Nro 4 Huhtikuu 2012 ISSN 1796-8313 www.rautalampilehti.fi 5. vuosikerta SUONENJOKI - KONNEVESI - RAUTALAMPI - VESANTO - TERVO 4 Backstage-musikaali nuorten tekemänä 7 Martinsén muuttaa uusiin tiloihin 8-9 Kevät tulee pihoihin ja puutarhoihin KYLÄLÄINEN s. 10-11 Helga Halttunen Painos joka numerossa vähintään 10.000 kappaletta
AVAJAISET 13.4. PERJANTAINA KLO. 10.00 - Yrittäjänkatu 1, Suonenjoki LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Asiantuntevaa värikauppaa yli 40 vuotta! SISUSTUSPISTE MARTINSÉN KY Yrittäjänkatu 1, Suonenjoki, puh. (017) 510 133 Ark. 8.30-17, la 9-13 UUSI i40 SEDAN 1.6 GDI 6MT ISG Comfort 25.990,00 autoveroton hinta 20.127,46 + arvioitu autovero 5.862,54 = 25.990,00 + tk i40 Wagon 1.6 GDI 6MT ISG Comfort Eco 26.990,00 autoveroton hinta 20.899,48 + arvioitu autovero 6.090,55 = 26.990,00 + tk Malliston CO² -päästöt 113 179 g/km. Kulutus 4,3 7,7 l/100 km. Kuvien autot erikoisvarustein. 2 VIANOR Oy Suonenjoki Raviradankatu 1, 77600 Suonenjoki Puh. 010 401 3590 Avoinna ma-pe 7 17, viikot 16 ja 17: ma pe 7 18 ja la 9 14
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Valtakunnallinen ketju helpottaa osien saatavuutta ja takuuasioita, Mika Haukka kertoo. Ison ketjun myötä nettiajanvaraus tulee mahdolliseksi Haukan korjaamo osaksi Autoasi-ketjua Korjaamo M. Haukka on liittynyt osaksi valtakunnallista Autoasiketjua. Yli 200 yrittäjävetoisella toimipisteellä ketju on Suomen suurin monimerkkikorjaamo. - Kun takana on iso ketju, tulee osien saatavuus aiempaa helpommaksi. Myös takuuasiat tulevat olemaan paremmalla mallilla, Mika Haukka kertoo. Myös val- Etenkin takunnalli- nen näkyvyys näkyvyys ketjun tuoma kiinnosti kovasti. Ketjulla alkoi kiinnostaa kovasti. pyörii parasta aikaa kam- vauhti on hurja eikä loppua näy. On pakko kouluttautua jos meinaa pysyä mukana kelkassa. Aloitteen Haukka kertoo tulleen ketjun suunnalta. Muutaman vuoden empimisen jälkeen liittyminen alkoi kuitenkin houkuttelemaan. Yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa Rautalammilla toimii Rautalammin Autoavun Autoasi-myymälä, joka on myös tukkuliike ja osien toimittaja ketjun korjaamoille. - Osat saadaan tarvittaessa nopeasti. Yhteistyö Juha Punkin kanssa on sujunut hyvin. Ajanvaraus netissä jainti ei mielestäni ole ongelmallinen. Tarpeen mukaan Haukka kertoo hakevansa autot asiakkaalta kotoa ja myös palauttavansa. - Jos vika on niin suuri ettei autolla pääse liikenteeseen, meillä on iso vinssillinen traileri jolla kulkee lähes mikä henkilöauto tahansa. Kuljetuksia voidaan suorittaa myös muille korjaamoille tarpeen mukaan. Ketjuun liittymisen myötä tulee mahdolliseksi myös määräaikaishuollon ajanvaraus internetissä. Samoin netin kautta on mahdollista pyytää huoltotarjoukset. Yrittäjänä vuodesta 2004 Mika Haukka on pyörittänyt yritystään vuodesta 2004 alkaen. mikä liikkui, mutta kyllä autojen korjaaminen on osoittautunut pääasialliseksi toiminnaksi. E n n e n oman yrityksen perustamista Haukka toimi Savon Taimenella huoltomiehenä. Vapaa-aikakin kuluu autojen parissa, mistä pitää huolen kilpa-autoiluharrastus. Kesäautot kuntoon hyvissä ajoin Kesä on vilkkainta aikaa autokorjaamoillakin, ja Mika Haukka kehottaakin kesäautoilijoita ja automatkailijoita ole- panjoita niin Haukan korjaamo toimii noin seitsemän - Koneet ja laitteet on kiinnostanut maan ajoissa liikkeellä. radiossa kuin tv:ssäkin. Autoasi-ketju kilometrin päässä Rautalammin kunta- pienestä asti. Vapaa-aikakin kuluu au- - Nyt on hyvin aikaa kunnostaa ke- tarjoaa jäsenilleen myös koulutuksia, keskuksesta. tojen parissa, mistä pitää huolen parin säautoja ja suorittaa huollot ennen pitkiä jotka ovat nykypäivänä välttämättömiä. - Yleensä kun auton tuo korjaamol- kymmenen vuoden kilpa-autoiluhar- kesälomamatkoja. - Autojen teknisen kehittymisen le, on kyytimies aina tarpeen joten si- rastus. Alkuun korjailin vähän kaikkea 3
Ikonipiirin tekemät ikonit siunattiin Rautalammilla Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Ortodoksisen tavan mukaan ikonit vihmottiin pyhällä vedellä. Konevitsan Jumalanäidin ikonit siunattiin Rautalammilla toimivan ikonipiirin maalaamat Konevitsan Jumalanäidin ikonit siunattiin Pyhän Nikolaoksen kirkossa kaksi viikkoa sitten. Ikonit siunasi kirkkoherra Johannes Parviainen. Ikonipiiri kokoontuu kymmenisen kertaa vuodessa. Nyt maalattuihin ikoneihin aikaa on useimmilla maalareista kulunut noin vuosi. - Jotkut ovat maalanneet kokoontumisten välissä kotonakin, mutta suurin osa työstä on tehty piirissä, kertoo piiriä vetävä Raija Kanninen. Bändiä ohjaa Anneli Tarvainen ja siinä soittaa Matti Lohen koulun oppilaita. Solistina kuvassa Sinja Raitaluoto. Esikuvana tv:stä tuttu koululaismusikaali Backstage valtaa työppärin TV-sarja Stagen innoittamana Rautalammilla esitetään tänä keväänä omaa koululaismusikaali BackStagea. Musikaali on nuorten itse kirjoittama ja suunnittelema. Käsikirjoitus on Rautalammin lukion opiskelijoiden, Niina Hämäläisen ja Emma Lamminmäen käsialaa. Käsikirjoittajat ovat itse myös näyttämöllä sekä osallistuvat näytelmän ohjaamiseen. Ohjauksessa nuoria ovat tukemassa Sisä-Savon kansalaisopiston opettajat Harri Helin, Tuija Rissanen ja Anneli Tarvainen. - Musikaali sai nimekseen BackStage, koska ollaan täällä Kehä III:n ulkopuolella, Anneli Tarvainen naurahtaa. Harjoitukset Matti Lohen koululla. Pääroolin esittäjä Sinja Raitaluoto kuvassa keskellä. Musikaali näytelmän tekemisestä Produktio kertoo näytelmäharrastuksesta ja taustalla tapahtuvista asioista. Mukana on yli 30 nuorta Matti Lohen koululta ja Rautalammin lukiosta. Tytti Harjuhahto ja Konevitsan Jumalanäidin ikoni. Mukavaa kun uskaltautui mukaan - Kirjoittaminen oli aika haastavaa, mutta silti mukavaa. Kirjoitimme yleensä Emman kanssa niin, että minä kirjoitin joka toisen kohtauksen ja Emma joka toisen, Niina Hämäläinen kertoo. - Oman tekstin kuuleminen toisten suusta tuntuu välillä oudolta, Lamminmäki naurahtaa. Tanssikohtaukset ovat Tuija Rissasen käsialaa. 4 Tytti Harjuhahto Konnevedeltä aloitti maalausharrastuksen vuonna 2006. - Useampana vuonna ihailin muiden maalareiden töitä, kunnes uskaltauduin itse yrittämään, Harjuhahto kertoo. Hän käy maalaamassa Rautalammilla sekä Äänekoskella. Myös Äänekosken ikonipiiriä vetää Raija Kanninen. - Kaikkiaan olen maalannut kymmenen ikonia, joista tämä on kahdeksas. Kultaaminen on haastava työvaihe. Olen kiitollinen kun sain maalata tämän ikonin. Lamminmäki luottaa musikaalin valmistuvan ajallaan, vaikka työtä opiskelijalla riittää muutenkin. - Hyvillä fiiliksillä odotan esityksiä, vaikka työtä riittää näytelmän ja opiskelun yhteensovittamisessa. Musiikkina kuullaan muun muassa Maija Vilkkumaata, Ultra Brata ja Pariisin Kevättä. Backstagen esitykset Rautalammin Työväentalolla torstaina 19.4. kello 18.00 perjantaina 20.4. kello 18.00 sunnuntaina 22.4. kello 12.00 ja 15.00 Liput 5. Ennakkoon Arttelista 2.4. alkaen. Musikaalin ohjauksessa mukana ovat kansalaisopiston opettajat Tuija Rissanen ja Harri Helin.
Saunahatut sopivat vaikkapa yrityslahjoiksi, Anne Lindén kertoo. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Narsissi Tete kulho 16 cm 4,00 /kpl Krysanteemi 2,90 /kpl Narsissi tete ruukku 12 cm 1,75 /kpl Ruusubegonia 4,20 /kpl Tulilatva 2,90 /kpl Maatalous: Birgit Huttunen 010 768 3912 Henna Karjalainen 010 402 7950 Rauta, rakentaminen: Rauno Karhunen 010 768 3918 Kari Risto 010 768 3922 Harraste-eläimet, myymälämyynti: Sini Rytkönen 010 768 3921 Multasormi: Merja Laitinen 010 768 3915 Meiltä saa Bonusta! AGRIMARKET SUONENJOKI Lentokentänkatu 2, 77600 Suonenjoki Avoinna: ma pe 8 17, la 9 13 Puhelun hinta soittaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010 -alkuisiin numeroihin on 8,28snt/puh.+11,99 snt/ min. kaikista liittymistä. Kesäpaikka Närhilässä muuttui kodiksi Tavoitteena työllistyä maaseudulla Anne Lindén hankki miehensä kanssa kesäpaikan Vesannon Närhilänkylältä vuonna 2009. Hän on työskennellyt hiusalalla 30 vuotta, mutta allergisoitui kuusi vuotta sitten ja joutui jättämään alan työt. - Päätimme mieheni kanssa muuttaa Jyväskylästä kesäpaikallemme Vesannon Närhilänkylälle. Mies käy edelleen töissä Jyväskylässä, jossa hänellä on oma yritys, Mummon Pullapuoti Kauppakeskus Forumissa. Lindén kysyi Sari Tulilalta mahdollisuutta työkokeiluun ja sai työkokeilupaikan kolmeksi kuukaudeksi, jonka aikana tutuiksi tulivat esimerkiksi Kaista Savoon -hanke ja VisitLakeland-portaali. - Sain arvokasta tietoa maaseudusta ja hankkeista. Alusta asti sisällä oli ajatus yrittäjyydestä maaseudulla. Nuottalan palvelut on todellinen monialayritys Lindénin tavoitteena on yrittäjänä saada itsensä työllistettyä maaseudulla. Oma tuore yritys on Nuottalan Palvelut. - Tarkoituksena on katsoa, millaiselle palvelulle alueella olisi tarvetta. Olen suunnitellut, että voin tarjota esimerkiksi yrittäjille sijaispalvelua tai ruuhkaapua. Myös kotipalvelu onnistuu. Hiusalalla työskennellessään Lindén on toiminut myöskin opettajana, joten mahdollista on myös tehdä sijaisuuksia oppilaitoksissa. Nuottalan Palveluiden valikoimaan Työkokeilussa sain arvokasta tietoa maaseudusta ja meneillään olevista hankkeista. kuuluvat myöskin hiusalan neuvonta ja ohjaus internetissä alan tuoreille yrittäjille. - Monesti hiusalan opiskelijat ajautuvat tai joutuvat yrittäjiksi todella nuorina. Tuki ja ohjaus olisi varmasti tarpeen, ja sitä haluan tarjota. Niin ikään Lindéniltä kannattaa pyytää tarjousta myös juhlien järjestämisen organisoinnista. - Jos vaikka lapset haluaa järjestää juhlat vanhemmilleen, voin olla apuna suunnittelemassa ja organisoimassa. Saunahatut omaa käsityötä Allergiaoireiden helpotettua Lindénin oli mahdollista aloittaa uudestaan rakas harrastuksensa käsityöt. - Teen saunahattuja huovuttamalla. Ne sopivat esimerkiksi yrityslahjoiksi, hän vinkkaa. Paljasjalkaiselle kaupunkilaiselle hiljaisuus on uutta ja ihmeellistä Anne Lindén on asunut koko elämänsä Jyväskylän keskustassa. Kesäpaikka Vesannolta löytyi sattumalta tuttavapariskunnan kautta. Maaseudun hiljaisuus on ollut ihanaa mutta toisaalta hieman pelottavaakin. - Syksyllä pimeys on niin totaalinen, sellaista ei näe kaupungissa ikinä. Toisaalta pidän rauhasta, ja on mukava kuunnella jäiden paukkumista ja teerien kukertelua. Suunnittelusta toteutukseen: uudisrakennukset saneerauskohteet (katot, ikkunat, pesu- ja saunatilat sekä keittiöt) Omakotitaloista kesämökkeihin ja pieniin teollisuushalleihin. Kun olet aikeissa remontoida tai rakentaa, ota yhteyttä! Nyt on piharakennusten hinnat KOHDALLAAN! Tarjoushinnat voimassa tilauksille 16.4.2012 mennessä tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Lagerholm FinnSauna Oy huippulaatua 38 mm höylähirrestä! Vierasmaja Loviisa 1 19 m2 (4390,-) Puuvarasto Loviisa 11 m2 (2190,-) Grillikota Loviisa 2 10 m2 (3990,-) Tervetuloa tutustumaan! VARIS Vainiontie 2, Konnevesi p. 020 769 1870 Uudet nettisivumme: www.rautia. /konnevesi Kannala hirsilato R10,5 m2 rakoseinä 449,- 1890,- 2590,- Muista kotitalousvähennys! 0400 337 292 ari.hulkkonen@arihulkkonen.com www.arihulkkonen.com Ecoteko Puucee rakennus 114x117x262 cm+ kompostoiva käymälä nyt: Tehokompostori 225l L&T (499,-) Uudet upeat Tunturi polkupyörät saapuneet urheilukauppaamme! Tervetuloa tutustumaan! Urheilu ja kalastus Varis Kauppatie 43, Konnevesi p. 040 583 1522 2790,- 1290,- 990,- Ma-pe 9-17 La 9-14 5
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Heli Matilainen Helion on mukana juhlajärjestelyissä Heli Matilainen on työskennellyt pitkään ravintola-alalla. Noin vuosi sitten hän perusti oman yrityksen, Helion Juhlapalvelun. Tällä hetkellä suurin osa töistä on pitopalvelua, mutta hän tähtää myös juhlien suunnittelun puolelle. Heli Matilainen pyörittää yritystään kotoa käsin. Juhlat kuin juhlat onnistuvat siitä huolimatta. Kevään ylioppilasjuhlien lähestyessä useissa perheissä mietitään juhlien tarjoilun järjestämistä. Heli Matilainen muistuttaa, että nyt on oikea aika olla liikkeellä, sillä pitopalveluiden ja juhlapaikkojen varauskirjat täyttyvät nopeasti. - Kotipihassa saa pidettyä mukavat juhlat, mutta se on tietenkin säästä kiinni. Suonenjoella on myös mukavia juhlatiloja muutaman kymmenen hengen juhlille, Matilainen sanoo. Hän pyörittää yritystään kotoa käsin, mikä asettaa tiettyjä rajoitteita, mutta isompien juhlien järjestäminen onnistuu. - Tarpeen mukaan voin vuokrata tiloja tai käyttää alueen muiden yritysten palveluita. Minun kauttani juhlat saa kuitenkin halutessaan avaimet käteen -periaatteella. - Pienten yritysten kannattaa tehdä yhteistyötä. En näe muita palveluntarjoajia kilpailijana, yhteistyö kannattaa aina, Matilainen muistuttaa. Jos juhliin tarvitsee enemmän henkilökuntaa, on verkostoa olemassa omasta takaa ja tarvittaessa mahdollisuus henkilöstöpalveluiden käyttöön. Perinteiden Ylioppilasjuhlat Matilaisen mukaan ylioppilasjuhlissa luotetaan perinteiseen kahvipöytään, mikä onkin varma ratkaisu. - On paljon uudenlaisia leivonnaisia, joita voisi kokeilla. Tai miksei juhla voisi olla cocktail-tilaisuus, hän ehdottaa. Matilainen kertoo itse kokeilevansa paljon uusia reseptejä, joihin törmää esimerkiksi internetissä. Resepteistä hän kokoaa valmiita ehdotelmia, joiden pohjalta asiakkaan on helppoa valita. Matilainen auttaa myös järjestämään juhliin ohjelmaa tarvittaessa. - Nytkin on tulossa juhlat, joihin teen ensin ruuat, olen tarjoilemassa ne ja jään vielä illaksi baarimestariksi. Tarjontaan kuuluu kaikki juhlien suunnittelusta käytännön järjestelyihin. Yrityksen tuoreimpia kuulumisia voi seurata Helion Juhlapalvelun Facebook-sivuilla. DIGITAALISUUS PARANTAA ELOKUVIEN SAATAVUUTTA Kino Riossa elokuvia joka päivä Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen 6 Kino Rion 169-paikkainen elokuvasali on päivitetty digi- ja 3D-aikaan. Yrittäjä Markku Pitkänen toivottaa kaikki tervetulleiksi elokuviin. Kino Rion ovet aukesivat vuoden tauon jälkeen uudestaan syksyllä 2009. Teatteri siirtyi digi- ja 3D-aikaan viime elokuussa. - Minua houkuteltiin moneen kertaan teatterinpitoon Suonenjoelle. En ollut kiinnostunut, mutta kerran sitten otin avaimet lainaan ja lähdin katsomaan teatteria. En päässyt eteistä pidemmälle, kun oveen jo koputettiin ja kysyttiin milloin teatteri taas aukeaa, yrittäjä Markku Pitkänen muistelee. - Päätös taisi syntyä siinä, kun vastasin, että kaksi viikkoa menee. Teatteri aukesi uudelleen syyskuussa 2009 ja Ice Age 3:a seurasi täysi tuvallinen katsojia. Digitaalisuus on tätä päivää Elokuvien levittäjät siirtyvät toiminnassaan digitaalisuuteen kovalla vauhdilla. Kino Rioon hankittiin digiprojektori viime syksynä. Samassa yhteydessä teatteri päivittyi 3D-aikaan ja äänentoisto uudistettiin vastaamaan ajan haasteisiin. - Ääni potkii ja tuntuu, Pitkänen lupaa. Investointi on tehty Suomen Elokuvasäätiön tuella. - Tämä on kuitenkin parantanut merkittävästi tarjontaa. Filmiteattereiden aika alkaa olla ohitse. Filmikopioiden maahantuonti loppuu tänä keväänä. Aikaisemmin Pitkänen pyöritti elokuvateatteria myös Outokummussa. - Täällä Suonenjoella on ihan eri meininki. Yllätyin, että Kuopiostakin saattetaan tulla tänne elokuviin. Mutta onhan esimerkiksi pysäköinti on paljon helpompaa kuin Kuopiossa. Joka päivä ainakin yksi näytös Lasten ja koko perheen elokuvat vetävät hyvin katsojia Suonenjoella. - Risto Räppääjän ensimmäiset näytökset olivat lähes täynnä. Pitkänen kertoo pyrkivänsä tarjoamaan jokaiselle jotain ja joka päivä Kino Riossa on ainakin yksi, usein parikin elokuvanäytöstä. Digiajan myötä filmikierron aiheuttamat välipäivät ovat historiaa. - Kevään mittaan tulossa on jatkoosia menestyneistä elokuvista. Scifiä ja draamaa on luvassa. Toki odottaisin myös jotain lapsille, koska sille täällä on selkeästi kysyntää. Suomen elokuvateatterit tuttuja Pitkänen on lähtöisin Kuopiosta, josta hänen perheensä muutti Helsinkiin isän töiden perässä vuonna 1963. Markku Pitkänen päätyi koneenkäyttäjäksi elokuvateatteriin. - Kaikkien Helsingin elokuvateattereiden konehuoneet ovat tulleet tutuiksi. Alkuun filmiä vaihdettiin kahdenkymmenen minuutin välein koneelta toiselle. Sitten tuli tunnin kelat eikä tarvinnut enää kuin yhden projektorinvaihdon kahden tunnin leffassa. Lopulta niin sanottu lautastekniikka mahdollisti koko elokuvan näyttämisen ilman vaihtoa samoin kuin nykyisillä digikoneilla ei vaadita muuta kuin koneen käynnistäminen. Pitkänen asuu Suonenjoella, mutta Helsingissä tulee kuukausittain vierailtua vanhojen työkavereiden luona.
Rautalammin apteekkari on vaihtumassa parin viikon kuluttua. Lämpimät kiitokseni kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä vu Sirpa Wallenius, apteekkari 17.4. saakka. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Rautalammin apteekki, Torikuja 4, 77700 Rautalampi, Puh. (017) 530 051 Rautalammin apteekkari on vaihtumassa parin viikon kuluttua. Lämpimät kiitokseni kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä vuosista Rautalammilla. Sirpa Wallenius, apteekkari 17.4. saakka. Avoinna ma pe 9 17, la 9 14 www.rautalamminapteekki.fi Interaktiivinen sisustussuunnittelu on uusinta uutta, kertoo Pasi Martinsén. Avarat tilat tuovat valikoiman paremmin esiin Sisustuspiste Martinsén muuttaa Sisustuspiste Martinsén avaa ensi viikolla uusissa tiloissa Yrittäjänkadulla. Yrityksen mottona on tarjota parasta palvelua sekä kumppanuutta pintoihin ja sisustamiseen. dän tavoitteena on kasvattaa markkinaosuutta tällä sektorilla. KODINKONEista maaleihin ja sisustukseen Yritys on Martinsénin isän perustama. Sisustuspiste Martinsén viettää ava- Toiminta alkoi vuonna 1970 Asemaka- jaisia uusissa tiloissaan ensi viikon per- dulla, nimenä oli tuolloin Suonenjoen jantaina 13. maaliskuuta. Uudet tilat si- radio ja väri. jaitsevat samassa kiinteistössä Autoliike - Isällä pääpaino oli kodinkoneissa. Rautalammin Koneen kanssa, entisen Kaluste-Tapion paikalla. Tuotevalikoima pysyy totutun kaltaisena, mutta esimerkiksi tapettipuoli tulee laajenemaan entiseen verrattuna. Kaikki tuotteet pääsevät esille entistä paremmin. - Kyllä entiset tilat on ahtaat ja epäkäytännölliset. Täällä pystytään kuljet- Kulta-aikaa oli se, kun television Kakkosverkko alkoi näkyä ja lisälaitteet ja antennit tekivät kauppansa, Martinsén muistelee. Vuonna 1980 liityttiin valtakunnalliseen Värisilmä-ketjuun. 1984 toiminta muutti Herralantielle ja samalla Pasi Martinsén otti ohjat käsiinsä yrityksessä. Tuotevalikoima keskittyi maaleihin, ta- Autojen huollot ja korjaukset Katsastusremontit Tuulilasien vaihdot Bensiini- ja diesel-pakokaasutestaukset OBD-testit Varaosat Q8-öljyt tamaan tavara pumppuvaunulla nosto- petteihin sekä lattia- ja seinäpäällystei- ovesta sisään ja ulos, kun ennen kaikki siin. Nimi muuttui Sisustuspiste Martin- oli kannettava, Pasi Martinsén kertoo. séniksi. Asiakkaat Sisä-Savosta, Kuopio kova kilpailija Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee Pasi ja hänen poikansa Kimmo Martinsén, joka on ollut myös yhtiömiehenä Haukantie 130, 77700 RAUTALAMPI 040 554 1691 Sisustuspisteen asiakkaat tulevat suurelta vuodesta 1997 alkaen. osin Sisä-Savosta. - Tietenkin Suonenjoelta käy paljon asiakkaita, mutta Rautalampi on meille erittäin tärkeä alue myös. Kummankaan paikkakunnan oma väestöpohja ei riittäisi erikoisliikkeen asiakaspohjaksi, Pasi Martinsén pohtii. Asiakaskunnasta noin puolet on yritys- ja puolet yksityisasiakkaita. Alueella toimii useita pienehköjä rakennusliik- - Vaimo on tarpeen mukaan apujoukkoina ja pojan lapset kesätöissä. Toistaiseksi on pärjätty omalla porukalla, olemme siis puhtaasti perheyritys. Maalitohtori on maalauksen asiantuntija Kimmo Martinsén on suorittanut Värisilmän ja Tikkurilan maalitehtaan maalitohtorin koulutuksen. Idyllinen ja hyvän palvelun kahvila Suonenjoen keskustassa Siwan päädyssä Vanhoilla huonekaluilla ja tavaroilla sisustettu Itsetehdyt leivonnaiset Paninit Keittolounas arkisin Maukkaat salaatit: Kana, loimulohi tai vuohenjuusto Paikallisia tuotteita: Anteron kalaherkkujen kylmäsavulohta ja kalakukkoja, Peltolan Blue ja Miekkamakkaran makkara Mahdollisuus järjestää kokouksia ja pieniä juhlia keitä jotka ovatkin tärkeä asiakaskunta. Maalaus vie paljon aikaa ja rahaa, - Katsoimme, että nyt on aika uu- maalitohtori voi tutkia ulkoverhouksen distua. Kuopion kilpailuasema vahvistuu kunnon ja analysoida entisen maalipin- entisestään ja rautakaupat panostavat entistä enemmän sisustuspuoleen. Mei- nan. Näin voidaan löytää oikeat ja sopivat maalit talon maalaukseen. www.facebook.com/kahvilaaurora Iisvedentie 2, 77600 Suonenjoki puh. 044 013 8800 Ma-to 7.30-17 Pe 7.30-18 La 8-15 7
Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen Teksti: Sari Toikkanen Kuva: Rautalammin puutarhakerho Kattauksessa on kepeää iloisuutta ja hullunkurisuutta. Korkein asetelma on pöydän keskellä, joten se ei häiritse seurustelua. Sipulikukilla hauskasti kattaen Kauniisti katettu pöytä on herkkua silmille. Siinä riittää yksityiskohtia, joita ihastella. Kun on juhlat, pöytään asetellaan kukat, liinat, lautasliinat ja kynttilät. Niistä syntyy kokonaisuus, floristi Maria Tarponen toteaa. Yksityiskohdat voi sitoa kokonaisuudeksi väreillä. Tarposen työpaikalleen, Rautalammin Artteliin tekemässä kattauksessa on muun muassa pääsiäisen keltaista, limenvihreää ja vaaleansinistä. Heleät värit toistuvat niin astioissa, kankaissa, kynttilöissä kuin kukissakin. Kipot ja kupit käyttöön Tuikkulyhtyasetelman voi Kukkina floristi on käyttänyt ajankohtaisia sipulikukkia: pieniä Tete a Tete myös nostaa roikkumaan. -narsisseja, vaaleansinisiä helmihyasintteja ja tuoksuvia tasetteja. Hän on irrottanut ne ruukuista, karistellut niistä enimmät mullat ja pessyt niiden juuret puhtaiksi. Hän on loihtinut niistä monta pientä asetelmaa. Tällä tavalla kattaukseen ei mene montaa ruukullista kukkia. Kipot ja kupit vain esille kaappien perukoilta ja niihin sipulikukkia. Maria Tarponen on valinnut asetelma-astioiksi läpinäkyviä, lasisia tuikkulyhtyjä ja Marimekon värillisiä juomalaseja. Hän on pistänyt sipulit niihin koristekivien ja -soran kanssa. Lisäksi asetelmia somistavat koristemunat ja onpa isoimmassa asetelmassa myös oikeiden kananmunien kuoria. Kukkien hoidoksi riittää, kun astian pohjalle lisää hieman vettä. Sitä ei kuitenkaan saa olla paljoa, etteivät kukkien varret viru. Myös juurien sumuttelu auttaa sipulikukkia pysymään virkeinä. Uutta ilmettä puutarhaan! Tammisaaren torilla riittää väriä ja vipinää. Kuvassa puutarhakerholaisia tutustumassa kasvitarjontaan. Puutarhakohteet tutuiksi Vihermatkailu elää nyt kukoistuskauttaan. Erilaiset yhteisöt järjestävät matkoja puutarhoihin ja pihoihin niin, että linja-autot ovat aina tupaten täynnä. Niin tekee myös ajassa elävä Rautalammin puutarhakerho. Vaikka yhdistyksellä on ikää ja hieman naiivi nimi, niin ollaan silti trendiporukkaa. Vai voiko sitä niin sanoa? Laita se trendiporukka ainakin lainausmerkkeihin, yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Paananen nauraa. Oikeastaan puutarhakerhon voi katsoa olleen vihermatkailun edelläkävijä, sillä opintomatkat ovat kuuluneet kerhon toimintaan sen perustamisesta eli vuodesta 1955 lähtien. Nykyään bussin nokka suuntautuu kotimaan kohteiden lisäksi vuosittain myös Tyrin kukkamarkkinoille Viroon. Retket ovat olleet suosittuja. Järjestämme retket omakustannushinnoin. Kaikki ovat tervetulleita, ei tarvitse olla jäsen, Paananen sanoo. Tänä vuonna iloinen porukka suuntaa 17. 20.5. Viroon, 3.6. taimenhankintamatkalle Imatralle ja 9. 11.8. ruusuretkelle Ahvenanmaalle. Esimerkiksi Viron matkalle mahtuu vielä mukaan. Talkoohenkeä virittämässä Toukokuun lopulla kerho järjestää myös taimienvaihtopäivän. Perinteinen tapahtuma pidetään Arttelin pihassa 26.5. klo 9 12. Tapahtuma on uudistumaan päin. Otamme vaihtotorille myös siemeniä, alan lehtiä ja kirjoja. Niitä annamme mukaan myös nimellistä hintaa vastaan. Kerhovuoteen kuuluu lisäksi muun muassa asiatuntijaluento, vierailu jäsenen pihalle, teatterikäynti ja pikkujoulut. Myös talkootöissä on mahdollista tavata muita samanhenkisiä. Kerhon talkookohteina ovat tänä vuonna palvelukoti Aapelin iso kukkapenkki ja muutaman vuoden tauon jälkeen Rautalammin kunnantalon perennaistutukset. Ne on tarkoitus uudistaa kokonaan yhdessä kunnan kanssa. Olemme kehittäneet porkkanan talkootyölle. Talkoopisteet voi muuttaa euroiksi ja vähentää retkien hinnoista. Kauneuden asialla Rautalammin puutarhakerhon jäsenmaksu on tänä vuonna kymmenen euroa. Kerholla on 120 jäsentä ympäri Sisä-Savoa. Entä jos toiminta kiinnostaa, mutta itse on ikkunalautatarhuri? Puutarhaa ei tarvitse olla kuin korvien välissä. Kerhoon voi ilmoittautua kaikki, jotka haluavat nähdä kauneutta ympärillään, Tuija Paananen innostaa. Rautalammin Puutarhakerho Puheenjohtaja Tuija Paananen 040 575 3981 Sihteeri Päivi Hytönen 040 560 4121, jäsenasiat Varapuheenjohtaja Tarja Hämäläinen 040 762 8270, retkiasiat HELPOMMIN JUHLAKSI ARKESI AVUKSI 8 MYÖS! pihasuunnitelmat neuvontapalvelu piharakentaminen pensaiden ja puiden hoitoleikkaukset kukka-asetelmat, asiakkaan toiveiden mukaan elämäsi juhliin, myös surusidonta Miia Hämäläinen, puutarhuri p. (017) 530 030, 040 827 6334 miia.hamalainenpp@suomi24.fi Vahvalla ammattitaidolla! Ilmastointityöt IV-tarvikkeiden myynti Rakennuspeltityöt mm. konesaumakatot, peltilistoitukset Pakkasraitti 4, 77600 Suonenjoki p. (017) 511 945, 0400 570 122 faksi 017 511 176 spt-asennus@elisanet.fi www.sptasennus.fi jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen 045 875 9333
Ulla Summaselta kysytään paljon kasveista ja niiden hoidosta. Hän vastaa kysymyksiin aina mielellään ja antaa neuvoja. - En ole mitään pitänyt ammattisalaisuutena, hän sanoo. VIHREYDEN JA KUKKIEN KESKELLÄ Puutarhalla käynti on varaslähtö kesään Puutarhalla kukkii. Orkideat, jalopelargoniat, hortensiat, kevään vualustan tulee kostua silloin kunnolla. ran viikossa imeä lämpöistä vettä. Kas- sipulikukat kaikki ovat kukkeimmassa asussaan. laisia, ja sopivan hoitorytmin oppii ko- Toki kasvatusolot ovat joka kodissa erikeilemalla. Tämän hetken juttu ovat kaikenlaiset kukkivat. Niitä kaivataan talven Kesä nurkan takana jälkeen, puutarhuri ja floristimestari Ulla Puutarhalta löytyy muutakin kuin kukkia. Lapset juoksevat katsomaan Summanen Rauhalan puutarhalla Suonenjoella kertoo. Äitienpäivänä ja kummallisia lihansyöjiä, kan- piikikkäitä pallopäitä, kaktuksia kasvatamme jo Etenkin erilaiset nukasveja. Toisaalla tomaattien ja paljon itse, ja orkideat tuntuvat nyt samettiruusujen siemenet tekevät kesäkukat ovat kiinnostavan. kauppansa, samoin kuin pelargonioiden pistokkaat. Puutarhalla sataprosenttisesti Ensin hankittiin perhosorkide- huomaa, että kevät onkin jo pit- meidän viljelemiä. oita ja opittiin oikea källä; kesä aivan nurkan takana. hoitorytmi. Ihmiset Todellakin, puutarhan kasvihuoneissa on kymmeniä eri kesäkukka- huomasivat, etteivät ne niin vaikeita olekaan. Nyt ostetaan jo venuksenkenkiä, lajeja tuhansina pistokkaina. miltoneita ja puikkokämmeköitä, Summanen luettelee. jon itse, ja kesäkukat ovat sataprosent- Äitienpäivään kasvatamme jo pal- Hän sanoo, että monelle orkidealle tisesti meidän viljelemiä, Summanen sopii hoidoksi se, kun kasvin antaa ker- kertoo. Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Pääsiäiseksi oma tuotanto ei vielä ehdi, mutta valikoimaa on silloinkin luvassa. Summanen kertoo saavansa muun muassa erilaisia yrttejä. Ne ovat jo itsessään hauskoja kevätvihreitä sen lisäksi, että niistä voi napsia tuoretta makua ruokiin. Myös hyasintteja on tulossa. Meillä niitä on totuttu pitämään joulukukkina, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa ne ovat suosittuja kevätsipuleita. Keltaiset, siniset ja lilat hyasintit taipuvat pääsiäisasetelmiksi sisälle tai ulos. Pääsiäisenä sipulikukkajuhlat Pääsiäinen on sipulikukkajuhla ja se näkyy puutarhalla. Tarjolla on tuttuja pikkusipuleita niin ruukuissa kuin asetelminakin. Moni haluaa myös tehdä asetelmia itse ja hankkii sipuleiden lisäksi jotain vihreää. Muratti ja lankaköynnös sopivat yhteen sipulikukkien kanssa. Ne kestävät viileää. Mutta kun ne viedään suoraan kasvihuoneesta, ne on ensin totutettava ulkoilmaan. Sipulikukat kestävät jopa pakkasasteita, etenkin pikkunarsissi Tete a Tete. Sen luvataan kestävän jopa kymmentä pakkasastetta. Mutta se ei saa silloin olla kuiva. Vaikka sipulikukkia kastellaan sisällä hyvin varovasti, ulkona mullan on oltava kostea. Oksat sitovat asetelman Ulla Summanen on tehnyt ulkooven pieleen malli-asetelman korkeaan, valkoiseen koriin. Usein häneltä kysytään, miten korkean ruukun ja kasvit saisi yhdistettyä kauniisti toisiinsa. Floristimestari neuvoo helpon konstin. Kannattaa katsoa ensin astian väri. Samanvärisillä oksilla yhdistetään ruukku yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi valkoiseen kori-istutukseen hän on liittänyt valkoiseksi maalaamiaan haavan oksia. Niitä hän kiinnitti myös korin ulkopuolelle. Astian korkeutta saa häivytettyä ulkopuolella olevilla oksilla. Keltainen väri kulkee läpi asetelman. Keltainen sisalkuitu kaartuu ruukun reunalta alaspäin ja kiipeää sen toisella puolella oksia pitkin ylöspäin. Keltaista on myös pikkunarsisseissa. Sen vastavärinä erottuvat violetit krookukset ja asetelmaa täydentävät siniset helmihyasintit. Joku väri kannattaa ottaa hallitsevaksi. Tässä se on valkoinen, sen jälkeen tulee keltainen ja sitten sininen. Jos kaikkia olisi yhtä paljon, asetelma olisi rauhaton. Tietty linjakkuus näkyy myös kukkien asettelussa. Kasveja ryhmittelemällä saa näyttävyyttä, Ulla Summanen opastaa. Rauhalan puutarha Perustettu vuonna 1935. Omistajat vuodesta 1985 alkaen Ulla ja Pekka Summanen. Työntekijöitä sesongista riippuen 2-5. Puutarha pinta-ala 2000 m2. Kukkien, sidontatöiden ja lahjatavaroiden vähittäismyyntiä ympäri vuoden. ELINTARVIKKEET PAISTOPISTE KUKAT ASIAMIESPOSTI Avoinna talvella ma pe 8 21, la 8 20, su 11 20 kesällä ma pe 8 21, la 8 21, su 11 21 Myllytie 1, 72210 TERVO (017) 387 2699 eija.malinen@k-extra.com Hyvin palveleva......sinua varten Tulossa: 6.4. Titanic 3 D 3h 15min. K -12/9 13.4. Pirates! 3 D 1h 37min. K - 7/4 Iron Sky 2 D 1h 33min. K - 12/9 9
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Helga Halttusen perhealbumi KYLÄLÄINEN Helga ja Viljo Halttunen ovat kulkeneet yhteistä taivalta jo 57 vuotta. Se mikä elämässä on ollut parasta, on ollut työtä ja tuskaa Helga Halttunen 10 Helga Oksanen syntyi vuonna 1935 Hanhitaipaleen kylässä Rautalammilla. Sodan syttyessä Helga oli nelivuotias. Helgan veljet olivat nuoria ja isä oli sijoitettuna kotirintamalle, mutta sota vaikutti silti lasten elämään. - Viholliskoneen ääniä kun kuului, niin aikaukot juoksivat metsään ja lapset tietysti perässä. Naapurin tytön sodassa ollut isä oli lähettänyt tyttärelleen kengät. - Ja minä kysyin että miks ei meidänkin isä voisi mennä sotaan, että saisin kunnon kengät. Säästämisen oppi nuorena Sodan jälkeen kaikesta oli kova pula. Valtio säännösteli elintarvikkeita, mutta vaikka Helgan perhe oli suuri, nälkää ei nähty. - Jokaiselle lapselle ja aikuiselle oli määrätty oma sokeriannos. Minä päätin, että minulle määrätty sokeriannos riittää itselleni, vaikka äiti sanoi ettei se riitä. Eihän sitä kuun vaihteessa enää paljoa ollut, mutta sillä tavalla oppi jo lapsena säästämään, Helga muistelee. - Mustan pörssin kauppa toimi, voitakin sai, mutta se maksoi tuhat markkaa kilolta, Helgan mies Viljo muistelee. Saukkosaaresta Ropolaan Helga ja Viljo Halttunen vihittiin Rautalammin pappilassa vuonna 1955. He asuivat Saukkosaaressa Etelä-Konneveden rannalla. - Työtä olen nähnyt monenlaista. Olen ollut kirjakaupalla sisäkkönä ja Vaasasalmessa kauppa-apulaisena ja lastenhoitajana. Tukin ja ropsin kuorintakaan ei ole vierasta, Helga luettelee. Halttuset asuivat Saukkosaaressa vuokralla. Ropolassa tilanhoitajana olleet Irja ja Martti Koskinen muuttivat Kuopioon ja kartanon herrasväki haki uutta tilanhoitajaa. - Saimme kuulla, että Ropolaan haettiin tilanhoitajaa. Meidät valittiin ja vuonna 1962 muutimme Ropolaan. Tehtäviin kuului hoitaa kartanon pihat, pellot ja karja. Kartanon väki vietti tilalla vain kesät. He tulivat koulujen loppuessa ja palasivat pääkaupunkiseudulle kun koulut taas alkoivat. - Se oli mukava paikka asua. Ympäristö oli kaunis ja siellä oli hyvä kasvattaa lapsia. Voin sanoa, että se oli meidän elämän kulta-aikaa. Halttusten ollessa Ropolan tilanhoitajina, Helga palkittiin menten jälkeen. Kartano täytti 100 vuotta 1960-luvun lopulla. Tuolloin herrasväki kutsui juhliin koko Rautalammin. - Juhlapäivänä oli huono sää ja paikalle tuli vain 200 ihmistä, mutta kyllä se oli vilskettä siitä huolimatta, Helga huokaa. Kartanolla vieraili myös monia tuon ajan julkisuuden henkilöitä. Vaasan oopperan johtaja Irma Rewell muun muassa ensimmäisellä palkinnolla maidon- Talikot jäi nille. oli sukua tuomari Fellmahoidossa. pystyyn, kun - Kyllä siinä jäi työmiehiltä talikot pystyyn pel- Työ oli kuitenkin raskasta. Viimeisenä talvena lolla, kun Irma Rewell tuli Irma Rewell veti pienen oopperaesityksen. Ropolassa Helga muistelee kartanon parvekkeelle ja heränneensä joka aamu veti pienen oopperaesityksen, neljältä. Viljo muistelee. - Maidon piti olla maitolaiturilla lähdössä seitsemältä. Oma koti Kirkonkylästä Halttuset ostivat oman talon kirkonkylältä vuonna 1972. Kartanon elämästä jäi ainutkertaiset muistot Kylälle muutettaessa Helgalla ei ollut Elämä kartanolla oli mielenkiintoista. Muistelemista riittää vielä vuosikym- ammattia, mutta halu työntekoon oli suuri. Viljo meni töihin TVH:lle.
Helga esitti Rauha Taivaista näytelmässä Isä Taivaisen toinen poika. Sauli Taivaisen roolissa Arto Vesterinen. Nuottamiehen yläkerrassa kuvassa Helena Hänninen, Tuula Tick, Helga Halttunen ja Terttu Suominen. Täysin purjein eläkkeelle! Asiakkailta viimeisenä työiltana saatu kortti hymyilyttää Helgaa vielä vuosien jälkeenkin. Helga Halttunen työnsä äärellä Nuottamiehessä. Tässä vaiheessa ravintola oli jo muuttanut kauppakiinteistön alakertaan. VAKIPAIKKA NUOTTAMIEHESTÄ - Työvälityksen kautta pääsin Metsäntutkimuslaitokselle. Istutin ja niputin taimia, mutta sitä työtä kesti vain kolme viikkoa. Yhdeksi parhaista työpaikoistaan Helga mainitsee vanhainkodin pyykkituvan, missä hän työskenteli yhden kesän ajan. Samassa heinäkuussa Helgaa kysyttiin osuuskaupan ravintolaan Nuottamieheen tarjoilijaksi. Vastustelu - Sitten emäntä Terttu Suominen soitti Nuottamiehestä, että olisi vakipaikka tarjolla. Olin töissä Kalevan baarissa, mutta Terttu sai minun pään kääntymään. Helgan aloittaessa Nuottamies sijaitsi vielä osuuskaupan rakennuksen yläkerrassa. Ravintolan muuttaessa alakertaan upeita tiloja käytiin hämmästelemässä kaukaakin. osaamattomuudella Helga oli aktiivinen Pestuiden aikaan ei auttanut, emäntä sanoi, myös ammattiyhdistystoiminnassa. Sen puitteissa vaihdoin vain että työ kyllä neuvotaan. vaatteet ja siirryin - Tein molempia töitä tutuksi tulivat monet paikat pyykkituvalta yhtäaikaa. Pestuiden aikaan vaihdoin vain vaatteet - Kalastajatorpan ja Suomessa. Nuottamieheen. ja siirryin pyykkituvalta Tornion välillä tuli reissattua. Nuottamieheen. Työt kuitenkin loppuivat pestuumarkkinoiden jälkeen. - Työttömänä olin silti vain kaksi viikkoa. Toimin 20 vuotta luottamusmiehenä ja 10 vuotta Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Suonenjoen ja Rautalammin osaston puheenjohtajana. Viimeisen työvuoron Helga teki Helga oli pienen pätkän töissä Matkahuollossa, Nuottamiehessä uudenvuodenaattona kunnes meni töihin Kara- solien silloin pitämään Kalevan Baariin. vuodenvaihteessa 1994-95. Helga oli jo lopettelemassa töitään, kun hänet kutsuttiin baarin puolelle. - Silloin Pakarisen Simo tuli kysymään, että Mitä sinä Helga oot männy tekemään? Vastasin etten ole tehnyt mitään, mutta jostakin ne olivat kuulleet, että pääsen eläkkeelle. - Siitä illasta ei meinannut loppua tulla. Kello oli viisi aamuyöllä kun Nuottamiehen silloinen yrittäjä Eino Schwartz toi Helgan töistä kotiin viimeistä kertaa. Aikaa harrastuksille Yli kahdenkymmenen vuoden ajan Helga oli töissä jokaisen vapun, juhannuksen ja tapaninpäivän. - Eläkkeellä on ollut aikaa harrastaa. Olin eläkkeensaajien puheenjohtajana ja kunnallispolitiikassakin jonkin aikaa. Myös tuttavien luona on ehtinyt vierailemaan. - Tutut kutsui aina kylään viikonloppuisin, mutta milloin me olisi menty kun Helga oli aina töissä, Viljo naurahtaa. Mitä sinä Helga oot männy tekemään? Teatteriharrastus alkoi jo Hanhitaipaleessa Aikanaan Hanhitaipaleessa pidettiin ohjelmallisia iltamia, joita veti Matti Pellinen. - Olin nuorena mukana järjestämässä ohjelmaa ja pieniä näytelmiä, Helga muistelee. Eläkkeensaajien 20-vuotisjuhlassa Työväentalolla vuonna 1996 esitettiin Matti Pellisen näytelmä Kaiken sortin kosijoita. - Sama näytelmä esitettiin Rämäkällä seuraavana kesänä, mutta eipä varmaan olis uskallettu, jos olisi tiedetty että katsomossa oli Seela Sella ja Seppo Koponen. Helga on ollut mukana myös Sisä- Savon kansalaisopiston näytelmäpiirin näytelmissä. - Ensimmäinen oli Salomo ja Ursula, missä esitin osuvasti tarjoilijaa. Vesterisen Arto aina soittaa minulle, että Nyt sinua Helga taas tarvitaan. 11
Kuopiontie 17, Rautalampi Palvelemme ark. 9-17 ja la 9-14 KEVÄTHULINAT PESTARISSA Uutta kevätsisustukseen! Kummit ry:n saunapyyhkeet 14 50 - ruusu ja enkelikuosit Tyttöjen Kuromi ja My Melodi t-paidat alk. 9 70 Oili Marski (vas.) näki verkkokaupan tarpeellisena alueen matkailun kehityksen kannalta. Verkkokauppaa Marskille esitteli Tarja Manninen. Visitlakeland.fi -verkkokauppa matkailupalveluille Uusia mahdollisuuksia matkailijoille ja matkailuyrittäjille 12 Pojille Kiroileva Siili ja Karvis t-paidat alk. 7 30 Hyvä valikoima miesten t-paitoja Lapsille kurahousut, -asut ja -rukkaset Kodin pääsiäissomistukseen lasitulppaani kynttiläteline 7 30 Meiltä myös perusrakennustarvikkeet remontoijille ja rakentajille! Tervetuloa penkomaan ja ostoksille! LANKALAUANTAINA 7.4 KLO 9-14 VARASTOJEN TYHJENNYSMYYNTI; kaasugrillejä, muurikoita, pajuamppleita, ruukkuja ym ym ULOSHEITTOHINTAAN! Pohjois-Savon matkailusivusto visitlakeland.fi:hin on avattu vajaa kuukausi sitten matkailun verkkokauppa. Kauppapaikka palvelee kaikenkokoisia matkailuyrityksiä ja sen kautta on mahdollista myydä esimerkiksi majoitus- ja ohjelmapalveluita. - Matkailualalla on menossa erittäin suuri murros. Kivijalkamatkatoimistot ovat lähes hävinneet ja matkat ostetaan netistä. Haluamme tuoda myös pienten palveluntarjoajien tuotteet kaikkien saataville, kertoo myyntipäällikkö Tarja Manninen Kuopion Matkailupalvelu Oy:stä. Sisä-Savon kunnat ovat liittyneet jäseniksi Savon Matkailuun, joka on Savon alueen matkailun yhteistoimintaelin. Myyntikanava yrityksille Matkailualan yritysten tarpeisiin suunnitellun verkkokaupan kautta on mahdollisuus myydä majoitus- ja ohjelmapalveluita sekä vaikkapa tapahtumalippuja. Majoitukseen voidaan yhdistää vaikkapa ohjelmapalveluita tai välinevuokrausta. Myös monen yrityksen yhteispaketit onnistuvat. - Verkkokauppa toimii samalla varausjärjestelmänä. Monellakaan pienellä matkailualan toimijalla ei ole resursseja oman varausjärjestelmän hankkimiseen ja ylläpitämiseen, Manninen kertoo. Verkkokaupan kautta on myös mahdollista tasoittaa kysyntää, kun sesonkiajan ulkopuolelle voi asettaa edullisemmat hinnat. Vastaanotto yrityksissä on Mannisen mukaan ollut erittäin hyvä. Myös kunnat ovat olleet aktiivisia. - Useimmin kysytään, millaisia tuotteita verkkokaupassa voi myydä. Verkkokauppa ei myöskään estä omaa myyntiä. Verkkokaupan sivuilla itse asiassa näkee myyjän yhteystiedot, joten asiakkaalla on mahdollisuus myös soittaa yrittäjälle ja tehdä kaupat ilman verkkokauppaa. Monet kertovat verkkokaupan lisänneen kysyntää. Puhelujen määrä on voinut olla jopa viisinkertainen normaaliin. Tarve on olemassa Tarja Manninen esitteli matkailun verkkokaupan mahdollisuuksia Korholan Kartanolla Oili Marskille. - Monilla Rautalammin matkailuyrityksillä on juhlavuoden takia hirveän vilkas kesä takana. Myyntiin pitää tulevaisuudessa kiinnittää huomiota, Oili Marski arvioi. Marski kertoo, ettei Matkailuyrittäjien yhdistys ole viime aikoina ollut oikein vireessä, ja jonkinlaista ponnistelua matkailun markkinoinnin eteen olisi tarpeen tehdä. - Verkkokauppa kuulostaa hyvältä ja tarpeelliselta. Täällä päin matkailulla ei ole yhtä vahvaa kärkeä, kuin vaikka Tahkovuori Nilsiässä, tarjontaa on tuotava siis esiin muuten, Marski sanoo.
Olli Tiainen ja Tarja Pöyhönen toivovat pienille matkailuyrityksille kontakteja ja asiakkaita Savon Matkailun kautta. Yhteistyöhalua ja -kykyä löytyy Sisä-Savon kunnat ovat Seutuyhtymän kautta liittyneet Kuopion Matkailupalvelu Oy:n alla toimivaan Savon Matkailuun, joka on Savon alueen matkailun markkinointiin ja kehittämiseen keskittynyt yhteistoimintaelin. Savon Matkailussa on mukana kaikkiaan 13 kuntaa. - Sisä-Savon kunnat olivat aikaisemmin jäseninä, mutta ovat Tervoa lukuun ottamatta irtaantuneet 2000-luvun aikana. Tuolloin toiminta keskittyi pääasiassa kansainväliseen markkinointiin, eikä alueen kunnat kokeneet siitä hyötyvänsä, kertoo Sisä-Savon Seutuyhtymän toimitusjohtaja Olli Tiainen. Hänen mukaansa Savon Matkailun toimintaa on toimitusjohtaja Jari Piiraisen johdolla kehitetty ja Sisä-Savossa ollaan odottavalla kannalla. - Tämän vuoden matkamessut, jossa Sisä-Savon kunnat olivat mukana Pohjois-Savon yhteisellä Visit Lakeland -osastolla osoitti, että maakunnasta löytyy yhteistyöhalua ja -kykyä. Yrityspalvelupäällikkö Tarja Pöyhönen Sisä-Savon Seutuyhtymästä pitää hyvänä matkailuyrittäjien mahdollisuuksia verkottua Savon Matkailun kautta. - Toivon, että Savon Matkailun kautta alueemme yritykset saisivat kontakteja ja asiakkaita. Asetelmat ja tekijät ovat uudet, suhtaudun positiivisen odottavasti. KERROSTALOTALO 3h+k+kph 76,5 m². Erittäin hyväkuntoinen ja toimiva asunto valoisalla paikalla, palvelut lähellä,1.kerros. Hp. 69.500 RT 2h+k+kph+vh 60 m² Siisti ja remontoitu huoneisto erittäin rauhallisella ja valoisalla paikalla. Hp. 50.000 RT 1h+k+alk+kph 41 m².opintie 28 As 15, palvelujen lähellä pikkunäppärä ja edullinen asunto. Hp. 39.500. METSÄTILA Tallivirta Kiikarvuori 49,84 ha Tallivirran rannalla, rantaviivaa n 400 m, puusto yhteensä 4.245 m 3, tie perille. Hp 148.500 METSÄTILA Kerkonkoski 3 palstaa, n 12,7 ha määräalana. Puustoa 1.500 m 3. Lähellä päätietä. Hp. 53.500 MAATILA Vaajasalmi 2h+tupakeittiö+eteinen+kph/wc+vinttikamari+vintti n 75 m². Rakennettu 1940-luvulla hirsirakennus, vanhat hirret osittain näkyvissä. Pa 9,9 ha, josta metsää n 9,4 ha. Hyväkuntoinen navettarakennus, pihasauna. Rauhallisella paikalla. Paikka vaatii remonttia ja siistimistä. Hp 85.000 OK-TALO Vaajasalmi 5h+k+s+kph/wc +khh+wc n.112,5/143 m². Rak. 1983. Tontti yhteensä n 1,85 ha. Erillinen lämmin halli, jossa mm nosturi. Nokisenkoskelle 300 m. Hp 119.000. Vapaa-ajan asunto / pientalo Vekarolahti Iisveden rannalla 2h+k+s+ph+et+kuisti n 56 m². Tontti 2.050 m² Iisvesi. Aitta, varasto, maakellari. Sähkö/puulämmitys.Hyvä kulkuyhteys, hienolla paikalla Vekarolahdella. Hp.129.500 OK-talo Kanervapolku Rautalampi 3-4+k+s+kph+wc+et+at+var 94/148 m². Tontti 1.350 m² vuokrattu. Katto, lämpökeskus+putket+lattiat ja kph/s remontoitu. Iso ja erittäin valoisa piha-alue Rautalammin keskustassa palvelujen lähellä. Hp. 115.400 MAATILA / OK-talo Kerkonkoski 4h+k+s+kph n 80/100m². Tila n 4 ha metsämaata Sonkarin rannalla. Navetta ja riihi. Vesiosuuskunnan vesi ja viemäri. Puu/sähkölämmitys. Sopii myös vapaa-ajanasunnoksi. Hp 94.500 MUMMONMÖKKI Kerkonkoski Niiniveden rannalla tupak + 2h +kuisti Pihasauna, rantasauna + varastoja. Noin 3 ha:n tontti määräalana, rantaviivaa 150 m, rakentamisoikeutta jäljellä.lähellä päätietä. Valoisa pihapiiri. Hp. 85.000. Kuopiontie 32, 77700 Rautalampi, puh. 020 155 0503 JUHLANUMERO ilmestyy 15.5.2012! Toukokuussa 5-vuotis upea Juhlanumeromme ilmestyy tiistaina 15.5. Painos 11 500 kpl, jaetaan myös kaikille Rautalammin kesäasukkaille kotiosoitteisiin sekä lisäksi telinejakelussa jakelualueellamme eri jakelupisteissä. Yrittäjät ja tapahtumien järjestäjät! Varaa ilmoituspaikkasi ja ole mukana tuhdissa lukupaketissa jossa ilmoituksesi huomataan! Toukokuun Juhlalehteen valmistettavat aineistot 7.5. mennessä ja valmiit 9.5. mennessä. Seija Österberg muistuttaa, että VHS-videot alkavat olla historiaa. Rautalammin kirjastossa on mahdollisuus siirtää omat videot DVD-levyille. VHS-videot DVD:lle kirjastossa Rautalammin kirjastossa on mahdollisuus digitoida vanhat VHS-videot DVDlevyille. - Harvalla on kotona enää videonauhuria, kirjastonjohtaja Seija Österberg kertoo. Tallennusmediaksi sopivat kaikki tyhjät yksikerroksiset DVD-R/RW ja DVD+R/RW -levyt. Levyt asiakkaan on hankittava itse, niitä ei myydä kirjastossa. - Digitoimme itse kirjaston kotiseutukokoelman. Halusimme antaa asiakkaille mahdollisuuden omien videokokoelmien digitointiin. Palvelu toimii itsepalveluperiaatteella. Laitteet on sijoitettu kirjaston musiikkihuoneeseen. Yhden videon siirtäminen kestää videon keston ajan. - Annamme alkuopastuksen ja laitteelle on tehty myös erittäin selkeät käyttöohjeet. Ajanvaraus tehdään kirjaston tiskillä. Palvelu on maksuton. KESÄLEHTI Kesä/heinäkuun tuplanumero ilmestyy 26.6. Lehti on jaossa kesäkauden ajan normaalin jakelun lisäksi telinejakelussa jakelualueellamme eri pisteissä. Näin ilmoittajamme saavat pitkän markkinontiajan ja täten palvelemme myös kesäasukkaita ja turisteja jakelualueellemme. Tässä lehdessä mm. Kesän tapahtumat alueellamme. Valmistettavat aineistot 18.6.mennessä ja valmiit 20.6. mennessä. RAUTALAMPILEHDEN VÄKI TOIVOTTAA KAIKILLE OIKEIN HYVÄÄ JA AURINKOISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA! Jokaiseen kotiin Rautalammilla, Konnevedellä, Suonenjoella, Tervossa ja Vesannolla. 13
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Rautalammin seurakunta www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT Hiljainen viikko ja pääsiäinen: 14 TI 3.4. Iltakirkko klo 18.30 KE 4.4. Iltakirkko klo 18.30 TO 5.4. Kiirastorstain messu klo 19.00 PE 6.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10.00 SU 8.4. Pääsiäispäivän messu klo 10.00 MA 9.4. 2. Pääsiäispäivän messu Törmälän kirkossa klo 10.30. Kyyti Törmälään lähtee klo 10 kirkon edestä. PE 27.4. SU 29.4. Vappubaari Kirkkopuistossa kahden kuusen alla klo 9.00 alkaen. Nokipannukahvia, simaa ja munkkeja. Varmimmin kotiin vietävät simat ja munkit saa jättämällä ennakkotilauksen kirkkoherranvirastoon 23.4. kello 12.00 mennessä. Klo 10.00 messun jälkeen rovastikunnallinen lähetysjuhla ja lähetyslounas seurakuntatalolla. TO 10.5. Pieni matka tilkkutäkillä. Jaakko Löytyn lauluja -konsertti kirkossa klo 18. Ossi Jauhiainen & Band. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. Uutta tänä kesänä on soutuleiri. Leirit kesällä 2012 Leiri vuosina 2003-04 syntyneille ke-to 6.- 7.6.2012 seurakuntatalolla. Monenlaista puuhaa ja kirkkoseikkailun sisältävä yhden yön leiri alaluokkalaisille. Leiri vuosina 2001-02 syntyneille ti-ke 26.- 27.6.2012 Kaijärvellä. Perinteinen yhden yön kesäleiri sisämajoituksella. Telttaleiri vuosina 1998-2000 syntyneille ti-to 3.- 5.7.2012 Puroniemessä. Kahden yön telttaleiri. Soutuleiri vuosina 1998-1999 syntyneille (ja sitä vanhemmillekin) nuorille ti-pe 26.-29.6.2012. Kolmen yön leiri, johon kuuluu patikointia ja kirkkoveneellä soutua Rautalammin maastoissa. Sanna Husso, Antti Kaipiainen ja Helena Korhonen suunnittelevat kesän leirejä jo täyttä häkää. Leirikesää odotetaan Tulevana kesänä seurakunta järjestää perinteiset neljä lastenleiriä, kehitysvammaisten leirin sekä rippileirin. Työntekijät odottavat tulevaa kesää innolla. - Kaikki perinteiset leirit järjestetään tänäkin kesänä. Paikat ovat osittain uusia ja uutta on myös ilmoittautuminen netissä, seurakuntapastori Sanna Husso kertoo. Tutut elementit, uudet paikat Pienimpien leiri järjestetään tänä vuonna kirkonkylässä. Majoituspaikkana on seurakuntatalo. Muut leirit järjestetään Kaijärvellä ja Puroniemessä. Rippikoululeiri on perinteisesti Törmälässä. - Leireillä on tutut elementit, vaikka paikat ovat uusia, Husso lupaa. Uutena leirikesään tulee soutuleiri 1998-99 -syntyneille. Kolmen yön leirin ohjelmaan kuuluu patikointia ja kirkkoveneellä soutua Rautalammin lähimaastossa. - Me ollaan panostettu leireihin aika paljon. Lapset tulee leirille aina valtavan innoissaan ja suurin odotuksin, joihin toki pyrimme vastaamaan, nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen kertoo. - Kai se kertoo, että jossain on onnistuttu, kun tulijoita riittää vuodesta toiseen, hän jatkaa. Työntekijöinä leireillä ovat Husson ja Korhosen lisäksi diakoni Antti Kaipiainen sekä lastenohjaajat Jaana Lehtolahti ja Tuula Markkanen. Mukana on myös kunnan nuorisotoimi. Soutuleiri vie luonnon helmaan Soutuleiri järjestetään Hankaveden ympäristössä. Antti Lapset tulevat leirille aina valtavan innoissaan ja suurin odotuksin. Kaipiainen kertoo, että myös vanhemmat ovat tervetulleita mukaan leirille. - Vapaaehtoisia otetaan mukaan. Kun ollaan liikenteessä kirkkoveneellä, airopareja tarvitaan. Kaipiainen kertoo, että kyseessä on perinteinen leiri, jossa ruuat tehdään itse ja ohjelma syntyy mukana olevan porukan toimesta. - Mukana on iso kattila. Jos kala syö niin ruoka tehdään järven antimista. Rippikoululeiri on jokakesäinen riemu ja ponnistus Rippikoululeiri järjestetään perinteiseen tapaan Törmälässä. Leiripappina toimii seurakuntapastori Sanna Husso. - Tämä on minulle ensimmäinen kesä Rautalammin seurakunnassa. Odotukset ovat hyvät, leiriä on ollut kiva suunnitella. Papille rippileiri on jokakesäinen riemu ja ponnistus, jota odottaa jo nyt innolla, Husso kertoo. Rippileiri järjestetään 9.-14.6. ja konfirmaatio Rautalammin kirkossa on 17.6. Kuten muillakin seurakunnan leireillä, myös rippileirillä isoset ovat tärkeässä roolissa. - Isosia on aina ollut tulossa paljon. Kaikille halukkaille taitaa tänä kesänäkin olla hommia, ja jokaiselle leirille saadaan isosia, Helena Korhonen kertoo. Ilmoittautuminen internetissä Tänä vuonna uutta on leireille ilmoittautuminen internetissä. Ilmoittautuminen aukeaa 1. toukokuuta Rautalammin seurakunnan internet-sivuilla osoitteessa www.rautalamminseurakunta.fi.
Runot herkistävät ja Batman-vitsit lentävät, kun Vaajasalmen mummokerholaiset kokoontuvat. Anja Lankinen lausuu koulun vanhasta lukukirjasta runoja aina liikuttumiseen asti. Kirja on kuulijoille tuttu lapsuudesta. Paikkakin on tuttu, Vaajasalmen entinen kyläkoulu, nykyinen Nujulan kaupungintalo Rautalammilla. Samassa paikassa osa kuulijoista aloitti koulutaipaleensa. Tuttu lukukirja ja tuttu luokka kirvoittavat mieleen vanhoja asioita: miten koulun ikkunasta näki Nokisenkosken laivaliikenteen; millaisia jekkuja sitä tuli vekarana tehtyä; ja mihin ilkeyteen joutui joskus tahtomattaankin mukaan. Myös tarinat kylän edesmenneistä kuuluisuuksista hersyttävät nauruhermoja. Vaajasalmen mummokerholaiset ovat kokoontuneet kahvittelemaan ja juttelemaan. Joukossa on muutama vaarikin, sillä television urheilulähetykset eivät kuulemma tänäkään lauantaina vetäneet vertoja yhteiselle tapaamiselle. Ja ihmekös tuo: juttu tuntuu luistavan. Vanhoista asioista siirrytään jouhevasti nykyisiin. Käsiteltyä tulee niin Elopin ansiot kuin Finnairin sotkutkin. Joku murjaisee Zorro-vitsin. Toinen pistää paremmaksi Batman-tarinallaan. Kahvit oikeista kupeista Arpalaput odottavat nostamista keltaisessa kulhossa. Kohokohtaa odottavat Anna-Liisa Rüetschi (edessä), Bertta Tossavainen, Aino Jääskeläinen, Soili ja Jouko Suvela sekä Ahti Kärkkäinen. Mummokerhossa mieli virkistyy Mummokerholaiset ovat tavanneet toisiaan joka toinen lauantai jo kymmenen vuoden ajan. Kaikki alkoi perinnöstä. Yhdeltä kyläläiseltä jäi perintöä, joka oli määrä käyttää vanhemman väen hyväksi. Minä tuumasin, että mitähän, jos ruvetaan tarjoamaan kahvit joka toinen lauantai, Anna-Liisa Rüetschi kertoo. Niin hän alkoi järjestää kahvituksia ja pari vuotta myöhemmin Maija-Liisa Matilainen tarjoutui toiseksi emännäksi. He ovat alusta asti kiinnittäneet huomiota kattaukseen ja tarjottaviin. Kahvit juodaan aina oikeista kupeista. Meillä on kermaa ja kahta sorttia kahvileipiä, Rüetschi sanoo. Meillä on tapana myös tarjota mehua. Vanhusten pitäisi juoda paljon, Matilainen jatkaa ja tuo jokaiselle lasillisen sokeritonta mustaherukkamehua. Kerho yhdistää kyläläisiä Kahville ja mehulle saapuu tavallisesti kymmenestä kahteentoista kyläläistä, muutama Iisvedeltä saakka. Noin puolet heistä on iältään yli kahdeksankymppisiä. Meillä on vitsinä kulkenut, että alle seitsemänkymppiset joutuvat tiskaamaan. Nyt ei heitä ole, Rüetschi sanoo. Kerhon vanhin, 90-vuotias Bertta Tossavainen tuntuu olevan uskollisin kerhossa kävijä. Nykyään kun ei naapurissa hirveästi käydä, niin täällä sitten tavataan, Tossavainen hymyilee. Myös Ahti Kärkkäinen näkee kerhon tarpeellisena. Kahvit juodaan aina oikeista kupeista. Meillä on kermaa ja kahta sorttia kahvileipiä. Tämä on hyvä yksinäisille, sillä täällä voi jutella. Kaksi tuntia pyörähtää helposti. Kahteen tuntiin mahtuu tarjoamisten ja juttelun lisäksi myös arpajaiset. Moni tuo tullessaan jotain arvottavaa: pullapitkon, villatöppöset, kynttilän tai vaikka juustoa. Arpajaiset pidetään tapaamisen lopuksi ja tuloilla järjestetään seuraavan tilaisuuden kahvitus ja hankitaan myös arpajaislahjoja. Arpajaisrahan lisäksi on parin viime vuoden ajan kannattanut varata kolikoita myös stipendirahastoon. Kerholaiset päättivät Anja Lankisen aloitteesta tukea oman kylän koululaisia. He lahjoittavat vuoden aikana keräämänsä rahat jollekin lapselle tai nuorelle. Ensimmäisen lahjoituksen sai topakka esikoululainen ja toista he kaavailevat yläkoululaiselle. Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Aikeissa mummokalenteri Aiemmin kerholaiset tekivät yhteisiä retkiä lähialueelle, kuten Lohimaahan ja Riuttalaan. Nykyään on tullut tavaksi viettää kesäjuhlaa Anna-Liisa Rüetschin rannassa, jonne kutsutaan mukaan myös kaikkien rakastamat Lassi, Jussi ja Emppu -pelimannit. Joulun alla vietetään odotettua pikkujoulua puuroineen, torttukahveineen ja lahjoineen. Liekö juuri yhteisten tapaamisten ansiota, kun kerholaisten mieli pysyy virkeänä ja ennakkoluulottomana? Kun heille ehdotettiin mummokalenterin tekemistä, eivät he suinkaan tyrmänneet ajatusta. Kun vedet lämpenevät, mennään koskeen istumaan. Vaikka saa nähdä olenko minä ainut, Aino Annikki Saarnio nauraa kuvaussuunnitelmille. Kiiltävin väri tulee luonnollisesti! Kotikäyttöön: Reflection Demi, pitkäkestoinen ammoniakiton hiusväri 13,90 Iloista Pääsiäistä ja aurinkoista kevättä! Kuopiontie 30, RAUTALAMPI P. 050 491 9970 Avoinna ma pe 9.30 17.30, la sopimuksen mukaan Tule ja hae omasi! Sijais-, loma- ja ruuhka-apua useiden vuosien yrittäjäkokemuksella Opettajasijaisuudet vahvalla hiusalan ammatti- ja opettajakokemuksella Hiusalan neuvontaa ja ohjausta netissä hiusalan opiskelijoille ja nuorille yrittäjille Kotiapu ja juhlapalvelut, hiustenleikkaus Mökkihuoltopalveut Käsityönä upeat Sauna-, palju-, avantohatut Anne Lindèn Lyyskäntie 124, 72360 Närhilä 050 307 0900 tai 040 530 3142 www.nuottala.fi 15
Sorat ja murskeet Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla Lavettikuljetukset Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Jari Pietiläinen 040 581 8771 Hannu 0400 272 445 Markus 040 768 7416 nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen 040 149 0123 nuohooja.hiltunen@hotmail.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Kaksi inva-autoa Asemakatu 11 77600 Suonenjoki 16-paikkainen bussi (017) 513 652 (joista toisessa uutuutena paarivarustus) JUHA 040 765 3398 SIRKKA 0400 670 777 HOIKANKULJETUS KY Rautalampi kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla kuolinpesien tyhjennykset KAIVINKONETYÖT 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla HOIKANHUOLTO maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton ja kuorma-auton renkaat korjaukset ja asennukset kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu mökki-/omakotitalkkari Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita 040 705 1586 Sami Lehmonen Rautalampi 044 751 4555 hoikanhuolto@vatto.net Vehkamurrontie 85, Rautalampi Autokierrätys/romutustodistukset Rehupaalien kuljetus 40 t autovaaka Romumetallin nouto/osto Rumpuputkea 160/315/500 Romunkeräys PULKKINEN OY Pasi Pulkkinen Lintikonkatu 26 77600 Suonenjoki Puh. 0400 175 058 Jätehuolto Vaihtolavat Loka-auto ja konepalvelu Jätehuolto Arvo Ylönen Oy www.romunkerayspulkkinen.fi JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle 16 040 715 5625 Hirsiveisto ja mökkihuoltopalvelu Jukka Korhonen Kokkomäentie 132, 72210 Tervo Hirsirakentaminen Pienet remonttityöt Mökkitalkkaripalvelut Traktorityöt 0400 371 680 jukkakorhonen@dnainternet.net OSTETAAN / NOUDETAAN Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, 77700 Rautalampi 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys Kone Raivio Ky Kaivinkonetyöt 14 tn ja 1,5 tn Traktorityöt, kesä ja talvi Dumpperityöt Soita Ville, 040 766 5769 email: ville@koneraivio.fi www.koneraivio.fi
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Sosiaalitoimiston työntekijät. Ylärivissä Milja Söderlund, Raija Heiskanen, Kari Tirkkonen ja Lauri Ruotanen. Alarivissä Sari Kärkkäinen ja Mira Laasonen. Sosiaalitoimistoa ei tarvitse pelätä Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus tuottaa sosiaalipalveluita. Sosiaalitoimiston työntekijät toivovat, että toimiston kynnys olisi matala. Tulipalo on helpoin sammuttaa kun se ei ole vielä roihahtanut. Sosiaalitoimiston työntekijät kehuvat hyvää työilmapiiriä ja mainitsevat, että Rautalammilla asiat ovat hyvällä mallilla. Joka paikassa ei ole ollenkaan selvää, että sosiaalityöntekijälle saa tapaamisajan muutaman päivän varoitusajalla. Kari Tirkkonen vastaa toimeentuloturvasta Sosiaalityöntekijä Kari Tirkkosen vastuualueella on toimeentuloturvaan liittyvät asiat. - Hoidan toimeentuloturvaan liittyviä asioita kaikkien rautalampilaisten ja Rautalammilla pysyvästi oleskelevien osalta, kaikki eivät siis varsinaisesti ole kuntalaisia, Tirkkonen muistuttaa. Tirkkosen työkenttään kuuluvat myös vammaispalvelulain alaiset asunnonmuutos-, kuljetuspalvelu- ja apuvälineasiat. Hän myös on kunnan osalta vastaamassa kehitysvammahuollosta. Lastensuojelua ei pidä pelätä Lastensuojelu- sekä päihde- ja mielenterveysasioista vastaava sosiaalityöntekijä Lauri Ruotanen tähdentää, että erityisesti lastensuojelussa tarvitaan yhteistyötä perheiden kanssa. - Vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla. Jos apua tarvitaan, on parempi pyytää vaikkapa ennakkoon kuin liian myöhään. Lasten hyvinvointi on yhteinen asia. Ruotanen mainitsee, että kunnan kokoon nähden Rautalammin perhetyö ja lastensuojelu on poikkeuksellisen voimakas. - Ennaltaehkäisevään toimintaan on satsattu ja tulokset puhuvat puolestaan. Lastensuojelu saattaa joskus näyttäytyä vanhemmille yllättäen, jopa pelottavana taikka uhkana, joka tunkeutuu liian syvälle perheen yksityisyyteen. - Lastensuojeluilmoitus voi tulla esimerkiksi poliisilta, mikäli alaikäisellä tavataan alkoholia. Toivoisin vanhempien ymmärtävän, että olemme huolissamme lapsista kun olemme yhteydessä kotiin. Kaverisuhteet ja kotihuolet ovat kuraattorin asioita Sosiaalityöntekijä ja koulukuraattori Sari Kärkkäinen toimii tiiviissä yhteistyössä koulujen, Kokkatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. - Työajasta 40 prosenttia käytän koulukuraattorin tehtäviin Matti Lohen koululla, Kerkonjoen koululla ja Rautalammin lukiolla. Olen tukemassa koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin ja kotiin liittyvissä asioissa. Perhetyö tukee arjessa ja vanhemmuudessa Perhetyöntekijä Milja Söderlundin tehtävänä on tukea perheitä arjessa ja vanhemmuudessa sekä auttaa sosiaalisten suhteiden rakentamisessa. - Perheet löytyvät lastensuojelun, koulukuraattorin tai seurakunnan kautta. Pääsääntöisesti työskentelen perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, Söderlund kertoo. Perhetyö on sosiaalitoimiston palveluista ainoa maksullinen palvelu. Palvelu on kuitenkin maksuton, mikäli kyse on lastensuojelusta. Perhetyön asiakkaille on perjantaisin lapsiparkki kirjastolla kello 9-12. Lapset voi tuoda lapsiparkkiin hoitoon ja vanhemmat pääsevät hoitamaan omia asioitaan. Aloittaminen venyy, jos ei ole liikkeellä tarpeeksi aikaisin. Raija tekee kaikki loput - Minä teen kaikki loput mitä muut ei tee, toimistosihteeri Raija Heiskanen naurahtaa. Hänen vastuulleen kuuluvat laskujen käsittely ja kirjaus, mutta tarpeen mukaan hän voi toimia myös etuuskäsittelijänä. Heiskanen vastaa myös sosiaalitoimiston välitystiliasiakkaista. Välitystiliasiakkuus on edunvalvontaa kevyempi tapa pyrkiä korjaamaan kuralla olevia talousasioita. Käytännön työ auttaa jaksamaan Perusturvajohtaja Mira Laasonen on ollut tehtävässään nyt puolentoista vuoden ajan. - Olen kyllä tykännyt, tehtävä on todella monipuolinen. Pienen kunnan etu on se, että saan olla mukana perustyössä, mikä osaltaan auttaa toimimaan järkevämmin myös johtajan asemassa. Perusturvajohtajan tehtävien lisäksi Laasonen osallistuu lastensuojelutyöhön, sillä lain mukaan lastensuojelussa on oltava kaksi pätevää sosiaalityöntekijää, joista toisen on oltava johtava. - Toimin lastenvalvojana, eli vastaanotan isyydentunnustukset ja hoidan huoltajuuteen, tapaamisoikeuksiin ja elastukseen liittyviä asioita. Laasonen sanoo, että sosiaalitoimisto saattaa olla monille vieras paikka ja toivottaa ihmiset halutessaan tervetulleiksi tutustumaan porukkaan. 17
Ruisleipä Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoitti itsenäisyyspäivän alla hyvän kolumnin otsikolla Kun ei enää ole nälkä. Vuonna 1917 Suomea piinasi ankara elintarvikepula. Hallitus säännösteli elintarvikejakelua, leipää sai vain kortilla ja jossakin harkittiin jopa jäkälän jauhamista leipäainesten jatkeeksi. Syksyllä kiellettiin perunan käyttö eläinten ruokana. Aikaa ei ole tosiaankaan kulunut vielä kuin reilu miehen ikä. Nyt meillä ei enää ole nälkä. Meillä on varaa jättää suomalaisten kallisarvoiset peruselintarvikkeet peruna ja leipä lautaselle. Kolumnissaan Appelsin kuvaa, kuinka suomalaiset syytävät syömäkelpoista ruokaa roskiin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Koululaiset voivat sanoa ruuan olevan pahaa. Vuonna 1943 eduskunta määräsi kansakoulut järjestämään lämpimän lounaan maksutta. Muualta maailmasta tullaan edelleenkin isolla joukolla ihailemaan järjestelyä. Koululaiset sen sijaan karkaavat syömään hampurilaisia, jos ruokatunnilla on tarjolla kalakeittoa. Aktivistit raahaavat kuolleita possuja Helsingin keskustaan omaa asiaansa edistääkseen. Lopputuloksena on vain muille aiheutettua huonoa oloa ja pahaa mieltä. Ulla Appelsin päättää kolumninsa näin: Ehkä olisi hyvä muistaa, että kovin lähellä on toisenlainenkin aika. Aika jolloin mummoni ripotteli taikinatiinun pohjalle viimeisistä jauhoista ristin ja käpristi kätensä rukoukseen. Jospa huomiseksikin vielä riittäisi jauhoja. Jospa huomennakin olisi jotain, jota voisi antaa lapsille ruoaksi. Yleensä minua isävainajani tavoin huvittavat erilaiset muoti-ilmiöt, koska ne valtaosin ovat sangen joutavaa puuhastelua isojen asioiden rinnalla. Minä en ole nälkää nähnyt koskaan, mutta on ollut aikoja, jolloin ateriat olivat varsin yksinkertaisia. Perunaa ja kastiketta tai keittoa sekä runsaasti äidin leipomaa hyvää leipää. Kasvavan pojan maha täyttyi maittavasta ruuasta. Niinpä karppaus ärsyttää minua. On kuulemma erinomainen tapa laihduttaa. Minä olen pudottanut painoa nerokkaalla reseptillä, syön hiukan vähemmän ja liikun hieman enemmän. Ei ole suurta väliä mitä syö tai miten liikkuu. Aina on toiminut. Samassa rotaryklubissa kanssani on viljateknologian professori Hannu Salovaara. Hannu arveli, että jos koko ihmiskunta alkaisi karpata, ruokaa piisaisi noin kymmenesosalle väestöstä. Siinä määrin suuri merkitys on ravintoaineena vaikkapa riisillä. Kuten olen joskus kirjoitellut, minulla otti lukion käyminen sen verran koville, että aikaa kului neljä vuotta kahdessa eri oppilaitoksessa. Rautalammin maineikas lukio ei minua pitkään sietänyt. Toista kertaa lähdin yrittämään Laihialla vuonna 1971. Asustelin yksinäni hellahuoneessa ja rahat olivat vähissä. Lämmin ateria koululla maksoi 40 penniä päivältä. Kaverit tiesivät tilanteeni ja niinpä he hakivat muun muassa jälkiruokajogurtit minulle, jos heille itselleen ei sattunut maistumaan. Ruoka oli koulussa hyvää ja sitä oli riittävästi, hintaa pidin hyvinkin sopivana. Sotaväkeä kävin Mikkelissä ja Haminassa, silläkään 11 kuukautta kestäneellä reissulla ei ollut milloinkaan tarjolla huonoja elintarvikkeita. Omat nyt jo aikuiset poikamme olemme opettaneet syömään ihan kaikkea ruokaa niin kotona kuin koulussakin. Oppi näkyy juurtuneen hyvin. Kun he perheineen tulevat silloin tällöin pyhäisin syömään, joutuu vanha isä kuorimaan kolme kiloa perunoita ja murjomaan niistä kunnon muussin. Kattilasta näkyy aterian lopulla pohja. Meillä syödään nykyään lähes pelkästään ruisleipää ja mielellään sellaista, minkä leipomiseen ei muuta viljaa ole käytetty. Vei oman aikansa ennen kuin suosikit löytyivät. Oli tihrustettava tuoteselostuksia ja makusteltava eri valmistajien leipomuksia. Kauppahallista ja muualtakin irtomyynnistä saa erinomaisia täysrukiisia limppuja. Oikein hyviä ovat myös palaleivät. Vaimoni häpeää minua senkin vuoksi, kun hyllyillä kaivan aina takana olevia pussukoita. Siellä ne ovat ne leipäset, joiden viimeinen myyntipäivä on kaukana tulevaisuudessa. Joskus aamupäivällä onnistuu saamaan lämpimän tuotteen, kun koppaa suoraan jakeluautosta tulleesta erästä. Maaseudulla haeskelen pienten paikallisten leipomoiden tuotteita. Meillä oli ennen Helsinkiin muuttoa leivinuuni. Vaimoni leipoi leivän vanhaan malliin, juurta säilöttiin viileässä kellarissa. Monesti tuli mieleen Väinö Linnan hieno trilogia Täällä pohjan tähden alla. Jos oli muusta ruuasta puutetta, Alma-äidin ruisleipää oli aina Akselille, Aleksille ja Akustille tarjolla riittävästi. 1990-luvulla hävisivät Päivi-äidin ruislimput lämpiminä kolmen kasvavan pojan pohjattomiin pötseihin. Koskelan Jussi muuten vastusti karppaamista jo yli sata vuotta sitten. Akselin palatessa yöllä kotiin vuosiluvun vaihduttua numeroihin 1900 oli nuorukaisella tietenkin kova nälkä. Isän ja pojan välillä käytiin keskustelu: - Ny on sitten jo uusi vuosisata. - Niin on. Mutta annas olla kromehtimata sen lihakupin, ettes sitä vallan tyhjennä. Tälläkin vuosisadalla syödään mun tietääkseni. Rehtori Tapani Ilkka nosti Vierumäen maan johtavaksi liikuntakeskukseksi. Homma pyöri jo melko mukavasti, kun Tahko Pihkala tuli vierailemaan. Tahko tutki aamupalalla leipätarjontaa ja kysyi narisevalla kuuluvalla äänellä: Pelätäänkö täällä pierun hajua? Sen jälkeen aamiaisella on aina ollut ruisleipää. Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Yrittäjien puheenjohtajalta Rautalammin Yrittäjien puheenjohtaja Petri Virta ja Savon Yrittäjien Yyti-nalle. Yrittäjien odotukset alkaneelle vuodelle ovat varovaiset Suomen Yrittäjien teettämän Pk-barometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tämän vuoden suhdanteista ovat varovaiset, vaikka viime syksy sujuikin hieman odotettua paremmin. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku painui nollaan, kun sekä suhdanteiden paranemista että niiden heikkenemistä odottavia yrityksiä on nyt 22 prosenttia barometriin vastanneista. Positiivisimmat näkymät ovat palvelualoilla, heikoimmat rakentamisessa. Odotukset liikevaihdon kehityksestä painuivat selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Barometrista on nähtävissä, että pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa investoinnit ovat tiukassa myös tänä vuonna, mutta työpaikat sen sijaan säilyvät. Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että ilman työllistämistarvetta olevien yritysten osuus on nousussa. Rautalammin parista sadasta yrityksestä käytännössä kaikki ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä eli niin sanottuja pk-yrityksiä. Sen takia barometri on luettava täällä päin tarkasti. Vaikka odotukset ovatkin varovaisia, on niissä jo selkeä signaali paremmasta tulevaisuudesta. Näin vertauskuvallisesti voisi puhua jonkinlaisesta kevään kajastuksesta. Monelle rautalampilaiselle yritykselle keväällä on erityinen merkitys. Se on aikaa jolloin kesä jo lupailee, että on tulossa tänäkin vuonna ja jolloin yritykset myös valmistautuvat kesän sesonkiaikaan. Ilman vilkasta kesää ja suurta määrää kesäasukkaita kylän oman väen lisänä olisi monen yrityksen toiminta täällä olisi likipitäen mahdotonta. Nautitaan siis keväästä ja toivotaan kesän koittavan pian niin yrityselämään kuin emäpitäjäänkin. 18
Pääkirjoitus Kohti kevättä ja juhlia Kun ensi kuussa seuraava Rautalampilehti kolahtaa postilaatikoihinne, tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun historian ensimmäinen Rautalampilehti näki päivänvalon. Viiden vuoden aikana on moni asia muuttunut niin Rautalammilla kuin Rautalampilehdessäkin. Rautalampilehti on otettu aina lämpimästi vastaan ja uskon lehteen liittyvän monia hauskoja sattumuksia ja muistoja. Muistatko missä luit ensimmäisen kerran Rautalampilehteä tai mikä juttu on erityisesti jäänyt mieleesi? Palaute on aina tervetullutta ja nyt toivoisimme erityisesti näitä lehteen liittyviä muistoja teiltä lukijoiltamme. Tarkoituksena olisi julkaista osa niistä tulevassa juhlalehdessä. Muistoja voi toimittaa toimitukselle sähköpostitse toimitus@rautalampilehti.fi tai postitse osoitteella Rautalampilehti, Kuopiontie 30, 77700 Rautalampi. Kevään edetessä koko Sisä-Savo herää jälleen eloon ja kesän tapahtumat vetävät toivottavasti tänäkin kesänä turut ja torit täyteen väkeä. Nyt on aika karistella lumet kengistä ja alkaa tulevan kesän suunnittelu täydellä teholla. Iiro Lyytinen päätoimittaja Tulevia tapahtumia Kyläkauppailta Kerkonkoskella Kerkonkosken kaupan ensi kesäksi avaavat tiimiakatemialaiset kutsuvat kaikki Kerkonkosken asukkaat ideoimaan ja kehittelemään kyläkaupan toimintaa Kerkonjoen Seurantalolle keskiviikkona 11.4. kello 18. Kahvitarjoilu. Marimekon muotinäytös Marimekon lumoavat kevään ja kesän uutuudet ovat esillä Arttelin järjestämässä Marimekon muotinäytöksessä Ravintola Mortonissa 11.4. kello 18. Veera Puupponen, Leena Kilponen, Jukka Tiihonen ja Marja Kämppi. Yrittäjyyspaja Tiimiakatemian opiskelijat vetävät pajan yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Ensimmäinen tapaaminen Ravintola Mortonissa keskiviikkona 18.4. kello 17-21. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Tiimiakatemian opiskelijat ja Rautalammin kunta. Kevätmarkkinat ja -myyjäiset Lauantaina 21.4. Rautalammin asematalon takapihan täyttää perinteiset Kevätmarkkinat. Aiempina vuosina markkinat ovat tuoneet Rautalammille kymmeniä myyjiä, niin varmasti myös tänä vuonna. Ostosten teon lisäksi markkina-alueella on mahdollisuusponiratsastukseen. Kevätmarkkinat järjestää Hevosystäväin seura. Aivan markkina-alueen vieressä sijaitseva Rautalammin Kirjasto on myös auki markkinapäivänä 10-14. Kirjastolla pidetään tuolloin superpoistomyynti, mistä voi löytää Romaaneja, runoteoksia, tietokirjoja erittäin edulliseen hintaan. Toiminnan täyteisenä launtaina myös työväentalolla tapahtuu. Rautalammin museonystävät Ry:n järjestämistä Kevätmyyjäisissä on tarjolla vanhaa ja uutta tavaraa, sekä kirpparilöytöjä. Paikalla on kahvio. Myyjäiset ovat avoinna 9-14. Kevätmarkkina-alueen ja Työväentalon myyjäisten välille on pientä korvausta vastaan mahdollista kulkea esimerkiksi vossikkakyydillä. Pepe Ahlqvist Laadukasta Bluesia Mortonissa Suomalainen blueslegenda Pepe Ahlqvist saapuu soolokeikalle Emäpitäjän Olohuoneeseen, ravintola Mortoniin 21.4. Blues alkaa soimaan jo kello 22.00. Ossi Jauhiainen Pieni matka tilkkutäkillä Mustahattuinen mies Vapputapahtuma Kirjastolla Vapunpäivänä, tiistaina 1.5. klo 12.00 Rautalammin kirjastolla kuullaan mysteerisen mustahattuisen miehen puhe sekä Rautalammin mieskuoron keväistä sointia Rautalammin Kulttuuriseuran järjestämässä Vapputapahtumassa. Vapunpäivänä Matti Lohen koululla järjestetään lapsille Vappurieha. Kuopiolainen Ossi Jauhiainen bändeineen esiintyy Rautalammin kirkossa torstaina 10.5. kello 18. Pieni matka tilkkutäkillä -konsertissa kuullaan Jaakko Löytyn lauluja. Tapahtumakalenteri netissä www.rautalampilehti.fi Rautalampilehti 4/2012 Painos: 10.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 30 77700 Rautalampi toimitus@rautalampilehti.fi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 iiro@rautalampilehti.fi Myyntipäällikkö: Carita Toivola 050 327 7014 carita@rautalampilehti.fi Ilmoitusmyynti: Tari Toivola 050 569 1669 tari@rautalampilehti.fi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 tarja@rautalampilehti.fi 19
Kevään juhlaa -muotinäytös Artteli tuo Mortonin lavalle Marimekon lumoavan kevään ja kesän. Mukana Anita Aunio Marimekosta. Pientä tarjottavaa ja ohjelmaa. Artteli avoinna muotinäytöksen jälkeen. Häkän perinteinen pääsiäisrieha alkaa! RIEMU IRTI! Hulvattomasti menoa 6.-9.4.2012 Morton 11.4.2012 klo 18.00 Artteli Shop Oy Kuopiontie 28, Rautalampi Puh. 017-530 182 Karavaanareiden perinteiset pääsiäistreffit pilkkikilpailulla Munanmaalauskilpailu, Dumle-kisa, Paras asu -kilpailu, Poniratsastusta Ravintolassa karaokea ja livebändi Terassikauden avajaiset RINTEET Paras paikka perheelle! Tervetuloa hauskanpitoon ma-pe 16-20, la 10-20 ja su 10-17 info: 040 300 2320, www.hakarinteet.fi Kevään juhlaa Arttelissa Tehtaanmyymälä Poimi kevään heleät värit juhlakattaukseen ja arjen piristykseksi. Meiltä kotiin tai lahjaksi upeat tekstiilit, astiat, kukat ja servetit - myös ohuet koristeliinat. Olokoodi sohvat Pääsiäisen aukioloajat: pe 6.4. suljettu, la 7.4. 9 14, su ma 8. 9.4. 11 15 Myymälän POISTO SOHVAMALLIT -30% -70% 20 www.seponkaluste.fi SEPON KALUSTE KUOPIO, Savonkatu 17 p.040 413 9997 ma-pe 10-18, la 10-15 RAUTALAMPI, Tallivirrantie 8 p. 040 414 9997 ma, pe 9-18, ti-to 9-17, la 9-13