Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Järvenpää. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti

Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Siuntio. Kuntaraportti

Hyvinkää. Kuntaraportti

Tuusula. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Inkoo. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kotka. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Pielavesi. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Turku. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ylitornio. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Rautalampi. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Lahti. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Transkriptio:

Uudenmaan Yrittäjät raportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.-20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tulosten raportointi: Tässä raportissa esitetään aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2016. Alueen tulokseen on laskettu kaikki alueen yrittäjiltä saadut vastaukset. Raportissa esitetyssä kuntavertailussa on kaikkien niiden kuntien tulos, jossa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Kuntaraportit toimitetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. 2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/4 Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: koko maa, N=6347 alue, Uudenmaan Yrittäjät, N=579 Alla olevassa taulukossa on esitetty tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali vuoden 2016 frekvenssituloksen (%-arvot) osalta. Taulukossa on myös vastaavat virhemarginaalit keskiarvotuloksille (asteikolle 4-10). Vastaajia (N) Lähetysmäärä (lkm) Vastaus-% Virhemarginaali %-luvulle Virhemarginaali keskiarvolle Uusimaa 579 8 264 7,0 % + 4,1 %-yksikköä 6 347 81 358 7,8 % + 1,2 %-yksikköä + 0,25 asteikkoarvoa + 0,08 asteikkoarvoa 3

Tutkimuksen taustat ja toteutus 3/4 n, alueen sekä alueen kuntien vastaajamäärät 2016 ja 2014 ovat seuraavat: Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) 6 347 4 356 Uusimaa 579 308 Lohja 56 31 Porvoo 53 25 Nurmijärvi 50 24 Vihti 48 17 Tuusula 44 30 Raasepori 41 11 Hyvinkää 39 26 Järvenpää 38 24 Kirkkonummi 38 28 Kerava 27 21 Sipoo 22 10 6 347 4 356 Uusimaa 579 308 Loviisa 21 8 Mäntsälä 21 11 Siuntio 18 9 Askola 13 9 Inkoo 12 1 Karkkila 11 8 Lapinjärvi 7 1 Pornainen 7 2 Hanko 5 7 Pukkila 5 4 Myrskylä 3 1 4

Tutkimuksen taustat ja toteutus 4/4 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5

Raportin lukuohje n tulos on esitetty %-arvoina n keskiarvotulos 2016 n keskiarvotulos 2016 6

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo 8 17 23 31 16 41 4 5 6 7 8 9 10 8

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 Kerava (N=27) Sipoo (N=22) Mäntsälä (N=21) Inkoo (N=12) Hyvinkää (N=39) Järvenpää (N=38) Vihti (N=48) Nurmijärvi (N=50) Tuusula (N=44) 7,5 7,1 7,3 5,9 7,3 7,0 7,2 7,1 7,0 7,0 Lohja (N=56) Askola (N=13) Kirkkonummi (N=38) Porvoo (N=53) Karkkila (N=11) Loviisa (N=21) Siuntio (N=18) Raasepori (N=41) 5,9 5,9 5,8 5,6 5,2 5,8 2016 2014 9

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta Alueet Keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 6,9 7,0 6,9 7,0 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 2016 2014 10

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut Keskiarvot 4-10 Erotus v. 2016-2014 Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 5,9 5,9 7,3 7,5 7,5 7,4 7,5 7,1 7,2 7,5 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 2016 2014 11

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 20-kunnat, asukasluku yli 50 000 Keskiarvot 4-10 Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 Kuopio (Savo), N=105 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 Hämeenlinna (Häme), N=83 7,1 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 5,9 2016 2014 12

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku 10 50 000 Keskiarvot 4-10 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,0 7,1 6,9 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,5 2016 2014 13

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku alle 10 000 Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,6 2016 2014 14

Kokonaisarvosanat osa-alueittain

Mittariston koonti osa-alueittain (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Elinkeinopolitiikka ja resurssit 10 14 22 31 16 52 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 12 17 25 27 14 42 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 10 16 24 24 19 62 Koulutus ja osaaminen 5 13 24 33 18 51 Kunnan hankintapolitiikka 12 15 26 32 12 3 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 10 16 24 29 14 51 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 7 19 27 31 10 41 4 5 6 7 8 9 10 16

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 Kerava (N=27) Sipoo (N=22) Hyvinkää (N=39) Järvenpää (N=38) Inkoo (N=12) Mäntsälä (N=21) Vihti (N=48) Nurmijärvi (N=50) Karkkila (N=11) 7,6 7,0 7,3 7,3 7,2 7,1 7,1 7,6 Tuusula (N=44) Kirkkonummi (N=38) Porvoo (N=53) Askola (N=13) Loviisa (N=21) Lohja (N=56) Siuntio (N=18) Raasepori (N=41) 5,8 5,3 5,8 2016 2014 17

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 Kerava (N=27) Järvenpää (N=38) Mäntsälä (N=21) Sipoo (N=22) Hyvinkää (N=39) Inkoo (N=12) Vihti (N=48) Nurmijärvi (N=50) Karkkila (N=11) 7,4 6,9 7,1 7,0 7,4 6,9 6,9 Tuusula (N=44) Askola (N=13) Lohja (N=56) Kirkkonummi (N=38) Porvoo (N=53) Loviisa (N=21) Siuntio (N=18) Raasepori (N=41) 5,8 5,9 5,8 5,9 5,8 5,6 5,5 5,2 2016 2014 18

Kunnan viestintä ja tiedottaminen (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 Kerava (N=27) Inkoo (N=12) Mäntsälä (N=21) Järvenpää (N=38) Hyvinkää (N=39) Sipoo (N=22) Nurmijärvi (N=50) Vihti (N=48) Porvoo (N=53) 7,8 7,1 7,5 7,3 7,1 7,3 6,9 7,3 7,1 7,1 Tuusula (N=44) Lohja (N=56) Loviisa (N=21) Askola (N=13) Kirkkonummi (N=38) Karkkila (N=11) Siuntio (N=18) Raasepori (N=41) 6,9 5,8 5,9 5,4 5,3 5,8 2016 2014 19

Koulutus ja osaaminen (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 6,9 6,9 Kerava (N=27) Mäntsälä (N=21) Järvenpää (N=38) Hyvinkää (N=39) Porvoo (N=53) Sipoo (N=22) Vihti (N=48) Tuusula (N=44) Lohja (N=56) 7,6 7,5 7,6 7,2 7,1 7,0 7,0 7,1 6,9 6,9 Nurmijärvi (N=50) Inkoo (N=12) Askola (N=13) Kirkkonummi (N=38) Loviisa (N=21) Raasepori (N=41) Karkkila (N=11) Siuntio (N=18) 6,9 5,6 5,9 5,8 2016 2014 20

Kunnan hankintapolitiikka (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 Inkoo (N=12) Hyvinkää (N=39) Kerava (N=27) Vihti (N=48) Sipoo (N=22) Järvenpää (N=38) Lohja (N=56) Mäntsälä (N=21) Porvoo (N=53) 7,1 6,9 5,7 5,9 8,1 Loviisa (N=21) Tuusula (N=44) Kirkkonummi (N=38) Askola (N=13) Nurmijärvi (N=50) Karkkila (N=11) Siuntio (N=18) Raasepori (N=41) 5,7 5,9 5,9 5,8 5,6 5,6 5,7 2016 2014 21

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 Kerava (N=27) Inkoo (N=12) Sipoo (N=22) Järvenpää (N=38) Hyvinkää (N=39) Mäntsälä (N=21) Nurmijärvi (N=50) Vihti (N=48) Askola (N=13) 7,5 7,1 7,5 7,3 5,8 6,9 6,9 7,1 Karkkila (N=11) Lohja (N=56) Porvoo (N=53) Tuusula (N=44) Kirkkonummi (N=38) Loviisa (N=21) Siuntio (N=18) Raasepori (N=41) 5,7 5,9 5,7 5,5 5,5 2016 2014 22

Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Uusimaa, N=579) Keskiarvot 4-10 Kerava (N=27) Inkoo (N=12) Hyvinkää (N=39) Järvenpää (N=38) Sipoo (N=22) Mäntsälä (N=21) Nurmijärvi (N=50) Porvoo (N=53) Tuusula (N=44) 7,2 7,1 6,9 7,3 Lohja (N=56) Vihti (N=48) Kirkkonummi (N=38) Karkkila (N=11) Askola (N=13) Loviisa (N=21) Raasepori (N=41) Siuntio (N=18) 5,5 5,4 2016 2014 23

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 8 21 36 28 7 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 12 24 42 19 4-0,2-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 12 24 40 22 4-0,2-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 20 27 38 12 3-0,5-0,3-2 -1 0 1 2 25

2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 15 26 38 19 3-0,3-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 22 30 33 11 3-0,6-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 20 27 32 18 4-0,4-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 21 25 35 15 3-0,5-0,4-2 -1 0 1 2 27

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 14 26 37 19 5-0,3-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 17 18 30 27 8-0,1 0,1-2 -1 0 1 2 29

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 5 13 45 30 7 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 5 13 44 30 8 0,2 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 7 16 47 23 6 0,0 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 14 22 47 15 2-0,3-0,3-2 -1 0 1 2 31

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 18 22 46 11 2-0,4-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta 6 13 60 17 4-0,1 0,0 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 20 26 43 10 2-0,5-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin 26 24 39 9 2-0,6-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) 22 23 40 12 4-0,5-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 21 22 44 11 3-0,5-0,4-2 -1 0 1 2 33

6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 16 25 36 19 4-0,3-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 20 20 35 20 5-0,3-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 20 23 41 13 3-0,4-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 15 22 38 20 5-0,2 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 21 25 39 12 3-0,5-0,2-2 -1 0 1 2 35

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Uusimaa, N=579) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 10 24 48 16 3-0,2-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 13 26 45 13 3-0,4-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 13 24 49 12 2-0,3-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 17 23 46 12 3-0,4-0,3-2 -1 0 1 2 37

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Uusimaa, N=579) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 70 73 Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen 42 46 37 41 37 34 36 30 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen 22 25 21 23 39

Tausta-aineistoa

Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset t Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 41

Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 42

Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 44

Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 45

Yritysten liikevaihto 1% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 46