijo Telaranta

Jakkara ja neljä jalkaa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D Tornio puh s-posti: juha.mu ukkonen@gen.fi

Ihmisen toivottomuuden alku

1. KAPITTEL 2. KAPITTEL

Nettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Vainoajan tie saarnaajaksi

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Millainen on Sinun Jumalasi?

Transkriptio:

Antakaa toisillenne anteeksi ARMO TEILLE JA RAUHA JUMALALTA, MEIDÄN ISÄLTÄMME, JA HERRALTA JEESUKSELTA KRISTUKSELTA! Tänään 23 sunnuntaina helluntaista on aiheena: Antakaa toisillenne anteeksi. Päivän evankeliumi on otettu Matteuksen evankeliumin 18.luvusta, jakeet 15-22 ja kuuluvat Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä seuraavasti: (lue) Niin Pyhä Isä, pyhitä meidät totuudessasi, sinun sanasi on totuus. Jeesuksen nimessä. Aamen. Päivän evankeliumi keskittyy kolmeen asiaan. Ensimmäiseksi Jeesus neuvoo, miten on kohdeltava rikkovaa veljeä. Eli kyseessä on seurakuntakuri. Toiseksi Hän kertoo avaintenvallasta ja vakuuttaa rukouksen tulevan kuulluksi. Kolmanneksi Hän kehottaa anteeksiantamukseen. Näitä kolmea asiaa yhdistää anteeksiantamus, joka on päivän aihe. Ensimmäinen asia on siis seurakuntakuri. Seurakuntakuri on hienovarainen asia. Sen lähtökohtana on ensin kahdenkeskisyys. Jeesus sanoo: jae 15. Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi. Paino on tuolla sanalla kahden kesken. En tiedä kuinka usein tätä hienovaraista käytäntöä käytetään? Minulla on sellainen ajatus, että useimmiten ehkä viedään veljen tai siskon rikkominen jollekin kolmannelle. Aletaan puhumaan tuosta rikkoneesta veljestä tai sisaresta selän takana pahaa. Tällainen menettely ei ole Jumalan tahdon mukaista. Tällaisesta menettelystä pahat juorut lähtevät liikkeelle. Tätä voidaan hyvällä syyllä sanoa panettelemisen synniksi. Luukkaan evankeliumissa, (17:3) Jeesus puhuu näin: Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi. Tässä kohden Jeesus ei puhu veljeä vastaan rikkomisesta, vaan synnistä. Syntiä on kyllä veljeäkin vastaan rikkominen. Sama ohje on kuitenkin. Nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi. Toisin sanoen. Jos hän katuu sitä, mitä hän on sinulle tehnyt, niin anna anteeksi. Julista myöskin Jeesuksen nimessä hänelle anteeksi. Mutta jos hän katuu sitä, mitä hän on kenties jollekulle toiselle tehnyt väärin, niin julista hänelle täysi anteeksiantamus Jeesuksen nimessä ja Hänen kalliissa sovintoveressään.

Tai jos hän katuu sitä, että hän on rikkonut Jumalaa vastaan, niin jälleen tuo sama käytäntö on paikallaan. Julista hänelle Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit, salaisemmatkin, anteeksiannetuiksi. Älä pidätä häneltä anteeksiantamusta. Jos näin meneteltäisiin, niin pahan puhumiset veljistä ja siskoista jäisivät puhumatta. Tässä on suuri salaisuus uskovien väliselle yhteydelle, jota eivät kristitytkään ole viimeiseen asti tiedostaneet. Ja jos tämä kahdenkeskinen sovittelu ei ota onnistuakseen, niin sitten on toinen asia se, josta Jeesus jatkaa evankeliumissaan. Hän opettaa 16 jakeessa: Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla. Jeesuksella on hätä opetuslapsestaan, joka kovettaa sydämensä. Hän ei tahdo, että yksikään joutuisi hukkaan hänen laumastaan. Sanotaanhan pienoisevankeliumissa (Joh.3:16): Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Tämä sama ajatus on Luukkaan evankeliumin 15 luvussa, jossa hän puhuu kadonneesta lampaasta. Hänelle yksikin kadonnut tai harhapoluille lähtenyt opetuslapsensa on hyvin tärkeä ja rakas. Hän haluaa sen löytyvän, siksi hän mieluummin jättää ne yhdeksänkymmentä yhdeksän lammastaan ja lähtee etsimään sitä kadonnutta. Tässä etsintätyössä Hän käyttää myöskin omiaan, niitä, jotka turvallisesti pysyvät hänen yhteydessään. Nyt Hän (Jeesus) tässä toisessa vaiheessa antaa seuraajalleen seuraavan neuvon kadonneen pelastamiseksi. Hän sanoo: Ota vielä yksi tai kaksi kanssasi. Yrittäkää yhdessä palauttaa tämä kadoksiin joutunut takaisin Herran seuraan. Näin myöskin apostoli Jaakob opettaa kirjeessään. Hän kirjoittaa kirjeensä viimeisissä jakeissa (19-20): Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden. Tässä tulee esille se, kuinka me olemme veljiemme vartijoita, (josta Raamattu laajemminkin puhuu) vaikka ensimmäisten ihmisten joukossa oli Aadamin ja Eevan poika, Kain, joka vastasi Herran kysymykseen röyhkeästi. Kun Herra Jumala kysyi: Missä on veljesi Aabel, niin Kain vastasi: En tiedä; olenko minä veljeni vartija?

Vaikka hänen veljensä Aabelin veri huusi Jumalalle maasta, niin se ei Kainia hetkauttanut. Hän oli vihassaan kovettanut ja paaduttanut sydämensä niin, ettei veljen veri hänen omaa tuntoaan liikuttanut. Vasta kolmas vaihe on se, että rikkoneen asia viedään koko seurakunnan tietoon. Jeesus sanoo jakeessa (17): Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani. Ison Raamatun Tietosanakirjan mukaan seurakuntakurilla on uudessa testamentissa kahtalainen merkitys. Ensiksi se pyrkii pitämään seurakunnan puhtaana. Vaikka toisaalta Jumalan seurakuntaa ei voi maallisissa oloissa pitää ehdottoman puhtaana, senhän osoittaa jo alkuseurakunta ja kirkkohistoria kautta vuosituhansien. Se on vielä vajavainen. Täydellinen puhtaus kuuluu vasta taivaaseen. Uusi testamentti ilmaisee kuitenkin selvästi, että seurakunnan velvollisuus on valvoa, että seurakunta säilyisi mahdollisimman puhtaana. Jos synti suvaitaan, se leviää ja saastuttaa seurakunnan. Sanotaanhan sanassa: Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Ja vielä: Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina. Kurin tarkoituksena on pelastaa syntiin sortunut, kuten jo edellä tuli ilmi. Iso Raamatun tietosanakirja jatkaa: Vaikka rangaistus menisi niin pitkälle, että syntinen jätettäisiin saatanan haltuun lihan turmioksi, on päämääränä, että hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä. Tässä Tietosanakirja viittaa apostoli Paavalin opetukseen. (1Kor.5:5) Tietosanakirjan mukaan apostoli Paavali myös varoittaa seurakuntaa siitä, ettei se hylkäisi uskovien yhteydestä erotettua elinajaksi. On nimenomaan varottava ettei erotettu menehdy liian suureen murheeseen. Kuritus on lopetettava ja osoitettava rakkautta antamalla anteeksi. Tämä ei yksin riitä, vaan on myöskin osoitettava lohdutusta ja rangaistuksen kärsinyt otettava jälleen seurakunnan yhteyteen. Anteeksiantaminen sekä suhteiden ennallistaminen ovat Kristuksen asettamia vaatimuksia sekä seurakunnalle että yksityiselle ihmiselle, sanoo Iso Raamatun tietosanakirja. Minusta näyttää siltä, että tänä päivänä seurakuntakuria käytetään väärin epäraamatullisesti. Sillä niitä rangaistaan, jotka pyrkivät oman tuntonsa mukaan

julistamaan Raamattua. Toisaalta ne saavat julistaa kaikessa rauhassa, jotka eivät edes tunnusta uskontunnustuksen keskeisiä oppeja. Mm. Jeesuksen neitseestä syntymistä jne. Toiseksi. Evankeliumitekstimme (18) jae kertoo siitä avaintenvallasta, joka on annettu seurakunnalle ja sen yksityisille jäsenille. Jeesus sanoo: Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa. Ihminen, joka ei halua tunnustaa syntejään, hänelle ei voida myöskään julistaa vapauttavaa evankeliumia. Hän jää synteihinsä sidotuksi. Mutta vastaavasti, jokainen joka tunnustaa syntinsä ja syyllisyytensä Jumalan edessä hänelle yksityisillä seurakunnan jäsenillä sekä seurakunnalla on myöskin valta julistaa kaikki synnit anteeksiannetuksi iloon rauhaan ja lepoon saakka ehdoitta. Evankeliumitekstimme (19-20) jakeet tuovat meille rohkeuden rukoustyöhön. Näissä jakeissa luvataan, että rukous kuullaan ja jopa niin, että mitä kaksi yhteisestä sopimuksesta anoo, he saavat sen. Mieleen tulee rukoilevan Hannan tapaus 1Samuelin kirjasta. Kun Hanna vuodatti tuskansa Herran eteen, niin pappi Eeli sanoi: Mene rauhaan, Israelin Jumala antakoon sinulle, mitä olet häneltä pyytänyt. Pappi Eelillä oli rohkeus sanoa näin, vaikka hän ensin ajatteli, että Hanna on humalassa.. Hän ei lisännyt, että mikäli se on Herran tahto. Vaan, Israelin Jumala antakoon sinulle, mitä olet häneltä pyytänyt. (1Sam.1:17) Hän sanoi tämän Pyhässä Hengessä sillä valtuudella, minkä hän oli saanut Herralta. Onko meillä tämän ajan Herran omilla tällaisia valtuuksia ja sitä rohkeutta mikä pappi Eelillä oli? Tätä saamme kysyä Kolmanneksi. Evankelimitekstimme kaksi viimeistä jaetta kertoo meille siitä vuoropuhelusta, jota Pietari ja Jeesus käyvät keskenään. Tässä keskustelussa mennään nyt suoraan päivän aiheeseen: Antakaa toisillenne anteeksi. Aihe on hyvin keskeinen meitä kristittyjä ajatellen. Herkästi tulee sellaisia ajatuksia, mitä Pietarinkin mieleen tuli. Pietari piti jo seitsemää anteeksiantamuskertaa riittävänä jopa liiallisenakin. Hän sanookin hämmästellen: Ihanko seitsemän kertaa minun on annettava veljelleni anteeksi, joka rikkoo minua vastaan? Sanojen välistä luemme, etteikö vähempi riitä. Seitsemänhän on Raamatussakin täydellisyyden luku. Pitääkö minun olla niin täydellinen, että annan seitsemän kertaa anteeksi, ihmettelee kenties Pietari.

Hän kuulee Jeesukselta vieläkin ihmeellisemmät sanat: Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. Mitä tämä Jeesuksen vastaus kertoo meille? Eikö sen, että anteeksiantamus tulee olla meidänkin puolelta jatkuvaa, kuten se Herrallammekin on. Me emme saa pidättää anteeksiantamusta veljiltämme ja sisariltamme vaikka he kuinka paljon tahansa rikkoisivat meitä kohtaan. Ei silloinkaan, vaikka he eivät meiltä pyytäisi anteeksi. Isossa Raamatun tietosanakirjassa sanotaan tästäkin asiasta, mm. seuraavaa: On uskovan onni, että Hänellä, joka opetti myös opetuslapsiaan antamaan anteeksi ei seitsemän kertaa, vaan 70 kertaa seitsemän (eli rajattomasti) - on täydellisesti tämä mielenlaatu omiaan kohtaan. Hän Jeesus ei väsy anteeksiantamukseen. Muroman kerrotaan sanoneen, että kun hän on kerran taivaan portilla, niin Jeesus, joka on häntä vastassa, sanoo, että kyllähän minä sinut tunnen, Urho, sillä minä olen niin paljon joutunut pesemään sinua. Tervetuloa sisälle! Rukoilkaamme Uskontunnustus Saarna Muurlan srk-keskuksessa su 19.10.2008