1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987* 1989* 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKATSAUS 2015 m3/v 5 000 000 VEDENHANKINTA POHJAVESIALUEITTAIN 1959-2015 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Alpua Vihanninkangas Möykkylä Mervi Niiranen 31.3.2016
Toimitusjohtajan katsaus Vedenmyynti pysyi napakasti viime vuoden tasossa. Myynnin lisäykseen kuitenkin valmistauduttiin Pyhäjokisuun Vesi Oy:n kanssa v. 2014 solmitun esisopimuksen johdosta. Alangon käsittelykapasiteettia kasvatettiin yhdellä uudella kalkkikivisuodattimella ja uusilla verkostopumpuilla. Samalla ottamon sähköt uusittiin ja kaikille pumpuille hankittiin taajuusmuuttajat. Vihanninkankaan kolmelle uudelle vedenottamolle saatiin myönteinen lupapäätös viimein elokuun lopussa. Vettä saadaan luvan mukaan ottaa yhteensä 1240 m3/vrk. Lisävedenottamoiden rakennussuunnitelmat teetettiin konsulttityönä. Itse rakentamistyöhön päästään vastaa seuraavan vuoden aikana. Lisävedentoimitus Pyhäjoelle on määrä alkaa v. 2016 2017 aikana. Vedentoimitussopimus allekirjoitettiin 7.9.2015. Vuosi 2015 oli sääolosuhteiltaan varsin haasteellinen. Säätyypin varsin nopeat ja odottamattomat muutokset ovat tulleet jäädäkseen ilmaston jatkaessa lämpenemistään. Vuoden keskilämpötila 4,5 astetta rikkoi aikaisempien vuosien lämpöennätykset selvästi. Myrskytuulet puhalsivat keväällä ja syksyllä useaan otteeseen. Viileän kesän vuoksi ukkoset jäivät vähiin. Vähäisiä ukkosvikoja kirjattiin vain yhdelle päivälle. Kesän sademäärä oli poikkeuksellisen suuri. Sadetta tuli välillä kaatamalla viikon jaksoissa. Runsaimmat sateet näkyivät muutaman tunnin viiveellä jäteveden määrässä. Vettä pumpattiin parhaimmillaan Raahea kohti jopa 80 m3/h. Suurin vuorokaudessa pumpattu vesimäärä mitattiin 24.6.2016. Yhden vuorokauden aikana Raaheen johdettiin jätevettä 1669 m3. Kesän aikana ehdittiin todeta moneen otteeseen, että viemäriverkosto vaatii edelleen pitkäjänteistä saneeraustyötä niin Lampinsaaressa kuin kirkonkylällä. Vuoden aikana voimaan tulleista lakimuutoksista toiminnan kannalta keskeisin oli sosiaali- ja terveysministeriön uudistettu asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015), joka astui voimaan marraskuussa 2015. Uudessa asetuksessa toimeenpantiin EU:n talousveden radioaktiivisuudesta annettu direktiivi. Valvira julkaisi syksyllä vuoden 2014 voimaan astuneeseen talousvesiasetuksen muutokseen perustuvan soveltamisoppaan. Vuoden 2015 aikana keskityttiin myös vuonna 2014 uudistuneen vesihuoltolain toimeenpanoon ja ohjeistuksiin. VVY päivitti yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot ja liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot. Myös vesihuollon tunnuslukujen raportointia varten kehitetty Veeti -järjestelmä saatiin käyttövalmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Vesihuoltolain velvoittamien tunnuslukujen laskentaan ohjelma lienee valmis vasta keväällä 2016. Yhtiön vakituisessa henkilöstössä ei tapahtunut kertomusvuoden aikana muutoksia. Yhden työntekijän vuorotteluvapaan ajalle jouduttiin palkkaamaan sijainen muutamaksi kuukaudeksi. Laitospuolelle palkattiin apulainen muutaman viikon ajalle maaliskuussa ja kesätöissä oli yksi tilapäinen työntekijä. Loppuvuodesta toteutettiin yhteinen verkostomallinnushanke yhdessä ympäristökuntien asiakasvesilaitosten kanssa. Aloite yhteisestä verkostomallista tuli Ely - keskukselta, joka tarjosi hankkeeseen 50 % rahoitusta, sillä ehdolla että työ on valmis vuoden loppuun mennessä. Valmista verkostomallia voidaan hyödyntää kaikessa suunnittelussa ja mitoituksessa. Kaikkien laitosten verkostot yhdistämällä saatiin aikaan malli, jolla tarkasteltiin Vihannin Vesi Oy:n tukkuvesivarausten riittävyyttä normaali- ja poikkeustilanteissa. Toisessa vaiheessa verkostomallinnuksessa keskityttiin kunkin laitoksen sisäisen verkoston toimintaan. Jatkossa verkostomallia voidaan hyödyntää mm. tulevien hankkeiden tarkastelussa ja sen perusteella voidaan simuloida käytännössä mitä vain verkostotilanteita, verkoston painetta tai veden vaihtuvuutta. Maailmantalous ja suurelta osin myös Euroopan talous osoitti vuoden 2015 aikana jo piristymisen merkkejä. Suomen talous pysyi kuitenkin alavireisenä. Keväällä työnsä aloittanut uusi hallitus pyrkii edistämään talouden keskeisiä rakenteellisia uudistuksia. Nähtäväksi jää millaisen yhteiskuntasopimuksen vuosi 2016 tuo tullessaan. Yhtiön ensimmäinen ja pitkäaikainen toimitusjohtaja Erkki Kotila luovutti vuoden lopulla toimitusjohtajan tittelin seuraajalleen. Erkki siirtyy keväällä lomia pidettyään ansaituille eläkepäiville. Erkki Kotila ehti toimia Vihannin Vesi Oy:n toimitusjohtajana kunnioitettavat 31 vuotta. Yhtiön toiminta on pitkän uran aikana laajentunut ja kehittynyt nykyiselle tasolleen. Kiitos Erkille ja työntekijöille kuluneesta vuodesta, siirrymme luottavaisin mielin vuoteen 2016.
Hallinto ja henkilöstö Yhtiön omistajat Raahen kaupunki 35% osakkeista Ilveskorven Vesiosuuskunta 20% osakkeista Lumimetsän seudun vesiosuuskunta 20% osakkeista Vihannin Vesiosuuskunta 20% osakkeista Raahen Vesi Oy 5% osakkeista Yhtiökokoukset Hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2015. Edustettuna oli 100 % osakekannasta. Kokoonpano 8.4.2015 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen Puheenjohtaja Jäsenet Eeva Alasaarela Jari Junttila Timo Karttunen Tuula Kellola Pentti Koivumaa Kimmo Lumijärvi Esa Seppänen Jouko Vasankari Ilkka Verkasalo Aulis Ylikulju Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa kirjattiin 30 pykälää. Kokousten esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja. Tilintarkastaja Tilintarkastuksen on hoitanut Pricewaterhouse Coopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Juha Pesola, KHT. Henkilöstö Erkki Kotila toimitusjohtaja 31.12.2015 asti Jussi Kruus vesihuoltopäällikkö Mervi Niiranen vesihuoltoinsinööri Päivi Lumiaho toimistonhoitaja Armi Tuomikoski vuorotteluvapaan sijainen 1.6. - 8.9.2015 Jane Varpenius taloushallinnonsihteeri Sauli Niiranen putkimestari Mika Heiskanen laitosmies Toimintaympäristö Vihannin Vesi Oy:n päätoiminta on tukkuveden hankinta ja myynti. Raahen kaupungin lisäksi yhtiö toimittaa vettä ympäristökuntiin Siikajoelle, Oulaisiin, Merijärvelle, Pyhäjoelle ja Haapavedelle. Yhtiö omistaa vedenottamoita vedenkäsittelylaitoksineen, siirtovesijohdot Alpuasta kaupungin rajalle Haapaveden ja Oulaisten suuntiin sekä Raaheen Antikankaan vesilaitokselle ja Honganpalon vesitorneille. Vihannin Vesi Oy:llä on myös yksityisiä asiakkaita Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä. Yhtiö myy vesihuoltopalveluja yksityisille sekä osakasyhtiöilleen. Yhtiö omistaa yleisiä viemäriverkostoja Raahen kaupungin alueella Vihannissa, Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä sekä siirtoviemärin Alpua Lampinsaari Raahe (Jokela). Lisäksi yhtiöllä on v. 2010-2012 rakennettua hulevesiverkostoa Lampinsaaressa.
Vedenottamot ja luparajat Alpua-Lumijärvi Alpua, Alanko Käppäläisen vedenottamo Sivulan vedenottamo Uutelan vedenottamo Vihanninkangas arvioitu antoisuus/ Syke 7 000 m3/d luparaja ei ylärajaa 1 700 m3/d 2 500 m3/d 1 200 m3/d 3 500 m3/d Vihanninkankaan vedenottamo 1 750 m3/d Ohimaa ei ylärajaa Varisneva I ei erillistä lupaa Linnaistenkangas 590 m3/vrk - uusi lupa Varisneva II ja III 650 m3/vrk - uusi lupa Möykkylä-Mäntylampi Ojastin vedenottamo Mäntylampi Möykkylä IV Möykkylä III Möykkylä II Möykkylä I Törmäkangas 2 500 m3/d 700 m3/d 1 800 m3/d 400 m3/d 500 m3/d 600 m3/d 500 m3/d 400 m3/d Ohimaan vedenottamo on vuokrattu Vihannin Vesiosuuskunnalta, jolla on vedenottolupa. Vesilaitos Veden kokonaismyynti supistui edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 %. Koko vuoden aikana verkostoon pumpattiin vettä 2 985 415 kuutiometriä. Vettä myytiin yhteensä 2 949 216 m3. Keskimääräin vettä pumpattiin verkostoon 8 080 m3/d. Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 1,2 % eli 36 200 m3. Pohjaveden otto pohjavesialueittain jakaantui seuraavasti: m3 m3/d - Alpuanharju 2 052 042 68,0 % 5 622 - Vihanninkangas 529 534 17,5 % 1 451 - Möykkylä-Mäntylampi 436 356 14,5 % 1 195 Veden laadun tarkkailua suoritetaan erillisen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ohjelma on päivitetty viimeksi v. 2015. Viranomaistarkkailun vastaavana viranomaisena toimi Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto. Vesinäytteet tutki Ramboll Analytics Oy Lahdessa. Yksittäiset omavalvonnan bakteerinäytteet tutki HakaLab Oy Haapavedellä tai Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio Oy. Verkostovesi täytti tutkituilta osin vanhan 461/2000 ja uuden talousvesiasetuksen laatuvaatimukset ja -suositukset. Käppäläisen vedenottamolla vuoden 2014 lopulla käyttöönotettua uutta raakavesikaivoa tarkkailtiin vuoden aikana intensiivisesti. Uusi kaivo näyttäisi osuneen oike-
aan vesikerrokseen. Veden laadussa ei tapahtunut heikkenemistä vaikka ottomäärä vaihteli. Pohjaveden tarkkailua suoritetaan Vihanninharjun pohjaveden tarkkailuohjelman (2008) mukaan. Uusille vedenottamoille laadittiin lupahakemuksen yhteydessä erillinen tarkkailuohjelma. Runsaista sateista johtuen pohjaveden pinnat pysyttelivät noin puoli metriä tavallista korkeammalla. Vuoden aikana ei havaittu vuotoja runkovesijohtoverkostossa. Sivulassa sortui kalkkikiven sisässä oleva kokoojaputki 24.10.2015. Vaurio huomattiin, kun vain osa pumpatusta vedestä päätyi verkkoon. Arviolta 3000 m3 valui ylivuotona maastoon ajalla 24.10.-3.11. Korjaustyönä muoviputki vaihdettiin teräsputkeen, jotta vastaavaa ei enää pääse tapahtumaan. Laitos oli korjaustöiden vuoksi pois käytöstä 3.11.- 16.11.2015. Korvaava vesimäärä saatiin muilta ottamoilta. Reilu puolet vuoden suuresta huuhteluvesimäärästä kohdentuu Sivulaan, loput kalkkikiven lisäysten jälkitöihin. Kalkkikiveä lisättiin Käppäläisen, Alangon, Sivulan ja Möykkylän vedenottamoille. Varallaolotehtäviä kirjattiin 58 kpl. Laiteviat ja sähkökatkot työllistivät varallaoloa eniten. Sähkökatkoja oli lumesta ja myrskytuulista johtuen runsaasti. Sähkökatkojen määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta niiden kesto on pidentynyt. Varavoimakoneet osoittivat tarpeellisuutensa moneen kertaan vuoden aikana. Möykkylään rakennettiin uutta vesijohtoverkostoa 918 m. Vesijohto rakennettiin valmiiksi uuden paineviemärin vierelle, mutta siihen ei liitetty vielä kiinteistöjä. Johto on valmiina palvelemaan, mikäli pohjavedensuojaus päätetään toteuttaa. Viemärilaitos Raaheen johdetun viemäriveden kokonaismäärä oli 183 732 m3, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 37 390 m3. Muutos johtuu poikkeuksellisesta sateisuudesta. Osa sadevesistä jouduttiin ottamaan Lampinsaaressa lammikkoon, kun siirtoviemärin kapasiteetti ylittyi. Ylityksistä (2 kpl) tehtiin häiriöilmoitukset Ympäristöministeriön Vahtijärjestelmään. Laskutettu jätevesimäärä oli liki sama kuin edellisvuonna, 76 237 m3. Kirkonkylän jäteveden määrä kasvoi aavistuksen edellisvuoteen, mutta Alpuassa ja Lampinsaaressa laskutetun jäteveden määrä oli laskevan trendin mukainen. Vanhaa betonista runkoviemäriä uusittiin kirkonkylällä noin 300 m. Möykkylään rakennettiin paineellista runkoviemäriä 1430 m. Hankkeeseen kuului 13 uuden viemäriliittymän rakentaminen. Talojohdot liitettiin paineviemärijärjestelmään kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla. Lampinsaaren ja Vihannin kirkonkylän väliseen siirtoviemäriin asennettiin ilmanpoistokaivo alipainetilanteiden eliminoimiseksi. Siirtoviemärissä sattui 14.4.2015 putkirikko. Putkirikko ajoittui huhtikuun tulvahuipun tienoille. Jätevettä purkautui vauriopaikalla Pattijokeen ja läheisen talon pihatielle sekä nurmikolle. Vaurio korjattiin ja jälkityöt hoidettiin asianmukaisesti yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. Vaurion syy oli yhteensattumien summa. Kopsan moottoriventtiili jumiutui kiinni ja paine nousi putkessa. Hälytyksestä tieto meni ainoastaan Raahen päivystäjälle, koska kaukovalvonnan tietoliikenneyhteys oli poikki. Ennen kuin hälytykseen ehdittiin reagoida, pahin mahdollinen ehti tapahtua. Siirtoviemärin kaukovalvonnan tietoliikenneyhteys takkuili keväästä syksyyn asti. Ongelmaa ratkaistiin yhteistyössä Raahen Veden ja Mipron kanssa. Yhteys saatiin palaamaan viimein elokuun lopulla.
Toiminnan kehittäminen Työsuojelua ja poikkeustilanteisiin varautumista kehitetään perehdytyksellä ja ennakoivalla kunnossapidolla. Henkilöstön osaamista pyritään ylläpitämään ja kehittämään koulutuksella. Laitosautomaatiota ja kaukokäyttöjärjestelmää kehitetään ja samalla ajantasaistetaan. Vesitaseiden ja raportoinnin seurantaa tehostetaan. Viemäriverkoston vuotovesien vähentämistä jatketaan verkostosaneerauksilla. Taloudellinen tulos Kokonaisliikevaihto pysyi edellisvuoden tasossa. Liikevoitto ennen satunnaisia eriä oli reilu 42 000 euroa. Ilman satunnaisia 44 487 euron metsänmyyntituloja vuoden tulos olisi jäänyt negatiiviseksi. Kauden investoinnit olivat yhteensä noin 326 000 euroa, josta omaan taseeseen jääviä noin 211 000 e. Taseessa oleviin noin 115 000 e keskeneräisiin investointeihin on tiedossa ulkopuolinen rahoitus. Alangon käsittelykapasiteetin lisäyksestä aiheutuviin kustannuksiin osallistuu Pyhäjokisuun Vesi Oy sopimuksen mukaisesti. Vuoden vaihteessa myös verkostomallinnushanke oli laskuttamatta siihen osallistuneilta laitoksilta. Investointeihin tarvittiin lainarahoitusta 300 000 euron edestä. Vuoden aikana toteutettuihin hankkeisiin saatiin vesihuoltoavustuksia yhteensä 38 434 euron edestä. Avustuksen suuruus vaihteli kohteittain 30 50 prosenttiin. Poistot tehtiin täysimääräisinä ja ne olivat 244 420 euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 177 928 eurolla. Korko- ja muut rahoitusmenot olivat 39 538 euroa.
VESILAITOS VEDEN TUOTANTO POHJAVESIALUEITTAIN m3 Alpua muutos % vuosi 2010 2011 2012 2013 2 014 2 015 Uutela 412 601 409 495 412 088 408 355 402 955 405 245 0,6 Haara 166 992 280 448 296 057 186 338 226 299 237 056 4,5 Sivula 714 116 631 001 676 870 728 900 650 424 420 433-54,7 Alanko 687 868 711 233 576 407 494 861 496 502 757 351 34,4 Käppäläinen 211 981 277 792 173 722 146 102 180 803 231 957 22,1 Alpua yhteensä 2 193 558 2 309 969 2135 144 1 964 556 1 956 983 2 052 042 4,6 Keskimäärin m3/d 6 009 6 329 5 850 5 382 5 362 5 622 4,6 Vihanninkangas Vihanninkangas 526 149 407 816 471 075 459 186 503 926 402 856-25,1 Ohimaa 117 435 60 253 92 407 112 117 116 395 126 678 8,1 Vihanninkangas yht. 643 584 468 069 563 482 571 303 620 321 529 534-17,1 Keskimäärin m3/d 1 763 1 282 1 544 1 579 1 700 1 451-17,1 Möykkylä - Mäntylampi Ojasti 0 0 0 59 010 65 306 101 849 35,9 Mäntylampi 0 294 090 305 729 271 900 269 339 219 449-22,7 Möykkylä IV 74 563 38 668 140 738 46 187 294 - Möykkylä II 112 441 137 170 168 758 114 570 99 350 115 058 13,7 Möykkylä yhteensä 187 004 469 928 615 225 491 667 434 289 436 356 0,5 Keskimäärin m3/d 512 1 287 1 685 1 362 1 190 1 195 0,5 Verkostoon yhteensä 3 024 146 3 247 966 3313 851 3 038 157 3 011 593 2 985 415-0,9 Keskimäärin m3/d 8 285 8 899 9 079 8 323 8 259 8 179-1,0 m3 VEDEN TUOTANTO POHJAVESIALUEITTAIN 2010-2015 2 500 000 Alpua yhteensä 2 000 000 1 500 000 Vihanninkangas yht. Möykkylä yhteensä 1 000 000 500 000 0 2010 2011 2012 2013 2 014 2 015
VEDEN MYYNTI m3 2010 2011 2012 2013 2 014 2 015 muutos % Raahen Vesi 1 921 697 2 017 267 2112 866 1 892 108 1 790 292 1 760 149-1,7 Vihannin VOK 467 804 404 561 454 385 396 286 492 218 528 755 6,9 Oulaisten VOK 202 749 199 610 171 183 202 462 188 347 149 376-26,1 Haapavesi 10 983 166 884 152 081 157382 162 683 166 067 2,0 Pyhäjokisuun Vesi 155 340 141 234 139 214 136 876 141 478 144 581 2,1 Merijärvi 92 229 77 762 82 455 84 795 76 718 86 962 11,8 Paavolan Vesi 78 156 118 388 93 906 80 253 82 627 63 622-29,9 Yksityiset liittyjät 49 436 48 201 44628 46 850 41 833 40 126-4,3 Ilveskorven VOK 10 762 8 752 8 418 10 078 7 409 6 887-7,6 Lumimetsän VOK - 627 534 99 876 2 691 67,4 yhteensä 2 989 156 3 183 286 3259 670 3 007 189 2 984 481 2 949 216-1,2 Keskiarvo m3/d 8 159 8 721 8931 8 239 8 177 8 080-1,2 verkoston huuhtelu 7 000 20 000 1000 0 5 969 32 517 mittarivirhe ja vuotovedet 27 990 44 680 53181 20 337 21 143 36 200 41,6 osuus pumpatusta vedestä 0,93 % 1,37 % 1,60 % 0,70 % 0,70 % 1,20 % 41,7 VEDEN MYYNTI 2015 Raahen Vesi Vihannin VOK Oulaisten VOK Haapavesi Pyhäjokisuun Vesi Merijärvi Paavolan Vesi Yksityiset liittyjät Ilveskorven VOK Lumimetsän VOK 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 VEDEN MYYNNIN JAKAUMA 2010-2015 2010 2011 2012 2013 2 014 2 015 Raahen Vesi Vihanti kk Oulainen Haapavesi Pyhäjoki Merijärvi Siikajoki Talousvesi IVOK
Akselin otsikko VIEMÄRILAITOS Viemäriverkostojen virtaamat m3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 muutos % Alpua 7193 6617 6894 7165 6115 5792-5,6 Lampinsaari 73195 65357 97268 44792 28465 46021 38,1 Kirkonkylä 126308 117923 171949 122137 111450 132203 15,7 yhteensä 206696 189897 276111 174094 146030 184016 20,6 Käsitelty Vihannissa 107017 71895 56003 - - - Ohitettu (Lampinsaari) 1047 0 394 Ohitettu (Kirkonkylä) 6127 0 0 0 Johdettu Raaheen 99679 118002 220108 172497 146342 183732 20,4 Laskutetut jätevesimäärät Alpua 6875 5760 6062 5990 5872 5682-3,3 Lampinsaari 15 322 12 968 12 863 11601 10 890 10 579-2,9 Kirkonkylä 63706 63177 60466 61413 59477 59976 0,8 Laskutettu yht. 85903 81905 79391 79004 76239 76237-0,0 Vuotovesi Alpua 318 857 832 1175 243 110-120,9 Lampinsaari 57873 52 389 84 405 33 191 17575 35442 50,4 Kirkonkylä 62602 54746 111483 60724 52140 72227 27,8 vuotovesi yht. 120793 107992 196720 94043 69958 107779 35,1 VIEMÄRIVIRTAAMAT 2010-2015 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Akselin otsikko Alpua Lampinsaari Kirkonkylä