Matkailu 4 2009 1
2
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenlehti Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 4702 315, fax (02) 4702 314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 4702 315/050-5711 303 Avustavat toimittajat: Kari Anttonen, puh. 040-5136 473 Aino Rimppi puh. 050-5471545 Seppo J. Partanen puh. 050-5121951 Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 4702 315 mac1@matkailulehti.fi Maija Hurme 040-7222 045 i.hurme@merigraf.fi Terje Suominen 040-8610 389 terje.suominen@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: Riikka Lehtinen 050-3060678 aineistot: mac1@matkailulehti.fi Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy Kannen kuva: Pete-Jukka Rinteelä. Matkailuelinkeinon näkymät ensi vuodelle paranevat ilahduttavasti arvonlisäveron alentumisen myötä. Ruoan arvonlisäveron verokannan yhtenäistämistä kaupoista myytävän ruoan arvonlisäverokannan kanssa on peräänkuulutettu pitkään. Nyt hallituksessa tehdyt linjaukset turvannevat tuhansien työpaikkojen säilymisen sekä antavat uskoa matkailuelinkeinon tulevaisuuteen ja näin ollen luovat myös uusia työpaikkoja. Pienten matkailuyrittäjien kannalta verokannan muutos ajoittuu kuitenkin harmillisesti keskelle tulevaa kesäsesonkia ja tämä saattaa aikaansaada ylimääräistä hallinnollista päänvaivaa kaiken muun kiireen keskelle. Positiiviset signaalit talouselämässä ovat aina tärkeitä ja nyt matkailuelinkeinolla on jotain jota voi innolla odottaa. SMYn uudet verkkosivut (www.matkailijayhdistys.com) ovat nyt toiminnassa. Olemme pyrkineet saamaan sinne mahdollisimman kattavan kokonaisuuden SMYn nykytoiminnasta. Sivuilta löytyvät jäsenyhdistykset pähkinänkuoressa ja linkit yhteisöjen omille nettisivuille. Varsinaisena helmenä on matkailutieto-osio, johon on koottu kymmenien matkailun vaikuttajien näkemykset ja kokemukset siitä, kuinka he sen tekivät ja näkivät. Kokonaisuus on ainutlaatuinen ja se julkistettiin kirjana Maailman matkailupäivä 2009-seminaarissa. Matkailutieto-osio on osa tulevaa Matkailumuseoverkostoa, joka kattaa jo noin 20 eri museota. Hotelli- ja ravintolamuseon koordinoima Matkailumuseoverkosto edistää matkailun kulttuuriperinnön tallentamista, tunnettavuutta ja saavutettavuutta, kehittää museoiden keskinäistä ja museoiden ja matkailualan välistä yhteistyötä sekä edistää matkailuun liittyvää museotoimintaa. Verkostoon kuuluu maakunta- ja kaupunginmuseoita sekä erikoismuseoita. Hanketta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Matkailun edistämiskeskus MEK ja Alfred Kordelinin säätiö. Tässä työssä myös SMY haluaa olla mukana. Olemme keskustelleet hallituksessa useista kotimaan matkailukohteista, joista joku voisi olla vuoden 2009 huippukohde. Mikäli Sinulla hyvä lukija on ehdotus, toimita se pikapuolin allekirjoittaneelle perusteluineen. Päätökset tehdään loppusyksyllä. Hyvää loppusyksyä Timo Havola, SMY, puheenjohtaja Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi Kauttuan ruukinpuisto 4 Ajan jäljillä Rauman seudulla 8-19 Mennään syksyllä teatteriin! 20 Kilpisjärvi on elämys 24 Kohuttu Pallas 26 Kalastusreissu Merikarvianjoelle 30 Aulangolla hohtokeilataan 31 Laivalla Puolaan 35 Saustilan komea kartano 36 Tunne Maasi Suomen matkailun kehitys ja kehittäjiä -kirja julkistettiin Matkailu 4 2009 3
RAUMAN SEUDULLA matkailija kulkee AJAN JÄLJILLÄ Teksti Aino Rimppi Rauman Seudun Kehitys Oy on hallinnoinut jo kolmen vuoden ajan projektia Rauman seudulta löytyvät parhaat niemeltä Ajan Jäljet historianmatkailuprojektia, jonka rahoituksesta projektin todisteet siitä, että Suomenniemellä on asunut ihmisiä jo kivikaudella. nykyisessä vaiheessa huolehtivat Ravakka ry ja Pyhäjärviseutu ry Leader- Alueella on ryhdytty seuraamaan ajan jälkiä perusteellisesti ja sanan rahoituksen turvin. Aiemmin rahoituskanavana toimi Satakuntaliitto, valtion mukaisesti. Projekti Ajan Jäljet on ja EAKR:n rahoituksin. auttanut koordinoimaan ja koko alueesta on muodostunut houkutteleva kuntaa, jotka osallistuvat projektiin: Projektin toiminta-alueena on viisi matkailukohde. Rauma, Eura, Eurajoki, Köyliö, Lappi rauman kirkko ja vanhaa Raumaa ja Pyhäjärven itärannalla sijaitseva Säkylä. Paras tapa lienee siirtyä kunnasta kuntaan projektin nimen mukaisesti, Ajan Jäljillä. Matkat eivät ole järin pitkiä. Raumalta Euraan on vain 35 kilometriä, eivätkä lähikuntien etäisyydet toisistaan juuri ole viittätoista kilometriä suurempia. Esihistoriallinen aika alkaa Eurasta Kivikauden tiedetään olleen noin 4200-1500 ekr. Eurassa löydöt ovat laajoja. Euran Hinnerjoella ja Kauttualla on selkeitä jälkiä kivikautisista asuinpaikoista. Niin ikään Kiukaisten kulttuuri sijoittuu aikaan 2000-1200 ekr. ja on nimetty vuoden 2009 alussa Euraan Kiukaisten mukana liittyneen Panelian Uotinmäen rikkaiden asuinpaikkalöytöjen mukaan. Pronssikausi (1500-500 ekr.) paljastui tutkijoille Lapin kylässä1800-luvun lopussa ja ensimmäiset kaivaukset tehtiin jo 1891. Kivikylässä sijaitseva Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue kuuluu nykyisin Unescon maailmanperintökohteisiin. Pronssikauden jälkiä löytyy myös muualta Rauman seudulta, mm. Kodisjoelta ja Euran Paneliasta. Panelian pronssikautinen hautaröykkiö on nimeltään Kuninkaanhauta. Rautakausi oli viikinkien aikaa Viikinkien aika Suomessa on ollut elinvoimaista. Euran Härkänummen viikinkikylässä matkailija voi seurata kylän entistä elämää, kokeilla jopa omia metsästystaitoja viikinkien malliin. Eurassa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa on tehty paljon arvokkaita löytöjä. Yksi löydöistä mullisti Suomenniemen varhaisen historian käsin kosketeltavaksi: Euran emännän puku koruineen lienee tunnetuin löydön jälkeisistä kaivauksista. Pukua on kantanut päällään jopa tasavaltamme presidentti Tarja Halonen Linnan juhlissa. 4
Härkänummen viikinkipuisto Luistarin muinaispuisto antaa käsityksen rautakauden (500-100 ekr.) kalmistosta. Käräjämäellä näkyvät entisajan tuomarien toimet ja Eurajoen Linnavuorella sijaitsee rautakautinen muinaislinna omine esinelöytöineen. Alkuperäinen rautakautinen löytö Euran Osmanmäestä oli keihään kärki, jonka koristekuvioksi paljastui hopeoitu lohikäärme. Paikalta kaivettiin myös muuta rautakautista esineistöä ja koruja. Eurassa sijaitsee nykyisin esihistoriallinen opastuskeskus Naurava Lohikäärme, jossa pääsee sukeltamaan esihistorialliseen menneisyyteemme. Keskiaika Sanotaan keskiajan olevan pimeää aikaa (800-1100 jkr.). Pimeyteen ainakin verhoutuu meillä Suomessa 1156 tapahtunut surmatyö, kun talonpoika Lalli surmasi Köyliöjärven jäällä piispa Henrikin. Karmea teko on tuottanut Köyliönjärven Kirkkokarin saaresta ainoan Pohjoismaissa sijaitsevan roomalaiskatolisen pyhiinvaelluspaikan ja samalla matkailukohteen. Kansallismaisemaksi nimetty Köyliönjärven alue koivukujineen näyttäytyy matkailijalle kauniina maisemana, vuodenajasta riippumatta. Uusi aika on nykysukupolville vanhaa Hinnerjoen museoista löytyy 1500 erilaisen kahvikupin kokoelma. Hinnerjoella sijaitsee myös laadukas maatalousmuseo. Kodisjoella sijaitsee Ylenin kansantaidenäyttely, joka on Ylenin pariskunnan, Väinön ja Hilman, aikaansaannos. Esille on laitettu Väinön tekemiä veistoksia vanha navetta täyteen. Vuojoen kartanon päärakennus valmistui vuonna 1836 ja toimi yksityisen asumisen jälkeen vuosia vanhainkotina. Eurajoen kunta rakennutti 2000-luvun alussa vanhuksille uuden kodin. Posiva Oy ja Eurajoen kunta restauroivat kartanon arvoiseensa käyttöön, ja uudistettu kartano avasi vuonna 2005 arvokkaan kartanon yleisölle. Eurajoen Välimaan perinnetorpalla matkailija pääsee opastuskierroksella henkilökohtaisesti tutustumaan torpparin elämään ja torpan töihin. Eurajoella sijaitsevat myös Irjanteen museot sekä kirkkomäki, jolla kohoaa Satakunnan va nhin puukirkko vuodelta 1731 barokkityylisine kellotapuleineen. Kiukaisissa sijaitsee Panelian rivimylly, harvinainen neljän myllyn muodostalija Pirjo Hamm-Hakamäen kodista, sen historiasta ja taideteoksista.ma myllyalue 1850-luvulta. Kiukaisten Wanha pappila vuodelta 1865 vanhoine esineineen on samoin näkemisen arvoinen. Säkylässä pääsee tutustumaan Talvi- ja jatkosotamuseoon sekä tilauksesta Porin Prikaatin Porilaismuseoon, joka on Suomen mittavin joukko-osastomuseo. Eurassa Hammin talo eli Euran kemikalio tarjoaa eksoottisen tuulahduksen taiteilija Pirjo Hamm-Hakamäen kodista, sen historiasta ja taideteoksista. Vuojoen kartano Panelian rivimylly Matkailu 4 2009 5
Villa Tallbon pitsistä hurmaa Lähellä Rauman satamaa sijaitsevassa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä pitsihuvilassa toimii nykyisin hienostunut Villa Tallbo -ravintola. Ravintola palvelee erityisesti ryhmiä ja yrityksiä. Villa Tallbo on tulosta yli sadan vuoden takaisesta purjelaivakauden kukoistuksesta Raumalla. Talon rakennutti laivanvarustaja Gabriel Granlundin perikunta suvun kesäasunnoksi. Kyseessä on kokoluokkansa ainoa säilynyt muisto menneestä raumalaisesta huvilakulttuurista. Vuonna 1991 Maila ja Erkki Sinervaara ostivat huvilan. He aloittivat mittavan entisöinnin ja perustivat kiinteistön alkuperäistä nimeä kantavan Ravintola Villa Tallbon. Villa Tallbon salit tarjoavat hurmaavat ja ainutkertaiset tilat erilaisiin tilaisuuksiin. Maila Sinervaaran mukaan ravintola on profiloitunut erityisesti ryhmien ruokapaikaksi. -Asiakaspaikkoja on 140. Ateriavaihtoehtona on herkullinen noutopöytä tai asiakkaiden toivomusten mukainen ateriakokonaisuus. Maila Sinervaara kertoo, että Villa Tallbo on eriyttänyt toimintansa lounasvieraisiin ja ryhmiin. Villa Tallbossa on myös saunaosasto, jossa on tilat 25-30 hengelle. Uusi komea kokous- ja juhlatalo Villa Tallbon pihapiiriin on valmistunut uusi, komea kokousja juhlatalo, jossa on 240 asiakaspaikkaa. Sen avarat ja persoonallisen tyylikkäät tilat soveltuvat erinomaisesti mittaviin perhejuhliin ja edustustilaisuuksiin sekä kokous- ja koulutustapahtumiin. Kokousvieraiden käytettävissä on ajanmukaiset äänentoisto- ja AV-laitteet sekä nettiyhteydet. -Uudisrakennuksesta tulee kaksikerroksinen avoparvekkeella, joten siellä on helppo järjestää erilaisia tapahtumia ja vaikkapa tansseja. Tilat antavat mahdollisuuden muunteluun. Maila Sinervaara arvioi, että taloustaantuma ei ole vähentänyt asiakkaita - pikemminkin päinvastoin. Kotimainen matkailukin näyttäisi elpyneen. Sinervaaroilla on myös toinen ravintola Wähä Tallbo, joka sijaitsee idyllisessä Vanhan Rauman puutalossa ympäristönään koko maailmanperintö. -Ravintola on tullut tunnetuksi hyvästä, perinteisestä suomalaisesta ruoasta, huomauttaa Maila Sinervaara. KA www.tallbo-ravintolat.com 6
TEATTERISYKSY 2009 LAINAHÖYHENISSÄ Musikaali Lainahöyhenissä aloittaa Rauman Kaupunginteatterin syyskauden, ensi-ilta oli 12.9. Lainahöyhenissä on muodoltaan varsin perinteinen musikaali: hauska ja koskettava tarina, hyvää musiikkia ja tanssinumeroita sekä suuria tunteita. Samanniminen elokuva, jonka pääosissa hauskuttivat: Calista Flockhart, Dianne Wiest, Gene Hackman, Nathan Lane, Robin Williams, on varmasti tuttu suurelle yleisölle. On aina hauskaa, kun miehet pukeutuvat naisiksi, ja jännittävää se on silloin, kun miehiä ja naisia ei erota toisistaan. Hauskasta tarinasta nousee myös kysymys: voiko tuntea äidinrakkautta vaikka ei ole äiti...eikä edes nainen. Suomessa harvoin esitetty musikaali nähtiin ensimmäisen kerran Turussa, Åbo svenska teatterissa vuonna 1991, Helsingin Svenska Teaternissa keväällä 2008, suomenkielinen kantaesitys oli Heinolan kesäteatterissa vuonna 2007. www.raumanteatteri.fi kuvaaja Henna Junnila. Matkailu 4 2009 7
Heli Laaksonen ja Neil Hardwick ovat Uudenkaupungin teatterin syksyn nimiä Uudenkaupungin teatterilla on meneillään historiansa paras vuosi. Keväällä loppuunmyydyille katsomoille pyörinyt Heli Laaksosen Lukkosulaa ja lumpeenkukkia jatkaa vielä syksyn ajan. Keskiaikainen täkänä eli vihkimatto (Nro 12) Yksi Rauman museon kuuluisimmista esineistä on keskiaikainen täkänä. Tämä lintukuvioinen tekstiili on luultavasti toiminut ensin Rauman Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, josta se on myöhemmin siirretty Rauman Pyhän Ristin kirkkoon. Täkänä eli vihkimatto on tekstiili, jota käytettiin vihittäessä morsiuspari aviosäätyyn. Keskiaikaiset täkänät ovat aiemmin voineet olla myös maallisessa käytössä, josta ne myöhemmin on siirretty kirkolliseen tarkoitukseen. Tekstiili löytyi Rauman kirkosta restauroinnin yhteydessä. Se oli lojunut likaisena lattialla, josta se huomattiin ja pelastettiin museon kokoelmiin. Myöhempi tarkastelu osoitti, että kyseessä on suomalaisittain ainutlaatuinen tekstiili, sillä keskiajalta ei yleensä ole säilynyt paljonkaan kangasmateriaalia. Täkänäkudonta on myös harvinainen sen suomalaisen alkuperän vuoksi termin englanninkielinen nimityskin on Finnweave (myös double-weaven tai double-cloth). Täkänä on aikaisempien säilytysolosuhteiden vuoksi joutunut erittäin huonoon kuntoon ja se onkin ollut useita kertoja restauroitavana ja konservoitavana, muun muassa Kansallismuseossa Helsingissä ja Satakunnan Museossa Porissa. Lukkosulaa ja Lumpeenkukkia Syksyn suurin yleisömenestys tulee kuitenkin luultavasti olemaan koko kansan rakastama Sisko ja sen veli, joka nähdään ensimmäistä kertaa näyttämöllä Uudessakaupungissa. Neil Hardwickin kirjoittaman TV-sarjan pohjalta näytelmän on dramatisoinut teatterinjohtaja Jari Luolamaa. Luvassa on huumoria niin, että penkiltä putoaa, parhaat palat on noukittu ja vähän on kirjoitettu uuttakin. Lippuja on jo varattu yli 2000 kappaletta, mutta lähes kaikkiin esityksiin mahtuu vielä. Esitykset jatkuvat maaliskuun loppuun asti. Syksyn toinen ensi-ilta on Stephen Kingin Piina, joka saa ensi-iltansa 21.11. pienellä näyttämöllä. Ensi vuoden ensimmäinen ensi-ilta on Mika Waltarin rakastettu komedia Rakas lurjus 23.1. Rakas lurjus esitysten yhteyteen on tehty Tanssien teatteriin paketteja yhdessä Hotelli Aguariuksen kanssa. Paketit sisältävät seisovan pöydän, ohjatut tanssit ja teatteriesityksen. 8
RAUMAN MUSEO VANHA RAATIHUONE, Kauppakatu 13 Silkkiä ja samettia - Kirkollisia aarteita Rauman museon kokoelmista 19.9.2009-11.7.2010 Ohjaus ja käsikirjoitus Jari Luolamaa Neil Hardwickin TV-sarjan pohjalta Nyt saa nauraa niin että penkiltä putoaa! Ensimmäisenä Suomessa Uudenkaupungin Teatterissa! Esityskausi 8.10.09 27.3.2010 Uudenkaupungin Teatteri puh. 02-8451 5440 MARELA laivanvarustajan koti, Kauppakatu 24 Arabian tehtaan posliinia yksityiskokoelmasta 15.11. asti Nyplääjät ry. 60-vuotta 19.9.- 15.11. Ilo palvella! Diakoniatyötä Raumalla vuodesta 1879 alkaen 27.11. Joulunäyttely 27.11.2009-31.1.2010 Aukioloajat ja pääsymaksut museokohteisiin: www.rauma.fi/museo puh. 044 567 9183 Matkailu 4 2009 9
Vanhoissa suolamakasiineissa herkutellaan Kaupunginlahden rannalla, aivan Uudenkaupungin keskustassa sijaitsee arvostettu ruoka- ja seurusteluravintola Sualaspuar. Ravintolassa on Välimeren tunnelmaa. Orren Pirois taas voi syödä vaikka käsin. Sualaspuar on oikeastaan kahden ravintolan kokonaisuus, sillä pääravintolan yhteydessä toimii myös seurusteluravintola Orren Krouvi. Ravintolat täydentävät toisiaan ja kesäaikaan niitä yhdistää upea 300 -paikkainen rantaterassi. Ravintoloitsija Annikki Nyholm kertoo palvelun toimivan ympäri vuoden joka päivä. Myös rannan muut ravintolat ovat Olkiluoto on erinomainen paikka tutustua ydinvoimaan! Tule Olkiluodon Vierailukeskuksen Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn. Koe ja näe kuinka sähköä syntyy! Avoinna joka päivä klo 10-20 Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221 Näyttely on maksuton. www.tvo.fi auki ympäri vuoden, joten alue on hieno vierailu- ja nautiskelukohde muulloinkin kuin suurimman sesongin eli kesän aikaan. -Kesällä on luonnollisesti näin hienossa paikassa melkoinen vilinä. Talvella järjestämme paljon erilaisia tapahtumia kuten syntymäpäiväjuhlia, kokouksia ja liikelounaita. Ainutlaatuinen Orren Piro Annikki Nyholmin mukaan oman värinsä tuo Orren Piro, joka on ainutlaatuinen ja omaperäinen ravintolatapahtuma. Orren Piroja järjestetään tilauksesta ryhmille. -Kyseessä on elämyksellinen ja omaperäinen kokonaisuus, jossa juontaja-laulaja kertoo Uudenkaupungin historiasta, laulaa ja laulattaa, paljastaa Nyholm. Orren Pirois tarina juontaa aina 1600-luvulle, jolloin Uudessakaupungissa oli Suomen ensimmäinen klasitehdas. Tehtaalla oli mestari Pietar Orre. Hän oli aikansa värikäs persoona, intohimoinen krouvissa kävijä ja mahdoton mahdottomien tarinoiden kertoja. Hän kertoi mielellään myös ystävästään Kuningas Kustaa II Adolfista ja siitä kuinka he yhdessä perustivat Uudenkaupungin. Monipuolisen pito-ohjelman ohella tarjonta on runsasta ja maukasta. Ruoat tarjotaan puulankulla ja syödään käsin runsaiden juomien kera. Sualaspuarissa tarjotaan päivittäin kotiruoka -tyyppistä lounasta ja lisäksi on ala carte -lista. -Ruoka on mahdollisimman pitkälle lähiruokaa ja vähintäänkin kotimaista. Esimerkiksi vuohenjuusto tulee Laitilasta, marenki omasta kaupungista ja oluet Vakka-Suomen Panimolta, toteaa Annikki Nyholm. Ravintoloissa on täydet oikeudet. Sualaspuarissa on asiakaspaikkoja 65-70. Orren Krouvissa saman verran ja kesäterassilla 300. KA www.sualas.fi 10
Suomen Kansallisteatteri on juhlinut Tauno Paloa. Suuren näyttelijän syntymästä oli kulunut viime vuonna 100 vuotta. Juhlan kunniaksi Kansallisteatterissa on esitetty Kulkurin laulut -nimistä koostetta. Mukana loistaa myös Juha Muje. P ikkupoikana Juha eli omissa maailmoissaan ö kuten nyt näyttämöllä. Hänen vilkas, karjalainen taustansa antoi potkua mielikuvitukselle. Varsinkin koulun näytelmissä Juha oli jo kymmenvuotiaana mukana sketsien rakentamisessa. Ensimmäisen roolinsa Juha Muje sinnitteli syntymäkaupunkinsa Pietarsaaren näyttämöllä 14-vuotiaana. 18-vuotiaana hän jo uurasti Teatterikoulussa. Teatteri edelle elokuvatyön Mujella on ahkeran uraputki suomalaisessa elokuvahistoriassa. Ensimmäinen filmaus toteutui vuonna 1971 Kujanjuoksussa. Elokuvarooleja ja TV-filmatisointeja on jatkunut vuoronperään teatterin kanssa. Suomen Kansallisteatterin näyttelijäkaartiin Juha Muje on kuulunut vuodesta 1997. Juha Muje paiskii töitä Kansallisteatterin näyttämöllä seitsemänä päivänä viikossa. Sitä voisi jo kutsua puurtamiseksi. Näyttämöllä Muje toteuttaa itseään paremmin kuin filmikameroiden edessä, omasta mielestään. - Ehdottomasti näyttämöllä. Mun aparaatti on valmistettu näyttämölle, ei filmiin. En ole kotiutunut niihin. Teatteri ja live menevät selvästi edelle. Elokuvassa näyteltiin, mutta näyttämöllä näytellään! Sekä elokuvat että teatteri ovat antaneet Mujelle mahdollisuuden tuiki erilaisiin osiin. Pornokauppias Sundman vei Mujen täysillä retuperälle TV-sarjassa Raid. Ujo lienee ujoin kaikista osista, elokuvassa Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Ensirakastajan roolikin on Mujelle tuttu. - Olen ollut Turun kaupungin teatterissa Romeo. Olen naapurin poika, en sankari, mutta Jotaarkka Pennanen MUJE kuin kuje Kuva Kari Pullinen ohjasi ja sai osasta hyvän. Näytelmä oli ohjelmistossa kauan. Näytteleminen on Juha Mujen mielestä yritys sukeltaa toisen ihmisen sielunelämään, ja sen esittämistä, on Muje joskus sanonut. Romeon sielunelämään sukeltaminen onnistui mainiosti sekin kujeosistaan tunnetulta näyttelijältä. Tauno Palon laulujen kanssa Muje on venkoillut samaan aikaan roolissa Tuulta päin, yhdessä Olli Ikosen ja Pekka autiovuoren kanssa: salaovelaa ja lämmintä komediaa veteraanien hoitokodin pihalla. Tuulta päin on Olli Ikosen 35-vuotis taiteilijajuhlan esitys. Juha Mujella itsellään on myös kohta merkkivuosi, 15. elokuuta 2010 hän täyttää 60 vuotta. Paras matka ei ollut kuje Entä ovatko osat näyttämöllä olleet aina miehelle hänen omasta mielestään sopivia? - On, aina! Siitä yrittää vääntää itselleen sopivan osan. Varsinkin viime vuosina olen saanut tehdä rooleja laidasta laitaan. Ei ole tarvinnut aina olla pelkästään hauskassa osassa. - Muistan Tampereen Työväen Teatterista, kun Veikko Sinisalo näytteli Sokratesta ja minä valmistin aivan toisenlaista roolia. Hän tuli siinä kerran istuman pukuhuoneeseeni Sokrateen viitassa, sauva kädessään. Nousi yhtâäkkiä ja rupesi sen sauvan kanssa tanssimaan ja rallattamaan Muje kuin kuje, Muje kuin kuje â Juha Muje teki parhaan matkansa vuonna 1990 - Paras matka on ollut suvun kanssa Impilahdelle, Laatokan pohjoisrannalle, äidin syntymäpitäjään. Ne oli ensimmäisiä bussimatkoja, joita Karjalaan tehtiin. Äiti oli 75-vuotias. Oli vavahduttavaa nähdä äidin reaktio hänen lapsuutensa kotikulmilla. Minä näin äidin nuoruuteen. Nyt Juha Mujella on jonkinlainen sisään hengityksen aika, niin hän itse asian ilmaisee. - Näyttelen, mutta en harjoittele, saan levätä. Tunnen, että paukut ovat vähissä tällä hetkellä. Olen siitä kiitollinen, että tämä mahdollisuus on Kansallisteatterissa minulle annettu. Näin me voidaan käväistä Someron kesämökillä, vaikka keskellä näytäntökautta. On toki Juha Mujella elämässään ikioma roolikin; ukin osa. - Olen nyt neljä ja puoli vuotta vanha ukki. Se on mahtava osa. Siinä osassa voi vain nauttia. Teksti Aino Rimppi Matkailu 4 2009 11
V Musikaalisäveliä Vaasan Kaupunginteatterin syksyssä aasan kaupunginteatterin syksyn loistokas avaus suurella näyttämöllä on musikaaliklassikko My fair Lady. Se on yksi maailman suosituimmista musikaaleista, tulvillaan upeaa musiikkia, tarttuvia melodioita, draamaa, romantiikkaa ja herkullista komiikkaa. Amerikkalaisen Alan Jay Lernerin käsikirjoitus pohjautuu Bernard Shaw n näytelmään Pygmalion. Musikaalin on säveltänyt Frederick Loewe. My Fair Ladyn toteuttajina vierailee tekijäkolmikko Ruotsista: ohjaaja Rikard Bergqvist sekä lavastaja Tomas Sjöstedt ja koreografi Camilla Ekelöf. Kapellimestareina vierailevat vaasalaiset Ralf Nyqvist ja Sauli Perälä. Valot on suunnitellut vierailijana Joakim Brink. Musikaali kertoo englantilaisesta kukkaistytöstä Eliza Doolittlesta, joka on kaunis kuin keijukainen mutta joka puhuu ja käyttäytyy kuin pahankurinen katupoika. Elantonsa hän hankkii kauppaamalla kukkia kadulla. Professori Henry Higgins lyö ystävänsä eversti Pickeringin kassa vetoa siitä, että hän pystyy muutamassa kuukaudessa kouluttamaan Elizasta salonkikelpoisen ladyn. Koulutuksesta kehkeytyy todellinen tahtojen taistelu, josta ei puutu kipinää ja säihkettä. Mutta sitkeällä työllä, kyynelten ja naurun saattamana saavutetaan aivan ihmeellisiä tuloksia. Ylimielinen professori ja vannoutunut poikamies - saa myös hämmennyksekseen huomata, että kun nainen tulee kuvioon, ei miehen sydän saa enää rauhaa. Musikaalin päärooleissa esiintyvät Karoliina Kudjoi (Eliza), Joose Mikkonen (professori Higgins), Erik Kiviniemi (eversti Pickering) ja Timo Luoma (Alfred P. Doolittle). Mukana on joukko teatterin muita näyttelijöitä, tanssijoita ja avustajia sekä 10-henkinen orkesteri. Irlantilaisdraamaa marraskuussa Marraskuussa valmistuu irlantilaisen palkitun näytelmäkirjailijan Martin McDonaghin kirjoittama draamakomedia Inishmaanin rampa. Näytelmä on koskettava ja rehevän huumorin sävyttämä tarina pienen irlantilaisen rannikkokylän elämästä ja ihmiskohtaloista. Inishmaanin saaren pienen, eristyneen kyläyhteisön elämä mullistuu, kun lähistölle saapuu amerikkalainen filmiryhmä, joka tarvitsee paikallista väkeä elokuvaansa. Moni alkaa haaveilla Amerikasta ja filmitähden urasta Hollywoodissa. Niin myös tätiensä luona asustava rampa Billy. Inishmaanin rampa on kiehtova tarina elämänuskosta ja ihmisen pyrkimisestä kohti parempaa. Sen hauskat, herkät ja rosoisetkin henkilöhahmot liikuttavat ja naurattavat. Näytelmän ohjaa Erik Kiviniemi. Ensi-illat ovat 13.11. ja 14.11.2009 suurella näyttämöllä. Luolamies ja Mestariluokka Pieni näyttämö avasi kauden jo elokuussa Rob Beckerin kirjoittamalla yhden miehen komedialla Luolamies. Näytelmän esittää Ilkka Aro. Esityksen on ohjannut Erik Kiviniemi. Luolamies on hauska ja sydämellinen selvitys miesten ja naisten maailmankuvien eroavaisuudesta. Tarina esittelee meille nykypäivän luolamiehen ja hänen ikiaikaisen yrityksensä ymmärtää naista. Lokakuussa valmistuu pienelle näyttämölle David Pownalin näytelmä Mestariluokka. Tiivistunnelmainen, mustan komediankin piirteitä sisältävä näytelmä kuvaa vallan ja taiteen välistä ikuista ristiriitaa. Näytelmässä eletään vuotta 1948. Diktaattori Josef Stalin vaatii kahta aikakauden tunnettua säveltäjää Sergei Prokofjevia ja Dmitri Sostakovitsia säveltämään puolueen linjan mukaista musiikkia. Keskeiseksi nousee kysymys taiteilijan ilmaisuvapaudesta kireässä poliittisessa ja henkisessä ilmapiirissä. Näytelmän ohjaa vierailijana Alexey Vasilchenko. Ensi-ilta on 16.10.2009. www.vaasa.fi/teatteri Tanssiaiset My fair Lady. Kuvassa Marcel Lindström ja Karoliina Kudjoi. Kuva Jyrki Tervo. 12
Kuntsin modernin taiteen museon syksyn näyttelyssä Viron lähihistoriaa Vuonna 2007 Vaasassa avattu Kuntsin modernin taiteen museo on lunastanut paikkansa valtakunnallisten ja kansainvälisten näyttelyiden esittelypaikkana. Museo on tuonut modernin ja nykytaiteen näyttelyt pysyväksi osaksi alueen matkailu- ja kulttuuritarjontaa. Kuntsilla järjestetään vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä. Tänä syksynä esitellään mm. näyttävä kokonaisuus Viron lähihistoriaa: Punaste lippude all 17.9. 22.11.2009 pureutuu Stalinin ajan romanttiseen taidekäsitykseen. Esiteltävä teoskokonaisuus tulee Viron valtion taidemuseosta. Näyttely käsittää noin 50 maalausta, litografiaa ja veistosta sekä noin 20 propagandajulistetta. Myöhemmin syksyllä nähdään espanjalaista nykyvalokuvaa esittelevä näyttely Nuevas historias. Museossa järjestetään näyttelyiden lisäksi myös muuta ohjelmaa: opastettuja näyttelykierroksia, lasten taidesalapoliisikierroksia, yleisöluentoja, musiikkitapahtumia ja konsertteja sekä taidekerhoja ja iltapäivätoimintaa lapsille ja nuorille Studiossa. Museon palveluihin kuuluvat lisäksi museokauppa ja Simo Kitchen & Bar, joihin on vapaa sisäänpääsy. Taidemuseo toimii entisessä tullipakkahuoneessa ja on saanut nimensä taiteen keräilijä, konsuli Simo Kuntsin (1913-1984) mukaan. Museon peruskokoelmana on Kuntsin taidekokoelma, joka on läpileikkaus uudemman taiteen historiaan, kansainvälisistä modernisteista suomalaisiin nykytaiteilijoihin. Museoon on talletettu myös keräilijä Lars Swanljungin nykytaiteen kokoelma, joka antaa katsauksen ajankohtaisimpaan taiteeseen. Kuntsin taidekokoelma on merkittävä suomalaisen nykytaiteen klassikkokokoelma, johon kuuluu mm. Kimmo Kaivannon Masculin (1970 öljy). Kuva Mikko Lehtimäki. info@kuntsi.fi, www.kuntsi.fi Avoinna: tiistai sunnuntai 11-17, torstai 11-20, maanantaisin suljettu. punaste lippude all Stalinin ajan taidetta Viron taide museon kokoelmista 17.9. 22.11.09 Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa ti su 11 17, to 11 20 www.kuntsi.fi Matkailu 4 2009 13
Hei haloo meillon valoo! Vesa Tapio Valon Seinäjoen kaupunginteatterissa alkanut johtajakausi tarjoaa teatterin ystäville komean kattauksen upeita kirjailijoita, joiden tekstit hengittävät näyttämöllä yhdessä näyttelijöiden ja yleisön kanssa. Perhekomedia Jussilan Jussi ensi-iltaan Syyskaudella jatkaa jo keväällä ensiiltaan tullut häpeilemätön farssi Ei ketään kotona, jonka on kirjoittanut Michael Frayn ja ohjannut Hannele Rubinstein. Coline Serreaun kirjoittama suurisydäminen perhekomedia Jussilan Jussi avaa 30. syyskuuta suuren näyttämön syksyn. Näytelmän ohjaa Kimmo Kahra ja äitien äiteenä näyttämöllä loistaa Laura Jurkka. Studionäyttämö Elissan syyskauden avaa komeasti Sofi Oksasen kirjoittama Puhdistus. Syyskauden esitykset myytiin loppuun hetkessä jo keväällä. Puhdistuksen ohjaa Heidi Räsänen. Perheen pienimmille on luvassa joulukuussa Hannu Hirvosen kirjoittama opettavainen tarina Tärisevä traktori murisevassa metsässä, jonka ohjaa Tero Heinämäki. Valo taivuttaa Aallon rokkaamaan Syksyllä avautuu teatterin kellarikerroksessa uusi näyttämö, Verstas-teatteri, jonka toiminta käynnistyy ihan uudella konseptilla. Näyttämön toiminnan käynnistää 12. syyskuuta Suomen kantaesityksensä saava Rottajahti, jonka on kirjoittanut Peter Turrini ja ohjauksesta vastaa Tero Heinämäki. Esityksen jälkeen tila muuntuu rock-klubiksi, jossa nähdään syksyn aikana viitisentoista paikallista nuorisobändiä. Tammikuussa Verstas-teatterissa saa ensi-iltansa Tom Lycosin ja Stefo Nantsoun kirjoittama Kivet, jonka ohjaa Eija- Irmeli Lahti. Kivet-näytelmä jalkautuu myös maakuntaan. Uudet Torikokoukset kirvoittavat kielten kantoja Vesa Tapio Valo aloittaa johtajakautenaan uuden keskustelujen sarjan, Torikokoukset, jossa nostetaan esiin kipakoita aiheita ja ärhäköitä alustajia. Ensimmäisenä alustajana kuullaan marraskuussa mm. Sofi Oksasta. Näyttämöllä uusia kasvoja Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijäkuntaa tulee vahvistamaan viisi uutta kasvoa. Uusina kasvoina lavalla nähdään vakituisena vierailijana jatkava Jussi Lampi, Osku Haavisto, Jari Pylväinen, tanssija-akrobaatti Sakari Saikkonen ja Liisu Mikkonen. Mikkonen nähdään lavalla uudessa romanttisessa Ninotshkamusikaalissa, joka saa ensi-iltansa tammikuun lopussa. Musikaalin ohjaa Vesa Tapio Valo. Jussilan Jussi Sakari Saikkonen. Kuva Ari Ijäs. 14
Syksyn huikaiseva ohjelmisto Lappeenrannan kaupunginteatterissa Minä olen Adolf Eichmann Anne Niilola. Kuva Aki Loponen. Ensimmäinen ensi-ilta on Anton Tsehovin toivottu ja odotettu klassikko Kolme sisarta Jukola-salissa 26.9. Tämä venäläisen näytelmäkirjallisuuden helmi puhuttelee suomalaista yleisöä aina uudelleen ja uudelleen. Janne Saarakkalan sovitus on kiihkeä, tunteilla ladattu ihmissuhdeviidakko; hauska, riipaiseva ja tunnistettava. Syksy käynnistyy Lappeenrannan kaupunginteatterissa 11.9. Jari Juutisen kiitetyllä kohunäytelmällä ja arvostelumenestyksellä Minä olen Adolf Eichmann. Näytelmää esitetään syyskuussa vain 4 kertaa. Toinen Jukola-salin uutukaisista on ihastuttava koko perheen Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lumoava 2-näytöksinen balettisatu tuotetaan yhteistyössä Tanssiopisto Sonja Tammelan kanssa. Tämän rakastetun lastenklassikon parissa viihtyvät myös vanhemmat. Ensi-ilta 30.10. Marraskuun 14. päivä Veeran kammariin ensi-iltautuu laulunäytelmä rillumarein tekijöistä Repestä, Tapsasta, Esasta ja Pätkästä. Yrjö Juhani Renvallin Päivänsäde, Minä ja Menninkäinen. Rempseä näytelmä on koottu Reino Helismaan ikivihreiden toivelaulujen ympärille. Niin ikään pienellä puolella jatkaa yleisön suosikkifarssi Se ainoa oikea, esitykset 30.9.-24.10. Kolme sisarta: Ilona Pukkila, Sanna Kemppainen, Sirja Sauros. Kuva Aki Loponen. Lappeenrannan kaupunginteatterissa nähdään tänäkin syksynä monia hienoja vierailuja: Kauko Röyhkä esiintyy soolona Veeran grammarissa syyskuussa. Lokakuussa nähdään huikeita Tatu Tynin taika- ja sirkusnumeroita esityksessä KABAN - eli tarina eksyneestä laukusta. Esitys sopii kaikenikäisille. Niko Kivelä tuo mukanaan stand-upin kuumimmat nimet Jukola-salin estradille kolmesti ja TV:stä tutulla Ilkka Heiskasella riittää puhetta erittäin hauskassa LENINKIkomediassa kahdesti lokakuussa. Loppuun varattu Helsingin kaupunginteatterin Kiviä taskussa on pimenevän vierailusyksyn kohokohta. heini.hyvarinen@lappeenranta.fi www.lappeenrannanteatteri.fi LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI Anton Tšehov Sovitus ja ohjaus Janne Saarakkala Skenografia Tarja Jaatinen Ensi-ilta 26.9. Jukola-salissa OHJELMISTOSSA MYÖS Koko perheen balettisatu Lumikki ja seitsemän kääpiötä, ensi-ilta 30.10. Laulunäytelmä rillumarein tekijöistä Päivänsäde, Minä ja Menninkäinen, ensi-ilta 14.11. Yleisön suosikkifarssi Se ainoa oikea ja kohunäytelmä Minä olen Adolf Eichmann. VAIN 4 ESITYSTÄ! Puh. (05) 616 2290 Ryhmät puh. (05) 616 2300 teatteri@lappeenranta.fi www.lappeenrannanteatteri.fi Liput 8.50 22 Matkailu 4 2009 15