ARKISTOJEN AVOIMUUS JA TUTKIMUSEETTISET HAASTEET ARKALUONTOISTEN VIRANOMAISAINEISTOJEN TUTKIMUKSESSA Tutkimusaineistojen jatkokäyttö ja tietosuoja -seminaari 21.11.2013 Helsingin yliopisto FT, erikoissuunnittelija / tutkijatohtori Kaisa Vehkalahti, Nuorisotutkimusverkosto kaisa.vehkalahti@nuorisotutkimus.fi
KOSKETUSPINTA TUTKIMUSETIIKKAAN Lastensuojelun historiaan liittyvä tutkimus: Väitöstutkimus kasvatuslaitoshistoriasta: Vehkalahti: Constructing Reformatory Identity. Girls Reform School Education in Finland, 1893 1923. Oxford: Peter Lang 2009. Nykyinen projekti: Post-war constructions of youth social problems Policing youth, gender and delinquency in Finland, 1945 1970 (SA, Nuorisotutkimusverkosto) Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Toim. Hanna Lagström, Tarja Pösö, Niina Rutanen & Kaisa Vehkalahti. Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki 2010. Lapsiin ja nuoriin liittyvän tutkimuksen erityishaasteita käsittelevä artikkelikokoelma
ARKISTOITUJEN VIRANOMAISAINEISTOJEN KÄYTÖN SÄÄTELY Historiantutkimuksen näkökulma > arkistoidut, historialliset aineistot Periaatteessa historiantutkimus rikkoo: tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuuteen & tutkittavien suostumukseen liittyviä periaatteita Arkistoissa säilytettävän aineiston käyttöä säätelevät: Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Tieteenalakohtainen hyvä tieteellinen käytäntö!
LAKI VIRANOMAISTEN TOIMINNAN JULKISUUDESTA (621/1999) Lähtökohtana asiakirjojen julkisuus: Arkistoissa säilytettävät viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia, ellei laissa erikseen toisin säädetä Asiakirjan mahdollinen salassapito perustuu aina lainsäädäntöön Arkistoilla velvollisuus huolehtia tutkimuksen vapaudesta Asiakirjan luokittelu salaiseksi ei estä tutkimuskäyttöä, mutta edellyttää tutkimuslupaa Salassapidettävät asiakirjat ja alle 100v. vanhat henkilörekisterit > Käyttötarkoituksen selvitys
ARKISTOJEN TUTKIMUSLUVAT Lupahakemus edellyttää: tutkimussuunnitelma toteuttajat, vastuuhenkilöt ja -tahot tietosisällöt, joita rekistereistä/asiakirjoista tarvitaan henkilötietojen suojaamisen ja käsittelyn tavat henkilötietojen käyttötarkoitus ja säilytys suunnitelma aineiston hävittämisestä, anonymisoinnista tai arkistoinnista tutkimuksen päätyttyä Aineiston luonnetta ja henkeä kunnioitettava Tutkijan kirjallinen sitoumus Esim: Arkistolaitoksen käyttölupahakemus 100 vuotta vanhojen ja sitä nuorempien kirkonkirjojen ja siviilirekisterien käyttöön: Vakuutan antamani tiedot oikeiksi. Käytän asiakirjoja vain siihen käyttötarkoitukseen, johon käyttölupa on myönnetty. Sitoudun viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/99) 27 :n mukaisesti siihen, etten käytä asiakirjaa sen henkilön vahingoksi tai halventamiseksi, jota asiakirja koskee tai hänen läheisensä vahingoksi tai halventamiseksi taikka sellaisten muiden etujen loukkaamiseksi, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Olen tietoinen siitä, että em. lain 621/99 35 :n mukaan tämän sitoumuksen rikkominen on rangaistava teko. Sitoudun myös noudattamaan arkistolaitoksen asiakirjojen käsittelystä antamia ohjeita.
SALASSAPIDETTÄVÄT AINEISTOT Kuinka kauan aineisto salaista? Yleensä 25 vuotta 50 vuotta (yksityishenkilöitä koskevat arkaluonteiset, esim. terveystiedot, sosiaalipalvelut) 100 vuotta ellei henkilön kuolemasta ole tietoa Millainen käyttö voidaan tulkita tutkimuskohteen etujen loukkaamiseksi??? Tapauskohtaista, jää tutkijan harkintaan! Mitä henkilötiedot ovat? Tunnistettavuus ratkaisee! kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi (1999/523 3)
ARKALUONTEISET TIEDOT? Henkilötietolain (1999/523) 11 :n mukaan sellaiset henkilötiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: rotua tai etnistä alkuperää; henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia; henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia. Tällaisten tietojen käsittely on kokonaan kielletty paitsi tutkimuskäyttö!
Salassapidettävien tietojen käsittely mahdollista tutkimuskäyttöön: Mahdollista esim. tutkittavien suuren määrän vuoksi Historiantutkimus mainittu laissa erikseen Henkilötiedot eivät saa paljastua ulkopuolisille Säädökset eivät anna yksiselitteisiä ohjeita lähihistorian lähteiden käytöstä päävastuu eettisyydestä on tutkijalla Keskeisiä kysymyksiä: Miten käsittelee käyttämiään aineistoja? Millä tavalla tutkimuskohteista kirjoitetaan? Miten tietoa tuloksista annetaan julkisuuteen? Millainen rooli suhteessa tutkimuskohteeseen: haetaanko sensaatioita vai pyritäänkö ymmärtävään otteeseen?
LASTENSUOJELUN HISTORIA ESIMERKKINÄ TUTKIMUSEETTISESTI HAASTAVASTA AIHEESTA Oma tutkimus: tytöt & lastensuojelu 1945-1970 Kunnallinen lastensuojelutyö kahdessa keskisuuressa kaupungissa, 12 18v. asiakkaana olleet tytöt Nuoriso-ongelmien määrittely ja asiantuntijadiskurssit Lähdeaineistoa selektoivat arkistointikäytännöt Pysyvästi säilytettävän tutkimusaineiston niukkuus (otanta: 8., 18. & 28. pvä syntyneet, eli 10% kaikista asiakirjoista) Tutkimuskohteena oleva henkilöjoukko on jo valmiiksi marginaalinen > arkistointikäytännöt vaikuttavat aineiston edustavuuteen Sensitiivinen, tunteita ja moraalisia kannanottoja herättävä aihe
Asiakirjojen sisältämän tiedon luonne: Henkilöaktit kokonaisuudessaan, pöytäkirjat ym. siltä osin kuin ne sisältävät tunnistettavia henkilötietoja, kuuluvat salassapidettäviin asiakirjoihin Sosiaalihuollon asiakkuutta, rikollisuutta, seksuaalisuutta ja terveyttä koskevat tiedot mainitaan laissa erityisesti niiden arkaluonteisten asioiden joukossa, joita ei saa julkistaa Tutkija saa tutkia, mutta ei saa: muodostaa henkilörekisteriä käyttää aineistoa tavalla, joka loukkaisi tutkittavia henkilöitä ja heidän läheisiään tuoda tunnistettavia tietoja julkisuuteen Vaikutuksia erityisesti tutkimustulosten julkaisutapaan: miten välttää tunnistettavuus? Tutkijan paradoksi lupa tutkia, muttei lupaa julkaista?
TUTKIMUSETIIKAN TULKINNALLISUUS Se, mitä koetaan eettisesti ongelmalliseksi, on arvosidonnaista ja ajassa muuttuvaa Menneisyyteen sijoittuva tutkimuskohde tässä päivässä toimiva tutkija: arvovalintoja kahden maailman puristuksessa Tieteenalalla vallitsevat hyvää tieteellistä käytäntöä koskevat normit vs. yleiset tietosuojaa koskevat normit Erityisen pulmallista, jos tutkimuseettiset vaatimukset asettuvat keskenään konfliktiin! Tarkka lähdeviittauskäytäntö, huolellisen kontekstoinnin vaatimus vs. Henkilötietojen suojaamisen velvoite Historiantutkimuksessa mikrohistoriallinen kiinnostus tavallisten ihmisten arkea ja vähemmistöjen historiaa kohtaan vs. Tiukentuvat yksityisyyden suojaa koskevat vaatimukset ja tutkimuseettinen säätely
RATKAISU(YRITYKSIÄ) EETTISIIN PULMIIN 1. Tunnistettavien henkilötietojen anonymisointi Ei automaattinen ratkaisu Voi johtaa sarjaan lisäkysymyksiä: mitä kaikkea tutkijan tulee anonymisoida? Tutkimuskohteen kontekstoinnin oheneminen onko vaaraa, että tutkimuskohteesta jotain olennaista jää ymmärtämättä?! Aineiston siloittelemisen tai ristiriitaisia tunteita herättävän materiaalin ohittamisen vaara millaista historiakuvaa siloiset lähteet tuottavat? 2. Tutkimustulosten esittäminen tilastollisessa tai yhteenvedon omaisessa muodossa Tiedepoliittiset seuraukset eivät välttämättä positiivisia, Sulkee mikrohistorialliset & lasten ja nuorten toimijuutta etsivät tutkimusasetelmat pois?
3. Tutkijan tulee tehdä oikeutta kohteelleen ja arvioida sitä vain oman historiallisen aikansa viitekehyksessä Kenelle tutkija tekee oikeutta/kunniaa? Muistamisen ja kunnian tekemisen velvoite eivät kumpua menneisyydestä, vaan ovat oman aikamme vaatimuksia Myös kunnian tekemisen kriteerit palautuvat meidän aikamme arvoihin? Voiko tutkimus paljastaa henkilökohtaisia asioita, joista tutkimuskohde itse olisi halunnut vaieta? Tiukka tulkinta: tutkimus voisi tuoda julki vain sellaisia tutkimustuloksia jotka menneisyyden henkilö itse olisi voinut hyväksyä > tieteellinen umpikuja Onko loukkaamisen kohde sittenkään menneisyydessä, vai paremminkin tässä päivässä? Läheiset Suojellaanko tutkimusetiikan nimissä yksityishenkilöitä vai instituutioita (laitoksia, professioita jne.)? Nyky-yhteiskunnassa vallitsevat arvot Tutkijan omat moraalikäsitykset?
LOPPUYHTEENVETO Tutkimuseettiset ongelmat & ratkaisut tapauskohtaisia! Voi olla yhtä perusteltua päätyä laajaan anonymisointiin kuin avoimeen viittauskäytäntöön esim. tutkimuksen kontekstiin liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuksen oikeutusta ei voi palauttaa itse menneisyydessä sijaitsevaan tutkimuskohteeseen. Eettisiin valintoihin vaikuttavia tekijöitä runsaasti, mm. tutkimuskohteen henkilöön liittyvä seikat, tutkittava aika, aineiston luonne - eivät kuitenkaan sanele tutkimuksen oikeutusta automaattisesti Tutkimukselliset perusteet ensisijaisia Tutkimusasetelman tulee olla tieteellisen laadukkuuden näkökulmasta perusteltu, tietoinen valinta. Tutkimuksen perustehtävä kyseenalaistaa & tuottaa uutta Tutkimuksen vapaus Tutkimuksen vaikuttavuus yhteiskunnalle
Eettisesti kestävä tutkimus on tietoinen omasta osittaisuudestaan Viranomais-aineistojen välittyneisyys: eivät paljasta menneisyyden ihmisten koko elämää Millaista historiakäsitystä tutkimus tuottaa? Vaarana kiiltokuvamainen historiakäsitys ja hankalien aiheiden välttely Yksittäisen henkilön kipeän kokemuksen käsitteleminen vs. tutkimuksen tuottama tieto yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta kumpi painaa enemmän? Myös kipeitä ja hankalia menneisyyden ilmiöitä on tärkeä tutkia Yksityisestä kärsimyksestä kertomatta jättäminen voi tuntua olevan enemmän väärin kuin kertominen tutkimus voi itsessään olla eettinen teko! Arkistointikäytännöissä huomioitava mahdolliset tulevaisuuden tutkimustarpeet
Kirjallisuutta: Henkilötietolaki 22.4.1999/523. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Saatavissa verkosta: http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/htk_ohje_verkkoversio180113.pdf Kaartinen, Marjo (2005) Eettinen käänne: Hyvä ja oikea historia? Marjo Kaartinen & Anu Korhonen: Historian kirjoittamisesta. Turku: Kirja-Aurora. Kuula, Arja: Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino, Tampere 2006. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621. Launis, Veikko: Tutkimuksen eettinen arviointi mitä se on? Tieteessä tapahtuu 1/2007, s. 28 33. Lempiäinen, Kirsti, Löytty, Olli ja Kinnunen, Merja: Tutkijan kirja. Vastapaino, Tampere 2008. Lötjönen, Salla (toim.): Tutkijan ammattietiikka. Opetusministeriö. Koulutusja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja, Helsinki 1999. Mäkinen, Olli: Tutkimusetiikan a b c. Tammi, Helsinki 2006. Vehkalahti, Kaisa: Historiallisten aineistojen etiikka lasten ja nuorten tutkimuksessa. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Toim. Hanna Lagström, Tarja Pösö, Niina Rutanen & Kaisa Vehkalahti. Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki 2010, s. 140 162.