Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee eläinsuojan laajentamista ja ympäristöluvan tarkistamista, Janakkala.

Etelä-Suomi Päätös Nro 190/2012/1 Dnro ESAVI/211/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee eläinsuojan laajentamista ja ympäristöluvan tarkistamista, Janakkala. LUVAN HAKIJA Ari Laivola Tanttalantie 260 14200 Turenki Y-tunnus: 1138462-8 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Janakkalan kunnassa Monikkalan kylässä kiinteistöllä Wanha Wiiala RN:o 1:494 sijaitsevan eläinsuojan laajennusta ja eläinmäärän lisäämistä. Eläinsuojan laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 114 lypsylehmälle, 77 hieholle ja 40 nuorkarjalle. Laajennuksen yhteydessä rakennettavien uusien lietekuilujen jälkeen lietetilavuutta on yhtensä 3695 m 3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.8.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentit, 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Janakkalan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt (Ympltk 8.6.04 72) ympäristöluvan AA:n eläinsuojalle tilalle Viiala 1:136. Luvan mukainen enimmäiseläinmäärä on 36 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 18 nuorkarjapaikkaa ja lannankäsittelymenetelmänä on kuivalanta. Ari Laivola on ostanut eläinsuojatoiminnan 21.4.2009. Ari Laivola on toimittanut Janakkalan ympäristöpalveluille 12.5.2011 ilmoituksen väliaikaisesta toiminnan muutoksesta, jonka mukaan tilan eläinmäärä kasvaisi 482,8 eläinyksikköön. Voimassa olevan luvan mukainen eläinmäärä on enintään noin 280 eläinyksikköä. Kunta myönsi 6.6.2011 väliaikaisen luvan puoleksi vuodeksi ja kehotti hakemaan lupamääräysten tarkistamista viimeistään 30.8.2011, mikäli väliaikainen muutos kestää kauemmin kuin kuusi kuukautta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2014. TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Puujokeen laskevan Heinäjoen valuma-alueella (35.824). Eläinsuojan itäpuolella virtaavaan Heinäjokeen on vesiuomia pitkin noin 800 metriä. Lannanlevityspelloista lohko 165-03115-20 (RN:o 1:61) rajoittuu Heinäjokeen. Eläinsuoja ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueilla. Eläinsuojan lähiympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät naapurien asuinrakennukset ovat n. 70 metrin ja 140 metrin päässä navettarakennuksesta. Muihin asuinkäytössä oleviin naapurikiinteistöihin on yli 300 metrin matka eläinsuojasta. Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä muita maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen vahvistetussa maakuntakaavassa tilakeskuksen ympäristössä ei ole aluevarauksia. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Wanha Wiialan tila sijaitsee Janakkalassa, Monikkalan kylässä. Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto, maitokiintiöllä 213 145 litraa. Sonnivasikat myydään välitykseen.

Nykyisessä eläinsuojassa on pihattonavetta (72 lypsylehmää), hiehonavetta (77 parsipaikkaa), vanha navetta (25 vasikkapaikkaa) ja rehuvarasto. Ympäristölupaa haetaan nyt tilan olemassa olevan maidontuotannon laajentamiseen siten, että vuosittain tuotettaisiin maitoa noin 969 000 kg ja lihaa 4500 kg. Laajennuksen jälkeen pihattonavetassa on enintään 114 lypsylehmää, hiehonavetassa 77 hiehoa ja vanhassa navetassa 40 vasikkaa (alle 6 kk) sekä sairas- ja poikimakarsinat. Laajennuksen jälkeen rakennusten pinta-ala on n. 2600 m 2 Lypsy tapahtuu Alfa Laval 2x3+1 autotandem -lypsyasemalla. Kun laajennus otetaan käyttöön, lisätään yksi lypsyrobotti. Navetassa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Rehua valmistetaan pyöröpaalaamalla esikuivattuna 250 tonnia vuodessa ja eläinmäärän kasvaessa noin 400 tonnia vuodessa. Rehustus on 75-80 - prosenttisesti omavaraista. Säilörehuvarasto on navettojen yhteydessä. Säilörehun lisäksi eläimiä ruokitaan omalla viljalla ja ostorehulla (vitamiinit, kivennäisaineet, valkuaistäydentäjät). Tilalla toteutetaan tuotostason mukaista ruokintasuunnitelmaa. Tilalla on kaksi porakaivoa ja yksi rengaskaivo. Lannan käsittely ja varastointi Eläinsuoja toimii lietelantamenetelmällä, lukuun ottamatta poikimisaluetta, jossa on kuivikepohja. Lietesäiliö ovat betonirakenteinen ja sen tilavuus on 2900 m 3. Lietesäiliön ja -kuilujen tilavuus on yhteensä 3605 m 3. Laajennuksen yhteydessä lietekuiluja rakennetaan lisää 90 m 3 :ä, jolloin lietteen säiliötilavuus on yhteensä 3695 m 3. Lietelantasäiliöön johdetaan myös jaloittelutarhassa syntyvä liete ja sadevedet kokoojakaivon (6 m 3 ) kautta. Lietesäiliö täytetään alta päin. Lietettä ilmastetaan sekoittamisen yhteydessä noin 5-6 kertaa vuodessa. Tilalla on käytössä potkurisekoitin. Lietettä sekoitetaan myös ajon yhteydessä traktoripumpun avulla. Tilalla on vanha virtsasäiliö (tilavuus 400 m 3 ), johon johdetaan maitohuoneja muut pesuvedet sekä eläinsuojan wc-vedet. Pesuvesiä muodostuu hakemuksen mukaan noin 159 m 3 vuodessa. Virtsasäiliöstä vedet pumpataan navetan lietekanaviin lietteen kulkeutumisen helpottamiseksi ja sieltä edelleen lietelantasäiliöön. Lietekuilut toimivat padotuksella. Navetan poikimisalue on olkipohjalla, betonilattian päällä. Kuivitetun alueen pinta-ala on 36 m 2 ja kuivikkeen paksuus 50 cm. Kuivikelanta (n. 18 m 3 ) siirretään kompostointialueelle kerran vuodessa. Myös kuivalanta jaloittelutarhasta kuormataan kompostointialueelle. 3

Lannan levitys pelloille Kompostointialueen/kuivalantalan hyötytilavuus on noin 60 m 3 ja se on betonirakenteinen. Kompostointialue sijaitsee hiehonavetan yhteydessä, jaloittelutarhan kaakkoiskulmassa. Etälietesäiliö (1100 m 3 ) on suunnitteilla lohkolle 165-01707-67 ja se rakennetaan, kun eläinmäärä kasvaa hakemuksen mukaiseksi. Hakija esittää, että hän voi käyttää varalietesäiliönä myös naapurilta käyttämättömäksi jäänyttä lietesäiliötä, joka on noin kilometrin päässä tilakeskuksesta. Liete hyödynnetään peltoviljelyssä omilla pelloilla (111,54 ha, joista 6,38 ha on laidunta) viljelysuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma perustuu voimassa olevaan asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) ja ympäristötuen sitoumusehtojen lannoitusrajoihin. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueilla. Lietteestä 40 %:a levitetään viikoilla 17 18, 30 %:a viikoilla 25 26 ja loput 30 %:a viikoilla 34 35. Liete levitetään joko letkulevittimellä tai olosuhteiden salliessa multaavalla levittimellä (ostopalvelu). Laidunnus ja jaloittelualue Lehmillä ja poikimattomilla hiehoilla on vapaa pääsy jaloittelutarhaan (920 m 2 ). Tarha on asfalttipohjainen. Hiehot laiduntavat kesäajan (4 5 kk). Laidunalaa on 6,38 ha. Laitumella on siirrettävä ruokintahäkki ja juomapiste, johon tulee vesi kaivosta. Laidun ei rajoitu vesistöön. Polttonesteet ja kemikaalit Kiinteistöllä on 5 000 litran polttonestesäiliö, joka on varustettu katoksella, lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Lisäksi tilalla säilytetään muita öljytuotteita ensisijaisesti konehuoltohallissa enintään 1 000 litraa. Tilan kasvinsuojeluruiskutukset on ulkoistettu, joten kasvinsuojeluaineita ei säilytetä tilalla. Lannoitteet säilytetään konehallissa, noin 150 metrin päässä pihapiiristä. Tällä hetkellä tilalla ei käytetä räjähdysherkkiä lannoitteita. Maitohuoneen pesussa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Eläinten lääkkeet säilytetään jääkaapissa eläinlääkäritilassa. 4

Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavat käytänteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - tilalla toteutettava tuotostason mukainen ruokintasuunnitelma vähentää ravinneylijäämiä ja hajuhaittoja - lietteen ilmastus sekoittamisen yhteydessä vähentää lietteenlevityksestä aiheutuvia hajuhaittoja - multaavan levittimen käyttö olosuhteiden salliessa vähentää ravinteiden haihtumista ja pintahuuhtoutumista 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Haju Toiminnasta aiheutuu maitotilalle tyypillisiä hajuhaittoja. Hakemuksen mukaan hajuhaittoja pyritään hallitsemaan suunnittelemalla ruokinta tuotantotason mukaan eläinten hyvinvointi huomioiden sekä asiallisella lannanlevitystekniikalla. Lietesäiliö täytetään alhaalta päin. Lietettä ilmastetaan sekoituksen yhteydessä. Lantaa käytetään pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti keväällä ja kesällä. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Melu ja liikenne Maitohuone- ja muut pesuvedet johdetaan vanhaan virtsasäiliöön ja sieltä edelleen lantakourujen kautta lietesäiliöön. WC-vedet on johdettu myös virtsasäiliöön. Hakija on hakemuksen täydennyksessään ilmoittanut, että eläinsuojan WC poistetaan käytöstä. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) sekä ympäristötukijärjestelmän ehtoja. Liikennöinnistä syntyy melua ja nousee pölyä. Traktoria tilalla käytetään päivittäin. Maitoa haetaan joka toinen päivä. Rehu- ja teurasauto käyvät kerran kuussa. Eläinlääkäri ja siementäjä käyvät tarvittaessa. Rehua tehdään kesällä kahdessa tai kolmessa jaksossa noin viikko kerrallaan. Lietettä levitetään huhti elokuussa kolmessa jaksossa.

6 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä/vuosi Käsittely/hyödyntäminen Toimituspaikka kuolleet eläimet 5 t raadonkeräily Honkajoki Oy paalimuovit 1,7 t kierrätykseen Kiertokapula Oy sekajäte 1,2 t jätteenkäsittely Kiertokapula Oy jäteöljy 150 l polttoon Ekokem Oy pilaantuneet rehut 1 t kompostointi levitys pelloille pilaantunut/lääkemaito 20 t virtsasäiliö levitys pelloille TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Maatilalle on tehty pelastussuunnitelma 19.4.2011. Rakennusten rakenteita ja ympäristöä seurataan säännöllisesti töiden ohessa, jotta vaaratilanteita ei pääsisi syntymään. Tulipalon varalta navetassa on alkusammutuskalustoa sekä selkeät opasteet ulospääsyistä. Sähkökatkosten varalle tilalle on mahdollista tuoda aggregaatti, jonka avulla turvataan sähkönsaanti ongelmatilanteissa. Eläinsuojan ilmanvaihto, lypsy- ja kylmälaitteiden toiminta, lämpimän veden saanti sekä osittain lämmitys toimivat sähköllä. Eläinsuojassa on tarvittavat puhelinnumerot (kuten eläinlääkäri, sähkömies, putkimies ja hätänumerot) poikkeustilanteiden varalle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 2.9.2011, 14.9.2011, 28.9.2012, 29.10.2012 ja 6.11.2012. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Janakkalan kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 4.1.2012 3.2.2012. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Janakkalan Sanomat -lehdessä 5.1.2012. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Janakkalan kunnassa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan erik-

seen tiedotettu 28.12.2011 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. 7 Lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot Janakkalan kunnalta, Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ilmoittaa 8.3.2012, että ympäristölautakunta ei katso tarpeelliseksi antaa asiasta lausuntoa. Hanke voidaan heidän näkemyksensä mukaan toteuttaa. Toiminnassa on kuitenkin huolehdittava riittävästä lannan säilytystilavuudesta ja lannanlevityspinta-alasta sekä noudatettava nitraattiasetusta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue toteaa 13.1.2012 antamassaan lausunnossa asiasta mm. seuraavaa: Toiminta sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Puujokeen laskevan Heinäjoen valuma-alueella. Osa lannanlevityspelloista rajoittuu Heinäjokeen. Puujoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi; tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Jotta tavoitteiden mukainen hyvä ekologinen tila saavutettaisiin vuoteen 2027 mennessä, tulee veden fosforipitoisuuden laskea 10 %:lla ja typpipitoisuuden puoliintua nykytasosta. Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella eikä alueella ole maankäyttörajoituksia. Tila peltoineen ei ole pohjavesialueella. Lupahakemuksessa esitetyn suuruiselle toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupamääräyksissä tulisi erityisesti huomioida lietesäiliötilavuuden ja lannan levitysalan riittävyys sekä lietteen ilmastuksen aiheuttaman hajuhaitan minimointi. Toiminnassa tulee noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän ravinnekuormitusta vesistöihin ja edistävät vesiensuojelua. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija toteaa 26.3.2012 saapuneessa vastineessaan, että hän vastustaa ELYkeskuksen lausunnon johdosta mahdollisesti tulevia lisävaatimuksia, koska Heinäjoelle ei ole määritelty ekologista luokittelua, ja tilan pelloista ainoastaan yksi lohko vajaan 200 metrin matkalta rajoittuu ko. jokeen.

8 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ari Laivolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan eläinsuojan laajentamiseen 114 lypsylehmän, 77 hiehon ja 40 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Janakkalan kunnan Monikkalan kylässä tilalla Wanha Wiiala RN:o 1:136. Samalla Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Janakkalan ympäristölautakunnan AA:n eläinsuojan toiminnalle 8.6.2004 myöntämän ympäristöluvan 72 lupamääräykset. Toimintaa koskevat muutetut ja tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Eläinsuojan rakenteet ja toiminta 1. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää. Lämpöeristämättömissä tiloissa betonin tulee olla säänkestävää. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoon ja vuotoja voidaan tarkkailla. Katoilta tulevien sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Avoimen lietelantasäiliön ympärille on asennettava vähintään 1,5 metrin korkuinen suoja-aita, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. 2. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, rehujen varastointi ja käsittely sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei naapureille aiheudu kohtuuttomia haju-, melu- ja pölyhaittoja tai haittaeläimistä johtuvaa terveyshaittaa. 3. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (klo 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavat laitteet mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin tai suojattava meluseinämin. Lannan varastointi ja jätevesien käsittely 4. Tilalla tulee voida varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on oltava lietelantatilavuutta vähintään 4051 m 3. Lannan varastointitilavuuden riittävyydestä tulee tehdä selvitys vuosittain Hämeen ELY-keskukselle määräyksen 19 mukaisesti. Kattamattomaan lietesäiliöön on varattava sadevesien tilavuutta varten vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2. Lietesäiliön varastointitilavuudessa tulee huomioida jaloittelutarhasta kokoomakaivon kautta johdettavan lietteen ja sadevesien määrä.

Lannan levitys 5. Maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet voidaan johtaa vanhan virtsasäiliön kautta lietesäiliöön. Näiden vesien määrä on huomioitava lietteen varastointitilavuudessa. WC-vesien johtaminen virtsa- ja lietesäiliöön on kielletty. 6. Lietteen pinnalle tulee antaa muodostua luonnollinen hajuainepäästöjä vähentävä katekerros. Jos lietelannan varastoinnista ja lietteen ilmastuksesta aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, on säiliö katettava vähintään kelluvalla katteella. 7. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 8. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Lietelannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee luvan mukaisella eläinten enimmäismäärällä olla vähintään 113 ha. Luvan haltijan on vuosiyhteenvedon yhteydessä (määräyksen 19 mukaisesti) esitettävä valvontaviranomaisille selvitykset lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta. 10. Vesistöjen varsilla sijaitsevilla peltolohkoilla on jätettävä vähintään 5 metrin suoja-alueet, joille ei saa levittää lantaa. Jos pellon kaltevuus on yli kaksi prosenttia, on typpilannoitteiden pintalevitys kielletty myös seuraavalla viidellä metrillä. Karjanlannan pintalevitys on aina kielletty pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus on yli 10 prosenttia. Valtaojien varsille on jätettävä vähintään metrin suoja-alueet. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 metrin vyöhyke, jolle ei levitetä virtsaa, puristenesteitä tai lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 11. Luvan haltijan on tiedotettava mahdollisille lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä. 9

10 Jaloittelu ja laidunnus 12. Karjan kulkuväylät ja keräilyalueet tulee tarvittaessa salaojittaa ja sorastaa, jotta ne eivät liety ja niille kerääntyvä lanta voidaan poistaa. Laitumella ruokinta- tai juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. 13. Jaloittelualueiden tulee olla tiivispohjaisia (esim. asfalttia tai maabetonia). Valumavedet tulee johtaa umpikaivoon, virtsa- tai lietesäiliöön. Lanta tulee poistaa jaloittelualueelta riittävän usein lantalaan. Rakennusten katoilta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 14. Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet, jäteöljyt, akut ja loisteputket on varastoitava tiivispohjaisessa ja kuivassa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään ja toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 16. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä tankkauspaikkojen alustojen on oltava tiiviitä, jotta mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Varastointi- ja tankkauspaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalta. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava suoja-altaisiin ja katokseen niin, etteivät suoja-altaat täyty lumella tai vedellä, tai on käytettävä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Polttonestevarastojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti.

11 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto 17. Luvan haltijan on seurattava maatalouteen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Varautuminen häiriötilanteisiin 18. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Eläinsuojassa on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita ja -kalustoa. Häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Kirjanpito ja raportointi 19. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - eläinmäärät - lantamäärät - selvitys lannan varastointitilavuudesta ja sen riittävyydestä sadevedet, pesuvedet ja jaloittelutarhan valumavedet huomioiden - selvitys lannan levitysalasta ja sen riittävyydestä - jäljennökset mahdollisista uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - jäljennökset mahdollisista uusista, enintään viisi vuotta vanhoista lannan ravinneanalyyseistä ja viljavuustutkimuksista lohkokohtaisesti eriteltynä - kuolleitten eläinten määrät, toimituspaikat ja käsittely - jätelajit ja -nimikkeet, jätemäärät sekä niiden toimituspaikat

- toiminnassa tapahtuneet häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua yleisimmistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 20. Luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten tarkistamisen yleiset perustelut Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ja noudatettaessa annettuja lupamääräyksiä täyttää eläinsuojan toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävän hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Aluehallintovirasto katsoo, että YSL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävästi myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Ari Laivolan eläinsuojan toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaati-

Lupamääräysten perustelut mukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tällä päätöksellä on tarkistettu Janakkalan ympäristölautakunnan 8.6.2004 antaman AA:n eläinsuojan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen 72 lupamääräykset ja muutettu ne vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Ympäristölupa on myönnetty tietylle eläinmäärälle. Ympäristöluvan mukaisia ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä lupapäätöksen mukaisen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tulleet ympäristönsuojelulain muutokset sekä kokonaan uudistettu jätelaki 646/2012 ja valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 siten, kuin laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) sekä uuden jätelain pykälät 148 ja 149 edellyttävät. Jätelain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään pääosin tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Lisäksi luparatkaisussa on keskeisesti sovellettu valtioneuvoston asetusta (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja otettu huomioon ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010). Näiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Luparatkaisussa vanhan jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla uuden jätelain 646/2011 mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Jätteiden luokittelua koskeva ympäristöministeriön asetus (1129/2001) on kumottu, ja sen korvaa uuden jäteasetuksen liitteen 4 jäteluettelo yleisimmistä jätteistä sekä vaarallisista jätteistä. Määräys 1. on annettu sen varmistamiseksi, että lannan eläinsuojan rakenteet ovat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisia. Mikäli rakenteissa epäillään vuotoja, asia voidaan tutkia salaojavesistä otettavilla vesinäytteillä. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. (YSL 7-8, 43 ) Määräys 2. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta hajusta, kaasuista, melusta tai pölystä. (YSL 43, NaapL 17 ). 13

Määräyksen 3. melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. (YSL 43 ) Määräys 4. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Säiliötilavuutta laskettaessa huomioidaan myös maitohuoneen jätevesien ja muiden pesuvesien, avosäiliöön tulevien sadevesien, jaloittelutarhan lietevesien sekä mahdollisten puristenesteiden tilantarve. Tarvittava lietelannan säiliötilavuus on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Tilan nykyinen säiliötilavuus ei riitä hakemuksessa esitetylle suurimmalle mahdolliselle eläinmäärälle, mutta on riittävä nykyiselle eläinmäärälle. Eläinmäärän kasvaessa hakemuksen mukaiseksi luvan haltijan on joko vuokrattava tarvittava lisäsäiliötilavuus tai rakennettava tarvittavan kokoinen uusi lietesäiliö. Luvan haltijan on vuosittain esitettävä valvontaviranomaiselle lietteen säiliötilavuuden riittävyys. Koska osa eläimistä laiduntaa ja vähentää näin vuosittain varastoitavan lietelannan määrää, voidaan se soveltuvilta osin ottaa huomioon. Jos toimintaa varten rakennetaan uusi lietesäiliö etäsäiliönä, kuuluvat siihen liittyvät lupamenettelyt kunnan viranomaisille. Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan uusi säiliö, on siitä toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma hyväksyttäväksi Hämeen ELY-keskukselle. (YSL 7 8 ja 46, VNA 931/2000) Määräys 5 on annettu, koska eläinsuojan WC-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tai WC on poistettava käytöstä. (YSL 27 a-c, VNA 209/2011) Määräys 6. Eläinsuojan pääasiallinen lannankäsittelymenetelmä on vaihdettu edellisen ympäristöluvan voimassaoloaikana kuivalannasta lietelantaan. Lietelantaa ilmastetaan säännöllisesti muutaman kerran vuodessa, mistä voi aiheutua hajuhaittaa. Lietesäiliöön ei ole ehdottomasti vaadittu kelluvaa katetta, joka saattaa haitata multaavan lietteenlevityslaitteen käyttöä. Nautaeläinten lietelannan oletetaan muodostavan säiliön pintaan luonnollisen katteen, joka vähentää hajujen leviämistä varastoinnin aikana. Kelluva tai kiinteä kate on kuitenkin vaadittu otettavaksi käyttöön, mikäli säiliöstä aiheutuu kohtuutonta hajuhaittaa naapureille. Lietesäiliö sijaitsee suhteellisen lähellä, n. 120 metrin päässä lähimmästä naapurin asuintalosta. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 7 ja 8 on annettu sen varmistamiseksi, ettei lantavarastojen käyttö aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähenemistä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen, ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) 14

Määräys 9. Lannan vähimmäislevitysala on määritelty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen (1/2010) mukaisesti. Hakemuksen mukaiselle eläinten enimmäismäärälle tulisi lannan levitykseen olla käytössä 113 ha peltoa. Laskennallisesti hakemuksen mukainen käytettävissä oleva peltoala (111,54 ha, josta on laidunta 6,38 ha) ei ole aivan riittävä esitetylle eläinten enimmäismäärälle. Tämän vuoksi luvan haltijan on joka vuosi esitettävä valvojalle tiedot käytössä olevasta peltoalasta. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan. (YSL 43, 46 ) Määräys 10. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu tiukempia vaatimuksia. Jotta ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin voidaan ehkäistä, tulee lanta levittää pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä sekä kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista. Vesistöihin rajoittuvien peltojen ranta-alueille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille jätetään suoja-alueet. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Luvan haltija on hakemuksessaan ilmoittanut levittävänsä lantaa Heinäjokeen rajoittuvalle peltolohkolle 165-03115-20. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei saa levittää lietelantaa, virtsaa tai puristenesteitä. Mahdollinen kuivikelannan levittäminen em. alueille tulee hyväksyttää erikseen valvovalla viranomaisella. (YSL 8, 43, 46, VNA 931/2000) Määräys 11. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa eläinsuojansa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta laitokseen, jolla on ympäristölupa toimintaa varten. Tämän takia luvan haltijalla on velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. (YSL 43 ) Määräykset 12. ja 13. Kulkuväylien, sisäänkäyntien edustojen sekä laitumilla olevien juoma- ja ruokintapaikkojen tulee olla päällysteiltään sellaisia, että ne eivät tallaudu ja liety. Näin voidaan estää ravinteiden kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiivispohjaisille alueille kertyvä lanta on mahdollista poistaa, ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Myös laidunalueet tulee suunnitella ja hoitaa siten, että vesistökuormitus on mahdollisimman vähäistä. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräykset 14. ja 15. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemi- 15

seksi. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle, viihtyisyydelle taikka yleiselle tai yksityiselle edulle. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. (YSL 7, 43, JL 6 ) Eläinjätteen normaali keräilyaika alueella on kolme arkipäivää ja kesäaikaan (1.6. 31.8.) kaksi päivää. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. Määräyksellä 16. varmistetaan, että kemikaalien ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa (YSL 7, 8, 43 ). Määräys 17. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Luvan haltija velvoitetaan ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä kohtuullisin kustannuksin. (YSL 4, 5, 43 ) Määräys 18. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen tai öljyvahinko) sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi sekä valvonnan tehostamiseksi. (YSL 5, 43, 76, YSA 30 ) Määräys 19. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Asetuksen (179/2012) liitteessä 4 säädetään nyt jäteluettelosta, jossa on esitetty mm. jätelajit ja jätenimikkeet. Uuden jätelain (646/2011) 119 :n mukaan jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kuusi vuotta. (YSL 43, 46, JL 51, 52, uusi jätelaki (646/2011) 119, VNA jätteistä 179/2012 liite 4) Määräys 20. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida mahdollinen uuden lupakäsittelyn tarve. Toiminnasta ja aluees- 16

ta luopuminen, viimeistelytyöt ja mahdollinen tarkkailu voidaan toteuttaa vain Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tehtävän erillisen suunnitelman perusteella. (YSL 43, 46, 81, 90, JL 6, 51, 52 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta (YSL 100 ). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2022. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, uusi lupahakemus on laitettava vireille jo aiemmin. (YSL 28 ja 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa Janakkalan ympäristölautakunnan AA:n eläinsuojan toiminnalle 8.6.2004 antaman päätöksen 72.

18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 27a c, 28, 35 38, 42, 43, 46, 54 56, 76, 81, 90, 96, 97, 100, 105 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8-12, 30 Jätelaki (1072/1993) JL, 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) JA Jätelaki (646/2011) uusi jätelaki, 119, 148, 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Käsittelymaksu määräytyy siten valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1740. Toiminnan olennaista muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään molemmista 50 % taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ari Laivola Tanttalantie 240 14200 Turenki

19 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Janakkalan kunnan terveydensuojeluviranomainen Janakkalan kunta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-211-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan toimipisteen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Janakkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

20 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Anne Puska Pauliina Kauppinen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Anne Puska. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Pauliina Kauppinen.