Rovaniemen kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen 2013-2016 kuviot ja taulukot liite 1 1
2
3
Henkilöä Työttömiä työnhakijoita Rovaniemellä vuosina 2006-2013 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työttömiä työnhakijoita (ka) 3 889 3 384 3 403 3 967 3 796 3 507 3 725 4256 Työ- ja elinkeinoministeriö 4
2006 Tammikuu 2006 Maaliskuu 2006 Toukokuu 2006 Heinäkuu 2006 Syyskuu 2006 Marraskuu 2007 Tammikuu 2007 Maaliskuu 2007 Toukokuu 2007 Heinäkuu 2007 Syyskuu 2007 Marraskuu 2008 Tammikuu 2008 Maaliskuu 2008 Toukokuu 2008 Heinäkuu 2008 Syyskuu 2008 Marraskuu 2009 Tammikuu 2009 Maaliskuu 2009 Toukokuu 2009 Heinäkuu 2009 Syyskuu 2009 Marraskuu 2010 Tammikuu 2010 Maaliskuu 2010 Toukokuu 2010 Heinäkuu 2010 Syyskuu 2010 Marraskuu 2011 Tammikuu 2011 Maaliskuu 2011 Toukokuu 2011 Heinäkuu 2011 Syyskuu 2011 Marraskuu 2012 Tammikuu 2012 Maaliskuu 2012 Toukokuu 2012 Heinäkuu 2012 Syyskuu 2012 Marraskuu 2013 Tammikuu 2013 Maaliskuu 2013 Toukokuu 2013 Heinäkuu 2013 Syyskuu 2013 Marraskuu 1400 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina 2006-2013 1200 1000 800 600 400 200 0 Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuvio on ajalta 1.1.2006-31.12.2013, vaikka vain joka toinen kuukausi on näkyvillä. Työ- ja elinkeinoministeriö 5
6
7
8
9
10
Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras 350 000 Työmarkkinatuen kuntaosuus vuosina 2006-2013 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio on ajalta 1.1.2006-31.12.2013, vaikka vain joka kolmas kuukausi on näkyvillä. 11
12
Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kerroin ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Sen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä (tässä esitetty sadalla kerrottuna). Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. (SOTKAnet) 13
14
Kela 15
16
Hoitojaksot/1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 14 12 10 8 6 4 2 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Joensuu 11,84 8,1 7,56 6,82 6,66 7,63 6,94 Lappeenranta 8,69 8,77 9,83 9,58 9,25 8,42 9,27 Rovaniemi 9,82 9,65 8,53 8,44 7,89 7,69 7,36 Lappi 9,6 9,37 9,09 8,18 7,43 7,27 6,88 Koko maa 9,05 8,9 8,79 8,25 7,81 7,6 7,33 Sotkanet 17
18
19
20
21
kevyen liikenteen väylät lähiliikuntapaikat kuntoradat, hiihtoladut ym. uimahalli omatoimiset ulkoliikuntapaikat ulkopalloilukentät sisäliikuntatilat tärkeää melko tärkeää ei lainkaan tärkeää sisäpalloilukentät luistelu, jääkiekko 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen kehittämiskohteet tärkeysjärjestyksessä. Liikuntapoliittisen kuntakyselyn loppuraportti, 2013 22
laskettelu, lautailu, freestyle suunnistusympäristöt ensi lumen latu tärkeää mäkihyppy melonta/ muut vesireitit melko tärkeää moottoriurheilupaikat ampumaurheilu ei lainkaan tärkeää hevosurheilu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen kehittämiskohteet tärkeysjärjestyksessä. Liikuntapoliittisen kuntakyselyn loppuraportti, 2013 23
50,00% 45,00% 40,00% 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Liikuntapoliittisen kuntakyselyn loppuraportti, 2013 Kyselyyn vastanneiden harrastamat lajit. 24
45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 soveltava liikunta senioriliikunta työikäisten liikunta Yhteensä Kaupungin tuottamien ohjattujen ryhmien käyntikertojen kehitys vuosina 2006 2013 25
LIIKUNTATOIMEN RAAMI KUNTIEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN (yksikkö ) Toteuma 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ltk:n osuus kaupungin määrärahoista (ei sis. liikelaitoksia) 1,60 % 1,50 % 1,50 % 1,50 % 1,40 % 1,40 % 1,30 % Liikunnan osuus koko kaupungin menoista on pienentynyt. Jaettujen vuorojen määrä määrä % vuonna 2013 yhteensä 1198 100 % joista 3. sektorin toimijoille 950 79 % Vuoroilla liikkuvien suhteelliset osuudet juniorit (alle 12v) 715 60 % aikuiset 480 40 % 26
YLEISET KULTTUURIPALVELUT AJALLA 2006-2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tapahtumat 81 133 113 103 95 Osallistujat 7026 10330 9167 9555 8020 Taikalamppu-tapahtumat 22 81 98 137 122 103 91 89 Osallistujat 3093 4294 9022 12189 11795 10520 9069 11227 Yhteensä tapahtumat 218 255 216 194 184 Yhteensä osallistujat 19215 22125 19687 18624 19247 Kaupungin virallisten tapahtumien kävijät 32174 45518 35867 45691 45967 Vuosi 2013: Kaikki tapahtumat (lautakunnan rahoitus) yhteensä 184 ja kaikki osallistujat yhteensä 19 247. Luvuissa on mukana lastenkulttuuritoiminta (Taikalamppu). Kaupungin viralliset tapahtumat (kaupunginhallituksen rahoitus) ovat Kansallisen Veteraanipäivän juhla, Juhannusjuhla, Rovaniemi-viikko, Itsenäisyyspäivän juhla sekä uudenvuoden vastaanotto. Niissä kävijöitä yhteensä 45 967. 27
28
Museoissa käynnit Rovaniemellä vuosina 2006-2013 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2013 Lapin maakuntamuseo 77 642 88 049 80 593 70 333 70 869 72 945 77 653 72 216 Rovaniemen taidemuseo 21 155 18 739 16 354 12 636 13 889 16 936 21 724 17 899 29
Lapin kamariorkesterin kuulijat Lapin kamariorkesterin kuulijat Rovaniemellä (yht. 14 728) 30
40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Teatterin yleisö vuosina 2006-2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Katsojat/tavoite 30 000 31 000 31 000 31 000 30 000 30 000 26 000 22 500 Katsojat/ toteuma 34 938 28 550 25 451 25 353 24 617 19 220 19 233 23 865 joista maksaneet 31 938 27 245 22 648 23 648 22 774 17 788 17 493 22 153 joista kotikunnan 3 540 3 724 3 871 2 664 3 198 3 764 2 983 3 878 ulkopuolelta 31
32
33
Päivähoidon tilastot Joulukuun 31 päivän tilanne Päivähoitomuoto 2008 2009 2010 2011 2012 Kunnallinen perhepäivähoito 292 286 268 216 178 Kunnallinen päiväkotihoito 2003 2078 2126 2203 2350 Ostopalveluperhepäivähoito 1 Ostopalvelupäiväkotihoito 411 412 461 502 507 yht. 2706 2776 2855 2921 3035 34
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemen 8.- ja 9.-luokan oppilaista ilman läheistä ystävää oli vuoden 2013 kyselyn perusteella 9 % vastanneista ja koko maan osalta prosenttiosuus oli 8 %. Suuntaus on positiivinen. Läheisten ystävien puutetta kuvaava kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (SOTKAnet) 35
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Myöskään vanhemmuuden puutteesta kertovaa summaindikaattoria ei ole vielä muodostettu. Osaa yksittäisistä mittareista tarkastelemalla saa kuitenkin kuvan, että vanhemmuuden puute on vähentynyt eli suuntaus on edelleen positiivinen. Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. (SOTKAnet) 36
37
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Myöskään masentuneisuudesta kertovaa summaindikaattoria ei ole vielä muodostettu, joten vuoden 2013 kyselyn tuloksia ei ole vielä saatavilla. Masentuneisuutta kuvaava indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. (SOTKAnet) 38
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemen 8.- ja 9.-luokan oppilaista vuonna 2013 noin 17 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Koko maan vastaava lukema oli16 %. 39
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Myöskään fyysisistä työoloista kertovaa summaindikaattoria ei ole vielä muodostettu, joten vuoden 2013 kyselyn tuloksia ei ole vielä saatavilla. Osa yksittäisistä mittareista on kehittynyt parempaan suuntaan vuoden 2010 kyselystä ja osa taas huonompaan. Indikaattori ilmaisee koulun fyysisissä työoloissa puutteita kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. (SOTKAnet) 40
Lastensuojelun tilastoja 2009 2010 2011 2012 Sijoitetut lapset ja nuoret vuoden aikana 191 200 194 204 Huostassa olevat lapset ja nuoret vuoden aikana 98 92 85 90 Huostassa olevat lapset 31.12 86 67 68 68 Kiireellisesti sijoitettujen lasten lkm vuoden aikana 27 33 46 49 Avohuollon asiakkaana olleiden 0-17-vuotiaiden lasten lkm 618 700 731 862 Lastensuojeluilmoitusten lkm 636 618 640 850 Lasten (0-17 v)lkm josta tullut lastensuojeluilmoitus 512 499 494 616 sijoitukset Vuosi 2011 Vuosi 2012 asiakkaiden lkm 31.12 tilanne sijoitukset asiakkaiden lkm 31.12 tilanne Laitossijoitukset 248 128 68 251 124 51 Perhesijoitukset 73 66 51 96 80 57 Sijoitukset yhteensä 321 194 119 347 204 108 41
42
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista ilman läheistä ystävää oli Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 6 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 7 %. Suuntaus on positiivinen. Läheisten ystävien puutetta kuvaava kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee niiden lukion 1. ja 2. luokalla opiskelevien osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (SOTKAnet) 43
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ilman läheistä ystävää oli Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 7 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli myös 7 prosenttia. Läheisten ystävien puutetta kuvaava kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee niiden ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. luokalla opiskelevien osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (SOTKAnet) 44
Nuorisotilojen tavoittamat nuoret v. 2012 Tavoitetut nuoret Nuorten määrä alueella Tavoitettujen osuus(%) Rovaniemen keskus 1431 5513 26,0 Loukku 267 1250 21,0 Monde 231 1240 19,0 Hilla 299 1434 21,0 Nappari 369 1164 32,0 Ylläri 265 425 62,0 Alakemijoki Murkku 104 281 37,0 Ounasjoki Zillari 176 179 98,0 Yläkemijoki Vantus ja Oikku 168 110 152,7 45
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 19 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 22 %. 46
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 20% vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 16 %. 47
48
49
50
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin vuoden 2013 kyselyn perusteella 31 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 36 %. 51
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista tupakoi päivittäin vuoden 2013 kyselyn perusteella 6 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 8 %. 52
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista laittomia huumeita oli kokeilut vuoden 2013 kyselyn perusteella 19 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 21 %. 53
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista laittomia huumeita oli kokeilut vuoden 2013 kyselyn perusteella 10 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 13 %. www.hyvinvointikertomus.fi/ 54
55
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista fyysistä uhkaa oli kokenut vuoden 2013 kyselyn perusteella 22 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 23 %. Lukio-opiskelijoiden osalla vastaavat osuudet olivat selkeästi alhaisemmat; Rovaniemellä vuonna 2008 13,3 %, vuonna 2010 15,7 % ja vuonna 2013 13 %. SOTKAnetin mukaan indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 56
57
Rovaniemen nuorisopalveluiden etsivän nuorisotyön tilastoja vuosilta 2011 2013 Vuonna 2011: Otettu yhteyttä 154 nuoreen, joista 84 on ollut naisia. Yhteistyön keskimääräinen kesto kuukausina (KA): 6,9 kk Yhteistyötahot, joista etsivään nuorisotyöhön on oltu eniten yhteydessä (kolme suurinta): -2. asteen ammatillinen peruskoulutus /68 nuorta -peruskoulu (sis. pienryhmät)/ 23 nuorta -sosiaalitoimi/ 17 nuorta Vuonna 2012: Otettu yhteyttä 207 nuoreen, joista 99 on ollut naisia. Yhteistyön keskimääräinen kesto kuukausina (KA): 8 kk Yhteistyötahot, joista etsivään nuorisotyöhön on oltu eniten yhteydessä (kolme suurinta): -2. asteen ammatillinen peruskoulutus /113 nuorta -peruskoulu (sis. pienryhmät)/ 29 nuorta -mielenterveyspalvelut / 15 nuorta Vuonna 2013: Otettu yhteyttä 169 nuoreen, joista 76 on ollut naisia. Yhteistyön keskimääräinen kesto kuukausina (KA): 7,5 kk Yhteistyötahot, joista etsivään nuorisotyöhön on oltu eniten yhteydessä (kolme suurinta): -2. asteen ammatillinen peruskoulutus /76 nuorta -peruskoulu (sis. pienryhmät)/ 18 nuorta -mielenterveyspalvelut / 16 nuorta Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu etsivästä nuorisotyöstä vuosina 2011 2013 (viisi suurinta). Toimenpiteissä painotus on nuorten omissa tarpeissa: Toimeentuloon liittyvät palvelut Asumiseen liittyvät palvelut Vapaa-ajan palvelut Mielenterveyspalvelut Nuori on jatkanut keskeytyneitä opintojaan
Opintojen keskeyttäminen Ammatilliset oppilaitokset 2012 (Rovaniemen yksiköt) Rovaniemen yksiköt yhteensä LAO Palvelualat LAO Tuotantoalat LAMO Rovaniemi Negatiivinen eroaminen % 6,5 % 5,2 % 6,3 % 10,1 % 4,4 % Kaikki eronneet % 13,3 % 12,1 % 12,3 % 21,1 % 8,1 % Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä % UOPI 3,0 % 2,4 % 3,4 % 3,8 % 0,7 % Negatiivinen eroaminen lkm 179 49 84 40 6 Kaikki eronneet lkm 366 113 158 84 11 Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä Vuosiopiskelijamäärä 2012 lkm ka 82 22 44 15 1 2756 934 1287 398 137 LUKIOT, Rovaniemi Opintonsa keskeyttäneet (kaikki) 2011 Opintonsa keskeyttäneet (kaikki) 2012 lkm % lkm % Lyseonpuiston lukio 5/693 0,7 12/688 1,7 Ounasvaaran lukio 1/299 0,3 0/287 0 Muurolan lukio 12/93 12,9 15/90 15,6 Lukion keskeyttäneiden lukumäärä ei sisällä muihin oppilaitoksiin siirtyneitä, vaan on ns. negatiivista keskeyttämistä. 59
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista puutteita koulun fyysisissä työoloissa koki vuoden 2013 kyselyn perusteella 32 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 38 %. Työskentelyä haittaavia tekijöitä voivat olla opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. 60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
Tiedonkeruu on muuttunut vuonna 2011. Aikaisempien vuosien tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosiin 2011 ja 2012 nähden. Kuviosta voi kuitenkin päätellä kehityksen vuoteen 2010 saakka. Perusterveydenhuollossa siirryttiin vuonna 2011 ns. vuosittaisesta Notitia-keräyksestä suoraan AvoHILMOpoimintaan. Rovaniemeltä ei ole saatu tietoa päivittäin vuosina 2011 ja 2012. Ne ilmoitettiin THL:ään ohjelmatoimittajan tekemän kertapoiminnan mukaan. Tähän vaikuttaa myös kotisairaanhoidon käyntien kirjaamisen muuttuminen. Suurin osa kunnista tilastoi käynnit kotihoitoon, jota ei ole tässä raportissa mukana. 79
80
81
82
83
84
Kaupunki on myöntänyt hissiavustuksia seuraavasti: vuonna 2003 3 kerrostaloon yht. 24.387 vuonna 2004 2 kerrostaloon yht. 15.528 vuonna 2005 1 kerrostaloon yht. 11.471 vuonna 2006 ei hakijoita vuonna 2007 1 kerrostaloon yht. 9.175 vuonna 2008 ei talousarviossa määrärahaa vuonna 2009 1 kerrostaloon yht. 11.750 vuonna 2010 1 kerrostaloon yht. 25.00 vuonna 2011 1 kerrostaloon yht. 15.970 vuonna 2012 2 kerrostaloon Yht. 23.000 85
86
Kotihoidon piirissä olevat asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Yhteensä + / - % Yhteensä muutos,% 75 v. täytt. % 2011 -> 2012 2011 -> 2012 asiakkaat 75 v. täytt. Koko maa 105 572 1,3 70 529-1,4 53 703 11,9 Lappi 4 573 5,1 3 089 0,7 2 315 13,5 Rovaniemi 971-1,7 799-0,5 613 13,9 Joensuu 1 598-1,7 901-14,1 694 11,2 Lappeenranta 1 688 1,5 1 078-7,5 862 12,9 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat käyntimäärän mukaan 1-3 4-9 10-29 30-59 60-89 90- % % % % % % Koko maa 18,8 22,4 15,7 17,8 14,8 10,5 Lappi 26,0 16,3 14,0 17,8 13,0 12,9 Rovaniemi 33,5 14,5 17,5 17,9 10,9 5,6 Joensuu 16,2 15,6 17,3 20,2 15,6 15,0 Lappeenranta 20,9 19,9 15,3 20,8 13,3 9,9 87