Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus esimiehet Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 1.4.2010 31.3.2013
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet 1.4.2010 31.3.2013 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Sisältö 1. SOVELTAMISALA 1 Sopimuksen ulottuvuus 9 2. TYÖSUHDE 2 Työnjohto ja järjestäytymisoikeus 11 3 Työnantajan ja esimiehen yleiset velvollisuudet 11 4 Työsopimus ja koeaika 12 5 Toistaiseksi voimassa oleva (vakituinen) työsopimus 12 1. Edellytykset 12 2. Lomautus 13 3. Irtisanomisajat 13 4. Irtisanomismenettely 14 5. Korvaukset 14 6 Määräaikainen työsopimus 14 1. Edellytykset 14 2. Lomautus 14 3. Työsopimuksen päättyminen 15 4. Korvaukset 15 3. TYÖAIKA 7 Lisätyön tarjoamisvelvollisuus 15 8 Säännöllinen työaika ja työpäivän pituus 16 1. Säännöllinen työaika 16 2. Osa-aikatyötä tekevän esimiehen työaika 16 3. Työvuoron pituus 17 4. Lepoajat 18 5. Kahvitauko 18 9 Työajan järjestäminen 18 1. Työssäoloviikko 18 2. Vapaapäivät 18 3. Oman työajan järjestäminen 20 10 Työvuorolista 20 11 Erityiset juhlapäivät 20 1. Jouluaatto ja joulupäivä 20 12 Juhla- ja pyhäpäivälyhennys (JP) 21 1. Oikeus lyhennykseen 21 2. Lyhennyksen antaminen 21 3. Henkilöstöravintolat 22 13 Kokoaikaisten esimiesten erityiset työaikamuodot 23 1. Tasoittumisjärjestelmä 23 2. Paikalliseen sopimiseen perustuva työajan tasoittumisjärjestelmä 26 3. Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki) 30 4. Säännöllinen yötyö 35 5. Kolmivuorotyöhön rinnastettava työ 36 4. PALKKA 14 Palkkausmuoto 37 15 Palkan määräytyminen 37 1. Kokemusvuodet (1.10.2007 jälkeen alkaneet työsuhteet) 37 2. Palvelusvuosilisä (ennen 1.10.2007 alkaneet työsuhteet) 38 3. Palkkaryhmät 39 16 Palkkaa korottavat tekijät 40 1. Varavastaavan lisä 40 2. Ilta- ja yötyölisä 40 3. Liikenneaseman päivittäistavaramyymälälisä 40 17 Sunnuntai-, pyhä- ja aattotyö 41 18 Lisä- ja ylityö 42 1. Lisätyö 42 2. Ylityö 42 3. Vajaan kolmiviikkoisjakson lisä- ja ylityö 42 19 Vapaapäivänä tehty työ 43 20 Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen 44 21 Palkan lisien maksaminen erillisenä kuukausikorvauksena 44 22 Palkan maksaminen 45 1. Palkanmaksu 45 2. Osakuukauden palkka 46 3. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä 46 4. Palkanpidätykset 47 5. Palkan erittely 47
5. POISSAOLOT 23 Sairastuminen 47 1. Palkanmaksun edellytykset 47 2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä 47 3. Sairausajan palkkajaksot 48 4. Sairausajan palkan määrä 49 5. Sairausajan palkan maksaminen 49 6. Sairauden uusiutuminen 50 24 Lääkärintarkastukset 50 1. Lääkärintarkastukset ja tutkimukset 50 2. Lakisääteiset tarkastukset 51 25 Tilapäinen poissaolo 51 1. Perheessä sattunut äkillinen sairaus 51 2. Esimiehen vihkiäiset ja merkkipäivät 52 3. Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset 52 4. Kutsunta ja kertausharjoitukset 52 5. Yhteiskunnallinen toiminta 53 6. Vaikeasti sairas lapsi 53 7. Poissaoloista sopiminen ja vuosilomaedut 53 26 Perhevapaat 53 1. Lakisääteiset oikeudet 53 2. Erityisäitiysvapaa 53 3. Äitiysvapaa 54 4. Isyysvapaa 54 5. Vanhempainvapaa 54 6. Hoitovapaa 55 7. Osittainen hoitovapaa 55 27 Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka 55 6. VUOSILOMA 28 Vuosiloma 56 1. Vuosiloma 56 2. Loman ansainta 56 3. Työssäolopäivien veroiset päivät 57 4. Vuosiloman säästäminen 59 5. Vuosiloman antaminen ja merkitseminen työvuorolistaan 59 6. Vuosiloma ja vapaapäivät 61 7. Vuosiloman vaikutus työaikaan 62 8. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla 64 9. Vuosiloman siirtäminen 64 10. Vuosilomapalkka 66 11. Vuosilomakorvaus 68 12. Vuosilomakirjanpito 69 29 Lomaltapaluuraha 69 1. Maksamisedellytykset 69 2. Suuruus 71 3. Maksamisaika 71 7. MATKAT 30 Matkakustannukset 72 1. Matkakustannukset 72 2. Yrityksen matkustussääntö 72 8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 31 Työpaikkakohtainen sopiminen 72 9. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 32 Jäsenmaksuperintä 73 33 Työpaikkakokoukset 74 34 Väkivallan ehkäisy 75 1. Arviointi 75 2. Torjunta ja jälkihoito 75 35 Työpaikkakäynnit 75 36 Ryhmähenkivakuutus 76 37 Työpaikkaruokailu 76 38 Työpuku 76 10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 39 Neuvottelujärjestys 77 40 Työrauha ja sopimusrikkomukset 77
11. SOPIMUKSEN TIEDOTTAMINEN JA VOIMASSAOLO Sopimuksen tiedottaminen 77 Sopimuksen voimassaolo 78 Paikkakuntakalleusluokitus PALKKARATKAISU 1.5.2010 80 KUUKAUSI- JA TUNTIPALKAT 1.5.2010 Esimiehet 80 Ilta- ja yötyölisät 81 Palvelurahapalkkaisten baarimestarien takuupalkat 81 PALKKARATKAISU 1.10.2010 82 KUUKAUSI- JA TUNTIPALKAT 1.10.2010 Esimiehet 82 Ilta- ja yötyölisät 83 Palvelurahapalkkaisten baarimestarien takuupalkat 83 TYÖSOPIMUS 84 TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTTOA KOSKEVA SOPIMUS 85 TYÖAIKAPANKKIIN LIITTYMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS 86 ERIMIELISYYSMUISTION MALLI 87
1. Soveltamisala 1. SOVELTAMISALA 1 Sopimuksen ulottuvuus Sopimusta noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verrattavassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa, jäljempänä mainituissa matkailu- ja vapaa-ajan palveluissa sekä edellisiin liittyvissä hyvinvointipalveluissa. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tyypillisesti: ravintolat, kahvilat, pubit, yökerhot catering-yritykset ja henkilöstöravintolat eines- ja valmistuskeittiöt hotellit ja muut majoitusliikkeet kylpylät ja hyvinvointikeskukset leirintä- ja caravanalueet loma- ja mökkikylät maaseutumatkailupalvelut huolto- ja liikenneasemat keilahallit loma- ja kurssikeskukset kongressikeskukset kotimaisten matkailupalvelujen edistäminen, myynti, markkinointi ja välitys. Sopimus koskee työaikalain alaisia esimiehiä ja työnantajan määräämiä varsinaisia vastaavia hoitajia edellyttäen, että henkilön tehtävänä on johtaa tai valvoa työntekijöiden työtä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva voi myös tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijöiden työhön. Sopimusta ei sovelleta: 1) henkilöihin, joilla on itsenäinen johtava asema yrityksessä tai sen osassa eikä 2) henkilöihin, joilla työnantajan edustajana on oikeus neuvotella ja päättää työntekijöiden palkka- ja muista työehdoista. Edellytyksenä on, että asianomaisella on jatkuva itsenäinen oikeus ottaa sekä erottaa työntekijöitä sekä neuvotella ja päättää paikallisesti palkka- ja muista työehdoista työntekijöitten tai heidän edustajiensa kanssa työehtosopimusten mukaan käytävissä neuvotteluissa. 9
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet Mikäli jäljempänä ei vastaavien hoitajien osalta muuta ole erikseen mainittu, noudatetaan heidän työ- ja palkkaehdoissaan esimiehiä koskevia määräyksiä. Sopimisen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: Yleissopimus (LTK SAK) 15.11.1990 Luottamusmiessopimus (MaRa PAM) 1.4.2010 Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta (MaRa PAM) 1.4.2010 Sopimus yhteistoiminnasta (MaRa-PAM) 1.4.2010 Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (SAK, EK ym. 12.1.2006) Työpaikkaruokailua koskeva sopimus (LTK SAK) 12.2.1976 Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK SAK) Jäsenmaksujen perintämenettelyä koskeva sopimus (LTK SAK) Koulutussopimus (MaRa HRHL) 1.1.1994 Suositus työssäoppimisesta (SHR-PAM) 8.3.2006 10
2. Työsuhde 2. TYÖSUHDE 2 Työnjohto ja järjestäytymisoikeus Työnantaja johtaa ja jakaa työtä. Työnantaja ottaa ja erottaa esimiehet. Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää esimiehen työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuollon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvallisuusriskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton. Työnantaja selvittää uudelle esimiehelle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, ketkä toimivat työpaikan luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna ja työsuojeluasiamiehenä sekä antaa esimiehelle heidän yhteystietonsa. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen työehtosopimusosapuolina toimivat esimiesten puolella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. 3 Työnantajan ja esimiehen yleiset velvollisuudet 1. Esimiehen tulee: edistää ja valvoa työnantajan etuja noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen liikesalaisuuksiin liittyvissä asioissa sekä tarkoin hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta sekä erityisesti työskennellä yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. 2. Työnantajan tulee: luottamuksella suhtautua esimieheen, tiedottaa esimiehelle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tukea esimiestä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden luottamuksella neuvotella esimiehen kanssa tämän tehtäviä koskevissa yrityksen asioissa sekä 11
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet 4 Työsopimus ja koeaika selvittää esimiehelle tämän asema yrityksen organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea esimiehen pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat liitteenä olevan mallin mukaista kirjallista työsopimusta. Mikäli työsopimus on tehty suullisesti, työnantaja on velvollinen antamaan esimiehelle kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista työsopimuslain 2 luvun 4 :n mukaisesti. Työnantaja ja esimies voivat sopia enintään neljän kuukauden koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta. Koeaikana työsuhde voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta, jolloin työsuhde lakkaa työpäivän päättyessä. 5 Toistaiseksi voimassa oleva (vakituinen) työsopimus 1. Edellytykset Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana myös, mikäli: määräaikainen sopimus on tehty ilman perusteltua syytä ilman perusteltua syytä on solmittu useita peräkkäisiä määräaikaisia työsuhteita tai työnantaja sallii esimiehen jatkaa työtä sen jälkeen kun määräaika on päättynyt. 12
2. Työsuhde 2. Lomautus Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää. 3. Irtisanomisajat Työnantajan noudattama irtisanomisaika on: työsuhteen jatkuttua enintään 5 vuotta yli 5 enintään 10 vuotta yli 10 enintään 15 vuotta yli 15 vuotta irtisanomisaika 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta Esimiehen noudattama irtisanomisaika on yksi (1) kuukausi. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä. Esimerkki 1. Irtisanomisaika 14 päivää Työsuhde irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 24.1. Esimerkki 2. Irtisanomisaika kuukausina Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisanomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä 1.3. 1 kk 1.4. irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä 31.12. 2 kk 28.2. irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä 13
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet 4. Irtisanomismenettely 5. Korvaukset 6 Määräaikainen työsopimus 1. Edellytykset 2. Lomautus Irtisanominen on sitova, ellei toinen osapuoli hyväksy sen peruuttamista. Irtisanomisesta on pyydettäessä annettava puolin ja toisin todistus. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on ilmoitettava esimiehen pyynnöstä kirjallisesti. Esimiehen, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä. Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 :n mukaan. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava esimiehelle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka. Päiväpalkka lasketaan työehtosopimuksen 21 2. kohdan mukaisesti. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä, joita ovat: työn luonne, sijaisuus tai harjoittelu tai muu vastaava syy tai yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä syy esimiehen oma pyyntö. Työsopimuslain 5:2 mukaisesti työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan esimiehen vain, jos tämä tekee työtä vakituisen esimiehen sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen esimies, jos hän olisi työssä. Lomautusilmoitusaika on 14 päivää. 14
2. Työaika 3. Työsopimuksen päättyminen 4. Korvaukset Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa kesken määräajan, ellei irtisanomismahdollisuutta ole työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Mikäli esimies päättää työsuhteen ennen määräajan umpeutumista, on hän velvollinen suorittamaan työnantajalle korvauksena työsopimuksen ennenaikaisesta lakkaamisesta kahden viikon palkkaa vastaavan määrän tai mikäli laiminlyödyn työkauden osuus on kahden viikon aikaa lyhyempi, tätä aikaa vastaavan palkan määrän. Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 :n mukaan. Mikäli työnantaja päättää työsuhteen ennen määräaikaa, työnantaja korvaa esimiehelle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun mukaan. 3. TYÖAIKA 7 Lisätyön tarjoamisvelvollisuus Jos työnantaja tarvitsee lisää esimiehiä hänen osa-aikatyötä tekeville esimiehilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyötä tekeville esimiehille. Lisätyötä tulee tarjota 111 tuntiin asti kolmiviikkoisjaksoa kohti. Lisätyön tarjoamisen pelisäännöistä on suositeltavaa sopia paikallisesti. 15
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet 8 Säännöllinen työaika ja työpäivän pituus 1. Säännöllinen työaika Työaika määräytyy kolmiviikkoisjaksoittain. Säännöllinen työaika on enintään 111 tuntia kolmessa viikossa. 2. Osa-aikatyötä tekevän esimiehen työaika Esimies on osa-aikatyötä tekevä esimies, jos hänen työaikansa on vähemmän kuin keskimäärin 111 tuntia kolmessa viikossa. Työnantaja ja esimies sopivat A. kiinteästä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta tai B. keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta. A. Kiinteä vähimmäistyöaika Jos työnantaja ja esimies ovat sopineet kiinteästä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta, tulee sovitun työajan toteutua jokaisella kolmiviikkoisjaksolla. Työajan jäädessä alle sovitun vähimmäisajan, työnantaja maksaa saamatta jääneitä työtunteja vastaavan korvauksen. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos sovittu tuntimäärä on jäänyt toteutumatta esimiehestä johtuvasta syystä tai palkattoman poissaolon vuoksi. Toteutuneen työajan ollessa vakiintuneesti ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi, tulee työaika sopia toteutunutta työaikaa vastaavaksi. B. Keskimääräinen vähimmäistyöaika Jos työnantaja ja esimies ovat sopineet keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson työajasta, tulee sovitun työajan toteutua tarkastelujakson aikana. Työnantaja ja esimies tarkastelevat keskimääräisen vähimmäistyöajan toteutumista vuoden pituisena ajan- 16
3. Työaika 3. Työvuoron pituus jaksona, ellei lyhyemmästä tarkastelujaksosta työpaikkakohtaisesti 30 :n mukaan toisin sovita. Tarkastelun tarkoituksena on varmistaa, että sopimus vastaa tosiasiallista tilannetta. Toteutuneen keskimääräisen työajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi, tulee työaika sopia toteutunutta työaikaa vastaavaksi. Työajan jäädessä alle sovitun vähimmäisajan, työnantaja maksaa saamatta jääneitä työtunteja vastaavan korvauksen. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos sovittu tuntimäärä on jäänyt toteutumatta esimiehestä johtuvasta syystä tai palkattoman poissaolon vuoksi. Alle vuoden määräaikaisessa työsuhteessa olevalla kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajan tulee toteutua työsuhteen kestoaikana. Jos osa-aikatyötä tekevä esimies käytännössä tekee lisätyötä niin paljon, että häntä ei enää voida pitää työehtosopimuksen tarkoittamana osa-aikatyötä tekevänä esimiehenä, tulee hänen kanssaan sopia kuukausipalkan maksamisesta muutosajankohtaa seuraavan kuukauden alusta lukien. Edellä olevia määräyksiä ei sovelleta erikseen tarvittaessa työhön kutsuttaviin esimiehiin. Osa-aikatyötä tekevänä esimiehenä ei pidetä esimiestä, joka työskentelee työehtosopimuksen 13 4. tai 5. kohdan perusteella 90 tai 105 tuntia kolmessa viikossa. Työvuoron tulee olla vähintään neljä tuntia pitkä. Esimiehen pyynnöstä tai perustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy voi liittyä esimerkiksi palvelujen kysynnästä johtuvaan työvoiman tarpeen määrään, liikkeen aukiolo- ja palveluaikaan tai työn lyhytkestoisuuteen. Työvuoron pituus enintään 10 tuntia. Kymmenen tunnin pituisia työvuoroja ei saa teettää kohtuuttomasti. Esimiehen toivomuksesta tai suostumuksella voidaan tehdä myös peräkkäisiä 10 tunnin työvuoroja. Vuorokautinen työaika saa olla kuitenkin enintään 16 tuntia. 17
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet 4. Lepoajat 5. Kahvitauko Työvuorojen välinen lepoaika on vähintään 8 tuntia. Peräkkäisinä päivinä teetettyjen vähintään 10 tunnin työvuorojen väliin on jäätävä vähintään 10 tunnin lepoaika. Työnantajan on pyrittävä järjestämään työvuorojen välinen lepoaika ehdotonta aikaa pidemmäksi. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, esimiehelle on annettava vähintään puolen tunnin lepoaika tai työrytmi huomioiden tilaisuus riittävän pitkään taukoon työn aikana aterioimista varten ruokailuun soveltuvassa tilassa. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos esimies saa vapaasti poistua työpaikalta. Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä. Työvuoron pituuden ollessa yli 4 tuntia annetaan esimiehelle vähintään yksi kahvitauko. Tauko luetaan työajaksi eikä sen aikana saa ilman työnantajan lupaa poistua työpaikalta. Mikäli varsinaista taukoa ei töiden järjestelyihin liittyvistä syistä voida antaa, tulee esimiehellä olla mahdollisuus nauttia virvokkeita työn lomassa. 9 Työajan järjestäminen 1. Työssäoloviikko 2. Vapaapäivät Työssäoloviikko alkaa maanantaina klo 00.00 ja päättyy sunnuntaina klo 24.00. Kolmiviikkoisjaksossa on enintään 15 työpäivää. Viisi työpäivää sisältävää viikkoa kohden ansaitaan kaksi vapaapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin 18
3. Työaika pituinen viikkolepopäivä V ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä X. Työpäiväksi rinnastetaan viikolta toiselle siirretty X- päivä, työajan tasoittamiseksi annettu tasoitusvapaapäivä sekä työvuorolistalle sijoitettu JP-vapaa. Viikkolepopäivä V on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä X voidaan antaa joko ansaintaviikon aikana tai muuhun vapaaseen yhdistäen saman kolmiviikkoisjakson aikana. Jos X-päivä annetaan sen viikon aikana, jolta se on ansaittu, on se mahdollisuuksien mukaan annettava V- päivän yhteydessä. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää. Esimiehen aloitteesta määräyksestä voidaan tapauskohtaisesti sopia toisin. Osapuolet suosittelevat kiertävää vapaapäiväjärjestelmää. Vapaapäiviä edeltävä työvuoro järjestetään aamuvuoroksi ja vapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä annetaan parillinen määrä peräkkäin. Määräystä sovelletaan kaikkina viikonpäivinä auki olevassa työpaikassa, jossa työskennellään kahdessa tai kolmessa vuorossa sekä muissa työpaikoissa mahdollisuuksien mukaan. Jos vapaapäivien välisenä aikana tehdään vain aamu-, ilta- tai yövuoroa, tätä määräystä ei tarvitse noudattaa. Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä. Työpaikkakohtaisesti TES 31 mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai maanantaiyhdistelmänä. Määräys koskee esimiehiä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan. Esimiehen halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa. TES 13 3. kohdan mukaisesta vuosityöaikajärjestelmästä sovittaessa voidaan esimiehen kanssa sopia myös siitä, että viikonloppuvapaat annetaan tästä määräyksestä poiketen. 19
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet 3. Oman työajan järjestäminen Esimies on velvollinen järjestämään työaikansa työehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten mukaiseksi, jollei työnantaja muuta edellytä. Esimies ei saa tehdä ylityötä ilman työnantajan suostumusta. Esimies saa kuitenkin tehdä ylityötä, mikäli liikkeen toiminta sitä välttämättä edellyttää. Ylityön tekemisestä on ilmoitettava työnantajalle heti kun se on mahdollista. 10 Työvuorolista Työvuorolista on laadittava etukäteen niin, että se asetetaan esimiesten nähtäville ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoisjakson alkamista, ellei työpaikkakohtaisesti 31 :n mukaisesti toisin sovita. Työvuorolista on laadittava muulla kuin lyijykynällä. Kolmiviikkoisjakso alkaa aina maanantaina. Vuodenvaihde ei katkaise jaksoa. Työvuorolistassa on oltava työn alkamis- ja päättymis ajankohdat sekä vapaapäivät. Työvuorolistaa ei saa muuttaa ilman esimiehen ja työnantajan suostumusta. Kolmiviikkoisjakson jäädessä vajaaksi työsuhteen alkamisen, päättymisen tai palkattoman poissaolon vuoksi säännöllinen työaika saa olla enintään keskimäärin 7,4 tuntia työpäivää kohden. 11 Erityiset juhlapäivät 1. Jouluaatto ja joulupäivä 20 Jouluaaton iltavuoro sekä joulupäivä järjestetään vapaaksi, mikäli esimies tätä pyytää viikkoa ennen joulun sisältävän työvuorolistan laatimista. Poikkeuksen edellä mainituista muodostavat majoitusliikkeet, kausi- ja liikenneravintolat, sairaaloiden ja huoltoasemien kahvilat sekä henkilöstöravintolat.
3. Työaika 12 Juhla- ja pyhäpäivälyhennys (JP) 1. Oikeus lyhennykseen 2. Lyhennyksen antaminen Työaikaa lyhentävät seuraavat työsuhteen kestoaikaan sisältyvät juhla- ja pyhäpäivät: loppiainen pitkäperjantai vapunpäivä helatorstai juhannuspäivä itsenäisyyspäivä jouluaatto joulupäivä. Työaikaa lyhentäviä päiviä kutsutaan JP-päiviksi. Työajan lyhennykseen (JP-vapaa) on oikeus esimiehellä, joka on työskennellyt vähintään yhden kokonaisen työvuoron sellaisella viikolla, jolla on edellä mainittu juhlaja pyhäpäivä. Mikäli työvuoro osuu kahdelle eri viikolle, katsotaan sen sijoittuneen sille viikolle, jolla työvuoro on alkanut. Työvuoroon rinnastetaan myös tasoitusvapaa, viikolta toiselle siirretty X-päivä, JP-vapaa ja lomaltapaluurahavapaa. Lyhennykseen ei ole oikeutta: keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevällä esimiehellä esimiehellä, jonka työsuhde ei ole kestänyt vähintään yhtä kuukautta ennen kyseessä olevaa juhlaja pyhäpäivää. Tammi kesäkuulle sijoittuvista JP-päivistä ansaitut JP-vapaat annetaan saman vuoden joulukuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita. Heinä joulukuulle sijoittuvista JP-päivistä ansaitut JP-vapaat annetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita. JP-vapaita annettaessa on kuultava esimiestä. 21
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet 3. Henkilöstöravintolat Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa JP-vapaan työaikaa lyhentävä vaikutus lasketaan jakamalla työsopimuksen mukainen työaika luvulla 15 (esimerkiksi 111 t / 15 = 7,4 t). Osa-aikatyötä tekevälle esimiehelle JP-vapaan pituus lasketaan suhteellisesti siten, että kyseistä JP-päivää edeltäneiden kolmen täyden kolmiviikkoisjakson työaika jaetaan luvulla 45, ellei keskimääräisen työajan laskemisessa käytettävän ajanjakson pituudesta työpaikkakohtaisesti 31 :n mukaisesti toisin sovita. JP-vapaan pituus voi olla kuitenkin enintään 7,4 tuntia. JP-vapaat annetaan kokonaisina vapaapäivinä ja ne eivät vähennä antamisjakson muita vapaapäiviä. Osa-aikatyötä tekevälle esimiehelle JP-vapaa voidaan myös korvata maksamalla ansaittua vapaata vastaava rahakorvaus JP-päivää seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen päättyessä pitämättömät JP-vapaat maksetaan rahana. Kuukausipalkkaiselle esimiehelle JP-vapaan arvo saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21. Henkilöstöravintoloissa voidaan sopia noudatettavaksi JP-päiväjärjestelmän sijasta asianosaisen asiakasyhteisön arkipyhäviikkojen arkipyhä- ja työajanlyhennysjärjestelyä. Työaika voi olla tällöin esimerkiksi 112,5 tuntia kolmessa viikossa ja vastaavasti annetaan vuoden aikana 11 tasoitusvapaata, jolloin päästään samaan vuosityöaikaan kuin JP-päiväjärjestelmässä. Asiasta on sovittava työpaikkakohtaisesti työehtosopimuksen 31 :n mukaisesti. 22
3. Työaika 13 Kokoaikaisten esimiesten erityiset työaikamuodot 1. Tasoittumisjärjestelmä 1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi Kuukausipalkkaisen kokoaikaisen esimiehen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 111 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (6) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 129 tuntia. Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta. Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla. Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää tasoittumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X-päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä, JP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää. Työaika tasoitetaan tasoittumiskauden aikana joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään kolme (3) tasoitusvapaata, mikäli se tuntikertymän puitteissa on mahdollista. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä, JP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa. Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin. Järjestelmää voidaan edellä mainituin periaattein soveltaa ns. 105 tunnin järjestelmässä (TES 13 5. kohta), mutta ei ns. 90 tunnin järjestelmässä (TES 13 4. kohta). 23
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet Esimerkki 1. Työajan tasoittuminen Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä 6 x 111 tuntia eli 666 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 4 tasoitusvapaata. 1. jakso: 115 t 2. jakso: 129 t 3. jakso: 102 t 3 X-vapaata 1 X-vapaa 3 X-vapaata 3 V-vapaata 3 V-vapaata 3 V-vapaata 1 tasoitusvapaa 4. jakso: 86 t 5. jakso: 116 t 6. jakso: 118 t 5 X-vapaata 2 X-vapaata 4 X-vapaata 3 V-vapaata 3 V-vapaata 3 V-vapaata 3 tasoitusvapaata 2. Poissaolojen vaikutus Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuorolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadittuna, luetaan järjestelmään tehdyksi työajaksi 7,4 tuntia työpäivää kohti ja 37 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 28 5.8 kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja JP-vapaan osalta 7,4 tuntia. Muussa kuin 111 tunnin työaikamuodossa poissaolojen vaikutus huomioidaan työsopimuksen mukaisen työajan suhteessa. 3. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 129 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti: 9 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla, 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla. Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavia tunteja ei oteta huomioon tasoittumiskauden koko- 24
3. Työaika naistuntimäärää laskettaessa. Jaksokohtaista lisä- tai ylityökorvausta ei voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. 4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden esimiehestä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää esimiehen palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla. Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti: keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla. Esimerkki 2. Lisä- ja ylityö työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden 111 tunnin kokoaikaisen esimiehen työsuhde päättyy kesken 18 viikon tasoittumiskauden työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmiviikkoisjakson jälkeen. 1. jakso: 129 t 2. jakso: 128 t 3. jakso: 109 t Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 366 tuntia eli keskimäärin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 9 tuntia (120 111) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl. Esimiehelle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 9 tunnin eli 27 tunnin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122 120) eli yhteensä 6 tuntia (3 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla. 5. Tasoittumiskauden päättyminen Esimiehestä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää esimiehen palkasta tasoittu- 25
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus - esimiehet miskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti: 9 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla, 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla. Yli- tai alijäämää ei voida siirtää seuraavalle tasoittumiskaudelle. Esimerkki 3. Lisä- ja ylityö tasoittumiskauden päättyessä Tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittumiskauden säännöllinen enimmäistyöaika on 666 tuntia. Ennen viimeisen kolmiviikkoisjakson alkamista esimies on työskennellyt 625 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjaksolla olisi siten käytettävissä 41 tuntia (666 t 625 t). Esimies on kuitenkin tehnyt viimeisellä jaksolla 81 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö (81 t 41 t eli 40 t) korvataan seuraavasti: 9 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja 13 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla. 2. Paikalliseen sopimiseen perustuva työajan tasoittumisjärjestelmä 1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi Kuukausipalkkaisen kokoaikaisen esimiehen työaika voidaan työehtosopimuksen 31 :n mukaisesti paikallisesti sopia tasoitettavaksi 111 tuntiin enintään yhdeksän (9) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 135 tuntia. Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta. Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla. X-päiviä voidaan siirtää tasoittumiskauden sisällä, jolloin siirretty X-päivä annetaan jonkun muun vapaan 26