Opintotuki 02.01.2017
Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuudet osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 2 1.4.1 Tutkinnon suorittaminen Suomessa... 3 1.4.1.1 Opintotuki Suomen kansalaiselle... 3 1.4.1.2 Opintotuki Euroopan unionin kansalaiselle tai häneen rinnastettavalle ja hänen perheenjäsenelleen... 3 1.4.1.2.1 Opintotuen myöntäminen kansallisen lainsäädännön perusteella... 4 1.4.1.2.2 Opintotuen myöntäminen Euroopan unionin lainsäädännön perusteella... 5 1.4.1.2.3 EU-työntekijä... 6 1.4.1.2.4 EU-työntekijän perheenjäsen... 10 1.4.1.3 Opintotuki Pohjoismaiden kansalaiselle... 15 1.4.1.4 Opintotuki muulle ulkomaalaiselle kuin EU-kansalaiselle ja EU-kansalaiseen rinnastettavalle... 16 1.4.1.5 Maassaolon perusteen selvittäminen... 17 1.4.1.5.1 Ratkaisuun tarvittavat tiedot... 17 1.4.1.5.2 Maassaolon perusteen arviointi... 18 1.4.1.5.3 Muutokset oleskeluperusteissa... 21 1.4.2 Tutkinnon suorittaminen ulkomailla... 23 1.4.2.1 Opintotuki Suomen kansalaiselle ja Suomen kansalaiseen rinnastettavalle... 23 1.4.2.1.1 EU-työntekijä ja perheenjäsen... 24 1.4.2.1.2 Opiskelija muuttaa Suomesta ulkomaille opiskelemaan... 29 1.4.2.1.3 Ulkomailla asuva aloittaa opinnot... 30 1.4.2.2 Ulkomaalaiset joille ei myönnetä tukea... 34 1.4.3 Opintotukeen oikeuttavat opinnot... 34 1.4.3.1 Korkeakouluopinnot... 35 1.4.3.2 Muut opinnot... 36 1.4.3.3 Harjoittelu... 40 1.4.3.4 Opinnot ulkomailla... 40 1.4.3.4.1 Ulkomailla opiskelevien sosiaaliturvaan kuuluminen ja vakuuttamisen vireillepano... 41 1.4.4 Opintojen päätoimisuus... 42 1.4.4.1 Korkeakouluopinnot... 42 1.4.4.2 Lukio-opinnot... 43 1.4.4.3 Ammatilliset opinnot... 45 1.4.4.4 Etä- ja monimuoto-opinnot... 47 1.4.4.5 Ulkomailla kokonaan suoritettavat opinnot... 48 1.4.5 Opinnoissa edistyminen... 48 1.4.5.1 Opintojen edistymisen seuranta korkeakouluissa... 49 1.4.5.2 Opintojen edistymisen seurannassa huomioitavista tukikuukausista... 50 1.4.5.3 Selvityspyyntö opintojen riittämättömästä edistymisestä... 50 1.4.5.4 Hyväksyttävät syyt opintojen riittämättömälle edistymiselle... 51 1.4.5.5 Opintotuen maksamisen jatkaminen toistaiseksi... 51 i
1.4.5.6 Opintotuen maksamisen jatkaminen määräaikaisesti... 52 1.4.5.7 Opintotuen myöntäminen määräajan jälkeen... 53 1.4.5.8 Opintotuen myöntäminen lakkauttamisen jälkeen... 55 1.4.5.9 Opintotuen lakkauttaminen... 56 1.4.5.10 Opintotuen hylkääminen... 56 1.4.5.11 Opintotuen takautuva lakkauttaminen ja takaisinperintä... 57 1.4.5.12 Opintojen edistymisen seuranta korkeakouluopinnoissa ennen 1.8.2011... 58 1.4.5.13 Kelan ja korkeakoulujen opintotukilautakuntien työnjako... 59 1.4.5.14 Opintojen edistymisen seuranta toisen asteen opinnoissa... 59 1.4.5.14.1 Oppilaitoksen valvontailmoitus... 60 1.4.5.14.2 Selvityspyyntökirje opintojen riittämättömästä edistymisestä... 60 1.4.5.14.3 Arviointiperiaatteet Kelassa... 61 1.4.5.14.4 Opintotuen maksamisen jatkaminen tai lakkauttaminen... 62 1.4.5.14.5 Opintotuen takautuva lakkauttaminen ja takaisinperintä... 65 1.4.5.14.6 Opintojen edistymisen selvittäminen lisäajan opintotukihakemuksen yhteydessä... 66 1.4.6 Opintotukiaika... 67 1.4.6.1 Korkeakouluopinnot 1.8.2005 lukien... 68 1.4.6.1.1 Uuden korkeakoulututkinnon aloittaminen... 70 1.4.6.1.2 Yliopisto-opinnot... 75 1.4.6.1.3 Ammattikorkeakouluopinnot... 81 1.4.6.1.4 Ulkomaiset korkeakoulututkinnot... 82 1.4.6.1.5 Jatkotutkinnot korkeakoulussa: lisensiaatti- ja tohtoritutkinto... 84 1.4.6.1.6 Muut kuin tutkinto-opinnot korkeakouluissa... 85 1.4.6.2 Korkeakouluopinnot ennen 1.8.2005... 87 1.4.6.2.1 Yliopisto-opinnot ennen 1.8.2005... 87 1.4.6.2.2 Ammattikorkeakouluopinnot ennen 1.8.2005... 88 1.4.6.2.3 Ulkomaiset korkeakoulututkinnotennen 1.8.2005... 89 1.4.6.2.4 Vanhat korkeakouluopinnot (7-vuotissääntö)... 89 1.4.6.3 Korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajan pidennys... 89 1.4.6.4 Korkeakouluopiskelijan tukikuukauden käyttäminen... 93 1.4.6.5 Opintotukiaika muissa opinnoissa... 95 1.4.6.5.1 Lisäajan opintotuki nuorisoasteen lukiokoulutuksessa... 98 1.4.6.5.2 Lisäajan opintotuki ammatillisessa peruskoulutuksessa... 100 1.4.6.5.3 Lisäajan opintotuki yhdistelmätutkinnossa... 104 1.4.6.5.4 Lisäajan opintotuki muussa koulutuksessa... 105 1.4.6.6 Lukuvuoden tukikuukaudet... 106 1.4.6.6.1 Korkeakouluopinnot... 110 1.4.6.6.2 Muut opinnot... 114 1.5 Suhde muihin etuuksiin... 117 1.5.1 Estävät etuudet... 117 1.5.2 Lapsilisä... 120 1.5.3 Sairauspäiväraha... 120 1.5.4 Asumisen tuet... 124 1.5.5 Muut etuudet... 125 1.6 Määrä... 126 1.7 Määräytymisperusteet... 130 ii
1.7.1 Opintoraha... 130 1.7.1.1 Opintorahan perusmäärä... 132 1.7.1.2 Korotettu opintoraha... 134 1.7.2 Asumislisä... 136 1.7.2.1 Asuntola... 138 1.7.2.2 Vanhemmalta vuokrattu asunto... 139 1.7.2.3 Väliaikainen muutto toiseen asuntoon... 140 1.7.2.4 Asumislisä ulkomailla... 140 1.7.2.5 Asumismenot... 142 1.7.2.5.1 Asumiskustannusten jakaminen... 143 1.7.3 Opintolainan valtiontakaus... 144 1.7.3.1 Aikuiskoulutustuen lainatakaus... 146 1.7.3.2 Maksuhäiriöiden vaikutus... 148 1.7.3.3 Takauksen myöntäminen... 149 1.7.3.4 Lainan nostaminen... 150 1.7.3.5 Koron pääomittaminen... 152 1.7.3.6 Vanhat korkotukilainat... 152 1.7.3.7 Takausvastuu... 153 1.7.4 Taloudellinen tarveharkinta... 153 1.7.4.1 Opiskelijan omat tulot... 154 1.7.4.2 Vuosituloraja... 154 1.7.4.3 Työharjoittelu tai työssäoppimisajan palkan, apurahan ja päivärahan vaikutus... 157 1.7.4.4 Vanhempien tulot... 163 1.7.4.5 Puolison tulot... 167 1.7.4.6 Vanhempien muuttuneet tulot... 167 1.7.5 Tulot ja vähennykset... 169 1.7.5.1 Palkkatulot... 170 1.7.5.2 Elinkeinotoiminnan tulot... 171 1.7.5.2.1 Elinkeinonharjoittaja... 173 1.7.5.3 Maa- ja porotalouden tulot... 174 1.7.5.4 Metsätalouden tulot... 174 1.7.5.5 Osinkotulot... 174 1.7.5.6 Korkotulot... 176 1.7.5.7 Vuokratulot... 176 1.7.5.8 Luovutusvoitot... 177 1.7.5.9 Sosiaalietuudet... 178 1.7.5.10 Apurahat... 178 1.7.5.11 Tulot ulkomailta... 179 1.7.5.12 Muiden tulojen huomioiminen... 181 1.8 Hakeminen... 182 1.8.1 Vireilletulo... 188 1.8.1.1 Lähettäjän vastuu... 189 1.8.1.2 Asiakirjan siirto... 190 1.8.2 Kuka voi hakea etuutta?... 190 1.8.2.1 Henkilö itse... 190 1.8.2.1.1 Alle 18-vuotias opiskelija... 191 1.8.2.2 Edunvalvoja... 191 1.8.2.3 Edunvalvontavaltuutettu... 191 iii
1.8.2.4 Asiamies eli valtuutettu... 192 1.8.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 192 1.8.3 Hakuaika... 193 1.8.4 Lisäselvitysten pyytäminen... 195 1.8.5 Hakemuksen peruminen... 197 1.9 Ratkaiseminen... 197 1.9.1 Käsittelypaikka... 197 1.9.1.1 Ratkaisupaikka opintotukiasioissa... 200 1.9.2 Esteellisyydestä... 201 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 201 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen... 202 1.9.3 Oppilaitoksen lausunto... 202 1.9.4 Kuuleminen... 203 1.9.4.1 Milloin asiakasta on kuultava?... 203 1.9.4.2 Miten kuullaan?... 204 1.9.5 Päätöksen antaminen... 204 1.9.5.1 Päätöksensaajat... 205 1.10 Maksaminen... 206 1.10.1 Maksuosoite... 206 1.10.2 Maksunsaajat... 207 1.10.2.1 Maksaminen kunnalle ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaamiseksi... 208 1.10.3 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet... 209 1.10.3.1 Ennakonpidätyksen perusteet... 209 1.10.3.2 Lähdevero... 211 1.10.3.3 Tietojen saanti ja käyttöönotto... 211 1.10.3.3.1 Suorasiirtotiedot... 212 1.10.3.3.2 Tiedot maksunsaajalta... 212 1.10.3.3.3 Ennakonpidätyksen tallennus... 213 1.10.3.3.4 Kelan selvitettävä... 213 1.10.3.4 Toimittaminen... 213 1.10.3.4.1 Opintotuki... 214 1.10.3.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus... 214 1.10.3.6 Takaisin maksetut etuudet... 215 1.10.3.7 Regressisuoritukset... 215 1.10.3.8 Vuosi-ilmoitukset... 215 1.10.3.9 Kuukausivalvonta... 216 1.10.3.10 Opintotuen veronalaisuus... 216 1.10.4 Etuusmaksujen peruutukset pankista... 217 1.11 Ilmoitusvelvollisuus... 217 1.12 Tarkistaminen... 217 1.12.1 Olosuhdemuutokset... 218 1.12.2 Tarkistaminen ilman hakemusta... 221 1.12.3 Asumislisän tarkistaminen... 223 1.13 Lakkauttaminen... 224 1.13.1 Valmistuminen tai opintojen keskeyttäminen... 225 iv
1.13.2 Tuen vapaaehtoinen lakkauttaminen... 230 1.13.3 Tuen väliaikainen keskeyttäminen... 231 1.14 Liikamaksu... 231 1.14.1 Takaisinperintä... 231 1.14.2 Vuositulovalvonta... 231 1.14.2.1 Päätösehdotuksen uudelleenkäsittely... 233 1.14.2.1.1 Opintojen aloittaminen... 234 1.14.2.1.2 Opintojen päättäminen... 235 1.14.2.1.3 Opintojen keskeyttäminen... 239 1.14.2.1.4 Opintojen päättäminen ja uusien aloittaminen samana vuonna... 239 1.14.2.1.5 Enimmäistukiajan päättyminen... 240 1.14.2.1.6 Tulojen kohdistaminen opintonsa aloittaneilla ja päättäneillä... 243 1.14.2.1.7 Verotuksen oikaisupyyntö ja opintotuen tulovalvonnan uudelleenkäsittelypyyntö... 245 1.14.3 Opintotuen periminen estävästä etuudesta regressinä... 245 1.15 Päätöksen oikaisu ja poistaminen... 246 1.15.1 Uusi selvitys valitusajan jälkeen... 246 1.15.2 Opintotukipäätöksen oikaiseminen vahingoksi... 247 1.16 Muutoksenhaku... 250 v
1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1
etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskelijoiden toimeentulomahdollisuudet opintojen aikana. Opintotuki on tarkoitettu peruskoulun jälkeisiin opintoihin niille opiskelijoille, jotka harjoittavat päätoimisia opintoja ja joilla on taloudellisen tuen tarve. 1.3. Etuudet osat Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opiskelijan tulee täyttää opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset ollakseen oikeutettu näihin opintotukilain mukaisiin opintoetuuksiin. Kullakin etuuden osalla on lisäksi erityisiä myöntämisedellytyksiä ja määräytymisperusteita. Opintoraha voidaan myöntää opiskelijalle, joka täyttää opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset. Opintorahaa ei kuitenkaan myönnetä opiskelijalle, josta maksetaan lapsilisää. Asumislisään on oikeutettu lapseton opiskelija, joka asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Jos opiskelija ei ole oikeutettu opintotuen asumislisään (esimerkiksi lapsen kanssa asuva tai omistusasunnossa asuva opiskelija), hän voi hakea yleistä asumistukea. Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Eräissä tilanteissa opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää myös sellaiselle opiskelijalle, joka ei saa opintorahaa. Muut opintotukilain mukaiset opintoetuudet Korkoavustus Opintolainavähennys verotuksessa Ateriatuki 1.4. Oikeus ja edellytykset Opintotuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, opintojen päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen tuen tarve (OTL 65/1994 5 ). Opintotukea myönnettäessä on selvitettävä, onko opiskelijalla oikeus saada opintotukilain mukaisia opintotukietuuksia Suomesta ja ovatko opiskelijan harjoittamat opinnot opintotukilain mukaan tuettavia opintoja. Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Opintojen päätoimisuuden määrittely, opintotukeen oikeuttava aika ja lukuvuoden tukikuukausien lukumäärä vaihtelevat oppilaitosasteittain. Opintoihin ensimmäistä kertaa opintotukea haettaessa tuen myöntämisen edellytyksenä on oppilaitokseen hyväksyminen. Opintotuen maksamisen jatkamiseksi opiskelijan tulee edistyä opinnoissaan opintotukilain edellyttämällä tavalla. Opintojen edistymisen seurannassa noudatettavat menettelyt vaihtelevat oppilaitosasteittain. 2
1.4.1. Tutkinnon suorittaminen Suomessa Suomessa opiskelua varten opintotukea myönnetään Suomen kansalaiselle Ulkomaalaiselle, joka asuu Suomessa vakinaisesti ja jonka maassa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu, jos hänelle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu jatkuva tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa hän on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen tai tähän rinnastettava tai hänen perheenjäsenensä, jonka oleskelu on rekisteröity ulkomaalaislain 10 luvussa säädetyllä tavalla tai jolle on myönnetty oleskelukortti taikka hän on Pohjoismaan kansalainen, joka on rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa siten kuin pohjoismaiden välillä on väestön rekisteröinnistä sovittu. Sovellettava lainkohta (OTL 65/1994 1 ) 1.4.1.1. Opintotuki Suomen kansalaiselle Suomen kansalainen, joka harjoittaa opintoja Suomessa, on aina oikeutettu opintotuen saamiseen opintotukilaissa säädetyin edellytyksin. Tuen myöntämisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko hakija aiemmin asunut tai asuuko hän nyt Suomessa taikka ulkomailla. Suomen kansalaisella ei kuitenkaan ole oikeutta opintotukeen, jos hän saa opintotukea muusta valtiosta (esimerkiksi asuinvaltiostaan). Suomen kansalaisen perheenjäsenen opintotukioikeus arvioidaan itsenäisesti perheenjäsenen oman kansalaisuuden perusteella (poikkeuksena Suomen kansalainen EU-työntekijänä). Huomautus Jos opiskelijalla on tai on ollut ennen opintoja vakituinen osoite Ahvenanmaalle, hänen kannattaa ensisijaisesti hakea opintoihin tukea Ahvenanmaalta. Voit selvittää tukioikeutta suoraan Ahvenanmaan opintotukiviranomaisten kanssa (Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet). Lähetä sähköpostia osoitteella studieservice(at)ams.ax. Muista lähettää sähköposti suojattuna. Ks. suojatun sähköpostin ohjeistus sinetistä. 1.4.1.2. Opintotuki Euroopan unionin kansalaiselle tai häneen rinnastettavalle ja hänen perheenjäsenelleen Euroopan unionin kansalaisen (EU-maat) ja häneen rinnastettavan opintotukioikeus Suomessa harjoitettavissa opinnoissa tutkitaan ensisijaisesti Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella (opintotukilaki 1 3). Jos henkilö ei kansallisen lainsäädännön perusteella ole oikeutettu saamaan opintotukea Suomesta, tutkitaan, olisiko opiskelija asetuksen 492/2011 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus) tai direktiivin 2004/38/EY (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi) perusteella oikeutettu opintotukeen (EU-työntekijä tai hänen perheenjäsenensä). 3
1.4.1.2.1. Opintotuen myöntäminen kansallisen lainsäädännön perusteella Suomessa suoritettaviin opintoihin voidaan myöntää opintotukea Euroopan unionin kansalaiselle tai tähän rinnastettavalle ja hänen perheenjäsenelleen, joka asuu Suomessa vakinaisesti ja jonka maassaolon peruste on muu kuin opiskelu ja jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. Unionin kansalaisiin rinnastetaan tätä ohjetta sovellettaessa ETA-maiden (Islanti, Norja ja Liechtenstein) kansalaiset sekä Sveitsin kansalaiset. Pääsääntöisesti hakijan katsotaan asuvan Suomessa vakinaisesti, jos hänellä on kotikunta Suomessa. Tieto kotikunnasta löytyy HEKYn näytöltä Henkilön Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot > F14/kunnat. Asumisen vakinaisuutta arvioitaessa otetaan myös huomioon hakijan ulkomaalaisliitteessä ilmoittama oma näkemys asumisen vakinaisuudesta tai tilapäisyydestä. Opintotukea ei myönnetä, jos hakijan maassa oleskelun pääasiallinen peruste on opiskelu. Katso lisää maassaolon perusteen arvioinnista kohdasta Maassaolon perusteen selvittäminen. Euroopan unionin kansalaisilta tai heihin rinnastettavilta ei edellytetä oleskelulupaa, mutta heidän on Suomessa pidempään (yli kolme kuukautta) asuvina rekisteröitävä oleskeluoikeutensa. HEKYn näytöllä Henkilön yleistiedot, Oleskelulupatiedot, on statuksen kohdalla kirjain E, jos EU-kansalainen on rekisteröinyt oleskeluoikeutensa. Jos tätä tietoa ei ole, asia selvitetään hakijan toimittamasta oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksesta. Ks. malli, miltä oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus näyttää. Huomaa, että väestötietojärjestelmään maistraatissa tehty kirjaus ei ole todistus EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä! Ks. malli maistraatin kirjauksesta. EU-kansalaisen perheenjäsen. EU-kansalaisen tai häneen rinnastettavan perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislain 154 :n määritelmää perheenjäsenestä. Sen mukaan EUkansalaisen perheenjäseniä ovat hänen aviopuolisonsa, alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavanaan olevat lapset suoraan alenevassa polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat lapset sekä huollettavanaan olevat sukulaisensa suoraan ylenevässä polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat sukulaiset. EU-kansalaisen perheenjäsenen ei tarvitse olla EU- tai ETA-maiden taikka Sveitsin kansalainen. Jos Suomessa asuva unionin kansalainen on alaikäinen, hänen huoltajansa on perheenjäsen kansalaisuudestaan riippumatta. Direktiiviä 2004/38/EY sovelletaan perheenjäseniin, jotka tulevat Suomeen EU-kansalaisen mukana tai seuraavat heitä myöhemmin. Jos perheenjäsenyys perustuu avioliittoon, sillä ei ole merkitystä missä ja milloin avioliitto on solmittu. Avioliitto voi esimerkiksi olla solmittu vasta Suomessa, jos henkilöt ovat tutustuneet lähtömaassa, jossa kummatkin ovat oleskelleet samanaikaisesti. Aviopuolisoihin rinnastetaan myös jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Avoliitto osoitetaan riittävän pitkällä yhdessä asumisella. Yhdessä asumisen kestolle ei voida asettaa yksiselitteistä määräaikaa, mutta 4
käytännössä voidaan edellyttää vähintään kuuden kuukauden mittaista yhdessä asumista. Tältä osin edellytys poikkeaa ulkomaalaislain 154 :stä, jossa edellytetään 2 vuoden avoliittoa. Perheenjäsenelle, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity perheenjäsenyyden perusteella (oleskeluoikeus rekisteröity kirjaintunnuksella EP) tai jolla on perheenjäsenyyden perusteella saatu oleskelukortti, voidaan myöntää opintotuki. Oleskelukortti myönnetään EU- tai ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole kyseisten maiden kansalainen. Suomen kansalaisen perheenjäsen katsotaan EU-kansalaisen perheenjäseneksi vain silloin, kun Suomen kansalainen on muuttanut Suomesta toiseen unionin jäsenvaltioon ja palaa Suomeen. Jos Suomen kansalainen ei ole käyttänyt edellä mainittua liikkumisvapautta ja hänen perheenjäsenensä on muun maan kansalainen kuin EU-maan kansalainen, perheenjäsenen tulee täyttää ne opintotukilain edellytykset, jotka on asetettu muun kuin EU-maan kansalaiselle. Ks. lisää kohdasta Opintotuki muulle ulkomaalaiselle. 1.4.1.2.2. Opintotuen myöntäminen Euroopan unionin lainsäädännön perusteella Opintotukioikeus tutkitaan aina ensin kansallisen lainsäädännön perusteella (opintotukilain 1 3 momentti). Jos kansallinen lainsäädäntö ei oikeuta opintotukeen, tutkitaan mahdollisuus saada opintotukea EU-lainsäädännön perusteella (opintotukilain 1 2 momentti). Suomen kansalaista koskevia opintotukilain säännöksiä sovelletaan myös Suomen kansalaiseen rinnastettavaan henkilöön, joka on EU-työntekijä tai hänen perheenjäsenensä (EU-asetus 492/2011, ent. 1612/68 ja EUdirektiivi 2004/38/EY), tai jolla on EU-kansalaisen pysyvän oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus (ulkomaalaislain 10 luku). Edellä mainitut edellytykset täyttäville henkilöille voidaan myöntää opintotukea opintoihin Suomessa samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiselle. Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 mukaisesti EU-työntekijän perheenjäsenellä tarkoitetaan myös turkkilaista lasta, joka asuu tai on asunut Suomessa turkkilaisen vanhempansa kanssa, joka on tai on ollut säännönmukaisesti töissä Suomessa ja jotka asuvat Suomessa lapsen aloittaessa opintonsa. Tässä tarkoitetulla turkkilaisella lapsella on oikeus opintotukeen opintoihin Suomessa ja ulkomailla samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaisella. Lapsen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislain 154 :n määritelmää unionin kansalaisen huollettavana olevasta lapsesta. EU-kansalainen tai tämän perheenjäsen, jolla on oikeus pysyvään oleskeluun Suomen kansalaista koskevia opintotukilain säännöksiä sovelletaan myös Suomen kansalaiseen rinnastettavaan henkilöön, jolla on EU-kansalaisen tai EU-kansalaisen perheenjäsenen oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa (ulkomaalaislain 10 luku). Unionin kansalaisella tai tämän perheenjäsenellä, joka on oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyvään oleskeluun. Opintotuki voidaan myöntää, vaikka henkilön maahantulon alkuperäisenä tarkoituksena on ollut opiskelu. Oikeus pysyvästä oleskeluoikeudesta on osoitettava todistuksella pysyvästä oleskeluoikeudesta tai pysyvällä oleskelukortilla, joka annetaan unionin kansalaisen tai tähän rinnastettavan perheenjäsenelle, joka ei ole unionin kansalainen. Myös passiin tehty merkintä pysyvästä 5
oleskeluluvasta rinnastetaan todistukseen pysyvästä oleskeluoikeudesta, vaikka passi ei olisi enää voimassa. Todistus on toimitettava hakemuksen liitteeksi. Kela ei arvioi edellytysten täyttymistä viran puolesta. Tämä koskee myös Pohjoismaiden kansalaisia. Unkarilainen mies ja hänen venäläinen vaimonsa ovat saapuneet Suomeen opiskelemaan 1.9.2009. Pariskunta saa oikeuden pysyvään oleskeluun 1.9.2014. Kummallakin on vielä kesken yliopisto-opinnot, jotka he aloittivat tullessaan Suomeen. Opintotuki voidaan myöntää 1.9.2014 alkaen.n EU-työntekijän perheenjäsen ja hänelle on myönnetty EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti. 1.4.1.2.3. EU-työntekijä EU-työntekijällä tarkoitetaan Euroopan unionin tai ETA-maiden kansalaista taikka Sveitsin kansalaista (=EU-kansalainen tai häneen rinnastettava), joka on työssä toisen jäsenvaltion alueella. EU-työntekijän aseman saamiseksi edellytetään aitoa ja tosiasiallista työtä, joka ei ole niin vähäistä, että kyse olisi pelkästään toisarvoisesta ja epäoleellisesta tehtävästä. Työskentely voi olla osa-aikaista ja työsuhde voi olla määräaikainen. Työskentelylle ei ole säädetty vähimmäiskestoa, mutta hakijaa voidaan pitää EU-työntekijänä, jos työskentely kestää vähintään neljä kuukautta. Työsuhteen tunnusmerkkinä on, että henkilö työskentelee tietyn ajan toisen palveluksessa tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Työajan tulee pääsääntöisesti olla yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Työntekijäksi katsotaan direktiivin 2004/38/EY 24 artiklan perusteella myös yrittäjä ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaa veronalaista yritys- tai ammattitoimintaa. Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on yrittäjän eläkelain (YEL 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL 1280/2006) mukaan velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutetun työtulon taikka työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisten työansioiden tulee olla yhteensä vähintään 1 000 euroa kuukaudessa. YEL- ja MYEL-työtulon tiedot löytyvät HEKYltäkohdasta Työeläkkeet ja korvaukset > YEL/MYEL-työtulot. TyEL-vakuutetun yrittäjän tulee osoittaa edellytyksen täyttyminen vähintään kahden kuukauden ajalta (esimerkiksi palkkalaskelmat). Freelancerkin voidaan katsoa työntekijäksi, jos toiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja hän on ottanut YEL-vakuutuksen, jonka työtulo on vähintään 1000 euroa kuukaudessa. Jatkossa yrittäjällä tarkoitetaan myös Freelanceria. Suomessa asuva EU-työntekijä opiskelee ja työskentelee samanaikaisesti EU-työntekijälle voidaan myöntää opintotuki samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiselle. EU-työntekijälle voidaan myöntää opintotuki, vaikka maahantulon alkuperäisenä tarkoituksena on ollut opiskelu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että henkilön oleskeluperuste muuttuu, vaan hänen katsotaan edelleen oleskelevan maassa opiskelutarkoituksessa. Opintojen ei tarvitse liittyä EU-työntekijän työhön tai työskentelyalaan, kun EU-työntekijä opiskelee ja työskentelee samanaikaisesti. EU-työntekijä ei voi kuitenkaan saada opintotukea yleissivistäviin opintoihin, vaan vain ammatillisiin opintoihin (EU-asetus 492/2011 1 luku 7 artikla 3 kohta). Opintotukea voi saada esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tutkintoon johtavaan koulutukseen taikka ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. 6
Työntekijän aseman saamiseksi edellytetään aitoa ja tosiasiallista työtä, joka ei ole niin vähäistä, että kyse olisi pelkästään toisarvoisesta ja epäoleellisesta tehtävästä. Työskentely voi olla osa-aikaista ja työsuhde voi olla määräaikainen. Jos työsuhde on määräaikainen, opintotuki myönnetään työsuhteen päättymiseen saakka. Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, päätös tehdään määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan. Samoin yrittäjälle tehdään päätös määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan, jos YEL-/MYEL-vakuutus on voimassa toistaiseksi. Mikäli YEL/MYEL-vakuutus on otettu määräajaksi, myönnetään tuki samalle ajalle. Työskentelylle ei ole säädetty vähimmäiskestoa, mutta hakijaa voidaan pitää EU-työntekijänä, jos työskentely kestää vähintään neljä kuukautta. Työsuhteen tunnusmerkkinä on, että henkilö työskentelee tietyn ajan toisen palveluksessa tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan. Opiskeluaikaisen työajan tulee pääsääntöisesti olla yhdessä tai useammassa työssä yhteensä keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Jos työaika on tilapäisesti alhaisempi vähintään kahden kuukauden ajan, harkitaan tapauskohtaisesti, voidaanko henkilöä pitää enää EU-työntekijänä (katso lisää EU-työntekijän työsuhde päättyy tai työskentely vähenee ). Jos vuokratyöntekijänä, keikkaluontoisesti tai satunnaisesti työskentelevällä henkilöllä on toistaiseksi tai vähintään neljän kuukauden määräajalle solmittu työsuhde yhden tai useamman työnantajan kanssa, opiskelijan pitää osoittaa viikkotyötunteja koskevan edellytyksen täyttyminen vähintään kahden kuukauden ajalta (esimerkiksi palkkalaskelmat). Arvioinnissa huomioidaan vain opiskeluaikaiset viikkotyötunnit. EU-työntekijän aseman tulee täyttyä nimenomaan sinä aikana, jolle opintotukea ollaan myöntämässä eli opiskeluaikana. Tästä syystä kesäloman aikaisia työtunteja ei huomioida keskimääräisissä viikkotyötunneissa, koska lomaaikana työskentely voi olla kokoaikaista. Opiskeluaikaisten muiden loma-aikojen työtunnit voidaan kuitenkin huomioida. Jos keikkaluontoisesti tai satunnaisesti työskentelevän henkilön lyhyet työsuhteet seuraavat toisiaan siten, että vähintään 4 kuukauden, eteenpäin ulottuvaa työskentelyaikaa ei voida opintotukea haettaessa todentaa, tutkitaan opintotuen edellytykset jälkikäteen ja edellytysten täyttyessä myönteinen päätös annetaan takautuvasti. Opintotuki myönnetään kuitenkin aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty. Työntekijäksi katsotaan myös yrittäjä ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaa veronalaista yritys- tai ammattitoimintaa. Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on yrittäjän eläkelain (YEL 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL 1280/2006) mukaan velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu yrittäjä katsotaan työntekijäksi (esimerkiksi osakeyhtiön osakas, joka saa palkkaa omasta osakeyhtiöstään). Yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutetun työtulon taikka työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisten työansioiden tulee olla yhteensä vähintään 1 000 euroa kuukaudessa. YEL- ja MYEL-työtulon tiedot löytyvät HEKYltäkohdasta Työeläkkeet ja korvaukset > YEL/MYEL-työtulot. TyEL-vakuutetun yrittäjän tulee osoittaa edellytyksen täyttyminen vähintään kahden kuukauden ajalta (esimerkiksi palkkalaskelmat). Suomeen opiskelijana tullut Ruotsin kansalainen on aloittanut yritystoiminnan 1.9.2014. Hänellä on YEL-vakuutus ajalle 1.9.2014-31.12.2014. YEL-työtulo on 7431,00 euroa. YEL-työtulo on yli 1000 euroa kuukaudessa (7431 : 4 = 1857,75 e/kk), joten opintotuki voidaan myöntää ajalle 1.9.2014-31.12.2014 Freelancer voidaan katsoa työntekijäksi, jos toiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja freelancer on ottanut YEL-vakuutuksen, jonka työtulo on vähintään 1000 euroa kuukaudessa. Jatkossa yrittäjällä tarkoitetaan myös Freelanceria. 7
Suomeen opiskelijana tullut Tanskan kansalainen tekee satunnaisesti käännöstöitä freelancerina eri toimeksiantajien lukuun. Hän tekee töitä kotonaan. Hänen ja toimeksiantajien välille ei muodostu työsuhdetta. Häntä tulee pitää EU-työntekijänä, jos toiminta kestää vähintään neljä kuukautta. Tällöin työ on työeläkevakuutettava YEL:n mukaan, jos muut ehdot täyttyvät. Freelancer-kääntäjälle voidaan tällöin myöntää opintotuki. Au pairina toimimisen ja siitä saatavan taskurahan ei yleensä katsota johtavan työntekijän asemaan Suomessa. Lue lisää au pairista Ranskan kansalainen on muuttanut Suomeen opiskelemaan syksyllä 2014. Hän aloittaa osa-aikaisen työnteon siivoojana 1.1.2015 alkaen. Työsopimus on määräaikainen 31.5.2015 saakka ja työtä on keskimäärin 20 tuntia viikossa. Opiskelija hakee opintotukea 1.1.2015 alkaen. Työskentelyn perusteella opiskelijan katsotaan olevan EUtyöntekijä, joten hänellä on oikeus opintotukeen. Opintotuki myönnetään kuitenkin vain kevätlukukaudelle, sillä työsopimus on määräaikainen. Opiskelijan pitää määräaikaisen päätöksen jälkeen hakea opintotukea uudella hakemuksella ja selvittää, että hän on edelleen EU-työntekijä. Jos esimerkiksi työsuhde on voimassa toistaiseksi, opintotukipäätös on tehty määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opiskelija hakee opintotukea uudelleen seuraavalle lukuvuodelle, hänen pitää selvittää, että hänellä on edellisen lukuvuoden aikana ollut työtä keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa tai että yritystoiminta on ollut riittävää. Jos ei ole, pitää tutkia, onko opintotuki lakkautettava edellisen lukuvuoden ajalta (katso lisää EU-työntekijän työsuhde päättyy tai työskentely vähenee ). Uutta opintotukea ei voida myöntää ennen kuin opiskelija voi taas osoittaa vähintään kahden kuukauden ajalta, että työtunteja on opintojen ohessa riittävästi. YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä voi saada opintotukea vasta, kun vakuutettu työtulo on taas yli 1000 euroa kuukaudessa. TyEL-vakuutettu yrittäjä voi saada opintotuen vasta, kun hän voi taas vähintään kahden kuukauden ajalta osoittaa, että palkkatulo on vähintään 1000 euroa kuukaudessa. Ulkomailla asuva työsuhteinen EU-työntekijä opiskelee ja työskentelee samanaikaisesti Jos ulkomailla asuva EU-kansalainen työskentelee Suomessa siten, että työnteko on riittävää (ks. tarkemmin edellä), hän voi saada opintotukea Suomessa suorittaviin opintoihin. Tukioikeus perustuu tällöin asetuksen 492/2011 artiklaan 7. Tukea ei voida myöntää yleissivistäviin opintoihin vaan pelkästään ammatillisiin opintoihin. Opintotukea voi saada esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tutkintoon johtavaan koulutukseen taikka ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Asetusta sovelletaan vain työsuhteessa työskentelevään EU-työntekijään, ei yrittäjään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan. EU-työntekijän työsuhde päättyy tai työskentely vähenee Kun työsuhde tai yritystoiminta päättyy tai työskentely vähenee siten, että henkilöä ei voida enää katsoa EU-työntekijäksi, opintotukeen ei ole enää oikeutta EU-asetuksen 492/2011 perusteella. Jos työsuhde on määräaikainen, opintotuki myönnetään työsuhteen päättymiseen saakka. Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, päätös tehdään määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan. Samoin yrittäjälle tehdään päätös määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan, jos YEL-/MYELvakuutus on voimassa toistaiseksi. Mikäli YEL/MYEL-vakuutus on otettu määräajaksi, myönnetään tuki samalle ajalle. Yrittäjän oikeus opintotukeen päättyy, kun yrittäjä lakkauttaa YEL- tai MYEL- 8
vakuutuksensa tai muuttaa vakuutetun työtulon alle 1000 euroon kuukaudessa. Opiskelijalla on ilmoitusvelvollisuus, jos työsuhde tai yritystoiminta päättyy tai työskentely vähenee jo ennen määräaikaisen opintotuen päättymistä. Lisää päätökseen fraasi OTX17. Kun työsuhde tai yritystoiminta päättyy kokonaan tai yrittäjä muuttaa vakuutetun työtulon alle 1000 euroon, opintotuki lakkautetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Opiskelijan työsuhde päättyy 5.3.2015. Opintotuki lakkautetaan 1.3.2015 alkaen. Jos työaika on tilapäisesti alhaisempi vähintään kahden kuukauden ajan, harkitaan tapauskohtaisesti, voidaanko henkilöä pitää enää EU-työntekijänä. Jos ei voida, opintotuki lakkautetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, kun työaika on ollut keskimäärin alle 18 tuntia viikossa vähintään kahden kuukauden ajan. Samoin toimitaan, kun TyEL-vakuutetun yrittäjän tulo on tilapäisesti alle 1000 euroa kuukaudessa. Jos opiskelijalla on ollut 1.1.2015 alkaen keskimäärin 10 työtuntia viikossa, opintotuki lakkautetaan 1.3.2015 alkaen. Samoin toimitaan, jos opiskelijalla ei ole ollut kahteen kuukauteen lainkaan työssäkäyntiä, mutta työsuhde on edelleen voimassa (esimerkiksi tarvittaessa töihin kutsuttavat). Kun henkilöä ei voida katsoa enää EU-työntekijäksi, tutkitaan, täyttyvätkö kansallisen lainsäädännön edellytykset opintotuen myöntämiselle. Jos henkilön maassa olon pääasiallinen peruste on edelleen opiskelu, opintotukea ei voida myöntää. EU-työntekijä säilyttää asemansa (direktiivi 2004/38/EY 7 artikla 3 kohta d-alakohta), vaikka työsuhde päättyy, jos hän työsuhteen päättymisen jälkeen aloittaa ammatilliset opinnot, jotka liittyvät hänen työhönsä tai työskentelyalaansa Suomessa. Opinnoilla ja opintoja edeltävällä työskentelyllä tulee olla sisällöllinen yhteys. Opintojen tulee yleensä myös välittömästi seurata työntekoa. Niiden tulee alkaa yleensä viimeistään työnteon päättymistä seuraavan lukukauden alusta lukien. Opintotuki voidaan tällöin myöntää koko opiskeluajalle. Puolan kansalainen on saapunut Suomeen perushoitajaksi syksyllä 2012. Hän on tehnyt kokoaikatyötä ja työsuhde päättyy kesäkuussa 2014. Hän aloittaa sairaanhoitajan opinnot syksyllä 2014. EU-työntekijän katsotaan säilyttävän työntekijän asemansa. Opintotukea voidaan myöntää, sillä opinnoilla ja työskentelyllä on sisällöllinen yhteys ja opinnot seuraavat työntekoa. Todennäköisesti tässä tapauksessa kansallisenkin lainsäädännön edellytykset opintotuen myöntämiselle täyttyvät ja kansallisen lainsäädännön edellytyksethän tutkitaan aina ensisijaisesti. EU-työntekijä säilyttää myös asemansa, jos hän on jäänyt työttömäksi tahtomattaan ja hän aloittaa työsuhteen päättymisen jälkeen ammatilliset opinnot. Tällöin ei edellytetä opintotuen saamiseksi työ- ja opiskelualojen välistä yhteyttä. Tahtomattaan työttömäksi jäänyt henkilö katsotaan asetuksen tarkoittamaksi työntekijäksi, vaikka opinnot eivät alkaisi heti työttömäksi jäännin jälkeen. Opintotuki voidaan tällöin myöntää koko opiskeluajalle. EU-tuomioistuimen ratkaisussa C-413/01 on otettu kantaa, millä edellytyksillä henkilö voi määräaikaisen työsuhteen päättyessä säilyttää EU-työntekijän asemansa. Määräaikaisen työsuhteen päättyminen ei yleensä riipu työntekijän omasta tahdosta. Näin ollen määräaikaisen työsuhteen päättyessä henkilön katsotaan yleensä jääneen työttömäksi tahtomattaan. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä tutkitaan kuitenkin, onko henkilön työttömyys vapaaehtoista 9
vai omasta tahdosta riippumatonta. Ratkaisussa otetaan huomioon, onko henkilöllä ollut intressi sitoutua ainoastaan määräaikaiseen työsuhteeseen (esimerkiksi kesätyö ennen opintojen alkamista). Ratkaisussa otetaan myös huomioon, onko henkilö tehnyt lyhytaikaista työtä ainoastaan päästäkseen hyötymään vastaanottavan jäsenvaltion opintotukijärjestelmästä. Jos edellä mainituilla perusteilla katsotaan, että työttömyys on omasta tahdosta riippumatonta, tulee selvittää, onko henkilö joutunut juuri työmarkkinatilanteen vuoksi kouluttautumaan uudelleen muulle alalle, kuin sille, jolla hän oli jo aikaisemmin työskennellyt. Henkilön ei katsota säilyttävän EU-työntekijän asemaansa määräaikaisen työsuhteen päättyessä, jos hänellä on ollut oma intressi sitoutua määräaikaiseen työsuhteeseen tai hänellä ei ole tarvetta kouluttautua uudelle alalle työmarkkinatilanteen vuoksi, vaikka hänen katsottaisiinkin määräaikaisen työsuhteen päättyessä olevan työttömänä tahtomattaan Jos henkilö on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa, ja hänellä on ennen opintoja määräaikainen kesätyösuhde, hänen ei katsota säilyttävän EU-työntekijän asemaansa määräaikaisen työsuhteen päättyessä. 1.4.1.2.4. EU-työntekijän perheenjäsen EU-työntekijän tai häneen rinnastettavan perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan lähtökohtaisesti ulkomaalaislain 154 :n määritelmää perheenjäsenestä. Sen mukaan EU-työntekijän perheenjäseniä ovat hänen aviopuolisonsa, alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavanaan olevat lapset suoraan alenevassa polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat lapset sekä huollettavanaan olevat sukulaisensa suoraan ylenevässä polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat sukulaiset. Ulkomaalaislain 154 :n taustalla on direktiivi 2004/38/EY: Direktiivin 24 artiklassa määritellään EU-työntekijän ja tämän perheenjäsenen oikeus opintotukeen. Kyseistä artiklaa sovelletaan vain Suomessa asuviin perheenjäseniin, jos myös EU-työntekijä itse asuu Suomessa. Ks. kuitenkin lisää työsuhteisen EU-työntekijän lapsesta alempana erillisen otsikon alla. Direktiiviä sovelletaan perheenjäseniin, jotka tulevat Suomeen EU-kansalaisen mukana tai seuraavat heitä myöhemmin. Jos perheenjäsenyys perustuu avioliittoon, sillä ei ole merkitystä missä ja milloin avioliitto on solmittu. Avioliitto voi esimerkiksi olla solmittu vasta Suomessa, jos henkilöt ovat tutustuneet lähtömaassa, jossa kummatkin ovat oleskelleet samanaikaisesti. Oleskelun ei ole tarvinnut olla laillista. EU-työntekijän perheenjäsenen ei tarvitse olla EU- tai ETA-maiden taikka Sveitsin kansalainen. Jos Suomessa asuva EU-työntekijä on alaikäinen, hänen huoltajansa on perheenjäsen kansalaisuudestaan riippumatta. Aviopuolisoihin rinnastetaan myös jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Avoliitto osoitetaan riittävän pitkällä yhdessä asumisella. Yhdessä asumisen kestolle ei voida asettaa yksiselitteistä määräaikaa, mutta käytännössä voidaan edellyttää vähintään kuuden kuukauden mittaista yhdessä asumista. Tältä osin edellytys poikkeaa ulkomaalaislain 154 :stä, jossa edellytetään 2 vuoden avoliittoa. Suomen kansalaista ei automaattisesti tulkita EU-työntekijäksi eikä Suomen kansalaisen perheenjäsen näin ollen ole automaattisesti EU-työntekijän perheenjäsen. Suomen kansalaisen 10
perheenjäsen katsotaan EU-työntekijän perheenjäseneksi vain silloin, kun Suomen kansalainen on muuttanut Suomesta toiseen unionin jäsenvaltioon ja palaa Suomeen työskentelemään. Tällöin Suomen kansalaisen perheenjäsenen oikeus opintotukeen arvioidaan EU-työntekijää koskevien säädösten perusteella. Jos Suomen kansalaista ei voida pitää EU-työntekijänä, hänen ulkomaalaista perheenjäsentään ei voida rinnastaa Suomen kansalaiseen ja opintotukioikeus voi tulla vain kansallisen lainsäädännön perusteella. EU-työntekijän perheenjäsen saattaa tästä syystä olla paremmassa asemassa kuin Suomen kansalaisen perheenjäsen. Suomen kansalainen on muuttanut Alankomaihin työn vuoksi syksyllä 2010. Hän tapaa Alankomaissa nigerialaisen opiskelijan, jonka kanssa muuttaa yhteen asumaan helmikuussa 2011. Suomen kansalainen muuttaa takaisin Suomeen työn vuoksi marraskuussa 2011. Hänen avopuolisonsa muuttaa Suomeen kuukautta myöhemmin ja aloittaa opinnot suomalaisessa korkeakoulussa tammikuussa 2012. Pariskunnan avoliitto jatkuu Suomessa. Nigerian kansalaiselle ei voida myöntää opintotukea kansallisen lainsäädännön perusteella, koska hänellä ei ole oleskelulupaa A, P tai P-EY. Hänelle voidaan myöntää opintotuki, koska hän on liikkumisoikeuttaan käyttäneen EUtyöntekijän perheenjäsen. Oikeus pysyvästä oleskeluoikeudesta on osoitettava todistuksella pysyvästä oleskeluoikeudesta tai pysyvällä oleskelukortilla, joka annetaan unionin kansalaisen tai tähän rinnastettavan perheenjäsenelle, joka ei ole unionin kansalainen. Myös passiin tehty merkintä pysyvästä oleskeluluvasta rinnastetaan todistukseen pysyvästä oleskeluoikeudesta, vaikka passi ei olisi enää voimassa. Todistus on toimitettava hakemuksen liitteeksi. Kela ei arvioi edellytysten täyttymistä viran puolesta. Tämä koskee myös Pohjoismaiden kansalaisia. Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 mukaisesti EU-työntekijän perheenjäsenellä tarkoitetaan myös turkkilaista lasta, joka asuu tai on asunut Suomessa turkkilaisen vanhempansa kanssa, joka on tai on ollut säännönmukaisesti töissä Suomessa ja jotka asuvat Suomessa lapsen aloittaessa opintonsa. Tässä tarkoitetulla turkkilaisella lapsella on oikeus opintotukeen opintoihin Suomessa ja ulkomailla samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaisella. Lapsen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislain 154 :n määritelmää unionin kansalaisen huollettavana olevasta lapsesta. EU-työntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja saamaan opintotukea kaikkiin tuen piirissä oleviin opintoihin, jos opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Perheenjäsenen opintojen ei tarvitse liittyä EU-työntekijän työskentelyalaan tai hänen omaan työskentelyalaansa. Työntekijän aseman saamiseksi edellytetään aitoa ja tosiasiallista työtä, joka ei ole niin vähäistä, että kyse olisi pelkästään toisarvoisesta ja epäoleellisesta tehtävästä. Työskentely voi olla osaaikaista ja työsuhde voi olla määräaikainen. Katso lisää, milloin henkilöä voidaan pitää EUtyöntekijänä kohdasta EU-työntekijä. EU-työntekijä säilyttää asemansa, vaikka työsuhde päättyy (direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 3 kohta), jos hän yli vuoden työskenneltyään joutuu asianmukaisesti rekisteröidyksi työttömäksi tahtomattaan ja ilmoittautuu työnhakijaksi asianomaiseen työvoimatoimistoon. jos hän alle vuoden kestäneen määräaikaisen työsuhteen päätyttyä tai kahdentoista ensimmäisen kuukauden aikana joutuu asianmukaisesti rekisteröidyksi työttömäksi tahtomattaan ja ilmoittautuu työnhakijaksi asianomaiseen työvoimatoimistoon. Tällöin hän säilyttää työntekijän asemansa vähintään kuuden kuukauden ajan. Kelan tulkinta on, että työntekijäasema säilyy 6 kuukautta, vaikka direktiivissä käytetään lisämäärettä "vähintään". 11
jos hän työsuhteen päättymisen jälkeen aloittaa ammatilliset opinnot, jotka liittyvät hänen työhönsä tai työskentelyalaansa Suomessa. Opinnoilla ja opintoja edeltävällä työskentelyllä tulee olla sisällöllinen yhteys. Opintojen tulee yleensä myös välittömästi seurata työntekoa. Niiden tulee alkaa yleensä viimeistään työnteon päättymistä seuraavan lukukauden alusta lukien. jos hän on jäänyt työttömäksi tahtomattaan ja hän aloittaa työsuhteen päättymisen jälkeen ammatilliset opinnot. Tällöin ei edellytetä opintotuen saamiseksi työ- ja opiskelualojen välistä yhteyttä. Tahtomattaan työttömäksi jäänyt henkilö katsotaan asetuksen tarkoittamaksi työntekijäksi, vaikka opinnot eivät alkaisi heti työttömäksi jäännin jälkeen. Katso lisää, milloin henkilön voidaan katsoa säilyttävän EU-työntekijän aseman määräaikaisen työsuhteen päättyessä kohdasta EU-työntekijä EU-työntekijän Suomessa asuvan puolison oikeus opintotukeen Opintotuen myöntäminen EU-työntekijän puolisolle edellyttää, että sekä EU-työntekijä että opiskeleva puoliso asuvat Suomessa. Oikeus opintotukeen perustuu direktiivin 2004/38/EY artiklaan 24. Jos EU-työntekijän työsuhde on määräaikainen, opintotuki myönnetään EU-työntekijän puolisolle työsuhteen päättymiseen saakka. Jos EU-työntekijän asema perustuu yritystoimintaan, ja YEL/MYEL-vakuutus on otettu määräajaksi, myönnetään tuki samalle ajalle. Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, päätös tehdään määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan. Samoin yrittäjän puolisolle tehdään päätös määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan, jos YEL-/MYEL-vakuutus on voimassa toistaiseksi. Opiskelijalla on ilmoitusvelvollisuus, jos puolison työsuhde tai yritystoiminta päättyy tai työskentely vähenee jo ennen määräaikaisen opintotuen päättymistä. Lisää päätökseen fraasi OTX17. Opiskelijan pitää määräaikaisen päätöksen jälkeen hakea opintotukea uudella hakemuksella ja selvittää, että hänen puolisonsa on edelleen EU-työntekijä. Jos esimerkiksi työsuhde on voimassa toistaiseksi, opintotukipäätös on tehty määräaikaisena lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opiskelija hakee opintotukea uudelleen seuraavalle lukuvuodelle, hänen pitää selvittää, että hänen puolisollaan on edellisen lukuvuoden aikana ollut työtä keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa tai että yritystoiminta on ollut riittävää. Jos ei ole, pitää tutkia, onko opintotuki lakkautettava edellisen lukuvuoden ajalta (katso lisää kohdasta EU-työntekijä > EU-työntekijän työsuhde päättyy tai työskentely vähenee ). Uutta opintotukea ei voida myöntää ennen kuin opiskelija voi taas osoittaa, että puoliso täyttää EU-työntekijää koskevat edellytykset. EU-työntekijää koskevien muutosten vaikutus puolison opintotukeen EU-työntekijän puolisolla on oikeus opintotukeen opintojen loppuunsaattamiseksi, jos EUtyöntekijä kuolee. Kun EU-työntekijän puoliso hakee opintotukea määräaikaisen päätöksen jälkeiselle ajalle uudella hakemuksella, ja hakemusta käsiteltäessä huomataan, että EU-työntekijä on kuollut, opintotuki voidaan myöntää koko opiskeluajalle. Tanskalainen pariskunta on tullut Suomeen opiskelemaan syksyllä 2012. Aviomies on aloittanut yritystoiminnan 1.9.2014. Hänellä on YEL-vakuutus, jonka työtulo on vähintään 1000 e/kk, joten hänet voidaan katsoa EU-työntekijäksi. Pariskunnalle on myönnetty opintotuki 1.9.2014-31.5.2015. EU-työntekijän puoliso hakee opintotukea uudella hakemuksella 1.9.2015 alkaen, ja hakemusta käsiteltäessä huomataan, että aviomies on kuollut kesällä 2015. Leskelle voidaan myöntää opintotuki koko opiskeluajalle. EU-työntekijän puolison oikeus opintotukeen päättyy, kun 12
EU-työntekijän työsuhde tai yritystoiminta päättyy tai työskentely vähenee siten, että henkilöä ei voida enää katsoa EU-työntekijäksi opiskelija eroaa puolisosta, joka on EU-työntekijä EU-työntekijä tai puoliso muuttaa pois Suomesta (opintoihin kuuluvan ulkomaan jakson ajalta opiskelijan katsotaan kuitenkin edelleen asuvan Suomessa) EU-työntekijän puolison oikeus opintotukeen ei kuitenkaan lakkaa, jos EU-työntekijä säilyttää EUtyöntekijän asemansa työsuhteen päättymisestä huolimatta (ks. aiemmin tässä osiossa, milloin EU-työntekijä säilyttää asemansa). Kun henkilöä ei voida katsoa enää EU-työntekijän perheenjäseneksi, tutkitaan, täyttyvätkö kansallisen lainsäädännön edellytykset opintotuen myöntämiselle. Jos katsotaan, että henkilön maassa olon pääasiallinen peruste on edelleen opiskelu, opintotukea ei voida myöntää. Saksalainen pariskunta on saapunut Suomeen opiskelemaan syksyllä 2013. Aviomies aloittaa opintojen ohessa syksyllä 2014 työskentelyn kuntosaliohjaajana. Työtunteja kertyy 20 tuntia viikossa, joten EU-työntekijää koskevat edellytykset täyttyvät. Aviomiehelle voidaan myöntää opintotuki, koska hänet katsotaan EU-työntekijäksi. Puolisolle voidaan myöntää opintotuki, koska hänet katsotaan EU-työntekijän perheenjäseneksi. Aviomiehen työsuhde päättyy jouluna 2014, jolloin opintotukeen ei ole enää oikeutta asetuksen 492/2011 perusteella. Pariskunta on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa, joten kansallisen lainsäädännön edellytykset opintotuen myöntämiseen eivät täyty. Espanjalainen perhe on tullut Suomeen syksyllä 2010. Perheen isä ja äiti ovat olleet Suomessa kokoaikatyössä. Vanhemmat palaavat takaisin kotimaahan syksyllä 2014. Perheen tyttärelle on myönnetty opintotuki yliopisto-opintoihin syksyllä 2013. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa opintojen loppuunsaattamiseksi, vaikka vanhemmat palaavat takaisin Espanjaan. Todennäköisesti tässä tapauksessa kansallisenkin lainsäädännön edellytykset opintotuen myöntämiselle täyttyvät ja kansallisen lainsäädännön edellytyksethän tutkitaan aina ensisijaisesti. Työsuhteisen EU-työntekijän Suomessa asuvan lapsen oikeus opintotukeen Asetuksen 492/2011 artiklaa 10 sovelletaan, jos opiskelijan vanhempi täyttää tai on joskus täyttänyt (työsuhteessa) EU-työntekijän asemaa koskevat edellytykset. Opiskelijan vanhemman ei siis tarvitse täyttää EU-työnteolle asetettuja edellytyksiä enää siinä vaiheessa, kun opinnot alkavat. Asetuksen soveltaminen edellyttää kuitenkin, että opiskelija on asunut Suomessa vanhempansa kanssa, kun vanhempi on täyttänyt EU-työnteolle asetetut edellytykset. Opiskelijan vanhemman ei tarvitse enää opintojen alkaessa asua Suomessa, mutta opiskelijan tulee edelleen asua Suomessa, jotta asetusta voitaisiin soveltaa. Oikeus tukeen on siinäkin tapauksessa, että lapsi olisi ollut jonkin aikaa poissa Suomesta, jos Suomessa jo aiemmin aloitetun opiskelun jatkamiseen hänen kotimaassaan ei ollut mahdollisuutta. Tämän luvun alussa viitattiin ulkomaalaislain 154 :ään, jossa on määritelty EU-työntekijän perheenjäsenet. Ulkomaalaislain 154 :n taustalla on direktiivin 2004/38/EY artikla 2. EUtyöntekijän perheenjäseniä ovat mm. hänen alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavanaan olevat lapset suoraan alenevassa polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat lapset. EUtuomioistuimen ratkaisussa C-7/94 (Gaal) on todettu, että 21 vuoden ikäraja ei koske asetuksen 13