Sisältö 0 VELVOITTAVUUS JA KÄYTTÖTARKOITUS... 1 1 YLEISTÄ... 1 2 ENNAKOIVAT TOIMET... 1 2.1 suunnitelma... 1 2.2 Savu- ja nokivahinkojen pienentäminen rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin... 2 2.3 Vesivahinkojen pienentäminen rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin... 2 2.4 Torjuntatarvikkeiden hankkiminen ja säilytys... 2 3 VAHINGON AIKAISET TOIMET... 3 4 VAHINGON JÄLKEISET TOIMET... 3 4.1 Yleistä... 3 4.2 Tilannearvio... 4 4.3 JVT -alkutoimenpiteet... 4 4.31 Rakenteiden tukeminen ja suojaaminen sekä irtaimiston hätäsiirrot... 4 4.32 Tuuletus... 5 4.33 Sammutusjäteveden poistaminen ja palojätteiden siivous... 5 4.34 Sähkön saanti, lämmitys ja kuivaus... 5 4.35 Tulipalon jälkihajujen poisto... 5 5 OMAISUUDEN SANEERAUS... 6 5.1 Saneeraussuunnitelma... 6 5.2 Rakennuksen saneeraus... 6 5.3 Irtaimiston saneeraus... 6 Tämä on Finanssialan Keskusliiton Vakuutuslainsäädäntö ja turvallisuus yksikössä laadittu suojeluohje, joka ei ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan kukin vakuutusyhtiö voi poiketa vapaasti näistä ohjeista omissa vakuutusehdoissaan.
1 JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA 0 VELVOITTAVUUS JA KÄYTTÖTARKOITUS 1 YLEISTÄ Tämä ohje sisältää vahingon ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettuja ohjeita. Ohjetta ei ole tarkoitettu vakuutussopimukseen liitettäväksi suojeluohjeeksi. Ohje on tarkoitettu yritysten ja laitosten vahinkotapausten jälkivahinkojen torjunnan (jäljempänä JVT) ja korjauksen suunnitteluun, jälkivahinkoja torjuvien henkilöiden koulutukseen ja vahinkojen korjausohjeeksi. Palovahinko ei ole yksinomaan tulen aiheuttama vahinko, vaan siihen kuuluvat myös palon jälkivahingot, kuten esimerkiksi korroosio-, vesi-, savu- ja nokivahingot. Jälkivahinkoja aiheuttavat myös vuoto-, tulvavesi- ja luonnonilmiövahinko sekä rakennukseen murtautuminen. Jälkivahingot voivat olla merkittävä osa vahingon määrästä. torjunnan epäonnistuminen lisää yleensä esinevahinkojen määrää sekä pidentää toiminnan keskeytysaikaa. 2 ENNAKOIVAT TOIMET Rakennuksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa sekä käytön aikana tulee ottaa huomioon mahdollisesta vahinkotapahtumasta aiheutuvien jälkivahinkojen torjuminen ja rajoittaminen. 2.1 suunnitelma Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelmaan tulisi sisältyä myös jälkivahinkojen suunnitelma. Kohteessa pitää olla vastuuhenkilö, joka vastaa suunnitelman tekemisestä tarvittaessa yhteistyössä yrityksen vakuutusyhtiön asiantuntijan kanssa. suunnitelmassa pitää ottaa huomioon muun muassa seuraavat asiat: pelastushenkilöstö ja henkilöstön kouluttaminen henkilöturvallisuus vahingon jälkeen (uudelleen syttyminen, savukaasut, sortumavaara, liukkaus, myrkyt jne) veden pääsulkujen sijainti vahingon jälkeen tarvittavien palvelujen ja materiaalien saatavuus ja yhteystiedot: o kuljetus ja raivauskalusto o tilapäiset varastotilat (myös tavaran siirtomahdollisuus) o vedenpoistolaitteet o tilapäissähköistys o lämmityslaitteet o ilmankuivauslaitteet o tilapäisvalaistus
2 o suoja-aineet ja -välineet o suojapeitteet ja -muovit o tärkeimmät prosessilaitteistojen varaosat o vartiointi 2.2 Savu- ja nokivahinkojen pienentäminen rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin Ennakkoon tulee laatia suunnitelma savunpoiston järjestämiseksi. Rakennuksen kiinteitä ilmanvaihtolaitteita voidaan käyttää harkitusti tarvittaessa savukaasujen poistamiseen esimerkiksi kellaritiloista, mikäli rakennuksessa ei ole erillistä savunpoistojärjestelmää. Osastoivien seinien sekä palo-osastoissa olevien savulohkojen tehtävänä on rajoittaa savun ja noen leviämistä eri tiloihin ja kerroksiin. Osastoivissa seinissä olevien läpivientien tiiveys ja palo-ovien sulkeutuminen ja salpautuminen on varmistettava säännöllisin väliajoin. Liike- ja yrityskiinteistöjen tuloilmakanavat ja kojeet tulee varustaa savuilmaisimilla, joilla ilmastointi voidaan tarvittaessa pysäyttää ulkoapäin tulevan savun ja noen leviämisen estämiseksi. Alkusammutusvälineiden valinnassa tulee ottaa erityisesti huomioon sammutusaineen sopivuus kysymyksessä olevaan kohteeseen. 2.3 Vesivahinkojen pienentäminen rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin Vesivahingolla tarkoitetaan prosessi-, käyttö-, vuoto- ja tulvaveden sekä palon sammutusveden aiheuttamaa vahinkoa. Veden poistamiseksi tulee kellaritiloissa ja kerroksissa olla tarpeellinen määrä lattiakaivoja. Vahingon yhteydessä valuva vesi aiheuttaa lisävahinkoja rakenteille ja irtaimistolle. Veden leviämistä voidaan rajoittaa rakentamalla kynnyksiä muun muassa rakennuksen osastojen väliin ja rakentamalla tippuvettä ohjaavia alakattoja tai vesieristettyjä välipohjia erityisesti helposti vaurioituvien atk-, sähkö- ja puhelintilojen yläpuolelle. Varastotavara tulee sijoittaa irti lattiapinnasta vähintään 10 cm:n korkeudelle. Tavaran ja seinän väliin tulee jättää ilmatilaa, jotta vältetään seiniä pitkin valuvan veden tavaralle aiheuttamat vahingot. Kosteudelle erityisen herkissä tiloissa tulee käyttää tarvittaessa kosteudenilmaisimia. Pohjavesirajan alapuolisten tilojen poistopumppurikkojen varalta tulee olla hälytyslaitteet. Lattioiden kaltevuus, kanaalit ja lattiakaivot pienentävät veden ja kosteuden aiheuttamia vahinkoja. Veden pääsy lattiakaivoihin tulee varmistaa pitämällä lattiakaivojen ympäristöt vapaana. 2.4 Torjuntatarvikkeiden hankkiminen ja säilytys Vahingon tapahduttua voi olla vaikeaa saada paikalle nopeasti jälkivahinkojen an tarvittavia aineita ja tarvikkeita. Varastossa tulisi pitää muun muassa riittävä määrä muovikalvoa suojakatosten tekoon ja veden johtamiseksi esimerkiksi ikkunasta ulos.
3 Konepaja-, sähkö-, elektroniikka- sekä muussa sellaisessa teollisuudessa, liikelaitoksissa ja myymälöissä, joissa on korroosiolle alttiita koneita, työvälineitä ja kalustoa, on pidettävä varastossa suojanesteitä ja niiden sumutuskalustoa. 3 VAHINGON AIKAISET TOIMET Tulipalo- ja muussa onnettomuustilanteessa pelastuslaitoksen hälytysyksikkö keskittyy pelastukseen ja sammutukseen ja vasta sen jälkeen voimavaroista riippuen jälkivahinkojen an. Tulipalon sammutuksen aikana syntyviä vahinkoja on mahdollista pienentää käyttämällä palon sammuttamiseen parhaiten sopivia sammutusaineita. Esimerkiksi teollisuuden palovahingoissa, joissa vahingon vaikutuspiirissä voivat olla muun muassa karkaisuosastot, polttouunit, siilot ja paperikoneiden sylinterit, tilojen ja koneiden vahingoittumisriski kasvaa, jos palon sammutusmenetelmiä ei valita oikein. Sammutus- ja pelastushenkilöstön tulee vahingon operatiivisessa tilanteessa toimia kiinteässä yhteistyössä yrityksen johdon edustajien kanssa, jotta henkilö- ja omaisuusvahinkoja voidaan torjua mahdollisimman tehokkaasti. Sammutus- tai pelastustyönjohtaja voi aluehälytyskeskuksen kautta hälyttää paikalle palokunnan JVT -yksikön tai auktorisoidun JVT -liikkeen. Savuvahinkoja voidaan pienentää vaurioalueen alipaineisella savutuuletuksella, joka tulee aloittaa heti, kun sammutustyö sen sallii. Kosteudelle altis omaisuus on mahdollisuuksien mukaan peitettävä ja arvokas irtaimisto on tarvittaessa siirrettävä suojaan. Vaurioituneiden tilojen kosteus on pyrittävä saamaan normaaliksi mahdollisimman nopeasti. Palokunnan JVT -kalustoa tulisi voida käyttää sammutus- tai pelastustyön jälkeen siihen asti, kunnes auktorisoitu JVT -liike saadaan paikalle. Pelastuslaitoksen tekemän JVT -työn kestosta päättää sammutustyönjohtaja. Pelastusviranomaisen tulee luovuttaa kohteen omistajalle savuttomat ja vedettömät tilat. 4 VAHINGON JÄLKEISET TOIMET 4.1 Yleistä Nopeilla ja suunnitelmallisilla jälkivahinkojen toimenpiteillä voidaan pienentää sekä aineellisia menetyksiä että toiminnan keskeytyksestä aiheutuvia vahinkoja. torjunnassa on aina kiinnitettävä erityistä huomiota vahinkopaikan työturvallisuuteen. Vakuutussopimuksen mukaisesti tulee vakuutusyhtiölle antaa mahdollisuus vahingontarkastamiseen. Vakuutuksenottajan on ilmoitettava vahingosta mahdollisimman nopeasti vakuutusyhtiölleen. Vakuutusyhtiön asiantuntijat voivat antaa jälkivahingontyötä koskevia ohjeita. Aluehälytyskeskukset voivat sammutustyönjohtajan kehotuksesta ottaa tarvittaessa yhteyden vahinkokohdetta vakuuttavan vakuutusyhtiön edustajaan jo palon sammutustöiden aikana. Vakuutusyhtiöt ovat toimittaneet aluehälytyskeskuksiin luettelot asiantuntijoistaan.
4 4.2 Tilannearvio Aluksi selvitetään vahingon laajuus mahdollisuuksien mukaan tuotantoprosessin tuntevien vastuuhenkilöiden kanssa vahinkotyypeittäin seuraavasti tulen aiheuttamat vahingot kuumuuden aiheuttamat vahingot savun ja noen aiheuttamat vahingot syövyttävien kaasujen aiheuttamat vahingot sammutusveden aiheuttamat vahingot kosteuden ja vesihöyryn aiheuttamat vahingot vuoto- ja tulvavesien aiheuttamat vahingot ympäristövahinkojen mahdollisuus ja laajuus rakennukseen murtautumisesta aiheutuneet vahingot. Tuotannon kannalta kriittisimmät kohteet ja toiminnat ovat kiireellisyysjärjestyksessä ensisijaisia. Näiden osalta jälkivahinkojen an tulisi panostaa erityisen tehokkaasti esimerkiksi teettämällä ylitöitä, käyttämällä ulkopuolisia asiantuntijoita (esimerkiksi auktorisoitu JVT -liike) ja muita tarvittavia kiirehtimistoimenpiteitä. 4.3 JVT -alkutoimenpiteet Vahingon jälkeiseen JVT -työhön kuuluvat seuraavat toimet, jotka on voitu aloittaa jo pelastus- ja palonsammutustyön aikana vahinkopaikan rajaaminen vartioinnin järjestäminen ja lukituksen varmistaminen raivaustyöt, rakenteiden tukeminen ja suojaus palo- ja muiden kaasujen tuulettaminen savun ja noen leviämisen estäminen irtoveden poistaminen rakenteiden kosteus- ja kloriditilanteen kartoittaminen tilapäissähkön järjestäminen valaistuksen järjestäminen lämmityksen järjestäminen kuivauksen järjestäminen palojätteiden siivoaminen irtaimiston hätäsiirrot suojapeitteillä peittäminen suoja-aineiden käyttäminen 4.31 Rakenteiden tukeminen ja suojaaminen sekä irtaimiston hätäsiirrot Jälkivahinkoja torjuttaessa on tarvittaessa raivattava, tuettava ja suojattava rakenteita, jolloin henkilöturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Raivauksessa on varottava vahingoittamasta säästyneitä koneita ja laitteita. Raivauksen ja tukemisen yhteydessä palossa syntyneet aukot peitetään ja suojataan, jotta olosuhteet saataisiin mahdollisimman normaaleiksi muuta jälkivahinkojena ja korjausta varten. Jos tiloja ei saada nopeasti kuivaksi, siirretään kosteudelle altis tavara toisiin tiloihin.
5 Vahingoittunut omaisuus on omistajan hallinnassa kunnes vahingon korvauksista on muuta sovittu vakuutusyhtiön kanssa.. 4.32 Tuuletus Tuuletusta tarvitaan palokaasujen ja kosteuden poistamiseksi. Tuuletus tulisi ensisijaisesti hoitaa käyttämällä alipaineistusta. Mikäli se ei jostain syystä ole mahdollista, voidaan käyttää ikkunatuuletusta. Tuloilmasuodattimet ja -kanavat on tarkastettava aina palon jälkeen ennen laitteiston uudelleen käynnistämistä ja tarvittaessa suodattimet on vaihdettava ja kanavat puhdistettava. Koneellista tuuletusta voidaan käyttää painovoimaisen ilmanvaihdon asemasta tai lisänä. Tällöin tuuletus ei kuitenkaan saa johtaa nokea tai savua vahingoittumattomiin tiloihin ilmanvaihtokanavien kautta. 4.33 Sammutusjäteveden poistaminen ja palojätteiden siivous Lattiakaivot, viemärit ja vaurioalue tulee puhdistaa palojätteistä. Yleensä palojäte on märkää ja se on syytä poistaa tiloista kuivauksen tehostamiseksi. Mikäli sammutusveden poistoon sopivia viemäreitä ei ole, poistetaan vesi ensisijaisesti palokunnan kalustolla, kuten pumpuilla ja imureilla sekä riepujen, purun tai turpeen avulla. Jälkivahinkoryhmillä tai liikkeillä on myös kalustoa veden poistamiseksi. 4.34 Sähkön saanti, lämmitys ja kuivaus Sähköverkon vaurioiduttua sähkön saanti valaistusta ja JVT r työssä tarvittavia koneita ja laitteita varten on pyrittävä järjestämään siirrettävällä aggregaatilla tai esimerkiksi naapurikiinteistöstä. Vaurioituneet sähköasennukset on tehtävä jännitteettömiksi. Tulipalossa vaurioituneen lämmitysjärjestelmän korjaaminen on ensisijainen toimenpide kylmänä vuodenaikana. Usein lämmitys joudutaan järjestämään tilapäisratkaisuin, esimerkiksi sähkölämmittimillä tai rakennuskuivureilla. Tällöin on varottava, etteivät palokaasut aiheuta kosteusvahinkoja (nestekaasun palamistuotteet) tai korroosiovahinkoja (kevytöljyn palamistuotteet). Ilman lämpötila olisi saatava nousemaan vähintään +10 o C:een. Kastuneet tilat, koneet, laitteet ja vaihto-omaisuus on pyrittävä kuivaamaan tilakuivauksena ilmankuivauslaitteilla. Yksittäiset koneet ja laitteet voidaan kuivata koneellisesti huputtamalla ne tiiviiseen muovikalvoon ja johtamalla kuivattu ilma muovikalvohupun sisään korroosion estämiseksi. Pienet laitteet kuten elektroniikkakotelot voidaan kuivata muovikalvon sisällä kuivausmassalla. Tilan suhteellinen kosteus on saatava alle 40 %:n. 4.35 Tulipalon jälkihajujen poisto Tulipalon jälkihajujen poiston onnistuminen edellyttää hiiltyneiden palojätteiden ja irtovesien poistoa sekä normaalia huoneilman kosteutta ja lämpötilaa. Haju poistetaan yleensä samassa tilassa, jossa vahinko on tapahtunut, jotta käytettävät aineet tunkeutuisivat samoihin paikkoihin kuin hajumolekyylit. Hajunpoistomenetelmiä ovat tuuletus, erilaisilla hajunpoistokemikaaleilla käsitteleminen, ionisointi ja otsonointi.
6 Hajunpoistokemikaalit reagoivat hajua aiheuttavien kemikaalien kanssa ja liuottavat hajumolekyylit, jolloin haju voidaan poistaa tehokkaalla tuuletuksella. Otsonoinnin teho perustuu siihen, että otsoni reagoi erittäin herkästi hajua muodostavien kemikaaliryhmien kanssa. Otsonoinnissa on kuitenkin otettava huomioon, että otsoni on suurina pitoisuuksina myrkyllistä, voi haurastuttaa luonnonkuituja ja vahingoittaa ruokatarvikkeita. Saneeraustoimet vaativat erikoisosaamista ja -menetelmiä, joten ne on annettava auktorisoidun JVT -liikkeen tehtäväksi tai johdettavaksi. 5 OMAISUUDEN SANEERAUS 5.1 Saneeraussuunnitelma Ennen saneeraustöiden aloittamista tehdään kirjallinen saneeraussuunnitelma yhteistyössä vakuutuksenottajan, vakuutusyhtiön ja saneerausliikkeen kanssa. 5.2 Rakennuksen saneeraus Kantavien ja osastoivien rakenteiden kestävyyden tarkempaa tutkimista varten rakennusvalvontaviranomainen antaa tapauskohtaiset toimintaohjeet mm. porausnäytteiden ottamisesta, koekuormituksesta, lujuuslaskelmien tekemisestä jne. Rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy tutkimustulokset ja korjaussuunnitelmat. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo osaltaan kohteen saneerausta myöntämällä tarvittaessa rakennusluvan ja määräämällä rakennuksen turvallisuutta parantavia muutoksia, joilla torjutaan ennalta vastaisten vahinkojen syntyä. Rakennuksen rakenne- ja kosteustutkimusten perusteella tehdään lopulliset korjaussuunnitelmat, jotka sisältävät myös LVIS -tekniikan. Korjaussuunnitelmien perusteella toteutetaan varsinainen korjausrakentaminen. Mikäli vahingot todetaan tutkimuksissa niin vähäisiksi, ettei korjaussuunnitelmia tarvita, kunnostetaan rakennus soveltuvin osin vanhaan tasoon. Rakenteiden kosteuden, ja tarvittaessa kaapeleiden palamisesta aiheutuvan kloridipitoisuuden kartoittamiseen tulee käyttää asiantuntevaa kosteuskartoittajaa. Kosteat rakenteet avataan tai kuivataan ja betonirakenteiden korroosion esto tehdään kartoitustulosten perusteella. Rakennuksen korroosion käsittelyyn soveltuvat pääosin samat periaatteet kuin mitä jäljempänä sanotaan irtaimiston kohdalla. 5.3 Irtaimiston saneeraus Irtaimen omaisuuden (koneet, laitteet, vaihto-omaisuus) onnistunut saneeraus edellyttää, että vahingoittuneen tilan suhteellinen kosteus lasketaan nopeasti vähintään 40 %:iin tai että laitteet siirretään kuivaan ja savuttomaan paikkaan. Korroosiovaara voidaan selvittää ns. kloridimittauksella, jossa määritetään saastuneen tilan pinnoilta kloridipitoisuus (μg/cm2) eli (mikrogrammaa neliösenttimetriä kohti). Saneerauksen rajana voidaan pitää 10 μg/cm2, tätä pienemmissä kloridipitoisuuksissa ei välitöntä korroosion vaaraa ole. Koneista puhdistetaan irtonaiset roskat ja epäpuhtaudet. Tilan kuivauksen yhteydessä koneet ja laitteet käsitellään tarvittaessa suojanesteillä korroosiovahinkojen estämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että korroosionestoaineet eivät sovellu kaikille laitteille. Varsinaiset suojaustoimet ovat
7 ammattiliikkeiden työtä. Elektroniikkalaitteet sekä tuotantokoneiden ja vastaavien laitteiden ohjauskeskukset kestävät varsin hyvin palossa syntyneitä happoja, nokea ja terva-aineita. Lämmölle ne ovat suhteellisen herkkiä. Eräät komponentit alkavat vahingoittua jo +70 +80 o C:ssa. Tämän lisäksi, mikäli laitteet ovat jännitteettömiä ja niihin pääsee vettä, syntyy painettuihin piirikortteihin usein oikosulkuja, jotka aiheuttavat vakavia vahinkoja. Ongelmallisia saneerattavia ovat puolikoteloidut, osittain laitteen sisällä olevat rakenneosat, joihin sekä vahingoittavat aineet että puhdistusaineet pääsevät tunkeutumaan, mutta joiden tarkka puhdistus on mahdotonta. Tämä koskee erityisesti kytkimiä, painikkeita, potentiometrejä ja kontaktoreja. Elektroniset komponentit sinänsä ovat hyvin suojattuja esimerkiksi korroosiota vastaan, sillä ne on useimmiten peitetty lakka- tai hartsikerroksella ja ovat hyvin suljettuja rakenteita. Hienomekaniikka, ohuet akselit ja läpiviennit sitä vastoin ovat arkoja korroosiolle. Saneeraustyö kannattaa tehdä yhdessä laitevalmistajan ja alan erikoisyritysten kanssa. Elintarvikkeiden käyttökelpoisuudesta tai hävittämisestä on aina pyydettävä lausunto paikalliselta terveysviranomaiselta. Viranomainen antaa tarvittaessa myös hävittämisohjeet
Bulevardi 28 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@fkl.fi www.fkl.fi www.vahingon.fi