13.11.2014 Ikä, aika ja sukupolvi APC-ongelma: vaikeus erottaa iän, ajan ja sukupolven vaikutukset toisistaan Mitä yhteiskunnallinen sukupolvi on? Esimerkki yhteiskunnallisesta sukupolvesta: suuret ikäluokat aa, pee, cee Age, Period, Cohort ikävaikutus ajankohtavaikutu kohortti- tai sukupolvivaikutus Esimerkkejä: sinuttelu, alkoholinkäyttö, rock, matkailu Mistä me puhumme, kun puhumme kohteliaisuudesta? Mitäs sulle? Kohtelias asiakaspalvelu ikääntyvien ja ikääntyneiden tulkinnoissa Leena Jaakkolan lisensiaatintyön tarkastustilaisuus 28.11.2008 Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa 1 1
Leena Jaakkols havaitsi, että eläkkeellä jo pitempään olleet suosivat teitittelyä, mutta suuriin ikäluokkiin kuuluvat kuusikymppiset pikemmin sinuttelua. Mistä tässä on kyse? Jos kyse on ikäilmiöstä, suuriin ikäluokkiin kuuluvatkin siirtyvät vanhetessaan suosimaan teitittelyä. Jos kyse on sukupolvi-ilmiöstä, näin ei tapahdu. Vapaamielisinä ja mutkattomina itseään pitävät suuret ikäluokat suosivat sinuttelua vanhempinakin, mutta muut sukupolvet voivat suosia enemmän teitittelyä. Voi myös olla niin, että sinuttelun yleistyminen ja puheen epämuodollistuminen on yleinen trendi eli aikavaikutuksen tulosta. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle käytetyn alkoholin määrä kasvaa edelleen (Lahden kaupungin hyvinvointikertomus, käsikirjoitus, 2008) Kasvaako? Voi olla niinkin, että väestön vanhetessa alkoholin kokonaisuuskulutus vähenee (ikävaikutus), vaikka kulutus eläkeläisten keskuudessa kasvaa (sukupolvivaikutus). Aikavaikutuksiakin on. 2
Esimerkkinä rock ajan ilmiö? (muoti) ikäilmiö? (nuorisomusiikkia) vai sukupolvi-ilmiö? (musiikkia, jota sen makuun päässeet sukupolvet kantavat vanhetessaankin mukanaan) 3
APC-ongelma ja erilaiset tutkimusasetelmat poikkileikkaustutkimukset pitkittäis- tai seurantatutkimukset (samanikäisiä) kohortteja koskevat vertailut Poikkileikkaustutkimuksen (sarakkeet), seurantatutkimuksen (rivit) ja kohorttivertailun (diagonaali) asetelmat tutkimusvuosi kohortti 1980 1990 2000 2010 2020 s. 1920 60 70 80 90 100 s. 1930 50 60 70 80 90 s. 1940 40 50 60 70 80 s. 1950 30 40 50 60 70 s. 1960 20 30 40 50 60 tutkimusvuosi 1980 1990 2000 2010 2020 kohortti s. 1920 60 70 80 90 100 s. 1930 50 60 70 80 90 s. 1940 40 50 60 70 80 s. 1950 30 40 50 60 70 s. 1960 20 30 40 50 60 Poikkileikkausasetelmassa ei varmuudella pystytä erottamaan iän ja kohortin vaikutusta toisistaan. Seuranta-asetelmassa ei pystytä erottamaan iän ja periodin vaikutusta toisistaan. (Samanikäisiä) kohortteja vertailevassa asetelmassa ei pystytä erottamaan kohortin ja periodin vaikutuksia. 4
APC-ongelman ratkaisun on sanottu olevan mahdotonta, sillä iän, sukupolven ja ajan vaikutukset kietoutuvat toisiinsa. Millään aineistolla ei voida täsmällisesti sanoa,mikä on minkin vaikutus. Voidaan kuitenkin järkeillä. Ikihyvä Päijät-Häme Seurantatutkimus kolmen syntymä-kohortin (s. 1926 30, 1936 40 ja 1946 50) terveyskäyttäytymisestä, terveydestä, vanhenemisen kokemuksista ja elämäntyylistä. Aineistojen keruu alkoi vuonna 2002 ja jatkui vuoteen 2012. Voidaan tehdä poikkileikkaustutkimuksia, seurantatutkimuksia ja verrata kohortteja samassa iässä. Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen aineistoasetelma 82 86 y 295 (35 %) 78 82 y 489 (44 %) 75 79 y 689 (53 %) 72 76 y 883 (62 %) 681 (57 %) 68 72 y 796 (63 %) 65 69 y 886 (66 %) 62 66 y 1023 (72 %) 721 (55 %) 58 62 y 717 (54 %) 55 59 y 840 (61 %) 52 56 y 908 (64 %) Year 2002 2005 2008 2012 5
Ulkomailla viimeisen vuoden aikana käyneiden prosenttiosuudet iän ja sukupuolen mukaan miehet naiset 52 56 vuotiaat 53 57 62 66 vuotiaat 49 51 72 76 vuotiaat 39 37 (Karisto & Konttinen 2004, 147) Millä vuosikymmenellä vastaaja on tehnyt elämänsä kaukomatkan (kysely v. 2002) 50 40 30 20 10 0 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 1926-30 syntyneet 1936-40 syntyneet 1946-50 syntyneet Eri kohortit ovat tehneet sen eri-ikäisinä, mutta samana ajankohtana. Matkailu näyttäisi olevan vähintään yhtä lailla aikaan kuin ikään tai sukupolveen liittyvä ilmiö 6
Ulkomailla vuoden aikana matkustelleiden prosenttiosuudet iän ja sukupuolen mukaan vuosina 2002 ja 2012 2002 2012 Miehet 82 86 y 24 72 76 y 38 48 62 66 y 48 52 52 56 y 52 Naiset 82 86 y 20 72 76 y 35 48 62 66 y 51 64 52 56 y 56 Ulkomailla vuoden aikana matkustelleiden prosenttiosuudet iän ja sukupolven mukaan vuosina 2002 ja 2012 2002 2012 Miehet 82 86 y 24 72 76 y 38 48 62 66 y 48 52 52 56 y 52 Naiset 82 86 y 20 72 76 y 35 48 62 66 y 51 64 52 56 y 56 Maailman avautuminen sukupolvittain: kartat neljän peräkkäisen perhesukupolven matkustelusta. (Antti Karisto: Satumaa? 2008, s. xxx) 7
Tanskalaistutkimus siitä, miten sosiaalinen tausta vaikuttaa koulutukseen ja miten koulutus vaikuttaa elämänuriin. Tutkittavana vuonna 1954 syntynyt kohortti, jota seurattiin vuonna 1968, jolloin he olivat 14-vuotiaita vuonna 1976, jolloin he olivat 22-vuotiaita vuonna 1992, jolloin he olivat 38-vuotiaita 14-vuotiaina tutkittaville tehtiin lahjakkuutta mittaava verbaalinen testi. Testissä lahjakkaimpaan kolmannekseen luokitelluista toimihenkilöperheiden pojista puolet ja tytöistä neljännes hankki myöhemmin korkea-asteen koulutuksen. Yhtä hyvän testituloksen saaneista työläisperheiden pojista joka kymmenes ja tytöistä joka sadas sai korkea-asteen koulutuksen. Erik Jorgen Hansen: En generation blev voksen. Den forste velfaerdsgeneration. Socialforskningsinstitutet, Rapport 95:8, Kobenhavna 1995. Seurantatutkimukset vaativat aikaa ja rahaa. Siksi tehdään myös rekisteriseurantaa, retrospektiivisiä seurantatutkimuksia ja laadullisia seurantatutkimuksia. 8
Anita 1929 Olga 1880? C-? Toivo Kerttu 1906 1906 1943? L-L?-L-W Hans 1931 Ida August 18831852?? C-L L-L L-HP-D-HP?-HP-D?-HP Hans 1952 Marja 1952 HP-AD HP-AD Kerttu Erkki 19081910 1969? L-B?-B-W Matti 1929 Ulf 1957 KariRaija 19331931 L-PW?-PW Kirsti Max 1911 1908? 1950 L-PW-W?-PW Leena Ivette 19581961 HP-AD-D-AD?-AD-D?-AD LeenaCarl 1941 1939 1985 L-HP-W?-HP AakeMaireAllan 1921920 1925? L-PW?-BW L-? Tomas Kristina 1962 1962 HP-AD?-AD 13.11.2014 Kohortti ja sukupolvi ovat eri asioita Kohortti on väestökäsite: se muodostuu samaan aikaan syntyneistä. Yhteiskunnallinen sukupolvi on sosiologinen käsite: se on jotakin enemmän kuin kohortti. Ollakseen sukupolvi samaan aikaan syntyneiden on muodostettava kokemuksellinen yhteisö tai sosiaalinen ryhmä, jolla on yhteisiä elämänkokemuksia, jaettua kokemusmaailmaa ja tietoisuus samaan sukupolveen kuulumisesta. Sukupolvi on kohortti, joka konstituoi itselleen kulttuurisen identiteetin ja jolla sitä kautta on kollektiivina yhteiskunnallista merkitystä (June Edmunds & Bryan S. Turner: Generations, Culture and Society, 2002). 9
Karl Mannheim: Sukupolven synnyn kannalta tärkeitä ovat avainkokemukset, joita kohdataan formatiivisessa iässä, noin 17-vuotiaina. Ehkä avainkokemuksia voi syntyä muulloinkin kuin nuoruudessa Eikä avainkokemusten tarvitse olla suuria yhteiskunnallisia tapahtumia. Pienemmätkin asiat voivat vaikuttaa: mitä musiikkia kuunneltiin, mitä elokuvia katsottiin, mitä kirjoja luettiin Selvästikin oli tuuria olla herkässä iässä juuri 1960- luvun lopussa, eikä esimerkiksi 10 tai 20 vuotta myöhemmin. 1970-luvun lopulla hengenravinto olisi koostunut Abbasta, Baccarasta ja Speden elokuvista. 1980-luvun lopulla olisi istuttu elokuvissa katsomassa sellaisia merkkiteoksia kuin Poliisiopisto 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 tai Beverly Hills kyttä 1 ja 2. Silloin olisi ollut iso riski ryhtyä miljönääriksi. Jos taas olisi ollut nuori vuosituhannen vaihteessa, tyttöystävä olisi jättänyt mentyään armeijaan. Itsellä housunpersukset olisivat roikkuneet polvissa, eikä tyylikkäästä vetelyydestä olisi ollut tietoakaan. Antti Karisto: Veteliä soulveljeksiä. Teoksessa Yksi piano vai kymmenen lehmää. Kirjoituksia arjen ilmiöistä, Gaudeamus 2010. 10
Matti Virtanen on puhunut sukupolvifraktioista tähdentäessään sitä, että samaan sukupolveen kuuluvat voivat kokea samat tapahtumat eri tavoin ja antaa niille päinvastaisiakin merkityksiä Sukupolvitietoisuus ei synny itsestään vaan se on synnytettävä. Tarvitaan sukupolven diskursiivinen läpimurto, mediajulkisuudessa muotoiltu kuva sukupolvesta, johon tämän jälkeen voidaan liittää omia kokemuksia ja muistoja (Purhonen 2007). 11
Ketkä suuriin ikäluokkiin kuuluvat? Syntyneiden määrä kuukausittain, vuodet 1945-50 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1945 1946 1947 1948 1949 1950 12
Syntyneiden määrä päivittäin, elokuu lokakuu 1945 (estimoinut Pekka Myrskylä TK) 600 500 400 300 200 100 0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Syntyneiden määrä vuosittain, 1940 2003 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1940 1945 1950 1955 1960 1965 antti 1970 karisto 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Suomalaisten suurten ikäluokkien ominaispiirteet 1) syntyivät välittömästi sodan jälkeen 2) suhteellisesti suurempia kuin muualla 3) muodostavat sukupolven 4) ei kaikusukupolvea, uusia suuria ikäluokkia 13
Suurille ikäluokille ehdotettuja sukupolvimääreitä tungossukupolvi onnekas sukupolvi märkä sukupolvi (ensimmäinen) nuorisosukupolvi muutossukupolvi nivelsukupolvi radikaali sukupolvi valta-asemiin jämähtänyt tulppasukupolvi ahne sukupolvi Suurten ikäluokkien (1945 50 syntyneiden) prosenttiosuus eri eliittiryhmiin kuuluvista 1991 2001 politiikka 20 26 hallinto 10 41 elinkeinoelämä 15 41 järjestöt 19 51 media 26 45 tiede 19 37 kulttuuri 25 25 koko valtaeliitti 18 38 (Lähde: Borg & Ruostetsaari 2002, 56: taulukko 5) OPPIMISPÄIVÄKIRJATEHTÄVÄ, 13.11. Kuvaa arkielämän sukupolvittaista muutosta esimerkiksi pohtimalla, millaista oli omien vanhempiesi ja isovanhempiesi elämä sinun iässäsi ja miten se erosi omasta elämästäsi. Voit keskittyä yhteenkin ilmiöön, esimerkiksi opiskelu- ja työhistoriaan, perhe-elämään, matkusteluun tai johonkin muuhun elämänpiirin laajuudesta kertovaan osoittimeen. 14