Golf Suur-Helsingin Golf ry:n jäsenlehti NRO 3/2013 Tahdonvoiman erikoisnumero sisulla ja sydämellä
Look in Golf 3/2013 Nuori lupaus Sisältö: Päätoimittajalta... 3 Puheenjohtajalta.... 5 Konkarit ja sankarit... 6 Lakistoteema Uudistusvuodet... 8 Kenttäsuunnittelija.... 10 Pelaajien kommentit.... 12 Uusi Lakisto Strategiateema Jäsenkyselyn kooste... 14 Kenttästrategia.... 16 Palvelustrategia... 18 Seurastrategia.... 20 Talousstrategia... 22 SHG:n mestarit... 24 Edustuspelaajat... 26 Veikon haastattelu... 28 Heikin jäähyväiset... 31 Näkemiin! Golfia Japanissa... 32 KOKOUSKUTSUT....36-39 Syyskokoukset tiistaina 3.12. Lakistossa SHG ry:n kokous klo 18:00 SHG oy:n kokous klo 18:30 Strategian esittely ja avoin keskustelu klo 17.00 alkaen Kansikuva: Tapio Mäkinen Look in Golf \ Suur-Helsingin Golf ry.:njäsenlehti 3/2013 26. vuosikerta Päätoimittaja Pia Vilmi, puh. 040 715 8660 Ulkoasu Tiina Nevalampi, puh. 040 821 0220 Toimituskunta Jouko Laitinen, Tiina Nevalampi, Pasi Olenius, Mikko Salminen ja Pia Vilmi Toimitusjohtaja Veikko Pelkonen, puh. 050 336 6066 toimitusjohtaja@shg.fi Osoite SHG, Rinnekodintie 29, 02980 Espoo www.shg.fi Painopaikka TPT-Print Oy, Kiviportintie 17, 00950 Helsinki, Timo Lahtinen, puh. 341 7320, timo@tpt-print.fi Painos 2200 kpl ISSN 0786-4825 2
PÄÄTOIMITTAJALTA Kansa on tahtonut Tässä lehdessä on paljon tarinoita tahdonvoimasta. Kerromme tuloksista ja projekteista, jotka olisivat jääneet toteutumatta, ellei tarinoiden henkilöillä olisi ollut intohimoa ja tahdonvoimaa. Mutta mitä tahdonvoima on? Nuori suomalainen filosofi Frank Martela määrittelee tahdonvoiman ominaisuudeksi, joka auttaa ihmistä tekemään oikeita ja merkityksellisiä asioita, kun hän pyrkii kohti päämääräänsä. Tahdonvoimaa tarvitaan, kun päämäärän toteuttamiseksi pitää tehdä ikävältä tuntuvia valintoja tai päätöksiä. Jotta tämä lehti saatiin aikaiseksi, sen tekijät tarvitsivat tahdonvoimaa pystyäkseen käyttämään syksyn viimeiset aurinkoiset viikonloput toimitustyöhön golffaamisen sijasta. Jokainen intohimoinen golffari ymmärtää, että valinta oli vaikea. Filosofi Martela vertaa tahdonvoimaa lihakseen, joka väsyy käytössä. Hän toteaa, että hyvinkin harjoitettu tahdonvoimalihas on voimiltaan rajallinen. Siksi hän kehottaa jokaista meistä valitsemaan huolella ne päämäärät, joita tavoittelee. Tahdonvoimaa ei riitä moneen asiaan. Yksilön tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei kannata aloittaa laihdutuskuuria ja kuntoremonttia samaan aikaan. Molemmissa joutuu tekemään valintoja, jotka rasittavat tahdonvoimalihasta. Syönkö suklaapatukan vai hedelmän? Lähdenkö lenkille vaikka sataa? Teenkö punnerrukset nyt vai tunnin kuluttua? On todistettu tieteellisesti, että tahdonvoima väsyy käytössä ja lopulta se väsyy niin paljon, ettei ihminen enää pysty toimimaan päämääränsä mukaisesti. Jos on koko päivän kieltäytynyt herkuista, ei jaksa enää illalla lähteä lenkille, koska tahdonvoimalihas on mennyt maitohapoille. Onneksi tahdonvoima uusiutuu ja on levon jälkeen entistä vahvempi! Myös yhteisöt tarvitsevat tahdonvoimaa. SHG on pitkän historiansa aikana osoittanut lujaa tahdonvoimaa monta kertaa. Viimeisin voimanosoitus on uudistunut Lakisto. Sen rakentamiseen sisältyi lukuisia valintoja ja päätöksiä, joiden tekeminen ei aina ollut helppoa. Nyt kun Lakisto on valmis, tahdonvoimaa tarvitaan uusien päämäärien toteuttamiseen. Löydät lehdestä laajan katsauksen SHG:n strategiaan ja tietoa siitä, miten strategiaa työstetään tästä eteenpäin. Kun strategia on valmis ja ensimmäiset kehityskohteet on valittu, SHG:llä on uusi päämäärä. Mitä useampi meistä sitoutuu tuohon päämäärään ja ryhtyy hommiin sen toteuttamiseksi, sitä enemmän meillä on yhteistä tahdonvoimaa käytössämme. Jos jonkun tahdonvoimalihas hetkeksi väsähtää, löytyy rinnalta heti toinen, jonka tahtolihakset ovat virkeät. Toivotaan siis, että saamme SHG:lle niin innostavia tulevaisuuden tavoitteita, että me kaikki tahdomme tehdä työtä niiden eteen. Jos tahdot vahvistaa itseäsi tuota työtä varten, lue Frank Martelan kirja Tahdonvoiman käyttöohje. Suosittelen lämpimästi. Pia Vilmi päätoimittaja PS. Jos käytät tahdonvoimaasi siihen, että käyt läpi talven säännöllisesti lenkillä, olet iskussa heti kevään ensimmäisillä golfkierroksilla. Nähdään silloin! 3
PUHEENJOHTAJALTA Kauden päättyessä Golfkausi on Suomessa tavallaan jo päättynyt, mutta kaikkien meidän innokkaiden ulkoilijoiden onneksi vielä pääsee pelaamaan, ja jopa aivan mainioilla kentillä. Kenttiimme tehdyt korjaukset ja muutokset näkyvät vuosi vuodelta parempina peliolosuhteina, saamme siis parempaa vastinetta panostuksillemme. Olin tänään pelaamassa Luukissa ja 25 vuoden kokemuksella voin sanoa, että harvoin on päässyt nauttimaan marraskuussa näin täysipainoista golfia. Kilpailukausi toi SHG:lle menestystä ja lupauksia antavia sijoituksia. Toki meillä on parannettavaa, yleisen sarjan edustuspelaaminen on aika kapealla pohjalla varsinkin, jos Salmisten työmaa on muualla ja enemmän ammattilaiskentillä. Konsepti uusiin menestyksiin ei ole varmaan tuntematon, on vain saatava lisää junioreita ylipäätään lajiin ja siitä edelleen kiinnostumaan golfista kilpaurheiluna, jossa tavoitteet voivat olla korkealla. Perre Papunen (14 v.) oli poikien Etelä/Itä Aluetourilla kokonaisranking 6., ollen Finnish Junior Amateur Ranking 20. (näissä ikäraja on 21 v.!). Reetta Teräväinen voitti Etelä/Itä T12 Tsemppitourin kokonaisrankingin ja kehittyi kauden aikana kovasti! Merkille pistettiin myös Juho Rintala (14v)., hän oli hienosti seuran mestaruuskisoissa 12. Yleisessä sarjassa menestykset olivat tutun veljesparin varassa, Mikael Salminen oli Finnish Tour kokonaisrankingin 4. Tätä kirjoittaessa Mikael pelaa ET:n karsintojen 2. vaiheessa Espanjassa. Tuomas Salminen oli Finnish Amateur Rankingin 12. Lokakuussa Tuomas selvitti Nordic Liigan karsintafinaalin ja saa pelioikeuden kaudelle 2014. Mideissä menestyivät aiempien vuosien tapaan Gitta Kauppi ollen 3. tourin kokonaisrankingissa sekä Keijo Jaakola, joka voitti mid-miesten SM-lyöntipelin ja oli kolmas kokonaisrangingissa. Erikseen pitää mainita seniorimme Vauhkosen Arin vahva kausi M55-tourilla. Kokonaisranking voitto, SM-lyöntipelin voitto ja myös arvostetun Audi Finnish Senior Open kisan voitto Aura Golfissa. Ari oli myös M55-SM reikäpelissä kolmas. Meillä on edessä työntäyteisiä ja samalla kunniakkaita vuosia, Suur-Helsingin Golf täyttää komeat 50 vuotta vuonna 2015 ja yksi juhlavuoden kohokodista on lyöntipelin SM-kisat heinäkuussa. Harjoittelemme kilpailujärjestelyjä ensi vuonna kahdella suuremmalla kilpailulla, ensin kesäkuussa junioreiden aluetourin kilpailulla ja myöhemmin haussa olevalla toisella liiton kilpailulla. Molempiin tullaan tarvitsemaan vapaaehtoisia toteuttamaan sujuvat järjestelyt. Lopuksi haluan kiittää kuluneesta kaudesta kaikkia SHG:n vapaaehtoisia luottamushenkilöitä, seuran johtokuntaa ja eri toimikuntien jäseniä sekä myös muita, jotka osallistuvat kenttien valvontatehtäviin ja kilpailujen ja tapahtumien järjestelyihin. Ilman teitä golfurheiluseuran toiminta ei olisi mahdollista. Jouko Laitinen Puheenjohtaja 5
TUTUSTUMME Vanhat konkarit ja nuoret sankarit Joka kaudessa on jotain erityisen mieliinpainuvaa. Kesän 2013 ehdottomia kohokohtia olivat Veikko Hiparin ja Raimo Myyryläisen kierrokset, joilla he pelasivat alle oman ikänsä. Vanhojen konkarien vanavedessä kasvaa myös nuoria sankareita, mitkä arvonimet voidaan kaudella 2013 antaa Perre Papuselle ja Juho Rintalalle. Veikko Hipari pelasi torstaina 5.9. Luukin viikkiksessä kaksi lyöntiä alle oman ikänsä. Hiparin lyöntitulos oli 80 ja ikää hänellä on 82 vuotta. Hipari pelasi kierroksensa keltaiselta tiiltä. Raimo Myyryläinen pelasi maanantaina 29.7. Lakistossa tuloksen 73 ja perjantaina 20.9. Luukissa tuloksen 75. Ensimmäinen tulos alitti Raimon iän ja toisella tuloksella hän sivusi omaa ikäänsä, joka on 75 vuotta. Lakiston kierroksen Myyryläinen pelasi kentällä 56 ja Luukin kierroksen hän pelasi keltaiselta tiiltä. SHG:n veteraanien tulokset ovat huimia ja niin olivat pelikierroksetkin. Kun Hipari alitti ikänsä, hän teki kierroksella yhden eagelin ja kaksi birkkua. Myyryläisen iän alituskierroksella syntyi kaksi birkkua ja omaa ikää sivunneella kierroksella birkkuja tuli tehtyä kolme. Vanhat konkarit tarttuivat mailaan jo vuosikymmeniä sitten Raimo Myyryläisen golfura alkoi caddiemasterin hommista Talissa 75-vuotias Raimo Myyryläinen teki ennätyskierroksensa Lakistossa. 82-vuotias Veikko Hipari on pelannut jo kahdesti alle oman ikänsä. vuonna 1948. Kun Myyryläinen oli työkomennuksella USA:ssa vuonna 1967, hän kokeili peliä ensimmäisen kerran, mutta varsinaisesti harrastus alkoi Luukissa vuonna 1986. Myyryläinen kilpaili ahkerasti ja hän voitti seniorien tasoituksellisen sarjan Euroopan mestaruuden vuonna 1996 ja seniorien Suomen mestaruuden vuonna 1998. Veikko Hiparin golfharrastus on pitkäaikainen sekin. Hipari aloitti pelaamisen Luukissa reilut 25 vuotta sitten ja hänet tunnetaan tunnollisena harjoittelijana ja vaatimattomana luonteena. Hipari pelasi ensimmäisen kerran alle ikänsä kesällä 2010, kun hän selvitti Veteraanien kisan Luukissa 78 lyönnillä. Huomionarvoista siis on, että Hiparin molemmat iän alittaneet kierrostulokset ovat syntyneet kilpailuissa. 6
Perre Papunen (vas.) teki kesällä erikoisen ennätyksen. Lue jutusta lisää! Perre pääsi katsomaan, miten junnut pelaavat muualla Euroopassa Golfliiton alle 14-vuotiaiden Talentryhmässä pelannut Perre Papunen pääsi kesällä 2013 kokeilemaan kisaamista kotimaan lisäksi ulkomaille. Hän pelasi juniorien kansainvälisiä kisoja Belgiassa, Englannissa ja Espanjassa. Maailmanmatkoilta tuli kotiin tuomisina yksi viides sija ja kaksi kymmenettä sijaa. Espanjassa Perre pelasi alle 21-vuotiaiden erittäin kovatasoisessa kisassa, jossa hän oli ainoa mukaan päässyt 14-vuotias. Ei eurooppalaisten junnujen pelaaminen sen ihmeellisempää ole kuin omakaan pelini. Oli hienoa huomata, että suurin ero löytyy siitä, etten vielä lyö kovin pitkälle. Oman pelin vahvuudet ovat lähi- ja puttipelissä. Myös avaus on toiminut tällä kaudella hyvin, Perre kertoo. Kotimaassa Perren huippuhetkiä olivat Aluetourin voitto kesäkuussa Nevaksessa ja syyskuussa Alastarossa pelattu Finnair Junior Tourin finaali, jossa Perre sijoittui viidenneksi. Alastarossa Perre nosti toisena pelipäivänä sijoitustaan 29 pykälällä. Hän teki tuolloin kaikkiaan kuusi birkkua ja samalla eräänlaisen kenttäennätyksen pelaamalla Alastaron kaikki par-kolmoset birkuiksi. Juho Rintala (oik.) kehittyi golffarina. Kuva: Tapio Mäkinen Perren kehitys golffarina on siinä vaiheessa, että treenaamiseen tarvitaan uudenlaista vaihdetta. Hän siirtyykin nyt Pasi Purhosen valmennettavaksi ja tahtoo kiittää Lauri Hurria kaikista opeista, jotka on tältä saanut. Valmentajan vaihto ei tarkoita seuran vaihtumista. Purhonen on opettanut muitakin SHG:läisiä. Juho pani mestiksissä kampoihin SHG:n miehille Toinen kauden junnukomeetta on junioritoiminnan vetäjän, Mauri Teräväisen mielestä 14-vuotias Juho Rintala. Juhon putti pitää miestenkin porukoissa, sillä hän sijoittui SHG:n miesten mestaruuskisoissa kahdenneksitoista yhteistuloksella 320 (79-76-83-82). Kesän aikana Juho pelasi kaikki Tsemppitourin P15-kisat ja oli yhtä kisaa lukuun ottamatta aina SHG:n poikaporukan paras. Vain Mäkisen Miikka sai kerran pantua Juholle kampoihin. Juhon kaikki sijoitukset Tsemppitourilla olivat kärkikymmenikössä ja kauden paras tulos tuli kesäkuussa Porvoosta, kun Juho nappasi osakilpailun kolmannen sijan. Juho lähtikin Etelä-Itä-lohkon edustajana Tsemppitourin finaaliin Vammalaan, jossa sijoittui neljänneksitoista. Mauri Teräväisen arvion mukaan Juho kasvoi kesän 2013 aikana paljon pelaajana. Itsetunto näyttäisi olevan kohdillaan ja Maurin mielestä Juho alkoi ihan oikeasti uskoa omiin pelitaitoihinsa. Juho on rento tyyppi ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Leiriolosuhteissa Juho on ollut mies paikallaan, sillä hän tykkää olla porukassa ja huomioi mukavasti nuorempia pelaajia. Juholla on myös sitä tuikitarpeellista omaa tahtoa ja persoonaa ja hän onkin saanut nauttia lempinimestä Juho Täystuho. Kaikenlaista on vuosien varrella ehtinyt tapahtua ja Lauri Hurri on saattanut saada muutaman harmaan hiuksen päähänsä. Look In Golfin puolesta onnittelut vanhoille konkareille ja tsemppiä nuorille sankareille! 7
LAKISTO Uudistuneesta Lakistosta tuli kertaheitolla suosikki Monen vuoden urakka on ohi ja kokonaan uudistunut Lakisto avattiin perjantaina 5. heinäkuuta 2013. Lakiston uudistus vuosi vuodelta Ere Kokkosen suunnittelema kenttä avattiin Lakistossa vuonna 1990. Kenttä sai heti ystäviä, mutta myös vihamiehiä. Syvässä rotkossa virtaavan Lakistonjoen ympärille rakennettu kenttä oli todellinen taidonnäyte Kokkoselta ja taitoa se vaati myös pelaajilta. Alkuperäisellä Lakistolla pääsi ylittämään joen kaikkiaan kahdeksan kertaa ja lisähaastetta pelaamiseen toivat mäet, kapeikot ja doglegit. Kokkosen Lakisto oli persoonallinen, koukuttava ja haastava. Ne, jotka siihen ihastuivat, rakastivat sitä tulenpalavasti. Mutta monet myös kauhistuivat ja kiersivät kentän kaukaa. 2007 2008 2009 2010 SHG laatii kenttästrategian ja päättää aloittaa suunnittelutyön Lakiston uudistamiseksi. Suunnittelijaksi tarjouskilpailun jälkeen kutsutaan Lassi-Pekka Tilander, joka tekee Lakiston kentän yleisluontoisen kehityssuunnitelman ja ensimmäisen kenttäkuvan koko 18. reiän kentästä. Yhtiökokous hyväksyy etuysin uudistusehdotuksen ja rahoituksen 30.11.2009. Ari Vauhkonen toteaa pitkän keskustelun päätteeksi: Eiköhän hyväksytä tämä esitys, tätä on turha vatvoa enempää. Tilanderin lopullinen suunnitelma etuysiksi ja työpiirustukset viheriöistä valmistuvat alkuvuodesta ja työt alkavat elokuussa. 8
Uusi Lakisto avataan 5.7.2013 Perjantaina viides heinäkuuta vuonna 2013 SHG:n osakkaat ovat kokoontuneet uudistetun Lakiston avajaisjuhlaan ja -kilpailuun. Aurinko paistaa täydeltä terältä ja osakkaat odottavat korkkauskierrostaan malttamattomina. Kierroksen jälkeen porukka on lähes pelkkää hymyä. Ja avauspäivän jälkeen kenttä täyttyy pelaajista päivä päivän jälkeen. Tekijät uudistuksen takana Ere Kokkosen persoonallinen kädenjälki on Lakistossa edelleen tallella, mutta etuysiä on viilaillut sen päälle Lassi Pekka Tilander ja takaysiä Jorma Eriksson. Kenttäsuunnittelijoiden rinnalla työskenteli SHG:n oma suunnitteluryhmä, johon kuuluivat Klaus Kuuluvainen, Mikko Leisso, Jouko Laitinen, Pekka Lindroos ja Veikko Pelkonen. Kenttäprojektin teknistä ja taloudellista puolta seurattiin rakennustoimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimi Matti Savolainen ja jäseninä olivat Heikki Riutankoski, Juhani Vaajanen, Pekka Lindroos sekä kenttäsuunnittelija(t) plus toimitusjohtaja Pelkonen ja kenttämestari Tiina Kotajärvi. Uudistus noteerattiin heti medioissa SHG markkinoi kesän aikana Lakistoa ja kutsui vieraspelaajia bongaamaan uutta kenttää pääkaupunkiseudulla. Moni golfmedia kirjoitti Pelaajat löysivät uudistuneen Lakiston heti! Lakistosta. Esimerkiksi uuden golflehden tuleva päätoimittaja Teemu Tyry totesi omassa blogissaan, että: remontti on toteutettu taitavasti ja alkuperäisen kentän perusilmeestä on onnistuttu säilyttämään parhaat osaset. Heinäkuisessa Golf Digestissä Lakistoa esiteltiin ja kesän lopuksi ilmestynyt SGKY:n Honour-lehti kertoi uudistuksesta projektin toteutuksen näkökulmasta. Keskustelupalstoilla uudistukselle nostettiin peukkuja. Golfkansa äänesti jaloillaan Lakiston puolesta Parhaan arvion uudistuksen onnistumisesta antavat kävijätilastot. Toimitusjohtaja Veikko Pelkonen seurasi Lakiston suosiota pitkin kesää ja lopullinen yhteenveto on Lakiston kannalta maireaa luettavaa. Pelaajat löysivät uudistuneen Lakiston heti, toimitusjohtaja Pelkonen kertoo. Erityisesti avauskuukausi oli huima, kun pelaajamäärät kasvoivat ihan silmissä. Tunnelma klubitalolla muuttui kuin taikaiskusta, kun kaikki halusivat tulla kokeilemaan uutta kenttää. Suosio jatkui koko loppukauden ajan. Sen näki jokainen, joka haki autopaikkaa täpötäydeltä parkkipaikalta. Lakiston avaaminen lisäsi pelaamista SHG:n kentillä. Kun verrataan pelaajamääriä kesään 2009 (viimeinen kesä ennen remonttia), saadaan loppukesälle lähes 10 % nousu kokonaiskierrosmäärissä, Pelkonen kertoo. Nousu on tullut kokonaan Lakistosta. Vieraspelaaminen kasvoi Lakistossa 53 % ja seuran omien pelaajien Lakisto-kierrokset lisääntyivät 33 %:lla. Myös kilpailuihin osallistuminen lisääntyi: kisakierroksiin tuli Lakistossa 11 % kasvu. Kaikki kasvuluvut ovat ajanjaksolta 6.7.- 15.10.2013 ja niitä on verrattu vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2009. Moni pelkäsi, että Lakisto vie pelaajat Luukista. Jonkun verran näin on käynytkin, sillä Luukin kierrokset vähenivät noin 7 prosentilla. Luukki ei kuitenkaan ole menettänyt vieraspelaajia, vaan muutos on pääasiassa omien pelaajien siirtymistä Lakistoon, Pelkonen toteaa. Kenttäyhtiön näkökulmasta yksi Lakiston uudistuksen päätavoitteista oli tasata kenttien käyttöasteita eli saada tasaisesti pelaajia molemmille kentille. Se onnistui ainakin tänä kesänä, Pelkonen toteaa. Heinäkuun 6. päivän jälkeen pelatuista kierroksista pelattiin Luukissa 51 % ja Lakistossa 49 %. Vieraspelaajat löysivät heti Lakiston, sillä vieraskierroksista pelattiin Lakistossa 60 % ja Luukissa 40 %. Omien pelaajiemme loppukesän pelikierroksista Lakisto sai 45 % ja Luukki 55 %. 2011 2011 2012 2013 Rakennustyöt jatkuvat pitkin talvea ja heti lumien sulettua. Aikataulussa pysytään ja uudistunut etuysi avataan 10.7.2011. Ehdotus takaysin uudistuksesta viedään yhtiökokoukseen 8.12.2011. Hallituksen esitys hyväksytään äänestyksen jälkeen äänin 105 35. Takaysin kenttäsuunnittelijaksi on kutsuttu Jorma Eriksson, joka käy SHG: n suunnitteluryhmän tekemiä ehdotuksia läpi ja lopullinen suunnitelma syntyy yhteistuumin. Takaysi suljetaan pelaajilta heinäkuun alussa 2012. Työt takaysillä jatkuvat talven ajan ja taas heti lumien sulettua. Kokonaan uudistettu Lakisto avataan juhlavin menoin perjantaina 5. heinäkuuta 2013. 9
LAKISTO Jorma Erikssonilla on parikymmentä kenttäprojektia takana Mies on tyytyväinen ja syystäkin Iso mies seisoo viheriön vierellä ja hymyilee. Hän suuntaa katseensa kohti kaukana häämöttävää tiiauspaikkaa ja toteaa, että pelaajienkin kannattaisi tehdä samoin. Parhaat reiät on nimittäin suunniteltu niin, että ne näyttävät hyviltä myös pelisuunnasta taaksepäin katsottuina. Ollaan Lakistossa, reiän 14 viheriöllä ja mies on Jorma Eriksson. Annetaan heti perustiedot: SHG:n jäsen numero 32, Lakiston takaysin suunnittelija ja rakennusurakan työpäällikkö. Hyvä on tietää myös se, että Jorma toimi SHG: n kenttämestarina vuosina 1983 86. Hän on suunnitellut ja rakentanut useita kenttiä sekä peruskorjauksia. Kaikkiaan Jorma Eriksson on ollut mukana noin kahdessakymmenessä kenttäprojektissa. Palataan takaisin reiälle 14. Iso mies on istunut golfautoon ja matkaa kohti tiiauspaikkaa. Kyydissä olevaa toimittajaa pyydetään herkistämään korviaan. Kuuletko? Toimittaja pinnistää kaikkensa, mutta tunnistaa vain moottorin säksättävän äänen ja kevyenä vihmovan sateen. No, eipä sinun pitäisikään kuulla mitään, Jorma toteaa. Pari päivää on sadellut, mutta pyörien alla ei litise seisovaa vettä. Tuntui kuin olisi palannut kotiin Jorma Erikssonin koko olemuksesta paistaa tyytyväisyys. Hän toteaa olleensa innostunut Lakiston uudis- tustyöstä heti siitä lähtien kun SHG: n toimitusjohtaja Veikko Pelkonen ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Riutankoski ottivat yhteyttä ja kysyivät, kiinnostaisiko Jorea pikku urakka Lakistossa. Tämä on ollut poikkeuksellisen mukava homma. Tulin ikään kuin takaisin kotiin, vaikka Lakistoa ei vielä minun kenttämestariaikanani SHG: llä ollutkaan. Jore kutsuttiin takaysin suunnittelijaksi syksyllä 2011. Etuysi oli siinä vaiheessa jo remontoitu ja SHG: n oma suunnitteluporukka oli ryhtynyt luonnostelemaan toteutusvaihtoehtoja takaysille. Nurmijärven puolelta saadut lisäalueet loksauttivat palaset kohdalleen. SHG:läisillä oli hyvä oma suunnittelunäkemys ja ideoitani arvioitiin huolella. Nostan hattua Jouko Laitiselle, Veikko Pelkoselle ja Klaus Kuuluvaiselle, joiden kanssa tehtiin paljon maastokäyntejä ja käytiin rakentavia keskusteluja, Eriksson toteaa. Pyöreät muodot, jatkuvat linjat Mutta miten ihmeessä golfkenttä suunnitellaan? Pyydetään Jorea kertomaan. Maasto määrittelee tietysti sitä, mitä voi ylipäätään rakentaa. Aluksi kuljen kenttäalueella, pohdin isoa kuvaa ja merkkaan alustavia linjoja, paikkoja ja etäisyyksiä. Kunnioitan luontoa ja pyrin lopputulokseen, joka näyttää mahdollisimman vähän rakennetulta. Haen pyöreitä, ympäristöön sopivia linjoja, Jorma kertoo. Kun iso kuva on hahmottunut, Jorma ryhtyy skissailemaan. Paperivaihe on tärkeä, sillä luonnosten kanssa on helpompi esitellä ajatuksiaan muille. Liian tarkasti ei kuitenkaan kannata piirtää, koska vasta paikan päällä näkee, mikä toimii, Jorma toteaa. Lakistossakin mentiin nopeasti koneiden kanssa maastoon. Tehtiin maastoon ensin perusmuotoilu ja tarvittaessa siihen muutoksia. Jormalla oli työporukassa kymmenen tuttua konemiestä: neljä kaivinkonetta, kaksi puskukonetta, kolme suurta traktoria ja yksi monitoimitraktori. Onhan tässä hommassa aika isot kynät, mutta iso on paperikin, Jorma naurahtaa. Haen suunnittelijana kentän muotoihin sellaista liikettä, joka jatkuu ja jatkuu katsoipa sitä sitten mistä päin tahansa. Tykkään, että muodot on pehmeitä. Oma peukalonjälki näkyy erityisen hyvin bunkkerien muodoissa ja reunoituksissa. Viheriöiden kallistuksiin tuli myös paneuduttua huolella, Jorma naurahtaa. Golffarille ei ole tarpeen ruveta ryppyilemaan Jorma on tyytyväinen jos golffarista tuntuu, että väylät istuvat kuin nakutetut ympäröivään luontoon. Yksi omista suosikeistani on reikä 14, joka sulautuu luontevasti maastoon, vaikka esimerkiksi viheriö on reilusti korkeammalla kuin alkuperäismaasto, Jorma toteaa. Isotkin muutokset alkuperäiseen onnistuvat, kun linjat ja korot mietitään huolella. Veikkaan, että esimerkiksi reiän 13 alkupäähän tehdyt isot maaleikkaukset eivät pistä monenkaan silmään ja että reiän 15 viheriön etualalle tehdyt levennykset ovat niin luontevia, että 10
Yksi omista suosikeistani on reikä 14, joka sulautuu luontevasti maastoon. moni on jo unohtanut, minkälainen paikka oli ennen. Jorman kenttäsuunnittelua leimaa myös se, että hän tahtoo lopputuloksesta pelattavan ja miellyttävän. Golf on jo itsessään sen verran vaikea laji, ettei pelaajalle tarvitse ryppyillä yhtään enempää. Kenttä pitää suunnitella sellaiseksi, että se on tasosta riippumatta mukava pelata. Pelattavuuteen kiinnitettiin siis takaysillä paljon huomiota. Mitä pelattavuus oikein tarkoittaa Jorma? Oleellinen osa pelattavuutta on se, että siitä mistä lyö, näkee sinne minne lyö. Jo tiillä pitäisi pystyä laatimaan pelistrategia. Esteet näkyvät, bunkkerit on sijoitettu viisaasti ja viheriölle tulemisessa on sopivasti haastetta. Kun golffari on päässyt griinille, hänellä saisi olla pieni voittamisen tunne, että jes, pääsinpäs! Viheriöiden pitää sitten olla sellaisia, että niillä pystyy puttaamaan, tiivistää Jorma pelattavuuden keskeiset elementit. SHG:n projektiporukka saa kiitosta Kuten jutun alussa todettiin, Jormalla oli Lakiston urakassa suunnittelijahatun lisäksi myös työpäällikön homma hoidettavanaan. Suunnittelu- ja organisointinäkemyksen yhdistelmä toimii. Suunnittelijana saatoin katsoa, että jotain väylän kulmaa oli tarpeen muuttaa. Työmaan päällikkönä sitten mietin, kuinka muutokset voitaisiin tehdä mahdollisimman järkevästi. Itse urakan omisti koko ajan SHG, jonka kanssa katsottiin tiiviiseen tahtiin missä mennään ja sovittiin seuraavista vaiheista, Jorma kertoo. Osakkeenomistajan kannalta tämä urakkamalli oli taloudellisesti tehokas, sillä se mahdollisti myös sellaisten töiden tekemisiä, jotka eivät olleet alkuperäisessä suunnitelmassa mukana. Tällaisia olivat esimerkiksi vanhojen väylien kuivatuksen rakentaminen, koko kastelujärjestelmän peruskorjaus, kymppitiin laajennukset, tiin 12 ja 18 kivetykset ja väylän 16. reunaojien nurmettaminen. Ne kaikki saatiin mahtumaan alkuperäiseen budjettiin, kun suunniteltiin tekemiset fiksusti. Tekee kyllä mieli ihan julkisesti kiittää SHG:n toimintaa työn tilaajana. Yhteistyö oli kaiken aikaa todella hienoa, puhuimme samaa kieltä ja oli vahva luottamus molemmin puolin. Tätä hommaa oli ihana tehdä, Jorma toteaa. Syystäkin tyytyväinen mies. Haastattelu ja kuvat: Pia Vilmi 11
LAKISTO Kysyimme, mitä m Look In Golf teki kauden loppupuolella Lakistossa pelaajakyselyn. Siihen vastasi kaikkiaan 60 pelaajaa. Tässä yhteenveto tuloksista. Minkä kouluarvosanan annat koko uudistukselle? Arvosana Osuus 10 7 % 9 67 % 8 26 % Uudistukselle annettujen kouluarvosanojen keskiarvo oli 8,8. Kahdeksikkoa huonompaa arvosanaa ei antanut kukaan. Kyselyyn vastanneista peräti 95 % oli jo ehtinyt suositella Lakistoa tuttavilleen. Mitä kouluarvosanoja annat uuden kentän eri osa-alueille? Osa-alueet paremmuusjärjestyksessä Arvosana 4-10 Viheriöiden kunto 8,8 Kentän pelillisyys 8,7 Väylien profiilit 8,5 Viheriöiden profiilit 8,4 Väylien kunto 8,3 Kentän turvallisuus 8,2 Tiiauspaikat 8,1 Väyläopastus 7,9 Kenttäuudistuksen parhaiten onnistunut osa-alue on kyselyn mukaan kentän yleinen pelillisyys. Väylien profiilit saavat hieman paremman arvion kuin viheriöiden profiilit. Ainoa alle kahdeksikon jäävä osa-alue on väylillä oleva opastus ja mittamerkinnät. Mikä on Lakiston signature-reikä? Ehdotettu reikä Osuus ehdotuksista Reikä 13 38 % Reikä 5 18 % Reikä 18 14 % Reikä 14 10 % Reikä 6 5 % Signature-reiällä tarkoitetaan ilmeeltään ja pelillisyydeltään mieliinpainuvinta reikää, josta kenttä tunnetaan. Kyselyn perusteella tämä reikä olisi 13, uudelle alueelle rakennettu par viitonen. Mikä Lakiston avaustiin pitäisi olla? Nykyinen 1-tii 62 % Nykyinen 10-tii 33 % Ihan sama kumpi 5 % Kestopuheenaihe, eli miltä reiältä kierros pitäisi aloittaa, sai tässä kyselyssä vastaukseksi, että nykyinen pelijärjestys on hyvä. Kolmasosa vastaajista kuitenkin toivoi pelijärjestyksen vaihtamista. Mitä kommentoidaan, kun sana on vapaa? Yleisesti ottaen eniten kiitetään sokkoväylien poistumista ja pelillisyyden huimaa parantumista. Avarat maisemat ja isot viheriöt saavat paljon positiivista palautetta. Kiitosta saa myös rotkojen poistuminen ja sen myötä seurannut kentän kiertämisen helpottuminen. Pitkät väylät, erityisesti par neloset, saavat kiitosta. Takaysin uudistusta pidetään kokonaisuudessaan onnistuneempana kuin etuysiä. Takalenkin väyläsuunnittelu ja väylien ja griinien profiilit saavat erityiskiitosta. Yksi vastaaja kiteyttää kokonaisuuden toteamalla, että Lakisto ei enää ole miesten kenttä vaan kaikkien kenttä. Paljon terveisiä lähtee myös kenttähenkilökunnalle, joka ehti huolehtia väylät ja viheriöt loistavaan pelikuntoon ennen avausta ja piti ne sen jälkeen huippukunnossa koko kesän ajan. On kuitenkin myös asioita, joita pelaajat olisivat halunneet tehtäväksi toisin. Niiden kärjessä keikkuu kirkkaana ykkösenä 5. reikä ja erityisesti sen viheriö. Melkein puolet kyselyyn vastanneista nostaa avoimissa vastauksissaan kyseisen reiän haasteet esille. Toinen kriittisiä kommentteja saava paikka on 12 ja 18 reikien tiiausalue ja sille kulkeminen. 12 reiän tiipaikalle toivotaan turvallisempaa kulkua metsän kautta. Reikien yhteinen tiialue todetaan haastavaksi, koska siellä syntyy turhaa odottelua eivätkä näkyvyydetkään lyöntisuuntiin ole parhaat mahdolliset. Myös muutamia yksittäisiä parannusehdotuksia annettiin. Reikää 11 voisi maisemoida vaikkapa pensailla. Reiän 8 rotkossa olevia puita kannattaisi vähentää. Kaksi par kolmosta peräkkäin mietityttää. Par-lukujen vaihtelu miesten ja naisten kesken hämmentää. Näkyvämpiä väyläopasteita ja mittamerkkejä kaivataan. Ja reiän 13 männylle ilmoittautui kaksi vapaaehtoista kaatajaa. 12
ieltä pelaajat ovat Uusi Lakisto kilpakenttänä Yksi golfkenttien arviointikriteereistä on se, minkälaisia ne ovat kilpakenttinä. Vain osa Suomen golfkentistä esimerkiksi saa valtakunnallisia kisoja järjestettäväkseen. Uudistunut Lakisto on jo tämän kunnian saanut, sillä se valittiin vuoden 2015 SM-reikäpelien pitopaikaksi. Look In Golf pyysi kahta shg:läistä mid tourin pelaajaa arvioimaan Lakistoa kilpakenttänä. Annetaan puheenvuoro Kari Kauppiselle ja Timo Lahtiselle. Timo: Kenttä on nyt bäkäriltä riittävän pitkä. Ei Lakisto tietenkään kaikkein pisimpiä kilpakenttiä ole, mutta ehdottomasti riittävän pitkä. Erityisesti hyvä on se, että Lakistossa on nyt pitkiä par nelosia. Kari: Ei Lakisto tosiaankaan ole ihan niin pitkä kuin esimerkiksi monet midtourin kentät, mutta pelkkä pituus ei kilpakenttää tee, kyllä siihen vaaditaan paljon muutakin. Timo: Lakiston griinit on jo perusluonteeltaan haastavia ja kisoihin ne voidaan viritellä liukkaudella ja lipunpaikoilla vielä vaikeammiksi. Mulla on joistakin midikiertueen kisoista kokemuksia, kun griinien kastelu lopetetaan ja annetaan niiden kovettua kohti monipäiväisen kisan loppua. Kari: Lakiston griinit on todella hyvät ja griinien ympäristöt on haastavia. Griineissä on paljon piilokallistuksia ja niiden lukeminen vaatii taitoa. Timo: Viitosen griini herättää tunteita klubipelaajissa, mutta kyllä Viitosen griini varmaan puhututtaa myös kisoissa. se varmaan puhututtaa myös kisoissa. En taida olla ainoa, joka toivoo, että griinin ympäristöä nostettaisiin ainakin takaa niin, etteivät lähestymislyönnit karkaisi. Kari: Lakisto on monipuolinen kilpakenttä, etenkin takaysi. Siellä pääsee lyömään erilaisia lyöntejä erilaisilla mailoilla. On väyliä, joilla olisi käyttöä drawlle ja on väyliä, joilla fade olisi tarpeen. Se on pelaajan kannalta mielenkiintoista. Lakisto ei ole mikään räiskimiskenttä vaikka draiveriakin pääsee avauksissa käyttämään kyllä siellä pitää huolella miettiä, kuinka pelaa. Kari ja Timo: On mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi tulostaso muodostuu 2015 SM-kisoissa. Uusi Lakisto naisten kenttänä Lakiston kenttä 45 on luontevasti naisten kenttä, mutta moni nainen tykkää myös kentästä 51 ja naisia nähdään pelaamassa jopa kenttää 56. Look In Golf kysyi, minkälainen uusi Lakisto naisten mielestä on. Keskustelua kävivät Sirpa Kallela, Sari Sorjonen, Pirkko Andersson ja Kirsti From. Kun tätä kenttää on suunniteltu, niin naispelaajia on ihan oikeasti ajateltu. Kenttä on paljon pelattavampi kuin ennen. Lakistossa voi pelata todella erilaisia kierroksia, kun vuorottelee kenttien 45 ja 51 välillä. Ne sopivat molemmat naisille. Kyllä Lakisto on nyt jotain ihan muuta kuin ennen. Se on pelattavampi, käveltävämpi ja ennen muuta kiinnostavampi kuin ennen. Ennenhän Lakisto oli monelle naiselle kauhistus, koska pallo oli ihan pakko saada ilmaan, jos halusi Kyllä Lakisto on nyt jotain ihan muuta kuin ennen. päästä eteenpäin. Nyt sellaisia paikkoja ei juurikaan ole. Eikä ole mikään katastrofi vaikka avaus ei aina onnistuisi, hyvä tulos voi tulla silti. On ollut tosi hienoa nähdä Lakistossa paljon sellaisia naisia, jotka pelasi aiemmin pelkästään Luukissa. Moni on ottanut Lakiston omakseen, osa ihan ykköskentäkseen. Hienointahan on se, että nyt on pelattavana kaksi ihanaa, täysin erilaista kenttää. Lakistossa ei tarvitse olla pitkää lyöntiä, ihan tavallisella peruslyönnnillä pärjää. Veden ylityksiä ei ole montaa ja nekin on kaikki ojia, ei mitään isoja lammikoita. Kuutosen ja kympin par-kolmoset on ehkä kaikkein hankalimmat reiät, koska niissä pitäisi saada pallo kulkemaan sata metriä ilmassa. Vaikka Lakisto on pelattava, ei siitä kuitenkaan liian helppo kenttä ole tullut. Muutama reikä on tosi vaikea, etuysillä 5 ja 8 ja takaysillä 15,16 ja 17. Korotetuille griineille on hankala päästä, jos lähestymislyönti on heikossa hapessa. Mutta ne korkealle nostetut griinit just tekee tästä luonteikkaan ja kiinnostavan. 13
SHG:N STRATEGIA Jäsenkysely toi jäsenten näkökulman mukaan SHG:n strategiasta tuli koko porukan juttu Viime heinäkuussa tehtiin SHG: n jäsenille ja osakkaille avoin kysely, kun haluttiin tietää, mihin suuntaan pelaajat toivovat SHG:n kehittyvän. Kyselyyn tuli parin viikon aikana lähes 150 vastausta. Vastaajat edustivat hyvin SHG:n jäsenkuntaa. Heistä 82 % oli osakkeenomistajia ja 18 % pelioikeuden vuokraajia. 35 % vastaajista oli melko uusia jäseniä alle viisi vuotta SHG:ssä ja lähes yhtä suuri vastaajajoukko, 30 %, oli todellisia konkareita eli yli 20 vuotta SHG:ssä olleita. Loput vastaajat asettuivat näiden ääripäiden välille. Kysely tehtiin, jotta SHG:n jäsenistön näkemykset saataisiin mukaan strategiatyöhön. Tavoitteena oli kuunnella ja ymmärtää, mitä asioita jäsenistö pitää seuran ja yhtiön tulevaisuuden menestymisen kannalta keskeisenä. Look In Golfin toimitus on koonnut kyselyn vastauksista koosteen, joka näyttää kyselyn tulosten painopisteet. Näitten painopisteiden lisäksi kysely toi strategiatyöhön ja toiminnan suunnitteluun valtavan määrän yksittäisiä ideoita ja ehdotuksia. Strategiaryhmät kiittävät kaikkia kyselyyn vastanneita heidän panoksestaan strategiatyöhön. Sillä on suuri merkitys strategian tekemisessä. Mitkä kehityskohteet ovat jäsenistön mielestä tärkeimpiä? Koska kysely oli avoin, se nosti esille asioita, jotka koetaan täysin spontaanisti SHG:n tärkeimmiksi kehityskohteiksi. Vastausten perusteella syntyy hyvä kuva siitä, minkä asioiden kehittämiseen SHG:n jäsenistö toivoo tulevaisuudessa keskityttävän. Kehityskohteet on poimittu kyselystä sen perusteella, miten paljon mainintoja ne kyselyssä saivat ja miten voimakkaasti niissä toivottiin muutosta nykytilanteeseen. Tärkein kehityskohde: harjoitusalueet Harjoitusalueiden parantaminen on kyselyyn vastanneen SHG:n jäsenistön mielestä ylivoimaisesti tärkein kehityskohde. Harjoitusalueiden parantamistoive esitetään yli 80 kertaa. Suurin osa toiveista koskee lähipeliharjoitusmahdollisuuksien parantamista, mutta toiveita kohdistuu myös rangen suuntaan. Ravintolapalvelu nousee seuraavaksi tärkeimmäksi kohteeksi ja on tunteita herättävin asia SHG:n nykyisessä palvelukokonaisuudessa. Moni vastaaja nostaa esille sen, kuinka hankala yhtälö on tuottaa hyvä valikoima ja hyvä laatu edulliseen hintaan. Ravintolapalveluiden kehittämisestä tuli lähes 70 eri kommenttia ja ehdotusta. Kysely tuo hyvin esille jäsenistön huolen siitä, tunnetaanko SHG ja sen kentät oman piirin ulkopuolella ja jos tunnetaan, niin minkälaisena. Ilmapiiri, henki 9 % Seuran maine 7 % Hinta-laatusuhde 10 % Markkinoinnin tehostamista pidettiin menestymisen kannalta erittäin tärkeänä. Toiveissa oli kenttien yleistä markkinointia ja erityisesti palvelujen myyntiä yrityksille. Markkinointiin liittyviä toiveita esitettiin kyselyssä kaikkiaan 65 kertaa. Opetustoimintaa pidettiin SHG: lle erittäin tärkeänä ja jäsenistön toivelistalla korostui erityisesti ryhmille järjestettävä opetus ja erilaiset avoimet teemaillat. Opetustoiminnan kehittämistä toivottiin kyselyssä yli 50 kertaa. Green fee-pelaajia toivotaan lisää SHG:n jäsenistössä ajatellaan varsin laajasti, että greenfee-pelaamisen lisääminen on seuran taloudellisen menestyksen kulmakiviä. Kyselyn perusteella SHG:n pitäisi pystyä Kaverit, suositukset 11 % Kulta- Muu kortti perhe 3 % 4 % Kenttien sijainti lähellä kotia 30 % Kentät: 2 kenttää, erilaisuus, peliajan saatavuus 26 % Jäsenkysely, kuva 1. Syyt SHG:n valintaan. Miksi pelaat juuri SHG:n kentillä? 14
tulevaisuudessa tarjoamaan greenfee-pelaajille nykyistä houkuttelevampia hintoja ja uudenlaisia pelipaketteja. Monen kyselyyn vastanneen toiveissa oli myös seuratoiminnan kehittyminen uudelle tasolle. Erityisen paljon toiveita kohdistui uudenlaiseen, matalamman kynnyksen seuratoimintaan, jossa myös ei-kilpailuhenkiset pääsisivät osallistumaan yhteiseen hauskanpitoon. Kilpailutoiminnan kehittämisessä toivottiin uudenlaisia pelimuotoja ja avautumista muihin seuroihin tai toureille päin. Myös junnutoiminta nousi tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon. Jäsenistö antoi paljon hyviä ehdotuksia, joita strategiaryhmät pohtivat jatkotyöskentelyssään. Seuraavilla sivuilla teema syvenee. Lue lisää! Strategian esittelyä ja avoin keskustelu tiistaina 3.12. klo 17 18 Strategia ei ole syyskokousten asialistalla, joten sitä varten järjestetään avoin keskustelutilaisuus ennen kokouksia. Jos haluat kysyä tai kertoa näkemyksiäsi, tule Lakiston klubitalolle klo 17-18. Strategiaryhmien edustus on paikalla. Jarmo Leiniö ohjaa strategiatyötä. Jarmo Leiniö vetää strategiatyöskentelyä Nostan hattua strategiaryhmille, työtä on tehty omaa aikaa säästämättä SHG Oy:n hallituksen jäsen Jarmo Leiniö sai syksyllä 2012 vastuulleen SHG: n strategiaprosessin vetämisen ja kohta alkaa loppusuora häämöttää. Pyysimme Leiniötä kertaamaan, mitä tähän mennessä on tehty ja kuinka työtä vielä jatketaan. Strategiaamme on rakennettu neljän työryhmän voimin. Työryhmien vetäjinä toimivat Jouko Laitinen, Pasi Olenius ja Veikko Pelkonen. Joukolla on ollut kaksi työryhmää, joista toisessa pohditaan kenttäasioita ja toisessa seura-, kilpailuja junioritoimintaa. Pasin työryhmän tehtävänä on ollut arvioida ja suunnitella palvelustrategiaamme ja Veikon ryhmän pääaiheet ovat olleet talous ja markkinointi, Jarmo kertoo. Työryhmät on koottu seuran johtokunnan ja osakeyhtiön hallituksen jäsenistä. Kaikki SHG:n vakituiset työntekijät ovat osallistuneet työhön. Työryhmät ovat suunnitelleet itse oman toimintansa ja sen lisäksi olemme kokoontuneet kolme kertaa koko porukan kesken. Ensimmäisessä koko porukan yhteisessä kokoontumisessa kävimme läpi SHG: n nykytilaa ja golfmaailman yleisiä haasteita ja trendejä. Sen jälkeen ryhmät ryhtyivät työskentelemään itsenäisesti. Keväällä katsoimme, miten pitkälle ryhmät olivat edenneet ja sovimme, miten jatketaan. Tuolloin mm. päätimme tehdä jäsenkyselyn, jotta saisimme jäsenistön näkemykset avuksi työhön, Jarmo jatkaa. Kun jäsenkysely oli tehty, kaikki työryhmät tarkastivat ja tarkensivat sen pohjalta materiaalejaan ja viime syyskuussa istuimme taas isolla porukalla katsomassa, missä mennään. Syyskuun kokouksessa keskustelimme erityisesti siitä, millä tavalla SHG:n pitäisi tulevaisuudessa profiloitua ja mihin tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen eri kehityskohteita pitäisi järjestää. Vaikka paljon on tehty, on työtä vielä jäljelläkin. Syyskokousiltaan tuomme yhteenvedon strategiasuunnitelmasta ja sen jälkeen jatkamme vielä toimintasuunnitelmien täsmentämistä. Suurin merkitys koko prosessilla on ollut siinä, että laajalla joukolla on käyty keskustelua SHG:n tulevaisuudesta. Erityisen hienoa SHG:n strategiatyössä on ollut seuran ja osakeyhtiön saumaton yhteistyö. 15
SHG:N STRATEGIA Strategiaa pala palalta - Kenttästrategia Kenttiin ollaan tyytyväisiä, harjo Kentillä on tehty viime vuosina niin paljon muutos- ja parannustöitä, että kyselyssä ei nouse esille erityisen kriittisiä kehityskohteita. Monet asiat saavat kuitenkin mainintoja. Suuri osa niistä kohdistuu kenttien yleiseen hoitoon ja pelikunnossa pitämiseen. Väyläkastelun puute huolettaa ja salaojaputkien arpeuttamat väylät harmittavat. Yksittäiset viheriöt tai väylät saavat muutostoiveita, mutta mikään tietty reikä ei kokoa erityisen paljon kommentteja. Eniten yksittäisiä mainintoja saa Lakiston viitosreiän viheriö. Sen muuttamiselle annetaan kyselyssä myös yksilöityjä ehdotuksia. Moni vastaaja toivoo, että mittavat kenttäremontit olisivat nyt ohi ja niiden sijaan keskityttäisiin muun ympäristön kohentamiseen. Kenttiin siis ollaan varsin tyytyväisiä, mutta harjoitusalueiden parantaminen nousee vahvasti esille. Erityisesti lähipelitaitojen harjoittelumahdollisuuksia pidetään riittämättöminä. Moni toteaa, että harjoitusalueiden parantaminen on välttämätöntä. 20-60 metrin lyönneille toivotaan parempia harjoitusmahdollisuuksia ja parempia harjoitusbunkkereita kaivataan. Rangella haluttaisiin päästä vetämään pitempiä vetoja ja lyömään ruoholta myös Luukissa. Rangeille toivotaan myös nykyistä enemmän tähtäämismahdollisuuksia. Myös par3 kenttää kaivataan. Vastauksista löytyy lukuisia ideoita asioiden kehittämiseksi. Miten haluaisit kehittää Luukin ja Lakiston kenttiä? Suoria poimintoja jäsenkyselystä Lähipelialueissa olisi parannettavaa. Sellaisille 50 metrisille ja pidemmille pitcheille ei oikein ole paikkaa. Taitaa tilanpuute tulla tässä vastaan. Erityisesti lähipeliharjoitteluun ei ole nykyään hyviä mahdollisuuksia. Kulku harjoitusalueille tulisi olla luontevaa ja riittävän lähellä muita fasiliteetteja. Nyt riittää tehokas ylläpito ja hoito, kenttiä ei tarvitse olla alati muuttamassa, kun on saavutettu oivallinen taso. Luukin harjoitusalue pitäisi kyllä miettiä uudestaan. Lähipelipaikka olisi kiva, esim. 20-60 metriä. Luukin kenttä on sopiva seniorikenttä. Vanhempikin hyväkuntoinen pelaaja jaksaa taapertaa kentän. Chippilyöntipaikkojen tulisi olla isompia ja avarampia. Harjoitusalueet ovat ala-arvoiset verrattuna muihin kenttiin. Ranget ovat liian ahtaat, tilaa pitäisi saada lisää. Ja koulutus- ja valmennustilat ovat onnettomat, kun niitä ei oikein ole ollenkaan. Luukkiin olisi hyvä saada ruohorange. Bunkkerien hiekkoihin toivoisin parannusta. Rangen vieressä oleva harjoitusbunkkeri on surkea. Kentät ovat hyvät. Kun niiden erinomaisesta kunnosta huolehditaan, se riittää. Mitään suuria tai kalliita hankkeita en halua kannattaa. Pieni par-kolmoskenttä olisi hyvä paikka aloittelijoille ja muille lähipeliharjoitteluun. Harjoitusalueet monipuolisemmiksi: jyrkkäreunaisia bunkkereita siis vastaavanlaisia kuin kentällä ja myös vastaavanlaisia mäkiä, mistä joutuu chippaamaan kierroksella. Lakiston range on lyhyt ja turvaton, jopa vaarallinen. Harjoitusolosuhteet seuraava kehityskohde, nyt kun kentät ovat hyvässä mallissa. Luukki vanheni Lakiston rinnalla. Kunnon harjoittelualue tarvitaan, vaikka vain toiselle kentälle. Nykyiset ranget ovat voi voi. Luukki tarvitsee kastelua väylille, mutta muuten on aika hyvät kentät. Molempien kenttien rangelle olisi pieni investointi rakentaa muutama lyöntikohde eli 10x10 metrin kokoinen nostettu alue, jonka keskelle lippu. Greenien haasteellisuutta voisi lisätä. Parantaisin merkintöjä kautta linjan: opasteet, mittamerkit jne. Naiset tarvitsevat muutamille paikoille lyöntisuojia ja vähän enemmän lepopenkkejä saisi löytyä! 16
Jouko Laitinen, oliko työryhmän näkemys tulevaisuuden kehityskohteista sama kuin jäsenistöllä? Melko lailla samoilla linjoilla on työryhmässäkin oltu, Jouko toteaa. Harjoitusolosuhteiden parantamiselle on selkeästi tarvetta molemmilla kentillämme. Työryhmässä kuitenkin pidetään kenttäalueiden tason ylläpitoa SHG:n kokonaismenestyksen kannalta vielä harjoitusalueitakin tärkeämpänä. Olemme keskustelleet paljon siitä, mitä kenttien kunnon ylläpitäminen vaatii ja kuinka vaikkapa pidennämitusalueissa on parannettavaa Strategiaryhmä vastaa Kenttien hyvä kunto on kaiken a ja o Strategian kenttäosuutta on pohdittu Jouko Laitisen vetämässä työryhmässä. Työtä ovat hänen kanssaan tehneet kenttämestarit Tiina Kotajärvi, Kimmo Rissanen ja Jukka Korkiala sekä jäsenistöstä Klaus Kuuluvainen, Hannu Lahtela, Mikko Leisso, Pekka Lindroos, Juhani Vaajanen ja toimitusjohtaja Veikko Pelkonen. Väylät 7 % Bunkkerit 4 % Opasteet 6 % Tiit 2 % me kautta sen molemmista päistä. Olennainen osa kenttästrategiaa on myös sen pohtiminen, mihin suuntaan meidän kahta erilaista kenttää Luukkia ja Lakistoa viedään ja miten hyödynnämme tämän vahvuuden, Jouko toteaa. Palataan vielä tuohon jäsenistön toiveeseen harjoitusalueiden parantamisesta. Onko siihen jo suunnitelmia? Toki asiaa on jo mietitty ja jäsenistön mielipide vahvisti sitä, että on aika siirtyä toimintaan, Jouko sanoo. Olemme perustamassa suunnitteluryhmää, joka ensin kartoittaa harjoitusalueiden nykytilanteen ja mahdollisuudet niillä ja lähtee sitten tekemään kehitysehdotusta. Lakistoon on tulossa kaavamuutos, joka läpi mennessään voisi mahdollistaa melko selvän parannuksen nykyiseen. Luukissa on Lakistoa rajallisemmat mahdollisuudet, joten siellä pitää käyttää mielikuvitusta ja uskaltaa pohtia innovatiivisia ratkaisuja. Griinit 9 % Viimeistely, kentänhoito 14 % Harjoitusalueet 58 % Kenttästrategian painopistealueet 1) Kenttien hoitotason nosto ja välttämättömät korjaukset 2) Harjoittelualueiden parantaminen 3) Kentänhoidon resurssointi 4) Koneiden ja rakennusten ylläpito 5) Jatkuvan parantamisen tapa toimia Jäsenkysely, kuva 2. Kenttien kehittäminen. Mitä osa-alueita SHG:n kentillä pitäisi kehittää? 17
SHG:N STRATEGIA Strategiaa pala palalta Palvelut Hyvä kenttä ei yksin riitä: klubi Jäsenkysely osoitti, että vaikka kentät ja itse pelaaminen ovat golffarille tärkeintä, ilman palveluja ei kokonaiskonsepti toimi. Golffareista tulee vuosi vuodelta vaativampia sen suhteen, mitä palveluja klubitalo tarjoaa ja miten kenttäalue yleisesti ottaen toimii. Tämä näkyy myös jäsenkyselyssä. Suuri osa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, ettei SHG voi menestyä tulevaisuudessa, ellei sillä ole mukavat ja toimivat klubitalot (yleiset tilat, saunatilat, jäsentilat, ravintola), hyvä ravintolapalvelu ja laadukkaat opetuspalvelut. Ravintolapalvelujen nykytila herättää tunteita. Ravintolaa koskevista kommenteista paljastuu se, että moni SHG:läinen on niin sitoutunut omaan kenttään ja seuraan, että tuntee henkilökohtaista surua ja harmia siitä, ettei toimivaa ravintolakonseptia tahdo löytyä. Kritiikkiä annetaan roimasti, mutta moni arvostelija toteaa samaan hengenvetoon ymmärtävänsä, että pienille asiakasmäärille on vaikeaa rakentaa laadukasta tarjontaa. Ymmärryksestä huolimatta ollaan kuitenkin sitä mieltä, että ravintolapalveluun on pakko löytää ratkaisuja ovathan klubi ja ravintola myös keskeisiä käyntikortteja vieraspelaajille Millaisia palveluja haluaisit jatkossa SHG:n kentille? Suoria poimintoja jäsenkyselystä Toinen pro tarpeen koska yksi näyttää olevan ylityöllistetty. Ravintolan tasoa tämänhetkisestä tulee kehittää. Ruoan pitää olla maukasta ja sitä pitää olla riittävästi. Gourmet-keittiötä emme kuitenkaan tarvitse. Olisi toki hienoa, jos ravintolan tarjonta saataisiin hieman paremmaksi, mutta se edellyttäisi jäsenistön ruokailutottumusten muuttumista. Tulospalvelua ja muutenkin statistiikkaa voisitte kehitellä vaikka www.caddieon.fi kanssa, joka on tuonut aivan uuden tavan kerätä infoa omasta pelistä jospa heiltä löytyisi innovaatioita myös klubimalliin. Haluaisin parempia ravintolapalveluja. Lakistoon tarvitaan lisää WC-tiloja. Ravintolan ruokalistalle sellaista ruokaa, jossa hinta ja laatu kohtaavat. Ravintolan palveluja pitäisi varmaankin mainostaa vielä enemmän. Ruoan taso on tärkeä. Naisten pukuhuone on ankea, tumma ja synkkä. Sinne pitäisi saada väriä ja valoisuutta. Viikon ruokalista ja a la carte pitäisi olla näkyvissä sekä kotisivulla että ravintoloissa. Caddieille 10 pistettä, aivan mahtavia, aina iloisia ja palvelualttiita. Lihashuoltopalvelut kentälle, esimerkiksi oma toiminimeni voisi järjestää molemmille kentille vaikka kerran kuukaudessa lihashuoltopalveluja, ehkä seura voisi sponsoroida tällaista toimintaa? Ravintolaa tulee käytettyä vähän, ehkä riittäisi pelkkä kahvilatyyppinen palvelu, joissa olisi hyvät voileivät ja salaatit. Lakiston klubirakennus ja ennen kaikkea sen terassi on kehittämisen arvoinen. Kunnolliset asfaltoidut parkkipaikat ja tarpeeksi kookkaat maalatut parkkiruudut. Ravintolasta pitäisi näkyä jollain tavalla joka päivä, että asiakkaista ollaan kiinnostuneita. Voisiko ravintolatoimintaa järjestää yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Haaga-Helian ravintolapuolen opiskelijoille voisi olla innostava kokemus ottaa tällainen juttu hoidettavakseen. Molempien klubien ravintoloissa voisi olla tv, johon on hankittu Golf Channel. Tekniset, reaaliaikaiset tulospalvelut tervetulleita. Kodikkuutta, pröystäilemättömyyttä = kohtuulliset kustannukset. Kaikki palvelut, jotka tukevat golfin pelaamista, ovat tervetulleita. Porealtaita, hierontaa tai gourmet-ravintoloita ei tarvita golfkentällä. Tämä ei ole mikään amerikkalaistyylinen Country Club vaan brittityylinen paikallinen golf-kenttä. Pro-toiminta on piilossa, se pitää saada näkyvämmäksi, kurssit ja varaukset nettiin ja opettajat enemmän esille. Tilojen viihtyisyyteen pitäisi panostaa; pukuhuoneissa ja Lakiston klubilla on synkkä ja tumma tunnelma. Naiset ainakin kaipaisivat pientä luksusta, lämpöä, tekstiilejä, kauniita värejä Emme todellakaan hemmottele naisasiakkaitamme! 18
ja sen palvelut puhututtavat Strategiaryhmä vastaa Ravintola, harjoittelualueet ja pron palvelut ykköskohteita SHG:n palveluja pohtinut strategiatyöryhmä listaa alueen kriittisiksi menestystekijöiksi taloudellisen tehokkuuden, asiakaspalautteen keräämisen ja henkilöstöresurssit. Palveluihin liittyvää strategiatyötä on tehty Pasi Oleniuksen vetämässä työryhmässä, johon kuuluvat hänen lisäkseen Pamela Pelkonen, Kari Kauppinen, Jorma Palander sekä toiminnanjohtaja Mikko Salminen ja toimistonhoitaja Marja Vinni. Mitkä olivat jäsenkyselyn tärkeimmät terveiset palveluryhmälle, Pasi Olenius? Kyllä tärkeintä oli saada palautetta siitä, minkälaisiksi SHG:n nykyiset palvelut koetaan. Erityisesti ravintolapalveluista on tullut paljon kommentteja. Mukana oli myös ilahduttavan paljon ehdotuksia siitä, miten ravintolatoimintaa voisi jatkossa järjestää, Pasi toteaa. Pron palvelu 6 % Klubitalo 6 % Tulospalvelut 12 % Pro Shop 5 % WC:t, saunat, pukuhuoneet 13 % Kärryt, autot 3 % Ravintola-palvelut 55 % Onko golfklubin ravintolatoimintaan olemassa menestysreseptiä? Totuus lienee se, että pienen klubiravintolan pyörittäminen ja vielä kahdessa erillisessä toimipisteessä on yksi haastavimmista ravintolatehtävistä. Olikin mukava todeta, että kyselyyn vastanneet jäsenemme ymmärtävät hyvin ne taloudelliset lainalaisuudet, joiden puitteissa ravintoloitamme pyöritetään. Moni kyselyyn vastannut totesi myös sen, ettei ravintola voi kehittyä elleivät asiakkaat muuta ostokäyttäytymistään, Pasi pohdiskelee. Tuleeko ravintolakonseptiin muutoksia ensi vuodelle? Katsotaan nyt ensin, minkälaisia päätöksiä asioista tehdään. Strategiatyön tähän astisia tuloksia esitellään joulukuisen yhtiökokouksen yhteydessä osakkaille. Sen jälkeen syntyvät käytännön toimintasuunnitelmat palvelustrategian kaikille osa-alueille ja tätä työtä tehdään uuden toimitusjohtajamme johdolla ensi vuoden puolella. Palvelustrategian painopistealueet Ravintolatoiminta, ranget ja lähipelialueet sekä pron palvelut ovat sekä jäsenkyselyn että strategiaryhmän mielestä tärkeimmät kehitysalueet. Näiden lisäksi palvelustrategiassa nousevat esille mm. klubitalojen kehittäminen ja uuden teknologian hyödyntäminen. Teknologian kehittäminen ei tarkoita caddiemastereiden poistamista: caddiepalvelut ovat yksi parhaista ja pidetyimmistä palveluista ja ne pysyvät edelleen. Jäsenkysely, kuva 3. Palvelut. Mitä oheispalveluita SHG:ssä pitäisi kehittää? 19
SHG:N STRATEGIA Strategiaa pala palalta Seuratoiminnan strategia Jäsenistö tahtoo viihtyä, kehittä Seuratoiminta on aina muodostanut golfharrastuksen ja golfkenttien toiminnan rungon. Maailma on kuitenkin muuttunut sitten harrastuksen alkuvuosien, joten kyselyyn vastaajissa oli paljon jäseniä, jotka eivät tienneet, mitä seuratoiminta oikeastaan on. Sellaisten golffarien osuus, jotka käyvät vain pelaamassa, kasvaa koko ajan. Suur-Helsingin Golf ry:ssä seuratoiminta on aina ollut vahvaa ja sitä on pidetty oleellisena osana pelaajalle tarjottavaa palvelukokonaisuutta. Seuratoiminta-otsikon alta löytyy paljon asiaa: kilpailut ja muut tapahtumat, seniorien, naisten ja miesten toiminta, juniorien toiminta, kilpapelaaminen ja valmennus, opetus- ja kurssitoiminta sekä tietysti seuran kapteenit. Kaikki nämä aiheet nousivat esille myös kyselyssä. Moni oli tyytyväinen nykyiseen, mutta myös muutostoiveita esitettiin paljon. Eniten kehittämistä kaipaa kyselyn perusteella opetus- ja kurssitoiminta, johon toivottiin lisää tarjontaa. Senioritoimintaan oltiin tyytyväisiä, junioritoimintaa pidettiin erittäin tärkeänä ja naisille toivottiin nykyistä enemmän yhteistä tekemistä. Monen mielestä seuratoiminta voisi olla tietyiltä osin ympärivuotista. Kilpailu- ja tapahtumatoiminnalle esitettiin paljon toiveita. Nykyisen kilpailukalenterin laajuista kisavalikoimaa pidettiin tärkeänä, mutta pelimuotoihin ja sarjoihin toivottiin uudistuksia. Avoimiin kilpailuihin toivottiin näyttävämpää tapahtumatyyliä. Kilpailuissa käy kuitenkin vain osa jäsenistöstä, joten vastauksissa nousi erittäin vahvasti esille tarve sellaiseen yhteisöllisyyteen muiden golffarien kanssa, mikä ei perustu perinteisiin kilpailuihin. Moni toivoo, että SHG:n hyvää ja rentoa yhteistä meininkiä vaalitaan, mutta että sen toteutumisen tapoja päivitetään 2000-luvulle. Miten haluaisit kehittää seuratoimintaa? Suoria poimintoja jäsenkyselystä Iloisia golfpelejä/kilpailuja. Ei kovin urheilusuoritteista. Olisi mukava käydä treenaamassa ryhmässä valmentajan opastuksella esim. tunti viikossa. Seuraotteluita ja jopa seurojen välisiä sarjoja voisi lisätä ja antaa mahdollisuus nykyistä useammille osallistua edustamaan SHG:tä. Pro:n valmennustoimintaa tulee vahvistaa ja erilaisia kursseja ym. tarjottava aktiivisesti. Aikuisille goflkursseja kuten muillakin kentillä. Juniorien valmennus on tarpeen, jotta saadaan uusia pelaajia. SHG:n tulisi järjestää refreshment-kursseja heti kauden alussa toukokuussa myös miehille. Enemmän perehtymiskursseja potentiaalisille junioreille, ei pelkästään ns. junnuleirejä. Talvisin pitäisi järjestää SHG:n Golf&Kuntoklubi, jossa olisi golftreeniä, kuntoilua, venyttelyä ja erilaisia asiantuntijoiden tietoiskuja. Sosiaalista yhdessäoloa ja leikkimielisiä kisoja kehittämään hyvää yhteishenkeä. Ihan yleisesti, kaikki sellainen toiminta, joka luo ja lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Pelikumppanien etsintään pitäisi olla oma nettipalsta/ ilmoitustaulu Pelikaveria kaivataan. SHG pitäisi saada takaisin tasokkaiden (hcp) kilpailujen järjestäjäksi eli meidän tulisi saada suosittujen kilpailukiertueiden osakilpailuja järjestettäväksi. Valmennusta, säännöllisesti kokoontuvia treeniryhmiä. Tänä päivänä ihmiset haluavat kilpailusta elämyksiä ja happening-meininkiä, ei vain totista kisaamista! Lisää rennompia tapahtumia. Kilpailujen puolella pitäisi päästä erilaisiin tour-tapahtumiin mukaan tai sitten saada joku vetovoimainen sponsori, jolla olisi rahkeita järjestää kiva tapahtumapäivä kisan ympärille. Junnuille enemmän kilpailuja, joissa händäriraja on 54. Avoimia treeniryhmiä. Haluaisin naisille kohdistettua toimintaa ja opetusta. Vanhana joukkueurheilijana olen kaivannut harjoitus/ valmennusryhmiä. Seuran pelimatkoja naapuriseuroihin. Naisten aktivointiin lisää panostusta, naisten opetusiltoja ja ehkä retkiä muille kentille. Seuratoimintaa voisi edistää liittämällä tapahtumiin enemmän välinemarkkinointia ja pientä kaupallista touhua. Minulle on tärkeää, että klubirakennuksilla on rento meininki ja juttua tulee. 20