Päätös POKELY/42/07.04/2010 Pohjois-Karjala 07.12.2010 Maatila Esa Korhonen Lampsinrannantie 9 75650 SAVIKYLÄ Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta HANKKEESTA VASTAAVA Maatila Esa Korhonen Lampsinrannantie 9 75650 SAVIKYLÄ HANKKEEN KUVAUS Maatila Esa Korhosen tarkoituksena on laajentaa lypsykarjatuotantoa nykyisestä 70 lehmästä 320:een lehmään Nurmeksen Savikylässä sijaitsevalla kiinteistöllä. Rakennuspaikka sijaitsee Pieliseen laskevan Kuokkastenjärven rannalla. Nurmeksen kaupungin keskustaan tulee matkaa noin 16 km. Hanketta varten on tarkoitus rakentaa uusi lypsykarjapihatto nykyisten eläinsuojien läheisyyteen. Hiehojen ja nuorkarjan nykyinen määrä, 160 kpl, säilyisi ennallaan. Laajennuksen jälkeen tila tuottaisi 2 880 000 kg maitoa. Uusi eläinsuoja on tarkoitus rakentaa vuoden 2011 aikana. Eläinten ruokintaa varten hakijalla on käytössään 44 ha omaa peltoalaa ja 49 ha vuokrapeltoa nurmiviljelyssä. Pelloista pääosa sijaitsee tilakeskuksen lähiympäristössä noin kahden kilometrin etäisyydellä. Kaukaisimmat lohkot sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä. Sopimustuotantoon tarvittava peltoala on n. 250 ha, joka sisältää myös vastavuoroisesti lannan vastaanoton. Sopimuspeltoa on lupahakemuksen mukaan 200 ha. Lannan varastointia varten nykyisten kahden lietesäiliön (2064 + 735 m 3 ) lisäksi rakennetaan uusi 9860 m 3 :n lietesäiliö, jossa päämateriaalina on kumi. Myös eläinsuojan ja maitohuoneen jätevedet ja virtsa johdetaan lietesäiliöihin. Säilörehua valmistetaan laakasiilossa esikuivattuna 2100 t/v ja aumassa 2500 t/v. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta peltoviljelyssä, ja tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään (2007-2013). Käytössä oleva lypsykarjanavetta sijaitsee noin 130 metrin etäisyydellä Kuokkastenjärvestä (Lampsinlahti). Uusi eläinsuoja on tarkoitus rakentaa sen itäpuolelle noin 160 metrin etäisyydelle rannasta. Nykyisistä lietesäiliöistä suurempi sijaitsee noin 55 metrin etäisyydellä rannasta, ja uusi kuminen lieteallas on suunniteltu rakennettavaksi noin 160 metrin etäisyydelle rannasta. Vuonna 2007 myönnettyyn ympäristölupaan sisältyvää betonista lietesäiliötä ei ole rakennettu. Lähimmät mahdollisesti häiriintyvät kohteet, kaksi Kuokkastenjärven rannalla sijaitsevaa kesäasuntoa, ovat noin 360 metrin päässä eläinsuojista. Lähin asuinrakennus on noin 800 metrin päässä. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu Faksi (013) 123 622
2/7 ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Maatila Esa Korhonen on jättänyt 7.9.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastoon Nurmeksen Savikylään suunniteltua maidontuotannon lisäystä koskevan 20.8.2010 päivätyn ympäristölupahakemuksen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hankkeesta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (POKELY) lausuntoa 19.10.2010. Vastauksessaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle POKELY toteaa, että lausuntopyynnön kohteena oleva hanke voi mahdollisesti aiheuttaa sellaisia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994) 4 :n 2 momentissa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttävät YVA-lain mukaista arviointimenettelyn soveltamista. Viranomaisneuvottelut ja hakijan kuuleminen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt arviointimenettelyn tarpeellisuuteen liittyen lausunnot paikalliselta ympäristönsuojelusihteeriltä (Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto) ja terveysvalvonnan johtajalta (Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä). Hakijaa on kuultu 24.11.2010. Ympäristönsuojelusihteerin lausunnossa todetaan, että laajennus on melko suuri ja voi aiheuttaa kokonsa puolesta mm. hajuhaittaa melko laajalle alueelle ympäristöön. Etäisyydet nykyisiin lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat kuitenkin suhteellisen pitkiä, eikä vallitsevien tuulensuuntien (etelänpuoleiset) alapuolella ole läheisyydessä asutusta. Lypsykarjatalouden harjoittaminen on kyseisellä alueella vakiintunutta toimintaa, eikä poikkea muutoin kuin kokonsa puolesta muista alueen lypsykarjatalouksista. Hakemuksessa esitetty hajautettu rehuntuotanto, mukaan lukien lietelannan levitys ei lisää merkittävästi paikallisia ympäristövaikutuksia nykyiseen toimintaan nähden, lukuun ottamatta liikennöinnin lisääntymistä. Alueella on voimassa oleva Pielisen- Kuokkastenjärven rantaosayleiskaava. Alue on kaavoitettu maatalous- ja metsävaltaiseksi alueeksi (M). Kaavassa esitettyyn lähimpään loma-asunnon rakennuspaikkaan on etäisyyttä noin 230 metriä suunnitellusta eläinsuojasta. Kaavassa on esitetty 7 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa alle 500 metrin etäisyydelle eläinsuojan rakennuspaikasta. Hankkeen ympäristönvaikutuksia lausunnonantaja pitää niin vähäisinä, että siihen ei ole tarvetta soveltaa YVA-lain mukaista vaikutusten arviointimenettelyä. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnossa todetaan etteivät eläintilan laajennuksen mahdolliset haitat aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Merkintä Päätöstä ratkaistaessa käytössä on ollut Maatila Esa Korhosen 20.08.2010 päivätty Itä-Suomen aluehallintovirastolle osoitettu ympäristölupahakemus liitteineen.
POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että Maatila Esa Korhosen eläinsuojaa ja maidon tuotannon laajentamista koskevaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 3/7 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA -lain 4 :n 1. momentin ja vastaavan asetuksen 6 :n hankeluettelon mukaisiin hankkeisiin. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta yksittäistapauksessa lain 4 :n 2. momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1. momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA -lain 4 :n 3. momentin nojalla harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi mitä lain 4 :n 2. momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA -asetuksen 7 sisältää luettelon niistä hankkeen ominaisuuksiin, sijaintiin ja vaikutusten luonteeseen liittyvistä tekijöistä, joita on tarkasteltava erityisesti harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (713/2006) 6 mukaan arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa kanaloihin ja sikaloihin, joissa kasvatetaan 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa, 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai 900 emakkoa. Maatila Esa Korhosen eläinsuojan laajennushanke ei ole YVA-asetuksen hankeluettelossa mainittu hanke, joka suoraan edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Laajennuksen (rakennettavan lypsykarjanavetan) eläinmäärän tuottama lanta vastaa kuitenkin laskennallisesti arvioituna typpisisällöltään 80-100 % ja fosforisisällöltään 60 % hankeluettelon mukaisissa eläinsuojissa kasvatettavien eläinten tuottaman lannan ravinnesisällöstä. Laskennallisten ammoniakkipäästöjen perusteella laajennushanke on lähes (yli 90 %) hankeluettelon mukaisen eläinsuojahankkeen kokoinen. Laajennushanke ja nykyinen toiminta muodostavat kokonaisuuden, joka laskennallisesti arvioiden on 20-30 % hankeluettelon mukaista eläinsuojaa suurempi. Laskelmissa on käytetty kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) esitettyjä päästökertoimia. Maatila Esa Korhosen hankkeessa eläinmäärän lisäys nykyiseen toimintaan verrattuna on merkittävä. Lypsylehmien määrä on tarkoitus lisätä nykyisestä hieman alle 70:stä lähes viisinkertaiseksi, 320:een. Hanke on Pohjois-Karjalan oloissa suuri, ja valtakunnallisestikin suurehko. Hankkeesta ei kuitenkaan oleteta aiheutuvan vastaavanlaisia haitallisia ympäristövaikutuksia kuin hankeluettelon mukaisista hankkeista. Esimerkiksi hajuhaitat koetaan yleisesti nautakarjatiloilla vähemmän haitallisiksi ja epämiellyttäviksi kuin sikaloissa ja kanaloissa. Lähialueella ei sijaitse myöskään muita hankkeita, joiden yhteisvaikutuksesta aiheutuisi merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lähimpään lypsykarjatilaan on matkaa 1,6 kilometriä, ja alle viiden kilometrin etäisyydellä on viisi eläinsuojaa. Hankealue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta ja sijaitsee Pielisen-Kuokkastenjärven rantaosayleiskaava-alueella. Eläinsuoja sijaitsee osayleiskaavan maatilojen ta-
louskeskusten alueella. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Rantaosayleiskaavoitusta varten tehdyn ympäristöselvityksen mukaan tilakeskuksen alueella ei ole tiedossa erityisiä ympäristöarvoja. Tila ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä lähistöllä ole luonnonsuojelukohteita. Hanke ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta ennakkoon arvioiden luonnon sietokyvylle sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joita YVA-laissa ja asetuksessa tarkoitetaan. Suunnitellun hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät hankkeen myötä lisääntyvän lantamäärän hajuhaittoihin maatilan lähiympäristössä, lannan käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin, liikenteen lisääntymiseen ja lähialueelle kaavoitettujen loma-asuntotonttien (alle 500 metrin etäisyydelle eläinsuojan rakennuspaikasta) käytön vaikeutumiseen ja mahdolliseen arvon alenemiseen. Lisäksi onnettomuus- ja häiriötilanteissa voi aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia. Laajennuksen myötä toiminnassa syntyvän lannan määrä lisääntyy lähes kolminkertaiseksi. Lannan käyttömäärät eläinsuojien lähiympäristössä tai hankkeesta vastaavan hallinnassa olevilla muilla pelloilla eivät kuitenkaan lisäänny nykyisestä, sillä lannanlevitysmääriä ja lannan käyttöä peltojen lannoitteena ohjataan ja säädellään valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maatalouden ympäristötuen ehtojen kautta. Ne säätelevät lannankäyttöä myös sopimuspelloilla, jotka sijaitsevat kauempana eläinsuojasta. Levitysajankohdat ajoittuvat normaaleihin lannanlevitysajankohtiin nurmiviljelyssä. Levityksessä käytetään mahdollisuuksien mukaan multausta tai vähintään letkulevitystä, mikä on ympäristön kannalta suositeltavaa tekniikkaa. Hankkeesta aiheutuvan lisähajuhaitan ei voida katsoa olevan kokonaisuutena arvioiden merkittävää. Lannan käsittely, kuormaus ja kuljettaminen sen sijaan tulevat lisääntymään selvästi. Liikenteen osalta vaikutuksia pienentää osin lietelannan levitykseen käytettävien peltolohkojen sijainti toisistaan erillään, jolloin liikennemäärät jakaantuvat laajemmalle alueelle. Kokonaisuudessaan näistä muutoksista ei ole kuitenkaan arvioitu aiheutuvan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi YVA-menettely olisi tarpeen. Rakennettaessa uusi kotieläinsuoja tai merkittävä laajennus suositeltava etäisyys häiriintyviin kohteisiin on eläinmäärästä, tuotantosuunnasta ja olosuhteista riippuen 200-500 metriä (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 2010). Uusiin lantaloihin tulisi matkaa olla vähintään 100 metriä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse juurikaan asutusta. Suunnitellun eläinsuojan etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen (loma-asutukseen) on noin 360 metriä ja rakennettavan lietesäiliön noin 470 metriä. Lähimpään loma-asunnon rakennuspaikkaan on etäisyyttä noin 230 metriä suunnitellusta eläinsuojasta. Eläinsuojan lisäksi avolantalat voivat aiheuttaa hajuhaittaa lähialueille. Nautakarjan lannan lietesäiliössä tapahtuva kuorettuminen vähentää kuitenkin hajuhaittaa. Eläinsuojat sijaitsevat mäellä. Rakennettavan eläinsuojan ilmanvaihdon poistohormeista poistoilma johdetaan lupahakemuksen mukaan noin kahdeksan metrin korkeuteen. Tuotantosuunta, sijainti ja olosuhteet huomioon ottaen hankkeen hajupäästöistä ei ennakkoon arvioiden todennäköisesti aiheudu YVA-laissa ja asetuksessa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähiympäristössä. Myöskään eläinsuojista ja lannan käsittelyn yhteydessä syntyvistä ammoniakki- ja metaanipäästöistä ei ennalta arvioiden 4/7
aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että YVA-menettely olisi tarpeen. Hankkeesta aiheutuva meluhaitta muodostuu lähinnä liikenteestä ja itse toiminnasta aiheutuvasta melusta. Liikennemäärien voidaan kuitenkin katsoa olevan lypsykarjatiloilla tavanomaisia, eikä niiden voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta meluhaittaa. Itse toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta merkittävää haittaa lähimmälle asutukselle, koska etäisyys häiriintyviin kohteisiin on riittävä. Hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja toimintarakennuksiin. Erityisesti lannan varastointiin suuressa kumialtaassa lähellä vesistöön laskevaa ojaa siihen viettävässä rinteessä liittyy riski. Kumialtaan rikkoutuessa ympäristöön voi joutua ravinne- ja muita ympäristöä pilaavia päästöjä. Kumialtaan suuri koko omalta osaltaan lisää rikkoutumistilanteen riskejä (mm. mihin kertynyt ja kertyvä lietelanta sijoitetaan rikkoutumistilanteessa ja altaan korjaustöiden aikana). Tällaisten riskien hallinta, kuten rakenteiden tarkkailu sekä toimintasuunnitelma onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle sekä niiden ehkäisemiseksi kuuluu normaalitoimintaan. Ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttääkin parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista toiminnassa. YVA-menettelyn tarvetta harkittaessa onnettomuusriskejä ei ole asiasta käytettävissä olevan tiedon perusteella voitu pitää siinä määrin merkittävinä ja todennäköisinä, että YVA-menettely olisi tarpeen. Hankkeen haittavaikutukset ovat luonteeltaan osittain pysyviä sekä osittain kausiluonteisia. Haittavaikutukset ovat merkittävyydeltään sellaisia, etteivät ne todennäköisesti aiheuta ennakkoon arvioiden sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia kuin YVA-asetuksen hankeluettelossa (YVA-asetus 6 ) mainitut hankkeet aiheuttavat. 5/7 Yhteenveto vaikutuksista Yhteenvetona hankkeen ympäristövaikutuksista voidaan todeta, että hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia YVA-lain 4 :n 2 momentissa mainittuja, arviointimenettelyä edellyttäviä vaikutuksia, jotka laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, aiheuttaisivat YVA-lain 4 :n 1 tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Saantitodistuksin Maatila Esa Korhonen, suoritemaksutta Tiedoksi Itä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus
6/7 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston ympäristönsuojelusihteeri Nurmeksen ja Valtimon ympäristöterveyspalvelujen terveystoimen johtaja Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmeksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös on myös nähtävillä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, käyntiosoite Kauppakatu 40 B, Joensuu. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa: www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset > Eläintenpito MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Aarne Wahlgren ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualue Hannu Luotonen Erikoistutkija Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
7/7 Liite. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen, POKE- LY/42/07.04/2010, 07.12.2010 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perustelut - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vaalituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on myös ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Kuopion hallinto-oikeus: Käyntiosoite: Sepänkatu 2 A Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: vaihde 010 364 2502; telefax 010 364 2501 Aukioloaika: klo 8-16.15