Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.12.2015 VIITOITUS MANNER- NAANTALISSA
VIITOITUS MANNER-NAANTALISSA Päivämäärä 21.12.2015 Laatija Tarkastanut Hyväksyjä Jari Brandt, Ramboll Finland Oy Outi Kulonen, Ramboll Finland Oy Nina Vartiainen, Naantalin kaupunki Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 TURKU P +358 20 755 6940 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Opasteet ja niiden sijoittaminen 2 2.1 Lähtökohdat 2 2.2 Yleiset viitoitusperiaatteet 2 2.2.1 Opastusjärjestelmän kolmitasoinen rakenne 3 2.2.2 Viitoituskohteiden luokitus 3 2.2.3 Palvelukohteiden opastusmerkit 4 2.2.3.1 Värit, taulutyypit ja tunnukset 4 2.2.3.2 Nimen käyttö opastustauluissa 6 2.2.3.3 Käytettävät kielet 6 2.2.3.4 Opastusmerkin poistaminen ja peittäminen 7 2.2.4 Palvelukohteiden lupakäytännöt ja suosituksenantajat 7 2.2.4.1 Palvelukohteiden lupakäytäntö 7 2.2.4.2 Suosituksenantajat 9 3. Manner-naantalin viitoituksen nykytilanne 10 4. Toimenpidesuunnittelu 17 4.1 Kevyen liikenteen viitoitus 18 4.2 Palvelukohteiden viitoitus 18 4.3 Teollisuusalueet 18 4.4 Paikallis- ja erityiskohteet 19 4.5 Sataman viitoitus 19 4.6 Mainokset 19 4.7 Rannan infotaulu 19 KUVAT Kuva 1. Esimerkki selkeästä ja palveluja hyvin kuvaavasta viitasta maantiellä 1 Kuva 2: Viitoituksen lähtökohtina olevat julkaisut.... 2 Kuva 3. Opastusjärjestelmän kolmitasoinen rakenne.... 3 Kuva 4. Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät opastusmerkit.... 5 Kuva 5. Palvelukohteen viitoituksessa käytettävät tunnukset... 5 Kuva 6: Esimerkkejä nimen käytöstä... 6 Kuva 7: Esimerkki tunnuskentän vaihtamisesta... 7 Kuva 8: Luettelo suosituksenantajista... 9 Kuva 9: Viitoituksen laatu; Naantalin Kylpylä, Perhehotelli ja Tammiston Tila 12 Kuva 10:Viitoituksen laatu; Aurinko Golf, Naantali Camping ja Kultaranta Resort... 13 Kuva 11: Viitoituksen laatu; Muumimaailma ja Satama... 14 Kuva 12: Kevyenliikenteen viitoituksen laatu; Satama, Kailon saari, Vanha kaupunki ja keskusta... 15 Kuva 13: Kevyenliikenteen viitoituksen laatu; Ruona, Naantalin saaret, Lietsala ja leirintäalue... 16
1 1. JOHDANTO Tienkäyttäjää opastetaan paikasta toiseen suunnistustauluilla ja viitoilla. Matkan aikana tarvittavat palvelut voidaan osoittaa palvelukohteiden viitoitukseen tarkoitetuilla opastustauluilla, osoiteviitoilla, osoiteviitan ennakkomerkeillä sekä yleisötilaisuuksien ja tilapäisten myyntipaikkojen viitoitukseen tarkoitetuilla merkeillä. Mielikuva palvelusta muodostuu viitoituksessa esitetyn tunnuksen mukaan, joten kohteen palvelujen vähimmäisvaatimus on vastata viitoituksen perusteella saatua kuvaa. Viitoitusratkaisuissa ensisijainen lähtökohta on liikenteelliset tarpeet. Palveluja tarjoavan yrittäjän tarpeet palvelujensa esittämiseen otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaikkien viitoitettavien palvelujen on oltava hyvätasoisia ja viitoituskriteerit täyttäviä. Taajamaympäristössä kohteeseen löytäminen perustuu ensisijaisesti toimivaan tieverkon viitoitukseen sekä ajantasaiseen osoitejärjestelmään ja opastuskarttaan. Käytännön syistä opastusta taajamassa joudutaan usein rajoittamaan kohteiden suuren määrän vuoksi. Lisäksi ratkaisujen tulisi olla yritysten kesken tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Tasapuolinen viitoitus voidaan järjestää esimerkiksi viitoittamalla opastuspisteen kautta. Useat kunnat ovat kuitenkin luopuneet opastuspisteistä täysin. Kaikissa viitoitusratkaisuissa on liikenneturvallisuudesta huolehtiminen yksi tärkeimmistä kriteereistä. Liian suuri opastusmerkkien määrä heikentää autoilijoiden mahdollisuuksia toimia turvallisesti ja merkkien väärä sijoittelu saattaa aiheuttaa yllättäviä päätöksentekotilanteita. Kuva 1. Esimerkki selkeästä ja palveluja hyvin kuvaavasta viitasta maantiellä
2 2. OPASTEET JA NIIDEN SIJOITTAMINEN 2.1 Lähtökohdat Ohje palvelukohteiden viitoitukselle on valmistunut vuonna 2007. Opastaminen on nykyään luvanvaraista ja maanteillä käytäntö on uudistunut 1.10.2006. Viitoittamisessa käytetään aina tieliikenneasetuksen mukaisia hyväksyttäjä tunnuksia, jotka ovat uudistuneet vuonna 2007. Alueellisesti pyritään tasa-arvoon käyttämällä samanlaisia ratkaisuja samantyyppisissä tilanteissa. Esimerkkinä voisi olla muun muassa opastusetäisyydet. Liikenneturvallisuudesta pidetään huolta, johdannossa mainittujen asioiden lisäksi, säilyttämällä opasteiden ja käytettävien tunnusten määrä järkevässä mittakaavassa. Tällöin opastus säilyy ymmärrettävänä ja luettavana. Myös luvattoman tienvarsimainonnan tarve poistuu. Kuva 2: Viitoituksen lähtökohtina olevat julkaisut. 2.2 Yleiset viitoitusperiaatteet Viitoituksen tarkoitus on yhdessä asianmukaisen kartan kanssa opastaa kohteeseen edullisinta reittiä. Viitoituksella varmistetaan oikealla reitillä pysyminen. Viitoituksen perustavoitteita ovat: Havaittavuus (sijainti, heijastavuus) Ymmärrettävyys (selkeys, mitoitus, yksikäsitteisyys) Jatkuvuus (katkeamattomana perille asti) Yhdenmukaisuus (samankaltaiset ratkaisut samanlaisissa tilanteissa) Ohjaus edullisimmalle reitille (edullisin ei aina ole lyhyin) Liikenneturvallisuus (riittävän ajoissa, yllätyksettömästi) Tukee tieverkon jäsentelyä
3 2.2.1 Opastusjärjestelmän kolmitasoinen rakenne Opastusjärjestelmän rakenne muodostuu kolmesta tasosta. Ensimmäinen taso Tiekartat ja tieverkon viitoitus Tienkäyttäjä suunnistaa tiekartalla esitettyihin kohteisiin vertailemalla tiekarttaa ja tieverkon viitoitusta toisiinsa. Suunnistaminen tieverkolla on mahdollista tunnistamalla viitoista tiekartalla esiintyvät tienumerot ja maantieteelliset erisnimet, jolloin kielellisiä ongelmia ei pääse syntymään. Toinen taso Opastuspaikat Tienkäyttäjä suunnistaa viitoitettuun opastuspaikkaan halutessaan monipuolisempaa ja tarkempaa tietoa palveluista ja kohteiden sijainnista kuin mitä tiekartta tarjoaa. Opastuspaikassa tienkäyttäjän on mahdollista tarkistaa sijaintinsa kartalla. Opastuspaikkaan saapuessaan tienkäyttäjä kohtaa vähintään opastuskartan sekä mahdollisesti opastuspäätteen. Hyvin varustellusta opastuspaikasta tienkäyttäjä voi ottaa mukaansa alueen palveluja esittelevän kartan, joka toimii varmistuksena kohteeseen löytämiseen. Kolmas taso Lähiviitoitus Tienkäyttäjä ohjataan perille kohteeseen lähiviitoituksella. Lähiviitoitus koostuu osoitejärjestelmää tukevista tien- ja kadunnimikilvistä sekä lähi-, paikallis- ja erityiskohteita osoittavista tienviitoista. Viittoja täydennetään tarvittaessa palvelukohteiden opastusmerkeillä ja erilaisia toimintoja kuvaavilla osoiteviitoilla. Kuva 3. Opastusjärjestelmän kolmitasoinen rakenne. 2.2.2 Viitoituskohteiden luokitus Kaukokohteet: tieto tien yleisestä suunnasta Välikohteet: merkittäviä tieverkon solmupisteitä, liikenteellisesti merkittäviä paikkakuntia Lähikohteet: paikantamisen kannalta merkittäviä paikkakuntia Paikalliskohteet: taajamassa olevia lähikohteita: keskusta ym. Erityiskohteet: terminaaleja, tärkeitä teollisuus- ja liikelaitoksia ym. Palvelukohteet: tienkäyttäjille palveluita tarjoavia palvelualueita ja -laitoksia, levähdysalueita, opastuspisteitä, turistikohteita ym.
Kohteet yksityisillä teillä: osoitetaan osoitejärjestelmän mukaisella tiennimikilvellä tai yksityisen tien viitalla Muu kohde: osoitetaan paikannimikilvellä 4 2.2.3 Palvelukohteiden opastusmerkit 2.2.3.1 Värit, taulutyypit ja tunnukset Tienkäyttäjälle osoitettuja palveluja osoitetaan palvelukohteiden A- ja B-tyypin opastustauluilla, palvelukohteen erkanemisviitalla, palvelukohteen osoiteviitalla, palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkillä ja matkailutiemerkillä (kuva 4). Palvelukohteen opastustaulun taustaväri voi olla sininen tai ruskea merkissä osoitettavan palvelun mukaan. Palvelukohteiden opastusmerkeissä laajennettiin ruskean värin käyttöä ja lisättiin tunnusten määrää helmikuussa 2007. Sininen pohjaväri on opastusmerkkien perusväri, jota käytetään maanteiden suunnistustauluissa, tienviitoissa, erkanemisviitoissa, etäisyystauluissa, paikannimikilvissä, ajokaistan yläpuolisissa viitoissa ja kevyen liikenteen viitoituksen opastusmerkeissä. Vihreää pohjaväriä käytetään moottoritien ja moottoriliikennetien suuntaisessa ja näille teille opastettavassa viitoituksessa. Valkoista pohjaväriä käytetään taajamassa sijaitsevaa paikalliskohdetta ja erityiskohdetta osoitettaessa. Mustaa pohjaväriä käytetään yksityisen tien viitassa ja yksityisen tien suuntaan osoittavissa suunnistustaulujen osissa. Osoiteviitassa ja viitan ennakkomerkissä käytetään mustaa pohjaväriä silloin, kun niillä ei osoiteta palvelukohteita. Keltaista pohjaväriä käytetään kiertotien viitoissa kiertotien suuntaan osoittavissa viitoissa. Ruskeaa pohjaväriä käytetään palvelukohteen osoiteviitassa ja tämän ennakkomerkissä, matkailutiemerkissä sekä osoitettaessa vapaa-ajan palvelukohdetta A- ja B-tyypin opastustauluissa. Palvelukohteiden viitoittamisessa käytetään seuraavia väriyhdistelmiä: Sininen pohjaväri, valkoinen teksti, valkoinen nuoli, valkoiset reunanauhat, valkoinen tunnuskenttä ja musta tunnus - perusväri osoitettaessa kaikille tienkäyttäjille tarkoitettua yleisesti matkoihin liittyvää palvelua - kohteen päätoiminnon tunnus 711-742 - opastusmerkit: A- ja B-tyypin opastustaulut ja erkanemisviitta Ruskea pohjaväri, valkoinen teksti, valkoinen nuoli, valkoiset reunanauhat, valkoinen tunnuskenttä ja ruskea tunnus - perusväri osoitettaessa vapaa-ajan matkailuun tarkoitettua palvelua - kohteen päätoiminnon tunnus 771-774 - opastusmerkit: A- ja B-tyypin opastustaulut ja erkanemisviitta, palvelukohteen osoiteviitta ja osoiteviitan ennakkomerkki Valkoinen pohjaväri, musta teksti, musta nuoli, värillinen tai musta tunnus - yleisötilaisuuden, tiekirkon ja tilapäisen myyntipaikan osoittamisessa käytettävät tilapäiset merkit
5 Kuva 4. Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät opastusmerkit. Kuva 5. Palvelukohteen viitoituksessa käytettävät tunnukset Palvelukohteen opastamiseen käytetään yleensä A-tyypin opastustaulua. Samaan pystytystelineeseen saa yhdistää enintään kahden palvelun tai kohteen A-tyypin opastustaulut. B-tyypin taulua käytetään esimerkiksi, jos on tarvetta sijoittaa kolmen palvelun tai kohteen opastustaulut samaan pystytystelineeseen tai jos rampeilla ja liittymissä on osoitettavia kohteita enemmän kuin yksi ja kohteet sijaitsevat eri suunnissa. B-tyypin opastustaulu tulee kyseeseen jos poikkeustilanteessa halutaan osoittaa risteävällä tiellä olevia kohteita. Samassa pystytystelineessä voi olla enintään kolme opastustaulua. Saman pystytystelineen tauluissa voidaan kuitenkin esittää enintään yhteensä kymmenen tienkäyttäjälle tarkoitettua tietoa. Näitä tietoja ovat tunnukset, nuolet, nimet, aukioloajat ja etäisyydet. Kohteen päätoiminto määrää merkin pohjavärin. Viitoissa käytettävien tunnuksien värit on esitetty kuvassa 5. Sinipohjaiseen palvelukohteen opastustauluun tai erkanemisviittaan ei yhdistetä
ruskeita tunnusosia lukuun ottamatta uintipaikkaa, kalastuspaikkaa, hiihtohissiä tai mökkimajoitusta, joiden kaikkien tunnusosia voidaan käyttää oheistoimintona myös sinipohjaisessa opastusmerkissä muiden sinipohjaisten opastusmerkkien tunnusten tapaan. Lisäksi opastuspisteen opastustaulussa matkailualue tai matkailukohde esitetään ruskeassa värikentässä. Muita ruskeapohjaisia tunnuksia ei saa käyttää sinipohjaisessa opastustaulussa. Samaan pystytystelineeseen ei suositella sijoitettavan sinipohjaisia ja ruskeapohjaisia opastustauluja. Mikäli näin kuitenkin tehdään, tulee sinipohjaisilla ja ruskeapohjaisilla tauluilla olla omat nuolikuvionsa riippumatta siitä, onko kyseessä A- vai B-tyypin opastustaulu. Mikäli sinipohjaiset ja ruskeapohjaiset opastustaulut tulevat samaan pystytystelineeseen, asetetaan sinipohjainen taulu yleensä ruskeapohjaisen taulun yläpuolelle. 6 2.2.3.2 Nimen käyttö opastustauluissa Palvelukohteen tai yrityksen nimeä tai laatua kuvaavaa tekstiä käytetään mahdollisimman lyhyessä ja ytimekkäässä muodossa. Lisäksi tulee huomata, että nimeä ja laatua kuvaavaa tekstiä ei käytetä samanaikaisesti. Kohteen nimessä ei myöskään toisteta tunnuksen nimeä, ellei kohde ole samalla paikkakunnan nimi. Matkailualueella olevat palvelut osoitetaan yleensä alueen nimellä. Nimen käyttöä voi rajoittaa opastustaulussa esitettävien yksittäisten tietojen kokonaismäärä 10 kpl. Kuva 6: Esimerkkejä nimen käytöstä 2.2.3.3 Käytettävät kielet Kielisuhteiden osalta noudatetaan liikenneministeriön päätöstä liikenteenohjauslaitteista (LMP 384/94, 10 ), joka täsmentää liikennemerkkien osalta kielilakia (423/2003, 33 ). Käytettävän tekstin kielen ratkaisee sen kunnan kielisuhteet, jossa merkki tai viitta sijaitsee. Tästä seuraa, että käytettävän kielen tulee olla yksikielisessä kunnassa yksikielisen kunnan kielen mukaan ja kaksikielisessä kunnassa kaksikielinen. Kaksikielisen kunnan merkeissä ja viitoissa kunnan enemmistön kieli sijoitetaan ylemmäksi. Saamelaisten kotiseutualueella käytetään suomen kielen lisäksi saamen kieltä. Erityisistä syistä voidaan käyttää suomen ja ruotsin kielen lisäksi muitakin kieliä.
7 Palvelukohteen nimenä esiintyviä erisnimiä ei käännetä. Ellei kohteella tai yrityksellä ole kaksikielistä nimeä, ei myöskään käytetä kahta kieltä. Nähtävyysmerkkiryhmään kuuluvan tunnuksen yhteydessä voidaan opastustaulussa kuitenkin käyttää yhteensä enintään kolmea eri kieltä. 2.2.3.4 Opastusmerkin poistaminen ja peittäminen Opastusmerkkien tiedot tulee pitää ajan tasalla. Jos palvelukohteen toiminta on kokonaan keskeytyksissä, tulee opastusmerkki poistaa tai peittää kokonaan. Tällöin kiinteät jalustat voidaan jättää pystyyn, mutta tukirakenteet tulee poistaa. Osan vuodesta suljettuna olevan kohteen opastustaulut tulee joko poistaa tai peittää kiinnioloajaksi. Tässä yhteydessä ei hyväksytä taulun päälle kiinnitettävää jätesäkkimuovia tai taulun kääntämistä, vaan peittämiseen tulee käyttää tarkoitukseen valmistettuja väriltään harmita peitteitä. Jos kohteen toiminnoista vain osa on väliaikaisesti poissa toiminnasta, tulee kyseisiä toimintoja kuvaavat tunnukset peittää pohjaväriä vastaavalla peitelevyllä. Mikäli kohteen palvelut vaihtelevat esimerkiksi vuodenajoittain, voidaan tunnukset suunnitella alun perin käännettäviksi. (kuva 7) Kuva 7: Esimerkki tunnuskentän vaihtamisesta 2.2.4 Palvelukohteiden lupakäytännöt ja suosituksenantajat 2.2.4.1 Palvelukohteiden lupakäytäntö Palvelukohteen viitoittaminen edellyttää aina tienpitäjän lupaa. Tienpitäjänä toimii maantiellä ELY-keskus, kadulla kunta ja yksityisellä tiellä tiehoitokunta. Jos viitoitettava kohde sijaitsee taajamassa ja viitoitettava reitti jatkuu katuverkolla, opastelupa edellyttää myös kunnan lupaa. Tällöin varmistetaan viitoituksen jatkuvuus kohteeseen saakka. Samoin, mikäli viitoitusreitti jatkuu yksityisellä tiellä, opastelupa edellyttää myös tiehoitokunnan lupaa viitoituksen jatkuvuuden varmistamiseksi. ELY-keskuksessa on siirrytty valtakunnalliseen toimintamalliin liittyen palvelukohteiden opastelupakäytäntöön. Hakemukset käsitellään Pirkanmaan ELY-keskuksessa Tampereella. Opastelupaa haetaan valmiilla hakemuslomakkeella. Hakemukseen tulee liittää karttaesitys, josta käy ilmi kohteen sijainti sekä opasteiden ehdotetut sijoituspaikat. Lisäksi eräitä tunnuksia haettaessa liitetään hakemukseen asianosaisen suosituksenantajan lausunto. (ks. kohta 2.2.4.2 Suosituksenantajat) Palvelukohteen sijainti ja taso määrittelevät, minkälainen lupa ja tunnukset kohteelle myönnetään. Lupapäätöksessä ja lupaehdoissa määritellään opastusmerkkien koko ja sijainti. Luvansaaja hankkii, pystyttää ja kunnossapitää opastusmerkit omalla kustannuksellaan.
8 Kaikki uudet luvat myönnetään määräaikaisena. Luvan määräaika on yleensä 5 vuotta. Määräaika voi olla tapauskohtaisesti myös lyhyempi esimerkiksi vain osan vuotta avoinna oleville palveluille. Vastaavasti opastelupa voidaan myöntää myös pidemmäksi aikaa, esimerkiksi merkittävän historiallisen nähtävyyden tapauksessa. Opastelupa sisältää lupaehtoja, jotka antavat viranomaiselle tarvittaessa oikeuden perua luvan tai muuttaa luvan sisältöä. Tiekirkkojen viitoitus edellyttää opastelupaa. Näiden lupa myönnetään seurakunnalle määräaikaisena. Tieliikennelain mukaan liikenteenohjauslaitteen asettaa tienpitäjä. Näin ollen kunta asettaa katujen, rakennuskaavateiden, torien sekä vastaavien liikennealueiden liikenteenohjauslaitteet. Jokainen uusi opastusmerkki edellyttää aina tienpitäjän myöntämään opastelupaa. Palvelukohteen opasteluvan haltija vastaa luvan mukaisen opastuksen toteuttamiskustannuksista. Lupaviranomainen antaa tarkat toimintaohjeet merkin toteuttamiselle. Luvanhaltijalle luovutetaan lupapäätöksen liitteenä luettelon auditoiduista merkkivalmistajista, joilta luvanhaltija voi hankkia opastuksen toteuttamiseen tarvittavat merkit. Luvanhaltija voi ostaa asennustyön alueen hoitourakoitsijalta tai muulta urakoitsijalta, joka täyttää työn pätevyysvaatimukset ja hallitsee merkkien rakennetta ja pystytystä koskevan ohjeistuksen. Maanteille sijoitetut palvelukohteiden opasteet kuuluvat hoidon alueurakoita koskeviin sopimuksiin vastaavalla tavalla kuin muut liikenteenohjauslaitteet. Kunnat noudattavat omia käytäntöjään hoidon suhteen. Hoitoa ovat mm. lian, lumen ja jään poisto, normaali pesu sekä pienehköjen vaurioiden korjaus. Ylläpidon kustannuksista huolehtiminen kuuluu luvanhaltijalle. ylläpidolla tarkoitetaan merkin uusimista, mikäli merkki on niin huonokuntoinen, ettei se enää täytä kuntoluokituskriteereitä. Viranomainen ottaa yhteyttä luvanhaltijaan merkin uusimisprosessin käynnistämiseksi. Mikäli huonokuntoinen merkki jää uusimatta, voidaan opastelupa tällä perusteella peruuttaa. Mikäli opastusmerkki vaurioituu esimerkiksi auton törmätessä siihen, liikennevakuutus korvaa useimmiten merkin uusimisen.
9 2.2.4.2 Suosituksenantajat Kuva 8: Luettelo suosituksenantajista
10 3. MANNER-NAANTALIN VIITOITUKSEN NYKYTILANNE Tässä työssä on inventoitu maastotyönä Manner-Naantalin alueella sijaitsevat viitat ja opasteet alkuvuoden 2015 aikana. Suurin osa viitoista sijaitsee katualueilla tai muilla kunnan ylläpitämillä liikennealueilla. Inventointiin sisällytettiin myös maantien viitoituksen inventointi. Maanteillä tienpitäjänä toimii Varsinais- Suomen ELY-keskus. Kaikki inventoidut viitat on esitetty liitekartalla T1. Seuraavassa on jaoteltu viitoitetut kohteet ryhmittäin: Viitoitetut palvelukohteet: -Aurinko Golf -Kultaranta Resort -Muumimaailma -Naantali Camping -Naantalin kylpylä -Perhehotelli -Tammiston tila Viitoitetut paikalliskohteet: -Hakapellon hautausmaa -Humalisto -Kalliola -Karvetti ja Karvetin liikunta-alue -Kirjasto -Kuparivuori -Lammasluoto -Luolala -Nunnalahden uimaranta -Satama -Taidenäyttelyt -Taimon uimaranta -Vanhakaupunki -Venesatama Viitoitetut teollisuuskohteet/-alueet: -Dupont -ExxonMobil -Finnlink -Karvetin teollisuusalue -Luolalan alue -Maskuntien teollisuusalue -Neste Naantalin jalostamo -TSE -Viljava Mainokset: -K-Supermarket Ukko-Pekka -Naantalin Aurinkoinen -S-Market
11 Kevyenliikenteen viitoituskohteet: -Kailon saari -Keskusta -Leirintäalue -Luonnonmaa -Merimasku -Naantali -Ruona -Rymättylä -Satama -Vanha kaupunki -Velkua Osasta viitoitetuista kohteista on tehty karttaesitykset, joissa esitetään viitoituksen laatu. Karttojen tarkoitus oli auttaa muodostamaan käsitys siitä, missä tiettyyn kohteeseen suunnistavan autoilijan tai jalankulkijan oletetaan viitoituksen perusteella olevan tietoinen reitistä.
Kuva 9: Viitoituksen laatu; Naantalin Kylpylä, Perhehotelli ja Tammiston Tila 12
Kuva 10:Viitoituksen laatu; Aurinko Golf, Naantali Camping ja Kultaranta Resort 13
Kuva 11: Viitoituksen laatu; Muumimaailma ja Satama 14
Kuva 12: Kevyenliikenteen viitoituksen laatu; Satama, Kailon saari, Vanha kaupunki ja keskusta 15
Kuva 13: Kevyenliikenteen viitoituksen laatu; Ruona, Naantalin saaret, Lietsala ja leirintäalue 16
17 4. TOIMENPIDESUUNNITTELU Toimenpidesuunnittelu toteutettiin kevään 2015 aikana. Suunnittelutyön pohjana oli työryhmän kesken käydyt kokoukset, joissa käsiteltiin viitoituksen nykytilannetta ja tavoitteita. Työryhmään kuuluivat Naantalin kaupungilta yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi, kunnallistekniikan suunnittelija Nina Vartiainen ja viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää sekä Naantalin Matkailu Oy:stä toimitusjohtaja Tarja Rautiainen. Suunnittelijana toimi Jari Brandt Ramboll Finland Oy:stä. Toimenpidesuunnittelussa keskityttiin parantamaan kevyen liikenteen viitoitusta sekä valitsemaan esiin nostettavat oleelliset viitoituskohteet. Työryhmän kesken oltiin yhtä mieltä siitä, että gps-navigoinnin nopeasta yleistymisestä johtuen viitoituksen tarve on vähentynyt ja tulee vähenemään entisestään. Tästä syystä johtuen Naantalin kaupunkikuvasta tulee poistumaan osa nykyisistä viitoista. Lisäksi keskusta alueen viitoitusta päätettiin selkeyttää viitoittamalla Kaivotorilla sijaitsevaan Naantalin Matkailun opastustoimistoon. Suunnittelussa otettiin myös huomioon lokakuussa 2014 pidetyssä Naantalin kaupungin, Sataman ja ELY-keskuksen välisessä yhteistyökokouksessa esille nousseet puutteet maanteiden viitoituksessa. Suunnittelussa pyrittiin noudattamaan maanteille sijoitettavien opasteiden osalta Liikenneviraston ohjeita esimerkiksi tekstikokojen suhteen. Yksittäiset toimijat kuitenkin hakevat opastelupia itsenäisesti, joten ehdotetut ratkaisut saattavat vielä muuttua lupaprosesseissa. Suunniteltaessa opasteita Naantalin kaupungin ylläpitämille liikennealueille käytettiin opastekohtaista harkintaa mm. tekstikokojen ja kalvotyyppien suhteen. Keskusta-alueelle johtavien pääväylien opasteissa pyrittiin tekstikokoon 150 mm, mikäli viitan koko ei täten muodostuisi kohtuuttoman suureksi kaupunkiympäristöön. Keskusta-alueella käytetään hieman pienempää tekstikokoa. Esimerkiksi Tuulensuunkadun suuntainen viitoitus on nykyisin toteutettu tekstikoolla 120 mm, joka on sopiva koko. Pienimmät esitetyt tekstikoot ovat 100 mm. Kaikki toimenpidesuunnitelmassa esitetyt tekstikoot on valittu opastekohtaisesti vapaan tilan ja katseluetäisyyden mukaan. Ennen opasteiden tilaamista voidaan vielä harkita voisiko Tuulensuunkadulle (Käsityöläiskadulta saavuttaessa) esitetyssä tienviitassa käyttää jopa tekstikokoa 80 mm. Sama koskee suunnistustaulua, joka sijaitsee kadun oikealla puolella käännyttäessä Aurinkotieltä vasemmalle Tuulensuunkadulle. Kevyen liikenteen viittojen tekstikoko on 60 mm. Palvelukohteiden opasteiden kalvotyypin tulee olla R1. Myös keskusta-alueella on päädytty esittämään kaikkiin opasteisiin kalvotyyppiä R1. Ympäristö on kaupunkimaista ja pienipiirteistä eli vahvasti heijastavat viitat eivät sovi alueelle. Myös nykyisten viittojen kalvotyyppi on R1. Teollisuusalueiden viitoissa käytettiin kalvotyypin suhteen referenssinä Maskuntien teollisuusalueen nykyistä viittaa, jossa silmämääräisen havainnoinnin perusteella on kalvotyyppinä R1. Varsinainen toimenpidesuunnitelma sisältää neljä suunnitelmapiirustusta: S1 sisältää toimenpide-ehdotukset koko Manner-Naantalin alueelle lukuun ottamatta keskustan aluetta. S2 sisältää toimenpide-ehdotukset keskustan alueelle. S3 kuvaa toimenpiteiden jälkeisen tilanteen koko Manner-Naantalin alueella lukuun ottamatta keskustan aluetta. S4 kuvaa toimenpiteiden jälkeisen tilanteen keskustan alueella. Koko Manner-Naantalia koskevien piirustusten mittakaava on 1:7000 ja keskustan aluetta koskevien piirustusten mittakaava on 1:3500.
18 4.1 Kevyen liikenteen viitoitus Keskusta-alueen kevyen liikenteen viitoituksessa on tarkoitus ohjata jalankulkijat halutuille reiteille. Reitin Muumiparkista Muumimaailmaan ja Vanhaan kaupunkiin haluttiin olevan mahdollisimman selkeä, mutta toisaalta johtavan keskustan liikkeiden ja torin ohitse. Muumi sanaa päätettiin käyttää ainoastaan Muumimaailmaa kohti viitoitettaessa, johtuen mahdollisista kielellisistä väärinymmärryksistä. Muumiparkkia kohti viitoitettaessa sovittiin käytettävän sanaa Market-alue. Leirintäalueelta saavutaan Muumimaailmaan myös jalkaisin, joten kyseisen reitin opastukseen kiinnitettiin tässä yhteydessä huomiota. Samalla pyrittiin parantamaan myös Kuparivuoren pysäköintialuetta käyttävien kävelyopastusta Muumimaailmaan. Rantaraitin viitoitusta Naantalin kylpylän ja Muumimaailman välillä parannetaan lisäämällä Muumimaailman ja kylpylän viittoja kevyen liikenteen opastukseen. Kylpylästä esitetään käytettävän nimeä Naantali Spa Hotel. Keskustassa kevyen liikenteen opastukseen lisätään viitoitettaviksi kohteiksi Vanha kaupunki sekä infopiste. Toimiston (infopisteen) nimenä käytetään Tourist Information. 4.2 Palvelukohteiden viitoitus Viittojen ja viitoitettavien kohteiden määrää haluttiin tässä yhteydessä uudelleen arvioida. Varsinkin keskusta-alueella on viittoja, joiden informaatioarvo autoilijalle on pieni. Keskusta-alueen viitoitusta päätettiin selkeyttää viitoittamalla Matkailutoimintojen infopisteeseen. Viittoihin turisteille helposti ymmärrettävä teksti: TOURIST INFORMATION. Naantalin kylpylän viitoissa oli useita eri tekstivariaatioita eri kielillä. Esitys kylpylän viittojen tekstiksi on NAANTALI SPA HOTEL. Lisäksi tulee pohtia palvelukohteen tunnuksia. Nykyinen hotelli + lusikka ja haarukka ei ole ohjeiden mukainen kylpylöitä kuvaava tunnusyhdistelmä. Oikea yhdistelmä olisi hotelli + uimapaikka. Reitti, jota pitkin kylpylään saapuvat viitoitetaan, kulkee Ruonan Yhdystien kautta. Muumimaailman viitat esitetään vaihdettavaksi paremmin palvelua kuvaavan Huvi- tai teemapuisto tunnuksen mukaiseksi. Myös viittojen värin tulisi olla ruskea. Muumimaailman viitoitus päättyy Muumiparkin viitoitukseen, mikä on osittain epäloogista. Toisaalta Muumimaailman saapuvien turistien voidaan olettaa etukäteen selvittäneen kohteeseen saapumisen sekä pysäköinnin järjestelyt. Muumimaailmaan opastetaan Järveläntien liittymän kautta. Perhehotellia ei viitoiteta lukuun ottamatta viittaa hotellin kohdalla. Perhehotellihan on kylpylän vieressä, johon on kattava opastus. Aurinko Golfin ja Kultaranta Resortin viitoitus on suhteellisen uutta ja hyvätasoista. Aurinko Golfiin ei nykyisin viitoiteta lainkaan Raisiontieltä saavuttaessa, mikä olisi korjattavissa yhdellä viitalla ennen Lietsalan kiertoliittymää. Leirintäalueen viitoitus ei kaipaa parannuksia. 4.3 Teollisuusalueet Teollisuusalueille saavuttaessa on nähtävissä vanhoja ja huonokuntoisia infotauluja (luetteloita) alueen yrityksistä. Kaupunki selvittää teollisuusalueiden taulujen sopimusperustan. Lähtökohtaisesti taulut poistetaan ja tilalle asetetaan teollisuusalueen nimellä varustettu suunnistustaulu tai tienviitta. Järveläntien liittymästä on nykyisin viitoitettu yritysten nimillä. Yritysten nimet tulisi kuitenkin poistaa viitoista ja viitoittaa teollisuusalueen nimellä. Työryhmän kesken sovittiin, että kyseiselle teollisuusalueelle esitetään kohdenimeä SATAMAN TEOLLISUUSALUE.
19 4.4 Paikallis- ja erityiskohteet Paikalliskohteiden, esimerkiksi kaupunginosien, viitoitus on yleisesti ottaen ajan tasalla. Osa viitoitettavista kohteista päätettiin kuitenkin poistaa ja korvata opastuksella infopisteeseen. Tällaisesta esimerkkinä TAIDENÄYTTELYT. Nykyisin osa viitoista on vääränlaisia ja taulun tyyppeihin on kiinnitetty suunnittelutyössä huomiota. Tällaisesta esimerkkinä Käsityöläiskadun ja Uolevi Raaden kadun liittymässä oleva suunnistustaulu, joka opastaa leirintäalueelle ja liikuntakeskukseen. Taulu on muodoltaan suunnistustaulu, eikä liittymän taakse sijoitettava viitta, kuten tulisi olla. Nykyisin osassa viittoja on käytetty suomen kielen lisäksi ruotsin kieltä. Naantalille ei ole vaatimusta kyseiselle kieliasulle, joten uusien viittojen tekstit ovat ainoastaan suomen kielellä. Muumiparkin opasteiden värin tulee lähtökohtaisesti olla valkoinen. Uolevi Raaden kadun taulussa tulee Muumiparkin viitan kuitenkin olla väriltään sininen, jotta opaste olisi muilta osin ohjeiden mukainen. 4.5 Sataman viitoitus Sataman viitoitusta parannetaan Vanton eritasoliittymästä Viestitien kautta satamaan johtavalla reitillä. Myös keskustan alueella on tarkennettu satamaan johtavaa opastusta. Sataman viittojen värin tulee olla sininen, sillä kohde ei sijaitse taajamassa. 4.6 Mainokset Yritysten nimillä varustettuja mainosviittoja päätettiin olla suosimatta. Nykyisin lukumääräisesti eniten tämäntyyppisiä viittoja on Naantalin Aurinkoisella. Viitat ovat kohtuullisen vanhoja ja huonokuntoisia. Viitat esitetään poistettavaksi. Aurinkotien ja Taimontien kiertoliittymän yhteydessä oleva ränsistynyt sininen mainostaulu tulisi poistaa. Myöskään huoltamotoimintaa ei opasteta taajama-alueilla. 4.7 Rannan infotaulu Tarvetta rannassa olevalle ja rannan palveluista kertovalle esim. kosketusnäytölliselle infotaululle haluttiin työn yhteydessä pohtia. Rannan alue on hyvin kompakti ja etäisyydet lyhyet, joten infotaulusta saatava hyöty on pieni. Toimiva infotaulu on hintava kokonaisuus tarvittavine syöttöineen ja ohjauksineen. Lisäksi taulu on varsin altis ilkivallalle. Rannan yrittäjien kesken voisi laatia webbilinkin, joka latautuu taulussa olevasta QR-koodista. Nettipohjainen sivusto voisi kertoa rannan palveluista, Vanhan kaupungin historiasta jne. Näillä toiminnoilla varustettu sovellus vaatii suuren panostuksen, sillä sovellus pitää luoda useille eri puhelinalustoille.
20 LÄHTEET Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikennevirasto, 2014 Liikenteen ohjaus; Viitoitus, Tielaitos, 1996 Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen, Tiehallinto, 2007 Palvelukohteiden viitoitus, Tiehallinto, 2007 Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä, Tiehallinto, 2003