FinnMATERIA kongressi OSAAMINEN JA KOULUTUS Elinkaari Rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopisto
EU:n lupaavin malmialue Vastaavia Kanadassa, Australiassa, Etelä-Afrikassa Alitutkittua aluetta Avoin uusille toimijoille Metalli- ja teollisuusmineraaleja Fennoskandian kilpi Metallic mines and ore deposits F e N i Au Au T i Seppo Heikkilä
SUOMEN VUORIKLUSTERI Tavoite: Kaivannaisalan huippuosaamiskeskus-hankeselvitys Sisältö: Kattaa vuorialan koko elinkaaren etsinnästä kierrätykseen Aikataulu: 3/2008-3/2009 Työryhmä Ilkka Nykänen, Stone Pole Oy, puh.joht. Leena Yliniemi, Oulun yliopisto Markku Hytönen, GTK, siht. Asiantuntijat Soile Aatos, GTK Martti Palviainen, Kainuun Etu Oy Pekka Särkkä, TKK Saku Vuori, GTK Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Ohjausryhmä pääjohtaja Elias Ekdahl, GTK toimitusjohtaja Heikki Palin, Palin Granit Oy johtaja Martti Kärkkäinen, Rudus Oy rehtori Lauri Lajunen, Oulun yliopisto toimitusjohtaja Teuvo Jurvansuu, Pyhäsalmi Mine Oy teollisuusneuvos Alpo Kuparinen, TEM maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon Maakuntaliitto kansanedustaja Hannu Hoskonen toimitusjohtaja Jarmo Roinisto, Kalliosuunnittelu Oy
Vuoriklusterin perustaminen osana Suomen huippuosaamista - Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä ja voimakkaasti kasvava toimiala - Alalta puuttuu puuttuu kokonaisorganisaatio - Vuoriklusteri tukee muita kansallisia strategisen huippuosaamisen keskittymiä - Edustaa Suomessa kehittyvää kansainvälistä huipputeknologiaa - Suomeen tarvitaan vuoriklusteri, kaivannaistoimijoiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja laitevalmistajien yhteenliittymä - Kehittämään alalla kansainvälistä huippuosaamista
Selvityksiä ja OPM:n suositukset Kansainvälinen arviointi 2003 geotieteiden tasosta Suomessa Suositusten aiheuttamien jatkotoimien seuranta - OPM:n asettama seurantaryhmä 2004 Raportti 8/2005 - tuloksena suosituksia yliopistoille, tutkimuslaitoksille, SA:lle, KTM:lle ja OPM:lle Pohjois-Suomessa Oulun geoklusteri: Oulun yliopiston sisällä geologia ja teknillisen tiedekunnan ympäristötieteet sekä prosessitekniikka toimisivat yhteistyössä. Lisäksi Oulun yliopiston ja GTK:n yhteistyötä tulee tiivistää. Geotieteiden työryhmä toteaa, että Oulun yliopisto vastaa Pohjois-Suomen mineraalivarojen tutkimuksesta. Yliopistossa alan tutkimus on hajaantunut, joten yliopiston tulee priorisoida ja profiloida geoalan tutkimustaan ja koulutustaan. Geoalan rakenteellinen kehittäminen Helsinki, Turku ja Oulu
Alan työnantajille keväällä 2007 GEONETin toimesta suoritettu resurssitarveselvitys (28 vastaajaa) 160 140 120 Resurssitarve 1-2 v aikavälillä 100 80 60 Resurssitarve 1-10 v aikana 40 20 0 Geologit Geofyysikot Louhijat Rikastajat AMK-insinöörit
Geotieteiden ja vuoriteollisuusalan kansallinen koulutus Geoalan/tieteiden koulutusta Helsingin, Oulun ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi Vuoriteollisuusalan (DI-tasoista) koulutusta TKK: Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Kalliorakentamisen laboratorio - louhija/kalliorakentaja (5-7 tutkintoa/v) Geoympäristötekniikan laboratorio - geofyysikko (2-5 tutkintoa/v) TKK: Materiaalitekniikan osasto Mekaanisen prosessi- ja kierrätystekniikan laboratorio TKK: Kemiantekniikan osasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Kemiantekniikan osasto Oulun yliopisto: Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Oulun geoklusteri: Vuorialan koulutus ja tutkimus verkostoitumalla ja kansainvälistymällä Koulutuksen toimenpideohjelma: Koulutuksen yhä parempi relevanssi työmarkkinoiden kehittymisen ja opiskelijoiden työllistymisen kannalta; työelämäyhteyksien tiivistäminen (yritysyliopisto-tutkimuslaitos) Perusopetuksen kansainvälinen taso taataan mm. alueen yritysten kilpailukykyinen toiminta oikea-alaisten ja korkeatasoisten osaajien kautta Yliopisto houkutteleva korkean tason oppimisympäristö opiskelijoille, antoisa työpaikka opettajille/tutkijoille ja innovatiivinen kumppani yrityksille
Vuoriklusterin toimijat Oulun yliopistossa Luonnontieteellinen tiedekunta: - Geotieteiden laitos (maisterikoulutus, jatkotutkinnot) - Kemian laitos - Fysikaalisten tieteiden laitos - Maantieteen laitos Teknillinen tiedekunta: - Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto (DIkoulutus, jatkotutkinnot) - Arkkitehtuurin osasto - Tuotantotalouden osasto KOTU GeoProsPD-täydennyskoulutus Taloustieteiden tiedekunta Muut koulutusalat Pohjoisuus- ja ympäristöpainoala
OULUN YLIOPISTO LTK TaTK TTK LuTK HuTK KTK Tuotantotalous PYO GEO Kemia Fysiikka Koulutus Oulu Oulu Mining Mining School School Koulutus ja tutkimuspalvelut Thule instituutti Tutkimus Maisteriohjelma Tohtoriohjelma NMS Kansainvälinen ohjelma EMR Täydennyskoulutusohjelma GeoProsPD NMS Nordic Mining School Luulajan teknillinen yliopisto EMR European Mineral Resources AGH University of Sciences and Technology, Krakow TU Freiberg, Germany Suomen Vuoriklusteri Yritykset Tutkimuslaitokset Yliopistot
Kaivoksen elinkaari PRE AKTIIVINEN KAIVOS POST Malminetsintä PROSESSITEKNIIKKA MATERIAALITEKNIIKKA PROSESSIMETALLURGIA Kaivoksen sulkeminen Kannattavuuselvitykset - Malmigeologia-kaivosgeologia-varantoselitykset - Kaivosalueen seuranta Aktiivinen kaivostoiminta YVA KAIVOSYMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖN SEURANTA
OPETUSMINISTERIÖ 7.3.2008: KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2008 2011 JA OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLISET TULOSNEUVOTTELUT 15.4.2008: Oulun yliopiston kehittämistä kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona jatketaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa.
NORNET YHTEISTY YHTEISTYÖ TAVOITTEIDEN YHTEENSOVITTAMINEN Erkki Alasaarela 2007 Yhteiskunnalliset tavoitteet - Hankkii, tuottaa ja välittää tietoa - yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja - yhteiskunnan kehittämiseksi Soveltavan tutkimuksen painottuminen Tieteelliset tavoitteet - Tutkinnot - Väitöskirjat - Tieteelliset artikkelit - Ulkopuolinen rahoitus Opetuksen painottuminen: korkeatasoisia ammattilaisia yhteiskunnan palvelukseen Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään tutkimusjärjestelmän toiminnan kehittämiseksi (Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä 7.4.2005) Taloudelliset tavoitteet - Osaamiskeskusohjelma - SHOK - Energia ja ympäristö - Pohjoinen platform
Oulu Mining School Koulutus toteutetaan verkottumalla ja kansainvälistymällä Vuorialalle erikoistuneiden geologien koulutus käynnistynyt syksyllä 2007- aloittaneita 12 FM-tutkinto 2012 Vuorialalle erikoistuneiden prosessi-insinöörien koulutus käynnistynyt syksyllä 2008- aloittaneita n. 20- DI-tutkinto vuonna 2010 NMS-Nordic Mining School- yhteistyöhanke Luulajan teknillisen yliopiston kanssa käynnistynyt syksyllä 2008- opiskelijoita 5- double degree/m.sc. (Eng.) tutkinto 2010 EMR- European Mineral Resources- kansainvälinen ohjelma käynnistyy 2010 kesto 1.5 vuotta- opiskelijoita 5 - double degree/m.sc. tutkinto 2012 GeoProsPD- erikoistumis- ja täydennyskoulutusohjelma 2008-2009 - aloittaneita 12 Uusi ohjelma käynnistyy syksyllä 2009
Mineraalitekniikan laboratorio Tilojen suunnittelu ja toteuttaminen alkanut kesällä 2008 Yhteistyötä GTK Mineraalitekniikan laboratorion kanssa Entisiä laitteita kuten murskaimia kunnostettu Uusia laitehankintoja ( jauhin, seulasarja, vaahdotuskenno, termodesorptiolaite )syksyllä 2008, rahoitus OPM Laboratorio toiminnassa keväällä 2009 mm.opinnäytetöihin
Sulfidiköyhien platinaryhmän mineraalien (PGM)kestävä hyödynt dyntäminen Tutkimushanke: rahoittajat TEKES, GTK ja yritykset Aikataulu: 1.2.2008-31.12.2009 Budjetti: n. 1,3 milj euroa Tutkitaan mm. hiilidioksidin käyttöä jauhatuksessa ja vaahdotuksessa paremman tuloksen saavuttamiseksi Toteuttajat: GTK Mineraalitekniikan laboratorio Oulun yliopisto geotieteiden laitos ( 1 tutkijaryhmä) Oulun yliopisto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto ( 3 tutkijaryhmää) Outotec Minerals Oy Kevitsa Mining Oy Nordic Mines AB KSV Instruments Ltd FinnMATERIA 13.-14.11.2008
Tutkimuksen osa-alueet: 1. Mineralogia: selvitetään lähtömateriaalin ja rikastustuotteiden mineralogia 2. Mekaaninen aktivointi: selvitetään eri esikäsittelymenetelmien vaikutusta rikastustulokseen 3. Prosessikemia: selvitetään eri kemikaalien aiheuttamia sähkö- ja pintakemiallisia ilmiöitä lietteessä ja sen myötä kehitetään prosessia 4. Mineraalien rikastus: tavoitteena kehittää optimaalinen rikastusmenetelmä eri yksikköprosesseja hyödyntäen 5. Vaahdotusteknologia: kehitetään toimiva laite- ja mekanismiratkaisuja PGM-mineraalien rikastukseen 6. Mallinnus ja simulointi: määritetään rikastusmenetelmän tärkeimmät säädettävät, säätö- ja häiriömuuttujat sekä tutkitaan mallin parametrien herkkyyttä ja määritetään optimaaliset toimintaolosuhteet säädön kehittämiseksi. FinnMATERIA 13.-14.11.2008
Oulun yliopisto Perustettu 1958 6 tiedekuntaa 17 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Kokonaisrahoitus 208 Me Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja
Kolmen korkeakoulun yliopisto 10 monitieteistä yliopistoa Helsinki, Turku (2), Tampere, Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Rovaniemi 3 teknillistä korkeakoulua Helsinki, Tampere, Lappeenranta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta 3 kauppakorkeakoulua Helsinki (2), Turku Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunta 4 taidekorkeakoulua Vaasa Turku Helsinki Rovaniemi Oulun yliopisto OULU Jyväskylä Kuopio Tampere Lappeenranta Joensuu
Kampukset Linnanmaan pääkampus - 5 tiedekuntaa - Infotech Oulu - Thule-instituutti - Martti Ahtisaari Instituutti - CWC - Terästutkimuskeskus(Casr) - Mikro- ja nanoteknologian keskus - Arkkitehtuurin osasto (kaupunkikeskusta) Kontinkankaan kampus - Lääketieteellinen tiedekunta - Biocenter Oulu - Arktisen lääketieteen keskus - Kliinisen tutkimuksen keskus (CRC) - FinnTelemedicum - Welltech Oulu Kajaanin yliopistokeskus
Oulun yliopisto Pohjois-Suomessa Kajaanin yliopistokeskus Geofysiikan observatorio (Sodankylä) Meri-Lappi Instituutti (Kemi) Oulangan tutkimusasema (Kuusamo) Oulun Eteläisen instituutti (Nivala) Chydenius Instituutti (Kokkola) Pehr Brahen ohjelmistolaboratorio (Raahe) Kokkola Vaasa Raahe Turku Helsinki Rovaniemi Kemi OULU Nivala Iisalmi Sodankylä Kuusamo Jyväskylä Kajaani Kuopio Tampere Lappeenranta Joensuu
Perustehtävä Oulun yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, Vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista sekä Turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan.
Visio 2012 Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, jonka tutkimus ja siihen kytkeytyvä opetus ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Tutkimuksen painoaloilla yliopisto osaaminen on kansainvälistä huippua. Opetus kytkeytyy tiiviisti ja systemaattisesti tutkimukseen ja on korkeatasoista ja ajanmukaista Yhteiskunnallinen vuorovaikutus luo innovaatioita ja edistää alueiden elinvoimaisuutta
Monitieteistä tutkimusta Tutkimusta 70 tieteenalalla Kolme tutkimuksen painoalaa: - informaatiotekniikka ja langaton viestintä - biotekniikka ja molekyylilääketiede - pohjoisuus ja ympäristö Uusia panostuksia: terästutkimus, kansainvälinen liiketoiminta, kaivos- ja kaivannaisteollisuus
Tiedekunnat ja koulutusalat 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 humanistinen tdk/ka 2403 kasvatustieteiden tdk/ka 1922 luonnontieteellinen tdk/ka 4522 taloustieteiden tdk/ka 1023 teknillinen tdk/ka 4818 1973 lääketieteellinen tdk 364 268 Tiedekunnat opiskelijat humanistinen 2403 kasvatustieteiden 1922 luonnontieteellinen 4522 lääketieteellinen 1973 taloustieteiden 1023 teknillinen 4818 Koulutusaloina myös hammaslääketiede 268 terveydenhuolto 364 Koulutusohjelmia on 45
Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus perustuu tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuteen ja tiiviiseen yhteistyöhön Oulun kaupunki, kunnat ja kaupungit, OYS, Pohjois- Pohjanmaan liitto, TE-keskus, VTT, GTK, Suomen Ympäristökeskus, Nokia, Polar Electro, EB, Stora Enso, Rautaruukki, Outokumpu, Kemira, Technopolis Triple Helix Oulun kansainvälinen tutkimus- ja koulutusympäristö Oulun seudun innovaatiostrategia Osaava Pohjois-Suomimaakuntakorkeakouluyhteistyö
Innovaatioita ja uusia osaajia Vuosittain kymmeniä keksintöjä, patentteja, spin off yrityksiä Hyvä koulutuksen työelämävastaavuus ja työllistyminen Valmistuneista 72 prosenttia sijoittuu Pohjois-Suomeen Oulun yliopistosta 2000-2004 valmistuneiden asuinpaikat seutukunnittain vuonna 2004