SISÄMINISTERIÖ MUISTIO Maahanmuutto-osasto 25.11.2016 SISÄMINISTERIÖN ASETUS MAAHANMUUTTOVIRASTON SUORITTEIDEN MAK- SULLISUUDESTA Yhteenveto Nykytila Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta (1522/2015) on voimassa vuoden 2016 loppuun. Sisäministeriön asetus esitetään annettavaksi uudelleen yhden vuoden ajaksi siten, että Maahanmuuttoviraston suoritteista perittäviin maksuihin tehdään käsittelykustannusten muutoksiin perustuvia korjauksia. Omakustannushintoihin verrattuna ensimmäisiä oleskelulupia ja kansalaisuutta koskevien hakemusten käsittelymaksujen kustannusvastaavuus olisi noin 90-100 %. Tämä ei kuitenkaan koskisi valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin mukaisia joko omakustannusarvoa alempia tai maksuttomia hakemuksia, joista säädetään asetusehdotuksen 3 ja 4 :ssä. Omakustannusarvoa alempi käsittelymaksu esitetään edelleen perittäväksi alaikäisen ensimmäistä oleskelulupaa koskevista hakemuksista. Maksuttomia julkisoikeudellisia suoritteita ovat muun muassa kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset. Asetuksessa on otettu huomioon ulkomaalaislupa-asioiden siirto 1.1.2017 poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Siirron seurauksena Maahanmuuttovirasto myöntää jatkossa entistä useamman tyyppisiä oleskelulupia, kuten jatko-oleskelulupia ja pysyviä oleskelulupia. Maahanmuuttovirastolle siirtyvät myös EU-kansalaisten rekisteröintiin liittyvät tehtävät. Asetusehdotuksesta on pyydetty valtiovarainministeriön lausunto. Valtiovarainministeriö puoltaa maksuasetuksen antamista ehdotetussa muodossa edellyttäen, että omakustannusarvon mukaisina määrättävien suoritteiden maksut ovat kustannusvastaavia ja että maksuasetuksella säädettävien suoritteiden maksut on lainsäädännöllä säädetty vuoden 2017 alusta Maahanmuuttoviraston tehtäviin kuuluviksi. Valtiovarainministeriö on huomauttanut, että alennettujen maksujen tasoa tulisi nostaa vuosittain lähemmäksi suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa. Valtion maksuperustelain mukaan suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee pääsääntöisesti vastata suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (omakustannushinta). Raha-asiainvaliokunta edellytti vuonna 2007, että sisäasiainministeriö ryhtyy toimenpiteisiin lupa- ja muiden prosessien kehittämiseksi ja tehostamiseksi niin, että Maahanmuuttoviraston suoritteissa voidaan pääsääntöisesti siirtyä omakustannusarvon mukaisiin maksuihin. Myös VTV:n tilintarkastaja on Maahanmuut- 1
toviraston vuoden 2015 tilintarkastusta koskevassa vuosiyhteenvedossa todennut, että suoritteista perittävien maksujen määrittämiseksi valtion maksuperustelain 6 :n mukaisesti tulee kiinnittää huomiota. Maahanmuuttoviraston maksuperustelain mukainen julkisoikeudellinen maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä vuosina 2011 2015. Maahanmuuttoviraston vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan Maahanmuuttoviraston maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 68 %, kun se vuonna 2014 oli 79 %. Kustannusvastaavuuden heikkenemisen keskeiset syyt olivat viraston toiminnan kustannusten aikaisempaa tarkempi erottelu viraston maksulliseen ja maksuttomaan toimintaan, kustannustason nousu sekä maksutulojen lievä alenema edelliseen vuoteen verrattuna (1,65 %). Vuonna 2017 maksuja pyritään saamaan maksujen maltillisilla korotuksilla lähemmäs omakustannushintoja ja korotuksia aiotaan jatkaa tulevina vuosina kunnes hyvä kustannusvastaavuus on saavutettu. Maahanmuuton prosesseissa kustannuksia nostavat asioiden käsittelyn monivaiheisuus ja useiden viranomaisten osallistuminen prosessiin. Prosesseja on kehitetty muun muassa ulkomaalaishallinnon sähköisen asiankäsittelyn kehittämistä koskevassa UMA-hankkeessa. Ulkomaalaisasiain sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA) otettiin käyttöön loppuvuodesta 2010. UMA-järjestelmää on käyttöönoton jälkeen kehitetty ja kehitetään edelleen tulevina vuosina. UMA-järjestelmää on kehitetty VM:n myöntämällä tuottavuushankerahoituksella, Maahanmuuttoviraston toimintamenomäärärahalla ja EU-rahastojen rahoituksella. UMA-järjestelmän kehittämisessä yhtenä merkittävänä tavoitteena on hakemusten käsittelyaikojen lyheneminen. UMA:n tuottavuushyötyjen toteutuessa ja omakustannushintojen laskiessa on päästy kustannustasolle, jolla sähköiseen hakemukseen perustuvista suoritteista perittävät maksut pääsääntöisesti vastaavat omakustannushintaa. Hakemusprosessin tehostuminen ja tuottavuushyödyt ovat realisoituneet muun muassa sähköisen asioinnin käynnistyttyä. UMA-järjestelmän sähköisestä asioinnista saatujen kokemusten perusteella asiankäsittely on edullisempaa, kun hakemus jätetään vireille sähköisesti. Tästä syystä sähköisesti vireille jätetyistä hakemuksista peritään alhaisempi käsittelymaksu. Kustannuksia on pystytty aiempaa tarkemmin eriyttämään sähköisen asioinnin ja paperiasiakirjoja sekä suurempaa määrää henkilökohtaista asiointia vaativan menettelyn välillä. Paperisten hakemusten käsittely on ollut oletettua kalliimpaa ja sähköisten hakemusten vastaavasti odotettua halvempaa. Tämän vuoksi paperisten hakemusten hintoja nostetaan useissa lupakategorioissa ja sähköisten hakemusten hinta pysyy aiemmalla tasolla tai laskee. Muutoksella on positiivinen vaikutus, koska se ohjaa kustannustehokkaamman sähköisen hakemuksen käyttöön. Maahanmuuttoviraston maksullisten suoritteiden hallinnonalojen välisistä menettelyistä solmittiin puitesopimus 22.12.2010 (SM39:00/2010). Sopimuksen mukaisesti sopimuksen seurantaa, maahanmuuton maksullisten suoritteiden kehittämistä ja maksuasetuksen päivittämistä varten on asetettu sopimusosapuolten yhteinen ohjausryhmä. Syksyn 2016 aikana sisäministeriön johdolla on kokoontunut ministeriöiden (SM, UM, TEM), Maahanmuuttoviraston sekä Poliisihallituksen yhteinen ohjausryhmä, jossa on valmisteltu esitettyjä maksujen muutoksia. Ohjausryhmässä on käyty 2
läpi maahanmuuton suoritteiden omakustannushinnat ja tähän perustuen päädytty esitettyihin maksuihin vuodelle 2017. Puitesopimus on samalla laadittu uudelleen vastaamaan nykyisiä toimivaltuuksia ja menettelyjä. Poliisihallitus ja sisäministeriön poliisiosasto eivät jatkossa osallistu ohjausryhmän toimintaan. Uuden puitesopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017 samanaikaisesti toimivallan siirron kanssa. Ulkomaalaislupa-asioiden siirtyminen Maahanmuuttovirastolle Merkittävin muutos asetuksessa on Maahanmuuttoviraston myöntämien oleskelulupatyyppien aiempaa suurempi määrä. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (501/2016) tulee oleskelulupien osalta voimaan 1.1.2017. Tämän ns. toimivallan siirtohankkeen tavoitteena on ollut siirtää tietyt tehtävät poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Poliisilta siirretään oleskeluoikeutta koskevat lupa-asiat Maahanmuuttovirastolle lukuun ottamatta sellaisten päätösten tiedoksiantoa, joihin liittyy henkilön maasta poistaminen. Aiemmin ulkomaalaislain nojalla poliisin toimivaltaan kuuluneet oleskelulupatehtävät siirtyvät Maahanmuuttovirastolle. Tehtävien siirron tavoitteena on vahvistaa Maahanmuuttoviraston asemaa ulkomaalaisasioista vastaavana viranomaisena. Lisäksi siirrolla tavoitellaan maahanmuuttohallinnon tuloksellisuuden parantamista ja pitkän aikavälin kustannussäästöjä. Selkeyttämällä vastuunjakoa varmistetaan myös käytäntöjen yhteneväisyys asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa. Siirron seurauksena Maahanmuuttovirasto myöntää jatkossa aiemmin poliisin tehtäviin kuuluneet oleskeluluvan Suomen kansalaisen Suomessa olevalle perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle sekä Suomessa asuvan ja oleskelunsa täällä rekisteröineen unionin kansalaisen Suomessa olevalle perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle, uuden määräaikaisen oleskeluluvan, pysyvän oleskeluluvan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle ja pitkään maassa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskeluluvan. Lisäksi Maahanmuuttovirasto rekisteröi EU-kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskeluoikeuden sekä myöntää hänen perheenjäsenelleen oleskelukortin. Muiden viranomaisten kanssa samanlaatuiset suoritteet Asetuksen 1 :stä on poistettu suoritetyypit, joita ei enää tule käsiteltäväksi kun oleskelulupaharkinta siirtyy kokonaisuudessaan Maahanmuuttovirastolle. Näitä ovat suoritteet, jotka koskevat paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä ensimmäistä oleskelulupaa, paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä uutta määräaikaista oleskelulupaa (jatkolupa), paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä pysyvää oleskelulupaa, paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä oleskeluoikeuden rekisteröintiä tai oleskelukorttia sekä oleskelulupakortin uudistamista. Ulkomaalaislain 139 :n mukaan Maahanmuuttovirasto päättää muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan myöntämisestä Suomessa olevalle ulkomaalaiselle sekä niiden peruuttamisesta. Suomen edustusto päättää Maahanmuuttovirastoa kuultuaan muukalaispassin myöntämisestä ulkomailla olevalle ulkomaalaiselle. 1.1.2017 voimaan tulevan lakimuutoksen jälkeen poliisilaitoksella ei ole toimivaltaa myöntää muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa. 3
Viisumit säilyvät muiden viranomaisten kanssa samanlaatuisina suoritteina. Viisumihakemus otetaan tutkittavaksi Schengen-valtion edustustossa edustuston tarkistettua hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Eräs tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä on viisumimaksun maksaminen. Viisumin myöntää ulkomailla Schengen-valtion edustusto taikka jäsenvaltioiden Euroopan ulkopuolisilla merentakaisilla alueilla oleva nimetty viranomainen. Henkilötarkastuksista vastaava viranomainen voi käsitellä viisumihakemuksen Schengen-alueen ulkorajoilla. Suomen alueella viisumin voimassaoloajan ja/tai sallitun oleskelun keston jatkamista koskevan asian käsittelee poliisilaitos. Maahanmuuttovirasto voi ulkomaalaislain 210 :n mukaan ottaa ratkaistavakseen poliisilaitoksen toimivaltaan ulkomaalaislain mukaan kuuluvan asian. Poliisilaitos voi myös saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi. Tämän vuoksi viisumeihin liittyvästä käsittelymaksusta säädetään myös Maahanmuuttoviraston maksuja koskevassa asetuksessa. Viisumihakemusten käsittelyssä noudatetaan yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2009/810/EY) säännöksiä. Kyseisessä asetuksessa, jota kutsutaan viisumisäännöstöksi, säädetään myös viisumihakemuksen käsittelyyn liittyvistä maksuista. Viisumisäännöstön viisumin jatkamista koskevan 33 artiklan 1 ja 2 kohdassa on eroteltu tilanteet, joissa jatkaminen liittyy toisaalta ylivoimaiseen esteeseen tai humanitaariseen syyhyn ja toisaalta vakaviin henkilökohtaisiin syihin. Ensimmäisessä tapauksessa jatkaminen myönnetään maksutta, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa jatkamisesta peritään 30 euron maksu. Julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään omakustannusarvoa vastaava maksu Omakustannusarvoa vastaava maksu peritään valtion maksuperustelain 4 :ssä tarkoitetuista julkisoikeudellisista suoritteista. Suomen kansalaisuuden saamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu esitetään säilytettävän 440 eurossa. Jos hakemus Suomen kansalaisuuden saamiseksi jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, esitetään käsittelymaksu pidettäväksi myös ennallaan 350 eurossa. Suomen kansalaisuudesta vapautumista koskevan hakemuksen käsittelymaksu esitetään pidettäväksi ennallaan 400 eurossa. Kansalaisuushakemusten omakustannushinta oli vuoden 2016 tammi-elokuun aikana 444 euroa. Esitetyllä 440 euron käsittelymaksulla omakustannushinnan kustannusvastaavuus on n. 99 %. UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta jätettyjen kansalaisuushakemusten omakustannushinta oli vuoden 2016 tammi-elokuun aikana 345 euroa. Esitetyllä UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin 350 euron käsittelymaksulla omakustannushinnan kustannusvastaavuus on 101 %. Omakustannushinta vaihtelee vuosittain johtuen mm. hakemusmääristä. Omakustannushinnan kehittymistä tarkastellaan vuoden 2017 aikana valmisteltaessa vuoden 2018 asetusta ja käsittelymaksua tarkennetaan tarvittaessa, jotta kustannusvastaavuus pysyy korkeana. Käsittelymaksua korotettiin vuodelle 2015, joten on syytä tarkastella pidemmällä aikavälillä omakustannushinnan kehitystä. Kansalaisuuslain 60 :n mukaan henkilö, joka on menettänyt Suomen kansalaisuuden, saa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä Suomen kansalaisuuden takaisin ilmoituksesta. Kansalaisuusilmoituksen käsittelymaksu esitetään laskettavan nykyi- 4
sestä 320 eurosta 300 euroon käsittelykustannusten alenemisen vuoksi. Jos kansalaisuusilmoitus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, esitetään käsittelymaksun alenevan 240 eurosta 220 euroon. Alaikäistä koskevan kansalaisuusilmoituksen käsittelymaksun esitetään säilyvän ennallaan 100 eurossa. Jos alaikäistä koskeva kansalaisuusilmoitus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, esitetään käsittelymaksuksi nykyinen 80 euroa. Kansalaisuusilmoituksen esitetyllä 300 euron käsittelymaksulla täysi-ikäisen hakijan luvan omakustannushinnan kustannusvastaavuus-prosentti on n. 157 %. Kansalaisuusilmoituksen omakustannushinta Maahanmuuttovirastossa oli vuoden 2016 elokuun lopun tilanteessa 190 euroa. Kansalaisuusilmoitusten omakustannushinta on altis määrien vaihtelulle, ja koska kyse on vuosittain varsin pienistä kansalaisuusilmoitusten määristä, ilmoitusten määrien pienetkin muutokset aiheuttavat omakustannushinnan vaihtelua. Tästä syystä käsittelymaksua on syytä tarkastella pidemmällä ajanjaksolla, eikä määrien vuosittaisen vaihtelun vuoksi ole syytä tehdä käsittelymaksuun suuria muutoksia vuosittain. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvan ulkomaalaiselle. Oleskelulupahakemukset jätetään ulkomaalaislain 60 :n mukaan ulkomailla Suomen edustustoon, toisen Schengen-maan edustustoon tai ulkoiselle palveluntarjoajalle. Suomessa hakemus on aiemmin jätetty paikallispoliisille. 1.1.2017 alkaen hakemus jätetään Maahanmuuttovirastolle. Hakemuksen vireille tulon yhteydessä hakemuksen vastaanottava viranomainen perii hakijalta käsittelymaksun. Hakemuksen vastaanottaja kirjaa hakemuksen tiedot ulkomaalaisrekisteriin. Edustustot antavat oleskelulupapäätökset tiedoksi hakijoille ulkomailla ja Maahanmuuttovirasto sekä poliisi tietyissä tapauksissa Suomessa. Työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämismenettely on kaksivaiheinen. Työntekijän oleskeluluvan työmarkkinaedellytykset harkitsee työ- ja elinkeinotoimisto (työlupayksikkö) ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan liiketaloudelliset edellytykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY. Maahanmuuttovirasto tutkii oleskeluluvan myöntämisen yleiset edellytykset eli sen, katsotaanko ulkomaalaisen vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita. Maahanmuuttovirasto päättää luvan myöntämisestä. Opiskelijalle myönnetään ulkomaalaislain 46 :n mukaan tilapäinen oleskelulupa tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin taikka, jos siihen on perusteltu syy, myös muihin opintoihin. Maksutulot jaetaan eri osapuolten välillä erikseen sovitussa suhteessa. Maahanmuuttoviraston ja ulkoasiainhallinnon välillä jatketaan nykyisin käytössä olevia tilitys- ja kirjauskäytäntöjä. Maahanmuuttovirasto laskuttaa ulkoasiainministeriöltä kuukausittain edustustoihin jätettyjen hakemusten lupatulot. Tiedot ulkoasiainministeriön kautta jätetyistä hakemuksista saadaan UMA-järjestelmän kautta. Käsittelymaksut työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupahakemuksista suoritetaan Maahanmuuttoviraston tulotilille. Maahanmuuttovirasto tilittää neljännesvuosittain työ- ja elinkeinoministeriön alaisen hallinnon tulot ELY- tilivirastolle työlupayksiköittäin jaoteltuna. 5
Vuodelle 2017 esitetään seuraavia ensimmäisten oleskelulupahakemusten käsittelymaksuja: Ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu esitetään nostettavan 455 eurosta 470 euroon. Jos hakemus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, maksu olisi 420 euroa. Maksutulojen jakamisesta esitetään sovittavan siten, että maksusta osoitetaan Maahanmuuttovirastolle 60 % eli 282 euroa tai 252 euroa, jos hakemus on jätetty UMAjärjestelmän sähköisen asioinnin kautta ja loput hakemuksen vastaanottoon osallistuvalle viranomaiselle, Suomen ulkomaan edustustolle, jos hakemus on laitettu vireille edustuston kautta tai hakija on tunnistautunut edustustossa sähköisen hakemuksen vireillepanon jälkeen. Sähköisestä asioinnista huolimatta hakijan on käytävä Maahanmuuttovirastossa, edustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona antamassa vaaditut biometriset tunnisteet sekä esittämässä mahdolliset alkuperäiset hakemuksen liitteet. Ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta oli Maahanmuuttovirastossa elokuun 2015 loppuun mennessä 326 euroa ja 425 euroa tammi-elokuussa 2016. Ensimmäisen oleskeluluvan käsittelyn omakustannushinta edustustoissa oli 190 euroa. Esitetyllä 470 euron käsittelymaksulla omakustannushinnan kustannusvastaavuusprosentti on 76 %, kun hakemus jätetään Suomen ulkomaan edustustoon, mikä on pääsääntö. Ulkomaalaislain (301/2004) 60 :n pääsäännön mukaan ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen saapumista. Ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta Maahanmuuttovirastossa on paperista hakemusta alhaisempi, jos hakemus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta. Tällöin omakustannushinta oli 176 euroa tammi-elokuussa 2016. Edustustojen osalta omakustannushinta on vastaava kuin paperisena jätetyissä hakemuksissa. Esitetyllä 420 euron käsittelymaksulla kustannusvastaavuusprosentti on 115 %, kun hakemuksen käsittelyyn osallistuu Suomen ulkomaan edustusto. Työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu esitetään nostettavaksi 500 eurosta 520 euroon, jos hakemus jätetään paperisena. Jos hakemus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, maksu säilyisi ennallaan 450 eurossa. Maksutulojen jakaminen esitetään sopimuksen mukaisesti jaettavaksi siten, että maksusta osoitetaan Maahanmuuttovirastolle 282,60 euroa, jos hakemus on jätetty Suomen edustustoon. Edustustolle osoitetaan 188,4 euroa jos hakemus on laitettu vireille edustustossa sekä työvoiman saatavuusharkinnan suorittavalle työlupayksikölle 49 euroa. Jos hakemus on jätetty sähköisen asioinnin kautta, osoitetaan Maahanmuuttovirastolle 240,60 euroa, jos hakemuksen käsittelyyn osallistuu Suomen edustusto. Edustustolle osoitetaan 160,4 euroa jos hakemus on laitettu vireille edustustossa sekä työvoiman saatavuusharkinnan suorittavalle työlupayksikölle 49 euroa. Työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta oli Maahanmuuttovirastossa elokuun 2015 loppuun mennessä 259 euroa ja 316,32 euroa tammi-elokuussa 2016 ja edustustoissa 189,58 euroa. Työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköiden kustannukseksi osapäätöksen osalta on arvioitu 49 euroa. Kaiken kaikkiaan työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta on korkeampi, sillä lupakäsitte- 6
lyn kaksivaiheisuus nostaa kokonaishintaa. Esitetyllä 500 euron käsittelymaksulla omakustannushinnan kustannusvastaavuusprosentti Maahanmuuttoviraston ja edustuston osalta on 103 %, kun hakemus jätetään Suomen ulkomaan edustustoon. Kun hakemus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta Maahanmuuttovirastossa oli 183 euroa tammi-elokuussa 2016. Edustustojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen työlupayksiköiden osalta omakustannushinta on vastaava kuin paperisena jätetyissä hakemuksissa. UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta jätettynä esitetyllä 450 euron käsittelymaksulla kustannusvastaavuusprosentti on 121 %. Sähköisesti jätettyjen hakemusten käsittelyn omakustannushinta on alempi kuin paperilla jätettyjen hakemusten. Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvista esitetään perittäväksi vastaavat maksut kuin työntekijän oleskeluluvista. Ulkomaalaislain 77 ja 78 :n mukaisissa tapauksissa, joissa työnteko tapahtuu muun oleskeluluvan kuin työntekijän oleskeluluvan nojalla, peritään oleskelulupahakemuksen käsittelystä työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittelymaksu, jos maahantulon tarkoituksena on työnteko. Jos oleskelun perusteena ei ole työnteko, peritään tällöin oleskelulupaperusteen mukainen käsittelymaksu, eikä työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittelymaksua. Sama koskee myös UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta jätettyjä hakemuksia. Opiskelijan ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksua esitetään nostettavaksi 330 eurosta 360 euroon. UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta jätetty opiskelijan ensimmäistä oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittelymaksu pysyisi nykyisessä 300 eurossa. Maksutulot jakautuisivat niin, että maksusta osoitetaan Maahanmuuttovirastolle 234 euroa tai 195 euroa (65 %), jos asia on tullut vireille sähköisen asioinnin kautta ja 126 tai 105 euroa euroa(35 %) hakemuksen vastaanottoon osallistuvalle edustustolle. Opiskelijan ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta oli Maahanmuuttovirastossa 345 euroa tammi-elokuussa 2016 ja edustustossa 189,58 euroa. Esitetyllä 360 euron käsittelymaksulla omakustannushinnan kustannusvastaavuus-prosentti on 67 %, kun hakemus jätetään paperisena. Kun hakemus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, opiskelijan ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta Maahanmuuttovirastossa oli 71 euroa tammi-elokuussa 2016. Edustustojen omakustannushinta on vastaava kuin paperisena jätetyissä hakemuksissa. UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta jätettynä esitetyllä 300 euron käsittelymaksulla kustannusvastaavuusprosentti on 115 %. Opiskelijan ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinnan kehitystä on tarpeen tarkastella tulevina vuosina, kun EU- ja ETA- alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta aletaan periä lukukausimaksua. On mahdollista, että hakijamäärä vähenee, jolloin omakustannushinta nousee. Jatko-oleskeluluvat ja pysyvät oleskeluluvat siirtyvät poliisin toimivallasta Maahanmuuttoviraston ratkaistaviksi. Poliisilta Maahanmuuttovirastolle siirtyvien oles- 7
kelulupien hintoja on arvioitu poliisin toimittamien poliisin aiempien vuosien lupakustannusten perusteella. Lupien hinnat tulee arvioida uudelleen sitten, kun on tiedossa, mitkä siirtyvien lupien todelliset käsittelykustannukset Maahanmuuttovirastossa ovat. Suoritemaksun suuruus voidaan arvioida vasta muutosten voimaantultua. Muutosten vaikutusta lupien hintoihin voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin sitten, kun niistä on saatavissa kokemusperäistä tietoa. Ensimmäistä oleskelulupaa vastaavan jatkoluvan hinnaksi esitetään 187 euroa, jolloin kustannusvastaavuus olisi 100 %. Opiskelijan jatko-oleskeluluvan hinnaksi esitetään 168 euroa, jolloin kustannusvastaavuus olisi 91 %. Pysyvän oleskeluluvan hinnaksi esitetään 187 euroa, jolloin kustannusvastaavuus olisi 100 %. Muukalaispassia ja pakolaisen matkustusasiakirjaa koskevista kielteisistä ja myönteisistä päätöksistä peritään humanitaarisista syistä omakustannusarvoa alempi maksu. Kadotetun tilalle annettavaa uutta muukalaispassia, pakolaisen matkustusasiakirjaa tai oleskelulupakorttia koskevaan hakemukseen tehtävä myönteinen tai kielteinen päätös on kuitenkin omakustannushintainen. Tämä on perusteltua kadonneisiin matkustusasiakirjoihin liittyvien vilppitapausten ehkäisemisen vuoksi. Julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään omakustannusarvoa alempi maksu Omakustannusarvoa alempi maksu peritään valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista sosiaalisista ja humanitaarisista taikka kansainvälisistä sopimuksista johtuvista syistä. Alaikäisen ensimmäisestä oleskeluluvasta on perusteltua periä muita alhaisempaa käsittelymaksua, mutta käsittelymaksun tasoa on tarkasteltava myös kustannusvastaavuuden näkökulmasta. Alaikäisen ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksun esitetään nousevan 230 eurosta 250 euroon. Jos alaikäisen ensimmäistä oleskelulupaa koskeva hakemus jätetään UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta, nousee maksu 200 eurosta 220 euroon. Täysi-ikäisten oleskelulupien hintoja esitetään nostettavaksi vastaavasti, minkä vuoksi on johdonmukaista nostaa myös alaikäisten lupahintoja. Alaikäisen ensimmäistä oleskelulupaa koskevat maksut ovat jatkossakin huomattavasti täysiikäisen vastaavia maksuja alhaisempia. Ensimmäisen oleskeluluvan hakemuskäsittelyn omakustannushinta alaikäisen ja täysi-ikäisen hakijan kohdalla ei juuri poikkea. Maksutulot jakautuisivat siten, että maksusta osoitetaan Maahanmuuttovirastolle 150 euroa tai 132 euroa, jos asia on jätetty sähköisen asioinnin kautta ja loput 100 tai 88 euroa hakemuksen vastaanottoon osallistuvalle Suomen ulkomaan edustustolle. Alaikäisen ensimmäisen oleskeluluvan omakustannushinta oli Maahanmuuttovirastossa 316 euroa tammi-elokuussa 2015 ja edustustossa 190 euroa eli yhteensä 506 euroa. Kustannusvastaavuus on alaikäisen luvissa paperihakemuksessa 49 % ja 60 % sähköisessä hakemuksessa. Maahanmuuttovirasto voi myöntää Suomessa olevalle ulkomaalaiselle muukalaispassin tai pakolaisen matkustusasiakirjan ulkomaalaislaissa tarkemmin säädetyillä perusteilla. Kyseisistä matkustusasiakirjoista perittävä käsittelymaksu on ollut yhtäläinen Suomen kansalaiselta passista perittävän käsittelymaksun kanssa. Pakolais- 8
ten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti muukalaispassin antamisesta perittävä maksu ei saa ylittää kotimaan passista maksettavaksi määrättyä alinta maksua. Vuonna 2016 muukalaispassista ja pakolaisen matkustusasiakirjasta on peritty 44 euron käsittelymaksu. Muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan käsittelymaksu esitetään nostettavan kansallisen passin hintaa vuonna 2017 vastaavaan 48. Myös kielteisestä päätöksestä perittäisiin 48 euron käsittelymaksu. Oleskeluluvissa otettiin käyttöön biometriset tunnisteet vuonna 2012. Valokuvan ja sormenjäljet sisältävä oleskelulupakortti korvasi passiin aikaisemmin liimatun oleskelulupatarran. Oleskelulupakortti myönnetään oleskeluluvan voimassaolon ajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen kortti on uusittava. Koska oleskelulupakortti on passista tai muusta matkustusasiakirjasta erillinen asiakirja, sen uudistaminen aiheuttaa sekä valmistus- että käsittelykustannuksia. Kortin uudistamisesta perittävä maksu esitetään pidettäväksi ennallaan 78 eurossa. Kadotetun tilalle annettavasta muukalaispassista tai matkustusasiakirjasta perittäväksi maksuksi esitetään nykyinen 108 euroa. Uudistettavan ja kadotun tilalle annettavan oleskelulupakortin maksuksi esitetään 101 euroa. EU-kansalaisten rekisteröinnit siirtyvät myös poliisin toimivallasta Maahanmuuttoviraston ratkaistaviksi. Rekisteröintien kulut on arvioitu poliisin tietojen perusteella. Unionin kansalaisen ja rinnastettavan oleskeluoikeuden rekisteröinnin omakustannushinnaksi arvioidaan 189 euroa, todistuksen pysyvästä oleskeluoikeudesta 184 euroa, unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin tai pysyvän oleskelukortin 187 euroa ja oleskelukortin uudistamisen 187 omakustannushinnaksi euroa. Liikkuvuusdirektiivin (2003/38/EY) 25 artiklan mukaan EU-kansalaisen rekisteröintitodistus, todistus oikeudesta pysyvään oleskeluun, todistus perheenjäsenen oleskelukorttia koskevan hakemuksen jättämisestä, oleskelukortti tai pysyvä oleskelukortti ei missään olosuhteissa saa olla edellytys oikeuden käyttämiselle tai hallinnollisen muodollisuuden täyttämiselle, koska oikeus mainittujen oikeuksien saamiseen voidaan osoittaa muilla todistuskeinoilla. Kaikki edellä mainitut asiakirjat on annettava maksutta tai sellaista maksua vastaan, joka ei ole suurempi kuin kansalaisilta samanlaisten asiakirjojen myöntämisestä perittävät maksut. Mainittujen asiakirjojen kanssa samanlaisena asiakirjana voidaan pitää esimerkiksi kansallista passia tai henkilökorttia. Passista peritään vuonna 2017 48 euron käsittelymaksu ja henkilökortista 54 euron maksu. Edellä mainituista EU-kansalaisen rekisteröintisuoritteista sekä perheenjäsenelle myönnettävistä oleskelukorteista esitetään näin olleen perittävän kansallisen henkilökortin mukainen 54 euron maksu. Lupamaksutuotot EU-kansalaisten rekisteröinneistä jäävät näin ollen huomattavasti niiden tuottamisen kustannuksia alhaisemmiksi. Maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet Maahanmuuttovirasto voi jättää valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaan perimättä maksun julkisoikeudellisista suoritteista tietyltä ryhmältä erityisestä syystä. Tällaisia syitä voivat olla sosiaaliset ja humanitaariset taikka kansainvälisistä sopimuksista johtuvat syyt. 9
Maksua määräaikaisesta oleskeluluvasta ei peritä ulkomaalaiselta, joka otetaan Suomeen kiintiöpakolaisena. Maksua ei myöskään peritä hakemuksesta, joka koskee kansainvälistä suojelua. Pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä ja oleskelulupakortin uudistamisesta peritään käsittelymaksu myös kansainvälistä suojelua saaneelta, samoin perheenyhdistämistä koskevasta oleskelulupahakemuksesta. Jatkooleskelulupahakemuksesta peritään maksu, jos oleskeluluvan kansainväliseen suojeluun liittyvällä perusteella saanut on hakenut oleskelulupaa myöhemmin muulla perusteella. Maksua ei peritä ulkomaalaiselta, jolle myönnetään oleskelulupa sillä perusteella, että hän on ihmiskaupan uhri. Ihmiskaupan uhrin oleskeluluvasta säädetään direktiivissä 2004/81/EY. Maksua ei myöskään peritä ulkomaalaiselta, jolle myönnetään oleskelulupa ulkomaalaislain 52 d :n edellytysten täyttyessä. Euroopan unionin direktiivi 2009/52/EY (niin sanottu työnantajasanktiodirektiivi) edellyttää, että 52 d :ssä tarkoitettujen ulkomaalaisten osalta noudatetaan vastaavanlaisia järjestelyjä kuin direktiivissä 2004/81/EY tarkoitettujen ihmiskaupan uhrien kohdalla. Maahanmuuttoviraston toimivaltaan siirtyy poliisilta kolme uutta perustetta, joiden vallitessa oleskelulupahakemuksesta ei peritä maksua. Näitä ovat hakemukset, jotka koskevat uutta määräaikaista oleskelulupaa sillä perusteella, että ulkomaalaisen henkilökohtainen tilanne on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi. Maksuttomia ovat myös ulkomaalaislain 52 e :n mukaisesti hakemukset, jotka koskevat jatkuvaa oleskelulupaa ulkomaalaiselle, joka on todistajansuojeluohjelmasta annetun lain (88/2015) mukaisessa todistajansuojeluohjelmassa sekä hakemukset, jotka koskevat ulkomaan edustuston palveluksessa olevalle ulkomaalaiselle myönnettävää oleskelulupaa. Kanssahakijan kansalaisuushakemus ja -ilmoitus sekä hakemus kansalaisuudesta vapautumiseksi säilyvät maksuttomina. Kanssahakijalla tarkoitetaan kansalaisuuslain 2 :n 10 kohdan mukaan hakijan huollossa olevaa lasta, jolle hakijan hakemukseen tai ilmoitukseen liitännäisellä hakemuksella tai ilmoituksella halutaan saada Suomen kansalaisuus tai joka halutaan vapauttaa siitä. Kansalaisuusilmoitus on maksuton silloin, kun hakijana on sotaveteraani, joka osoittaa osallistuneensa palvelukseen kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisena Suomen armeijassa vuosina 1939 1945 käytyihin Suomen sotiin. Sotaveteraanin on Suomen kansalaisuuden saadakseen täytettävä laissa säädetyt kansalaisuuden saamisen edellytykset. Kansalaisuusilmoitus on maksuton myös silloin, kun hakijana on henkilö, joka osoittaa olleensa sotalapsena muussa Pohjoismaassa toisen maailmansodan johdosta. Muut maksulliset suoritteet Maahanmuuttovirasto perii liiketaloudellisin perustein määrättävät maksut Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitetuista suoritteista. Näitä suoritteita ovat selvitykset ja tutkimukset; henkilöstön käyttö virka-aikana viraston ulkopuolisessa koulutus-, suunnittelu- ja muissa asiantuntijatehtävissä lukuun ottamatta tapauksia, jolloin tehtävien hoito tukee viraston maksutonta toimintaa; kirjasto- ja tietopalvelut; julkaisuja kustannuspalvelut; ilmoitukset ja tiedotteet viraston julkaisuissa; sähköiset tieto- 10
tuotteet ja palvelut; viraston hallinnassa olevien toimitilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille; valokopiot ja muut jäljennökset; sekä toimeksiantoon perustuva asiakirjojen lähettäminen ja postitus, jos nämä eivät sisälly aineistosta perittävään hintaan. Julkisuuslakiin perustuvat maksulliset suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Maahanmuuttovirasto ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. Taloudelliset vaikutukset Maahanmuuttoviraston maksullisen toiminnan tulot vuonna 2015 olivat 7,485 milj. euroa. Tulot laskivat 126 043 euroa vuodesta 2014. Maksullisen toiminnan osuus viraston kokonaistyöajasta laskettiin työajanseurannasta ja se oli 36 % (29 % vuonna 2014). Maksullisen toiminnan osuus Maahanmuuttoviraston kokonaiskustannuksista oli 11,058 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 68 %, kun se vuonna 2014 oli 79 %. Kustannusvastaavuuden heikkenemisen keskeiset syyt olivat viraston toiminnan kustannusten aikaisempaa tarkempi erottelu viraston maksulliseen ja maksuttomaan toimintaan, kustannustason nousu sekä maksutulojen lievä alenema edelliseen vuoteen verrattuna (1,65 %). Vuonna 2016 Maahanmuuttoviraston maksullisen toiminnan kokonaistulot tulevat arviolta laskemaan edellisen vuoden 7,5 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon. Vuonna 2017 maksullisen toiminnan tulojen Maahanmuuttoviraston toimintamenomomentilla arvioidaan nousevan merkittävästi vuoden 2016 tasosta johtuen uusista poliisilta siirtyvistä suoritteista. Maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan esitetyillä käsittelymaksuilla kertyvän vuonna 2017 noin 14 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan kustannuksiksi on arvioitu 15,4 miljoonaa euroa. Tulot kattaisivat kustannuksista arvion mukaan 91 %. Kustannusvastaavuus ei ole 100 % johtuen omakustannusarvoa alemmista valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella perittävistä omakustannusarvoa alemmista käsittelymaksuista (mm. alaikäisen ensimmäistä oleskelulupaa koskevat hakemukset). 11
Kustannusvastaavuuslaskelma maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista Momentti: 26.40.01 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Momentti 26.40.01 2015 2016 2017 toteutuma arvio arvio Maksullisen toiminnan tuotot - suoritteiden myyntituotot - muut tuotot Tuotot yhteensä 7 485 7 000 14 000 - tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Tuotot yhteensä 7 485 7 000 14 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset - erilliskustannukset 4 653 3 969 7 322 - osuus yhteiskustannuksista 6 405 4 379 8 078 Kustannukset yhteensä 11 058 8 348 15 400 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 573-1 348-1 400 Kustannusvastaavuus, % 68 % 84 % 91 % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -3 573-1 348-1 400 12
MAAHANMUUTTOVIRASTON TUOTEMÄÄRÄT (RATKAISUT) JA KUSTANNUKSET Kansalaisuusasiat Kansalaisuushakemus * -sähköinen asiointi Kansalaisuusilmoitus * - sähköinen asiointi 2014 2015 2016 2017 (ehdotus) Määrä Yksikkökustannumaksmaksu Käsittely- Määrä Käsittely- Määrä Käsittely- Käsittelymaksu 8/2016 maksu Yksikkökustannus** (1-8/2015) Yksikkökustannus** (1-8/206) 9 426 378 354 400 350 9 392 499 389 440 350 8053 444 345 440 350 440 350 702 70 320 894 412 320 512 191 320 300 70 240-240 128 240 220 Kans.as määrittely ja tiedustelu * 1 000 243 34 1 012 298 34 722 383 34 50 Maahanmuuttoasiat Ensimmäinen oleskelulupa * 21 287 552 455 22876 326 455 16046 425 455 470 - sähköinen asiointi 425 282 425 176 425 420 - joista opiskelijan oleskelulupa * - sähköinen asiointi työntekijän oleskelulupa* -sähköinen asiointi - elinkeinonharjoittajan oleskelulupa* 5 902 106 88 330 300 6297 125 103 330 300 5 829 158 540 6 418 259 500 140 450 180 450 117 88 500 450 5251 345 71 330 300 360 300 2770 316 500 520 183 450 450 81 500 520 450 Matkustusasiakirjat * 195 97 48 183 44 202 44 48 Kansainvälinen suojelu -asiat Turvapaikka 3 706 1593-7 466 1999-17688 1987 - - Käännyttäminen 4 952 - - 6 252 522-13 633 169 - - Karkottaminen 641 - - 494 - - 413 169 - - Matkustusasiakirjat * 5 593 - - 5 850 183 - - - - Kiintiöpakolainen 746 - - 1 489 357-537 1987 - - Vastuuvaltion määrittämisasiat 2 054 - - 3 538 378-2 252 - - * maksullisia suoritteita ** viranomaisten yhteisissä suoritteissa Maahanmuuttoviraston lisäksi mukana myös muiden käsittelyyn osallistuvan viranomaisten kustannukset (edustusto tai poliisi ja työntekijän oleskeluluvassa myös TE-toimiston työlupayksikkö) 13