Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Raili Haaki johtaja 050 3046245 raili.haaki@koske.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 20.01.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry:n hallitus 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Maakunta muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jonka yhteyteen myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen on hyvä perustaa.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Tämä ratkaisu edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellista saavutettavuutta, kustannustehokkuutta sekä parantaa alan kehittämistoiminnan voimavaroja. Kuitenkin alueilla, jotka poikkeavat päälinjasta, muodostuu päällekkäistä kaksinkertaista päätöksentekoa ja hallintoa. Keski-Suomen maakunnan osalta on tarkoituksenmukaista, että se järjestää itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia 0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? Avoimet vastaukset: Jokin muu, mikä? - Itsehallintoalueiden ja sote-alueiden tulisi olla yhteneväisiä
14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lähtökohtana on, että palvelut järjestetään ja tuotetaan mahdollisimman suurelta osin omalla itsehallintoalueella helposti saavutettavina, tehokkaasti ja laadullisesti korkeatasoisina. Palveluiden saumaton toteuttaminen myös kuntiin jäävien peruspalveluiden ja sotepalveluiden kesken tulisi turvata, esim. lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuus. Nykyisellään Keski-Suomen maakunta suuntautuu erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois-Savoon (KYS-erva-alue) ja erikoissairaanhoidon palveluissa myös osin Pirkanmaalle. Kyseiset yhteistyösuunnat säilynevät luontaisina myös jatkossa, tiettyjen yhdessä sovittavien erityispalveluiden osalta. Lisäksi tietyt sote-palvelut ovat niin monialaista ja monitieteistä erityisosaamista vaativia, että osaamisen ylläpito ja kehittäminen on niiden kohdalla tarkoituksenmukaista vastuuttaa valtakunnallisesti. Tällaisia erityisosaamista edellyttäviä palveluita ovat esimerkiksi lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyö, vaikeavammaisten erityispalvelut sekä harvinaisten sairauksien hoito. Keski-Suomesta käsin on luontaista tehdä yhteistyötä myös muiden naapurimaakuntien kanssa. Valtion aluehallinnon uudistusten myötä on tapahtunut myös palveluiden etääntymistä ja eri hallinnonalojen osalta ratkaisut ovat vieneet johtamista ja ohjausta maantieteellisesti eri suuntiin. Maakunnallinen itsehallintoalue antaa tervetulleen mahdollisuuden koota alueellista osaamista ja tuntemusta edellyttävät toiminnot samaan organisaatioon. 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Näillä suunnitelluilla tehtävillä itsehallintoalueet muodostuvat alueillaan vaikuttaviksi ja monialaisiksi organisaatioiksi. Olisi hyvä, ettei tässä vaiheessa otettaisi yhtään enempää tehtäviä työn alle, jotta nämäkin saataisiin koottua ja uudistus maaliin.
18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäinen tehtäväjako, roolit ja yhteistyö tulee määritellä lainsäädännöllä. Samoin kunnille tulee osoittaa riittävät taloudelliset ja muut kannustimet sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiin. Itsehallintoalueiden ja kuntien sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimet kytkeytyvät mm. kansalaisjärjestöjen ja julkistoimijoiden yhteistyörakenteisiin, kuntalaisten osallistumista ja omaehtoista toimintakykyä tukeviin maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. Kuntien työllisyyden hoidon, sivistyspalveluiden, koulutoimen ja varhaiskasvatuksen sekä nuorisotoimen osalta tulee lainsäädännöllä varmistaa saumaton yhteistyö itsehallintoalueen sote-palveluihin. Yhteistyön ei pidä tarkoittaa vain asiakkaiden lähettämistä tai siirtämistä ammattilaiselta toiselle. Lakiin tulee sen sijaan kirjata asukas- ja asiakaslähtöinen, moniammatillinen ja joustava yhteistyö, jonka jatkuvuus turvataan pysyvillä toimintakäytännöillä ja rakenteilla sekä niiden kehittäminen. Sekä sote-alueiden että kuntien rahoituksessa tulee ottaa huomioon tämän toiminnan vaikuttavuus. Sen pitäisi olla yksi rahoitusperuste, jotta kuntien ja sote-alueen välille ei synny osaoptimointia. Itsehallintoalueille on perusteltua luoda kehittämisrakenne, jossa on toimijoina paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijoita, myös mm. työllisyydenhoidon ja koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakoinnin asiantuntemusta. Tämän kehittämisrakenteen yhdeksi tehtäväksi voidaan määritellä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuki ja alueellinen koordinaatio. Kunkin itsehallintoalueen kehittämistoiminnan kokonaisuus tulee kuitenkin voida rakentua alueen omista lähtökohdista. Itsehallintoalueiden tulee voida myös itse päättää ja solmia kumppanuuksia tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta.