Ympäristöpalvelut Helmi Nro Sivu Ympäristöterveyslautakunta 3/2011 1 KOKOUSAIKA Torstai 9.6.2011 klo 13.00-15.40

HAAPAVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA/JULKINEN Ympäristöpalvelut Helmi Nro Sivu Ympäristöterveyslautakunta 3/2011 1 KOKOUSAIKA Torstai 9.6.2011 klo 13.00-15.40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Haapaveden kaupunki Ympäristöpalvelut Helmi, Teknotalo 1 B Jokela Raimo, puheenjohtaja Pitkälä Helena, varapuheenjohtaja Konola Matti, jäsen Kurkinen Anna, jäsen Laakko Alpo, jäsen Louet Kaisa, jäsen Tuominen Maija-Liisa, jäsen Näätänen Teuvo, jäsen Hannus Ilari varajäsen POISSA Tuominen Maija-Liisa jäsen Louet Kaisa jäsen MUUT SAAPUVILLA Vinkki Esko, kaupunginhallituksen edustaja OLLEET Heikkilä Harri, va.ympäristöpalvelupäällikkö, esittelijä/sihteeri POISSA Komulainen Eija, perusturvajohtaja Antero Autio asiantuntija 25 Eeva Heiska asiantuntija 25 LAILLISUUS JA Ympäristöterveyslautakunta totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja PÄÄTÖSVALTAISUUS päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 19-29 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Ympäristöterveyslautakunta valitsi kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi Matti Konola ja Anna Kurkinen PÖYTÄKIRJA ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS TARKASTUSAIKA ALLEKIRJOITUKSET Raimo Jokela Harri Heikkilä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Haapavesi / 2011 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Matti Konola Haapavedellä 23.6.2011 Pöytäkirjanpitäjä Anna Kurkinen Harri Heikkilä

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 2 Asiat: Asia nro Liite nro Asia Sivu 19 14,15,16,17 18,19,20,21 Ilmoitus eläinlääkärin hoitovirheestä ja korvausvaatimus 3 20 22 Talouden toteutumaraportti 1-3/2011 4 21 23,24 Tiedoksi saatettavat viranhaltijapäätökset ja lausunnot 5 22 Aloite ympäristöpalkinnon käyttöönotosta 6 23 25 Vapo Oy:n Piipsanojan ympäristöluvan mukaista kunnossapitoa koskevasta päätöksestä tehty valitus 8 24 Piipsanojaan rakennetun padon poistaminen, Vapo Oy:n lausuntopyyntö ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto 10 25 Real Snacks Oy:n ympäristölupahakemus, Pyhäntä 11 26 Tiedoksi saapuneet kirjeet ja asiakirjat 25 27 Ajankohtaiset asiat 25 28 Muut esille tulevat asiat 26 29 Lisäasia 28 Vuosiraportit 2010 28 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 3 19 ILMOITUS ELÄINLÄÄKÄRIN HOITOVIRHEESTÄ JA KORVAUSVAATIMUS Anne ja Jouko Saukko Vihannista ovat tehneet 2.6.2010 Haapaveden kaupunki/ympäristöpalvelut Helmelle ilmoituksen eläinlääkärin hoitovirheestä ja esittäneet sen johdosta korvausvaatimuksen. (Liite 14/2011) Eläintä hoitanut eläinlääkäri on antanut 23.6.2010 asiassa vastineen Ympäristöpalvelut Helmelle (Liite 15/2011). Anne ja Jouko Saukko ovat toimittaneet vastaselityksen eläinlääkärin vastineesta 13.7.2010 (Liite 16/2011) ja vastineen 30.5.2011 eläinlääkintäarviolautakunnan lausunnosta (Liite 21/2011). Asiasta on pyydetty Ympäristöpalvelut Helmen toimesta Eläinvahinkojen Arviolautakunnan lausunto, joka saatiin 10.2.2011(Liite 17/2011). Kyseessä on owczarek podhalanski- rotuisen koiran synnytykseen toukokuussa 2010 liittyvät hoitotoimenpiteet ja niiden arviointi. Eläinvahinkojen arviointilautakunnan lausuntopyynnön tarkoituksena on selvittää, onko eläinlääkärin eläimelle suorittaman toimenpiteen tai muun eläimen hoitoon liittyvän toimen yhteydessä tapahtunut hoitovirhe. Eläinvahinkojen Arviointilautakunnan mukaan eläinvahinkojen arviointilautakunnasta annetun lain (1205/2001) 1 :n mukaan ja lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 138/2001) 1 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että hoitovirheenä pidettäisiin eläinlääkärin suorittamasta tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä tai sellaisen aiheuttanutta eläimen kuolemaa, ruumiinvammaa tai muuta eläimeen kohdistunutta vahinkoa. Korvausvastuun syntyminen perustuu vahingonkorvauslakiin (412/1974) ja yleisiin vahingonkorvausoikeudellisiin periaatteisiin. Korvausvastuu edellyttää eläinlääkärin tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Vahingon ja tehdyn toimenpiteen on oltava lisäksi syyyhteydessä keskenään. Liitteet: Laki eläinvahinkojen arviolautakunnasta 1205/2001, (Liite 18/2011): Hallituksen esitys HE 138/2001, (Liite 19/2011): vahingonkorvauslaki 412/1974.(Liite 20/2011). Va.ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Esitys annetaan kokouksessa. ---------------------------------- Käsittelyn aikana va.ympäristöpalvelupäällikkö teki seuraavan päätösesityksen: Ympäristöterveyslautakunta katsoo että, saatujen selvitysten ja lausuntojen perusteella ko. koiraa hoitanut eläinlääkäri ei ole tehnyt eläinvahinkojen arviointilautakunnasta annetun lain 1 :ssä tarkoitettua hoitovirhettä. Em. perusteella korvausvaatimus hylätään. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 4 20 TALOUDEN TOTEUTUMARAPORTTI 1-3/2011 Liitteenä 22/2011 on raportti ympäristöterveyslautakunnan alaisen tulosalueen ja tulosyksiköiden talousarvion toteutumasta 1-3/2011, kuntakortit ja maksuosuuslaskelmat, joista ilmenee kuntakohtaiset todelliset kustannukset. Vs. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Ympäristöterveyslautakunta merkitsee tiedoksi raportin ympäristöterveyslautakunnan alaisen toiminnan talousarvion toteutumasta 1-3/2011. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 5 21 TIEDOKSI SAATETTAVAT VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET JA LAUSUNNOT Liitteinä 23/2011 ja 24/2011 luettelot viranhaltijoiden antamista lausunnoista ja päätöksistä ajalta 7.4. 24.5.2011. Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Ympäristöterveyslautakunta merkitsee tiedoksi liitteinä 23/2011 ja 24/2011 olevat viranhaltijoiden antamat lausunnot ja päätökset ajalta 7.4. 24.5.2011. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 6 22 ALOITE YMPÄRISTÖPALKINNON KÄYTTÖÖNOTOSTA 8 /11.2.2011 Haapaveden kaupunginvaltuuston jäsen Anita Niemi on tehnyt aloitteen, joka kuuluu seuraavasti: Ehdotetaan, että Ympäristöpalvelut Helmi ottaisi käyttöön ympäristöpalkinnon jakamisen niin että ympäristöpalkinto voitaisiin jakaa jo vuonna 2010. Ympäristöstä huolehtiminen on tullut nykyaikana yhä tärkeämmäksi ja ympäristön hyväksi tehtävä työ ansaitsee tunnustusta, kun saadaan tuloksia aikaan. Julkinen tunnustus rohkaisee myös jatkamaan tätä työtä. Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Ympäristöterveyslautakunta suhtautuu Haapaveden kaupunginvaltuutettu Anita Niemen aloitteeseen myönteisesti. Ympäristöpalvelut Helmi valmistelee asiaa ja tuon sen ympäristöterveyslautakunnan päätettäväksi kevään 2011 aikana. Ympäristönsuojelun osalta Ympäristöpalvelut Helmen toiminta-alue käsittää Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kunnat. Valmisteltavia asioita ovat mm.: - koskeeko palkinto kaikkia toiminta-alueen kuntia yhdessä vai jaettaisiinko jokaisessa kunnassa oma palkintonsa - mistä asioista palkitaan - miten ehdokkaat valitaan - mikä on palkinto - miten palkinnot budjetoidaan - koska palkinto otettaisiin käyttöön Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 22 /9.6.2011 Ympäristöpalvelut Helmi on selvittänyt aloitteen mukaista asiaa ja toteaa, että ympäristöpalkinnon myöntäminen vuosittain lisää kiinnostusta ja halukkuutta pohtia ja kehittää uusia ja toteuttamiskelpoisia tapoja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Va.ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Ympäristöterveyslautakunta päättää: 1.Ympäristöpalkintoa ei jaeta toiminta-alueen kunnissa (Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä) erikseen, vaan koko toiminta-aluetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena 2. Ympäristöpalkinnon saannin kriteereinä käytetään mm. seuraavia asioita: -henkilö tai taho, joka omalla työllään edistää ympäristönsuojelua

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 7 -henkilö tai taho, joka ei muutoin saa tunnustusta tekemästään ympäristönsuojelun edistämistyöstä -henkilö tai taho, joka ei ole ympäristöalan ammattilainen, mutta vie aktiivisesti ympäristöasioiden hoitoa eteenpäin -henkilö tai taho, joka tekee aktiivisesti paljon ympäristönsuojelua edistäviä ja tukevia tekoja normaalien ympäristölupamääräysten tai ympäristönsuojelulainsäädännön noudattamisen lisäksi; lupamääräysten noudattaminen ja täyttäminen yksistään ei riitä -henkilö tai taho, joka kehittää ympäristönsuojelua sekä osoittaa huomattavaa aktiivisuutta ja on aikanaan edelläkävijä ympäristönsuojelua edistävien prosessien hallinnassa, kuten esim. energian, veden jne. käytössä -henkilö tai taho, joka aktiivisesti ja menestyksekkäästi toteuttaa ja tekee sekä koko ajan kehittää ympäristökasvatusta ja ympäristövalistusta 3. Ehdokkaan esittäminen tehdään kirjallisesti ja esityksen tulee olla perusteltu. Ehdokkaan valitsee ympäristöterveyslautakunta ja päätöksen tulee olla yksimielinen. 4. Ympäristöpalkinto on stipendi tai rahalahjoitus. Palkinnon suuruuden päättää ympäristöterveyslautakunta. 5. Ympäristöpalkinto budjetoidaan ympäristöterveyslautakunnalle vuosittain. 6. Ympäristöpalkinto otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien. Palkinto myönnetään lautakunnan kokouksessa joulukuussa tai seuraavan vuoden tammikuussa. Palkintoehdotuksia voi tehdä vuosittain marraskuun loppuun saakka. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti lisäyksellä, että palkinnon suuruus on enintään 500.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 8 23 VAPO OY:N PIIPSANOJAN YMPÄRISTÖLUVAN MUKAISTA KUNNOSSAPITOA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ TEHTY VALITUS Valmistelija ympäristösihteeri Eeva Heiska, 23.5.2011 Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunta on 14.4.2011 15 tehnyt Vapo Oy:n hakemuksesta vesilain 20 luvun 2 :n mukaisen päätöksen. Päätös koskee Vapo Oy:n ympäristöluvan (Dnro Psy-2002-y-159, nro 64/03/2, 31.12.2003) lupamääräyksen nro 17 mukaista Piipsanojan kunnossapitoa. Päätöksestä on tehty yksi valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on liitteenä 25/2011. Valitukseen liittyvät asiakirjat on pidetty julkisesti nähtävinä valitusajan päättymisen jälkeen Haapaveden kaupungin virallisella ilmoitustaululla 19.5.-8.6.2011. Lisäksi asianosaisille eli niille, joiden oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, on annettu tieto valituksesta vastineen antamista varten. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.12.2003 Vapo Oy:lle antaman ympäristöluvan (Dnro Psy-2002-y-159, nro 64/03/2) lupamääräys nro 17 mukaan Luvan saajan on pidettävä vesien laskuojat, eristysojat, Piipsanojaan laskevien kuivatusojien suut sekä Piipsanoja tuotannon harjoittamisajan kunnossa niin, ettei vesien johtamisesta aiheudu ojien liettymistä tai vettymishaittaa. Luvan saaja on velvollinen tarkistamaan kunnostustarpeen vähintään kolmen vuoden välein ja tarvittaessa suurentamaan, kunnostamaan ja pitämään kunnossa uomat maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi tai haettava ojitustoimitusta ympäristökeskukselta. Jouni Pitkälä Haapavedeltä oli tehnyt 18.9.2009 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen vaatimuksen liittyen 10.11.2008 Vapo Oy:n tekemään ojan kunnostustarpeen tarkasteluun. Pitkälä vaati, että koska Piipsanojan kunnossapitoa paaluvälillä 53+00 84+50 koskevassa asiassa ei päästy yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus oli 15.10.2009 ilmoittanut Vapo Oy:lle, että tämän tulee saattaa asia Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. Pitkälällä ei ole kiinteistöjä, jotka vastaisivat Piipsanojaan puheena olevalla paaluvälillä 53+00 84+50. Vapo Oy on tehnyt lupamääräysten mukaisia Piipsanojan kunnostustarpeen tarkistamisia kolmen vuoden välein ja niiden perusteella kunnostustöinä ruoppauksia ja lietteen poistamista vuosina 2002-2003 ja vuonna 2009. Valituksen tekijä Jouni Pitkälä toteaa, että luvan saaja ei ole poistanut tukkopaikkoja Piipsanojasta, vaikka ne on edellytetty poistettaviksi ojitustoimituksen toimitusmiesten päätöksessä 30.4.1975. Lisäksi valituksen tekijä toteaa vaatineensa tukkopaikan poistoa ja Vapo Oy:n tulemaan maanomistajan kanssa sopimaan vahingon korvauksista. Ympäristöpalvelut Helmen mielestä valituksessa esitetyt vaatimukset korvauksista ja Piipsanojan kunnostustöiden tekemättömyydestä on jo ratkaistu lainvoimaisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 28.10.2004 nro 2735 ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 11.9.2009 nro 72/09/2.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 9 Valituksen tekijä esittää myös, että ympäristöterveyslautakunta korvaisi hänelle 1 500 valituksen laatimisesta ja oikeuskulujen korvaamisesta. Ympäristöpalvelut Helmi toteaa, että sillä ei ole velvollisuutta korvata päätöksestä tehdyn valituksen laatimis- ja oikeuskuluja valituksen tekijälle. Valituksen tekijän mielestä ympäristöterveyslautakunnan toimivalta ei riitä päätöksen tekemiseen, vaan asia tulee saattaa ojitustoimituksen ratkaistavaksi. Ympäristöpalvelut Helmen mielestä ympäristöterveyslautakunta on oikea toimielin ratkaisemaan ympäristöluvan lupamääräys nro 17 mukaisen asian, koska Vapo Oy:n ympäristöluvassa on määrätty, että erimielisyystilanteessa luvan saajan on saatettava asia Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi tai haettava ojitustoimitusta ympäristökeskukselta. Edellä esitettyyn viitaten Ympäristöpalvelut Helmi esittää ympäristöterveyslautakunnalle, että Jouni Pitkälän tekemä valitus hylätään perusteettomana. Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Ympäristöterveyslautakunta hyväksyy valmistelijan laatiman lausunnon vesilain 20 luvun 2 :n mukaisesta päätöksestä tehdystä valituksesta ja hyväksyy valmistelijan esityksen valituksen hylkäämisestä. Ympäristöterveyslautakunta lähettää valmistellun lausunnon lausuntonaan Vaasan hallintooikeuteen yhdessä valitusasiakirjojen, saatujen vastineiden ja muiden asiakirjojen kanssa viimeistään 30 päivän kuluessa vastineen antamiselle varatun määräajan päättymisestä. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti Merk. Helena Pitkälä poistui esteellisenä (sukulaisuus) tämän pykän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 10 24 PIIPSANOJAAN RAKENNETUN PADON POISTAMINEN, VAPO OY:N LAUSUNTOPYYNTÖ JA POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2003 päätöksellään nro 64/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan, jonka lupamääräyksen nro 17 mukaan Luvan saajan on pidettävä vesien laskuojat, eristysojat, Piipsanojaan laskevien kuivatusojien suut sekä Piipsanoja tuotannon harjoittamisajan kunnossa niin, ettei vesien johtamisesta aiheudu ojien liettymistä tai vettymishaittaa. Luvan saaja on velvollinen tarkistamaan kunnostustarpeen vähintään kolmen vuoden välein ja tarvittaessa suurentamaan, kunnostamaan ja pitämään kunnossa uomat maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi tai haettava ojitustoimitusta ympäristökeskukselta. Vapo Oy on 23.4.2007 päiväämällään kirjeellä pyytänyt Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta lausuntoa vuonna 2005 havaitsemansa Piipsanojaan rakennetun osaksi kivi- ja osaksi puurakenteisen pohjapadon poistamismahdollisuudesta. Vapo Oy:n käsityksen mukaan padon rakentamiselle ei ole viranomaislupaa eikä sen tekijästä ole tietoa. Yhtiön mukaan pato haittaa turvetuotantoalueen kuivatusta ja rakenne on vastoin Piipsanojan kunnossapitovelvoitteita ja uoman osalta suoritetun ojitustoimituksen tarkoitusta sekä määräyksiä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 11.5.2007 päivätyssä lausunnossaan esittänyt käsityksenään, että Vapo Oy:n tulee poistaa pato uomasta kunnossapitovelvoitteensa nojalla mahdollisimman pian ja saattaa uoma lailliseen tilaan. Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että pato on luvattomasti rakennettu ja siitä voi aiheutua haittaa ja vahinkoa ja että padon poistamisesta on ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskus toteaa myös, että sen antama lausunto ei vapauta toimenpiteiden suorittajaa vastuusta, mikäli mainituista toimenpiteistä aiheutuu ennalta arvaamattomia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä, joista rakenteen omistaja tai haltija on vastuussa. Mahdollisessa riitatapauksessa voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Ympäristöterveyslautakunta toteaa saaneensa asian tiedoksensa. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 11 25 REAL SNACKS OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS, PYHÄNTÄ Julkipanopäivä 10.6.2011 Antopäivä 13.6.2011 Asian valmistelu: ympäristötarkastajat Antero Autio ja Eeva Heiska ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistusta. LUVAN HAKIJA Real Snacks Oy Tuotetie 1 92930 PYHÄNTÄ Liike- ja yhteisötunnus: 1732469-3 LAITOS JA SEN SIJAINTI Real Snacks Oy hakee toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistusta perunan käsittelyyn, jalostukseen ja valmiiden tuotteiden varastointiin Pyhännän kunnan Kamulan kylässä tilalla Sompio RN:o 7:46 ja osoitteessa Tuotetie 1. Kiinteistön omistaa Pyhännän kunta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Perunan ja juuresten käsittelylaitos on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 10 f mukainen laitos, jolla on oltava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 10 e mukaan (perunan tai juuresten käsittely- ja jalostuslaitos). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on päivätty 31.8.2009 ja se on saapunut Ympäristöpalvelut Helmeen 2.9.2009. Hakemuksen täydennys (päiväys 15.2.2010) on saapunut sähköpostilla 17.3.2010.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 12 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Real Snacks Oy:llä on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa perunan käsittelyyn, jalostukseen ja valmiiden tuotteiden varastointiin (Siikalatvan kuntayhtymän ympäristölupapäätös nro 3/2002, annettu 21.3.2002). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa 19.5.2009 pidetyssä Real Snacks Oy:n jätevesiä koskevassa neuvottelussa todettiin, että toimijan ympäristölupaehtoja olisi syytä tarkistaa Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy:llä jätevesien puhdistuksessa ilmenneiden ongelmien ja Real Snacks Oy:n tuotannon kasvun vuoksi. Pyhännän kunnan ja teollisuuden jätevedet on johdettu Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n siirtoviemäriin loppuvuodesta 2007 lähtien. Luvan hakijalla on Pyhännän kunnan kanssa sopimus, jonka mukaan luvan hakija voi johtaa jätevetensä Pyhännän kunnan entisen jätevedenpuhdistamon tasausaltaaseen, josta jätevedet johdetaan edelleen Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:lle siirtoviemäriä pitkin. Real Snacks Oy:llä ei ole jätevesien johtamissopimusta Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa. Alueella on voimassa oleva asemakaava (Leiviskänkankaan asemakaava), jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1.10.2007 48. Kaavassa alue on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä T/pv. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue kuuluu yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeisiin pohjavesialueisiin. Käytössä oleva Leiviskänkankaan vedenottamo sijaitsee laitoksen luoteispuolella 850 metrin päässä. Kiinteistö rajoittuu itäpuolella kantatiehen nro 88, etelä- ja länsipuolella Leiviskänkankaan teollisuusalueeseen ja pohjoispuolella Leiviskän tilaan. Etäisyys lähimpään ympärivuotisessa käytössä olevaan asuinrakennukseen on 450 metriä ja vesistöön (Pyhännänjärvi) 250 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Tehtaalla valmistetaan perunalastuja ja muita snacks-tuotteita, kuten mm. maissipohjaiset snacksit. Tehtaan käyttämä perunamäärä vuonna 2009 oli noin 2 400 tonnia. Lisäksi tuotannossa käytetään kasviöljyä (palmuöljy) 400 tonnia vuodessa ja erilaisia mausteita. Tehdas toimii arkipäivisin kahdessa vuorossa klo 6 22 ja tarvittaessa myös kolmivuorotyönä. Perunat ovat varastoituna viljelijöiden omissa varastoissa, joista ne toimitetaan kuutiolaatikoissa tarpeen mukaan tehtaalle. Tehtaan välivaraston tilavuus on 130 tonnia. Perunat syötetään varastosiilosta kivenerottajalle. Kivenerottaja poistaa perunoiden joukosta myös ontot perunat ja muut kelluvat kappaleet. Kuoret ja muu kiinteä aine menevät jätelinkoon, jossa kiinteä aine erotellaan vedestä. Kiinteä perunajäte varastoidaan siirtolavalle, josta se menee eläinten rehuksi.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 13 Kauppanimi Kuorimakoneelta tuotteet tulevat leikkaukseen ja pesuun. Huuhdellut perunaviipaleet keitetään kasviöljyssä uppopaistona kuiviksi (jäännöskosteus 2 %) ja rapeiksi. Optinen lajittelija poistaa virheelliset lastut pois värin perusteella. Kuumat lastut maustetaan suolalla tai mausteseoksella tarkastuksen jälkeen. Lopuksi valmiit tuotteet pakataan ja varastoidaan kuljetusta varten. Kemikaalit Varastointimäärä Käyttömäärä/vuosi, Luokitustieto R- ja S-lausekkeet Käyttötarkoitus Farmosept n. 100 litraa n. 400 litraa C R35,R10,R22,S 37/39, pesuaine S45 Nestekaasu 8 pulloa ja 40 pulloa, F+ R12, S9, R16 2500 kg 5000 kg Asetyleeni 32,8 kg F+ R12, R5 R6, S9, S16, S33 hitsaukseen Odorox 66 kg O R8, S17 hitsaukseen Kevyt polttoöljy 10 000 litraa 5 000 litraa Xn, N R40, R65, R66, R51/53, S36/37, S61, S62 Raskas polttoöljy 40 000 kg 300 000 kg T R40, R52/53, R66, S53, S45, S61 Vatex 50 litraa 200 litraa C R34, S1/2, S26, S36/37/39, S45 syöttövesi säiliöiden käsittelyyn pesuaine Natriumhydroksidi Afroam AMPG 1068 500 kg 400 kg C R35, S1/2, S26, S37/39, S45 200 kg 600 kg - - vaahdotusaine Veden käyttö Verkostovesi kiinteistölle tulee Pyhännän Vesi Oy:ltä kolmen eri vesiliittymän kautta. Veden käyttömäärä on n. 20 000 m 3 /vuosi. Vettä käytetään perunoiden pesuun sekä kivenerottimen toiminnassa. Vettä käytetään myös kuorittujen perunoiden pesuun, välineiden ja tilojen pesuun sekä sosiaalitiloissa. Jätevesien johtaminen Kiinteistön kaikki jätevedet johdetaan yleiseen jätevesiviemäriin, josta ne kulkeutuvat ensin Pyhännän kunnan entisen jätevedenpuhdistamon tasausaltaaseen (630 m 3 ) ja siitä edelleen siirtoviemäriä pitkin Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiä syntyy noin 20 000 m 3 /vuosi ja tuotantopäivinä (maanantai-perjantai) 85 m 3 /vrk.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 14 Jätevesien laatu Kiinteistön jätevedet johdetaan Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle, jonka ympäristöluvan (Dnro PSAVI/7/04.08/2010, 26.5.2010) mukainen asukasvastineluku (AVL) on noin 9 500 ja mitoitusarvot BOD 7 -kuormalle 650 kg/vrk, kiintoainekuormalle 575 kg/vrk ja keskimääräiselle viemärivesimäärälle 1 700 m 3 /vrk. Pyhännän tasausaltaalta Siikalatvan keskuspuhdistamolle tulee jätevesiä keskimäärin 470 m 3 /vrk, mikä on noin 30 % puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä. Vuonna 2008 keskuspuhdistamon tulokuormitus on ylittänyt sen mitoitusarvot kiintoaineen osalta 7-kertaisesti, kokonaisfosforin osalta 4-kertaisesti ja BOD 7 :n osalta 3-kertaisesti ja vuonna 2009 vastaavasti kiintoaineen osalta 2-kertaisesti, kokonaisfosforin osalta 1,3- kertaisesti ja BOD 7 :n osalta 1,3-kertaisesti. 25.-31.7.2008 Pyhännän tasausaltaalta otettujen vuorokautisten kokoomanäytteiden tulosten mukaan jäteveden BOD 7 -pitoisuus on ollut keskimäärin 440 mg/l vaihteluvälin ollessa 250-730 mg/l. Vastaavasti 31.3.-3.6.2009 Pyhännän tasausaltaalta otettujen vuorokautisten kokoomanäytteiden tulosten mukaan jäteveden BOD 7 -pitoisuus on ollut keskimäärin 1 380 mg/l vaihteluvälin ollessa 480-2 400 mg/l. Real Snacks Oy:n 2.2.2010-24.1.2011 tekemissä tutkimuksissa BOD 7 -pitoisuus Real Snacks Oy:n kiinteistöltä ennen rasvanerotuskaivoa viemäriin lähtevässä jätevedessä on vaihdellut välillä 820-6 900 mg/l. Automaattisella näytteenottimella tuotantopäivinä 7.- 11.6.2010 otettujen vuorokauden kokoomanäytteiden tulokset vaihtelivat BOD 7 - pitoisuuden osalta 2 200 4 200 mg/l ja kiintoaineen osalta 940 2 200 mg/l. Vastaavien tulosten perusteella laskettu keskimääräinen BOD 7 -kuormitus kiinteistöltä viemäriin lähtevässä jätevedessä oli 289 kg/vrk, mikä vastasi asukasvastinelukua 4 129. Kiinteistöltä viemäriin lähtevän jäteveden orgaanisen aineen kuormitus (BOD 7 -kuorma) 7.-11.6.2010 selvityksessä oli noin 40 % Siikalatvan keskuspuhdistamon BOD 7 -kuormituksen mitoitusarvosta. Paras käytettävissä oleva tekniikka ja energiatehokkuus Paras käyttökelpoinen tekniikka on laajasti käytössä tehtaalla. Yksi suurimpia tunnusmerkkejä on toimia ympäristöystävällisesti ajatellen ympäristön kuormaa ja kustannustehokkuuden seurantaa tuotteiden osalta. Tehtaan käyttämän sähkön syöttöjännite tulee kompensointikondensaattoreiden kautta, joka estää loistehon pääsyn verkkoon. Koneissa ja laitteissa käytetään taajuusmuuntajia, jotka mahdollistavat ottamaan moottoreilta saatavan pyörimisenergian tehokkaasti käyttöön. Lämpöenergia tuotetaan raskasta polttoöljyä käyttävällä höyrykattilalla. Polttimena on moduloiva poltin, joka säätää polttoaineen määrää portaattomasti energian kulutustarpeen mukaan. Perunalastulinjan paistoöljyn lämmittäminen tapahtuu nykyaikaisessa putkilämmönvaihtimessa. Tuotannosta tuleva lauhde-energia käytetään kiinteistön ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 15 Perunalastulinjan kuorinnassa käytetään samoja pesuvesiä useampaan kertaan. Samaa vettä käytetään snacksien siirtämiseen kanaalissa. Ennen paistoa lastua kuivataan pinnasta puhalluksen avulla. Optinen laaduntarkkailu ja pakkauskoneet. Perunalastulinjan jätevedet puhdistetaan dekantterilla (jätelinko), joka erottelee kiinteät aineet vedestä ennen vesien pääsyä kunnalliseen viemäriverkkoon. Maaliskuusta 2010 alkaen on ollut lisäksi käytössä perunan kuorimassan poisto rumpusiivilällä. Puhdas perunajäte menee nautaeläinten rehuksi. Jäteveden laatua seurataan näytteenotolla n. 5 kertaa/vuosi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Perunalastujen kuivauksessa vapautuu ilmaan runsaasti vesihöyryä. Ouluntielle (kantatie nro 88) on asetettu huomiomerkit ja Ajoittain höyryä tiellä - lisäkyltit. Liikenne ja melu Hakijan mukaan toiminta ei aiheuta haitallista melua laitoksen ympäristöön. Toiminnasta aiheutuva tavaraliikenne on päivittäistä (2-3 täysperävaunuautoa). Jätehuollon auto käy kaksi kertaa viikossa. Työpaikkaliikenne ei ole merkittävää. Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Tehtaalla käytettävä talousvesi hankitaan Pyhännän Vesi Oy:ltä. Tehdas käyttää saatujen tietojen mukaan vettä keskimäärin 85 m 3 vuorokaudessa. Tuotantolinjalta ja tehdassalin lattialta vesi kootaan lattiakanaaliin, jota pitkin se päätyy kaivoon. Kaivosta vesi pumpataan lingolle, josta erottunut kiintoaine siirretään kuljettimella siirtolavalle ja vesi johdetaan rasvanerotuskaivoihin. Rasvanerotuskaivolta vesi puretaan kunnalliseen jätevesiviemäriin. Maaliskuussa 2010 jäteveden esikäsittelyä on tehostettu ottamalla käyttöön rumpusiivilä kuorintajätteen erottelemiseksi. Hakijan esittämien kaavioiden mukaan kiintoaineen määrä on pudonnut 1/10 osaan verrattuna tilanteeseen ennen tehtaan esikäsittelyä vuonna 2008. Samoin rasvojen määrä on pudonnut oleellisesti. Ongelmana on liuenneen tärkkelyksen poistaminen vedestä. Esikäsittelyllä ei ole saatu merkittävää muutosta aikaiseksi. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Dekantterijäte ja muu kuiva jäte - n. 400 m 3 /vuosi - menee eläinten rehuksi Vieremälle samoin kuin linjaston perunalastu- ja muu snacks lajittelujäte n. 150 m 3 /vuosi. Multaiset perunat ja eläimille rehuksi soveltumaton biojäte viedään kompostoitavaksi Iisalmeen Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n toimesta. Suoranainen multa n. 30 m 3 /vuosi menee uusiokäyttöön maanviljelyyn. Toiminnan aikana syntyy sekajätettä, pahvia, muovia ja puutavaraa. Sekajätteet n. 80 m 3 kerätään jäteastioihin, jotka tyhjennetään määräajoin kaatopaikalle. Pahvi ja puutavara n. 80 m 3 /vuosi viedään Pyhännän TeeHoo Oy:n haketusaseman kautta Latvaenergia Oy:n lämpölaitoksen polttoaineeksi. Muovi menee sekajätteeksi ja toimistopaperi paperinkeräykseen.

Ympäristöterveyslautakunta 9.6.2011 16 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Toiminnan riskejä ovat tulipalo ja mahdollinen öljyn pääseminen maastoon. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa noudatetaan laadittua suojelusuunnitelmaa, joka on saatettu jokaisen tehtaalla työskentelevän henkilön tietoon. Polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia tai ne on sijoitettu säiliötilavuutta vastaavaan suojakoteloon. Tehtaalla on varattuna öljynimeytysmateriaalia ja hälytysnumerot ovat ilmoitustaululla nähtävillä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan käyttötarkkailu Nykyiseen ympäristölupaan sisältyy velvoite pitää kirjaa käytetyistä raaka-aineista ja muodostuneista jätteistä jätelajeittain sekä tiedot jätteiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailu Nykyinen toiminta ei sisällä ympäristönsuojeluviranomaiselle raportoitavaa päästöjen ja vaikutusten tarkkailua. Raportointi Nykyiseen ympäristölupaan sisältyy raportointivelvoite kirjanpidosta vuosittain tammikuun loppuun mennessä ympäristölupaviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA HÄIRIÖPÄÄSTÖT Real Snacks Oy on laatinut toimintasuunnitelman ja ohjeet onnettomuus- ja häiriötilanteita varten, Suojelusuunnitelma 7.12.2005. Suunnitelmassa on käsitelty uhkatilanteina palmuöljysäiliövuoto, mahdollinen vuoto tai rasvan syttyminen keittimessä, kevytpolttosäiliönvuoto ja höyrykattilan vuoto tai ylipaine. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen kuuluttaminen Hakemusta koskeva kuulutus ja asiakirjat ovat olleet nähtävillä Pyhännän kunnan ilmoitustaululla 11.9.-11.10.2009 välisen ajan. Lisäksi kuulutus on lähetetty postitse laitoksen naapureille. Toiminnan tarkastus Laitoksella on pidetty tarkastukset 16.11.2009 ja 3.2.2010. Tarkastuksissa käytiin läpi ympäristöluvan tarkistusta koskeva hakemus sitä täydentäen ja toiminta perunalastujen valmistusta koskevan puolen osalta varastotiloineen. Tarkastuksessa todettiin, että laitoksen ulkopuolella on yksi 40 m 3 :n raskaspolttoöljysäiliö ja 10 m 3 :n kevytpolttoöljysäiliö molemmat omissa suoja-altaissaan sekä 6 m 3 :n nestekaasusäiliö. Ulkona oleva 30 m 3 :n ja sisällä varastossa oleva 10 m 3 :n kasviöljysäiliöt on todettu turvallisiksi yksivaippaisinakin, koska niiden sisältämä palmuöljy jähmettyy jo huoneen lämmössä (katselmus palopäällikön kanssa 20.2.2004).