Voimaantulo 01.04.2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 2 1.1 Soveltamisala 1.2 Tavoite 1.3 Rakennusvalvontaviranomainen 2. LUKU LUPAJÄJESTELMÄT... 2 2.1 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 2.2 Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus 3. LUKU RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN... 5 3.1 Sijoittuminen 3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 3.3 Ympäristön hoito ja valvonta 3.4 Aitaaminen 3.5 Autokatoksen kerrosala 3.6 Piha-alue/pihamaa 3.7 Tontin rajan ylittäminen 3.8 Osoitemerkintä 3.9 Maatilarakentaminen 3.10 Julkinen kaupunkitila 4. LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA... 10 4.1 Rakennuspaikka 4.2 Rakentamisen määrä 5. LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE... 11 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella 5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella 6. LUKU VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN... 12 7. LUKU HYVÄ RAKENTAMISTAPA... 13 8. LUKU RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA... 13 9. LUKU RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT... 14 10. LUKU JÄTEHUOLTO... 14 11. LUKU MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN... 15 11.1 Määräyksistä poikkeaminen 11.2 Voimaantulo LIITEKARTTA 1 LIITEKARTTA 2
Voimaantulo 01.04.2010 2 1. LUKU SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA 1.2 TAVOITE Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Huittisten kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 ). Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Huittisten kaupungissa suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen edistämiseksi ja kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioimiseksi sekä hyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumiseksi ja säilyttämiseksi. 1.3. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristö- ja rakennuslautakunta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisena toimii rakennustarkastaja. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUKU LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1. TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS Luvan/ilmoituksen tarve Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 60 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunan rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Talousrakennuksen tulee olla tulisijaton, lämmöneristämätön ja kevytrakenteinen. Sellaisen talousrakennuksen rakentamisesta, joka ei tarvitse rakennuslupaa, on ilmoitettava kirjallisesti rakennustarkastajalle ja annettava tarvittaessa rakennushankkeesta tarkempi selvitys.
Voimaantulo 01.04.2010 3 2.2. TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta liitekartasta ilmenevillä kunnan osa-alueilla seuraavasti: TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ O EI TOIMENPIDELUPAA TAI ILMOITUSTA - Kaupungin osa-alueet: A = asemakaava-alue B = asemakaava-alueen lievealueet C = muu alue Toimenpide: Kunnan osa-alue A B C 1) Rakennelma (rakentaminen) - katos, grillikatos, huvimaja, vaja enintään 6m 2 - - - - katos, grillikatos, huvimaja, vaja 6-15m 2 X O O - kioski, yli 1/2 vuoden ajaksi X X X - käymälä X O O - esiintymislava, yli 2 viikon ajaksi X O O - muu vastaava rakennelma X O O - kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen X X X tai muuttaminen 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka X O O - kokoontumispaikka X O O - asuntovaunualue tai vastaava X X X - katsomo, ravintolaterassi X O O - yleisöteltta tai vastaava, yli 2 viikon ajaksi X X X 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen X X X paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) - masto, 10-60m X X X - piippu, yli 10m X X X - varastointisäiliö tai siilo 10-500m 3 (>500m 3 rakennuslupa) X X X - muistomerkki O - - - suurehko antenni > 2,0m O - - - tuulivoimala < 20m (> 20m rakennuslupa) X X X - suurehko valaisinpylväs tai vastaava O - -
Voimaantulo 01.04.2010 4 Toimenpide: Kunnan osa-alue A B C 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri, > 15m 2 X O O - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava X O O rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vas- taava 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai X X O pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide - kattomuodon muuttaminen X X X - ulkoverhouksen / katteen värityksen muuttaminen O O O - ulkoverhouksen / katteen rakennusaineen muuttaminen X X X - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen O - - - ikkunajaon / julkisivun olennainen muuttaminen X X X 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetynrakennelman, X X X tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunan pinta-alasta yli puolet peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen - mainostorni < 20m (>20m rakennuslupa) X X X 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä O O - aita, korkeus yli 0,9m 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi O O O ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset 11) Huoneistojärjestelyt - asuin- tai liikehuoneiston yhdistäminen ja/tai jakaminen X X X (rakennuslupa edellytetään huoneistojen märkätilojen rakentamisessa tai laajentamisessa entuudestaan kuiviin tiloihin sekä olemassa olevaan märkätilaan rakentaminen uudestaan, kun kyseessä on kosteustai homevaurion korjaaminen
Voimaantulo 01.04.2010 5 Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Lupaa tai ilmoitusta edellyttämätön rakennelma voidaan määrätä poistettavaksi, mikäli se ei terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia taikka se ei sopeudu ympäristöön tai se on haitaksi liikenteelle. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennustai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2.mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2.mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. LUKU RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1. SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan tai tilan rajasta tulee ilman naapurin suostumusta olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee ilman naapurin suostumusta olla vähintään 10metriä. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan yksityistien keskiviivasta on oltava vähintään 12metriä. Yleisen tien keskiviivasta rakennuksen etäisyys tulee olla vähintään 20metriä. Viittaus: Maantielaki 23.6.2005/503
Voimaantulo 01.04.2010 6 3.2. RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Maisemallisesti arvokkailla peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan/kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi ympäristö- ja rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden on edistettävä alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. 3.3. YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1.mom). Asemakaava-alueella ei puistoja, yleisiä alueita eikä rakentamattomia tontteja saa käyttää pitkäaikaiseen tai laajaan varastointiin, pysäköintiin ym. säilyttämiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan asemakaavan vastaisesti.
Voimaantulo 01.04.2010 7 3.4. AITAAMINEN Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Ympäristön valvonta Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja - haltijoille viranomaisen päättämällä tavalla. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu näköestettä tai muuta haittaa liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Vaikka aita ei edellyttäisi lupaa, se voidaan määrätä poistettavaksi, mikäli se ei terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia taikka se ei sopeudu ympäristöön tai se on haitaksi liikenteelle. 3.5. AUTOKATOKSEN KERROSALA Suuremmat kuin yhdelle henkilöautolle tarkoitetut katokset lasketaan kokonaisuudessaan tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeuteen. Muut kooltaan vähäiset, kevytrakenteiset ja seiniltään vähintään 30 % avonaiset katokset tulkitaan rakennelmiksi eikä
Voimaantulo 01.04.2010 8 niiden alaa lasketa tontin rakennusoikeuteen. Sääntöä sovelletaan myös muihin vastaaviin katoksiin ja terasseihin. 3.6. PIHA-ALUE/PIHAMAA Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Mikäli tontilla tai rakennuspaikalla ei ole mahdollista liittyä sadevesiverkostoon, on vesien imeytys tai poisjohtaminen järjestettävä naapurien ja ympäristön kannalta haitattomasti. Pihamaan korkeusasema Rakennuksen ja pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja muuhun kuntatekniikkaan. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikennejärjestelyt Tontille saa rakentaa yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia useamman liittymän rakentamisen. Liittymän leveys kaava-alueella pientalojen rakennuspaikalle ei ilman erityistä syytä saa ylittää 5 metriä ellei kaavamääräyksissä ole toisin määrätty. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus sekä huolehdittava, että sairaankuljetus- ja pelastusajoneuvoilla on pääsy riittävän lähelle rakennusta. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.7. TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5metrin syvyyteen saakka 0,3metriä ja maanpinnasta 1,5metriä syvemmällä olevat perusrakenteet 1,2metriä.
Voimaantulo 01.04.2010 9 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,5metriä. 3) Rakennukseen kiinnitettävä myynti-, tiedotus- ja mainoslaite 1,0metriä. 4) Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,3metriä. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle eikä kunnossapidolle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 4 metriä vapaata tilaa. 3.8. OSOITEMERKINTÄ Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. 3.9. MAATILARAKENTAMINEN Uutta eläinsuojaa ei saa ilman naapurin suostumusta rakentaa 50metriä lähemmäksi naapurin rajaa, mikäli naapurikiinteistöllä on rajan tuntumassa asuinrakennus, oleskelupiha tai vastaava. Uusien eläinsuojien ja lantavarastojen rakentaminen pohjavesialueilla voi tulla kyseeseen vain erityisin perustein ja pohjaveden pilaantumisvaaran estävin toimenpitein. Rakennuspaikan, jolla pidetään hevosia, tulee olla tarkoitukseen riittävän suuri. Rakennuspaikalla tulee voida osoittaa riittävät ulkotarhat ja/tai laitumet. 3.10 JULKINEN KAUPUNKITILA Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. Näille alueille ei saa sijoittaa myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta tai haittaavat kadun käyttämistä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa. Jakokaapit, muuntamot ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava siten, etteivät ne haittaa alueen tai kadun käyttöä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa, eivätkä häiritse kaupunkikuvaa. Puistoihin tai muille yleisille alueille rakennettavien rakennusten, rakennelmien ja muiden rakenteiden ja laitteiden tulee olla kaupunkikuvaan soveltuvia.
Voimaantulo 01.04.2010 10 Oikeudesta rakentaa puistoalueelle tai muulle virkistysalueelle on määrätty MRA 47 :ssä. 4. LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE 4.1. RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa osoitetuilla alueilla rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään: Alue B: 5000 m 2 Alue B: 2000 m² alueella, joka on oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettu asumiseen ja rakennus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon Alue C 3000 m 2 Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle, joita ei ole asemakaavoitettu, saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
Voimaantulo 01.04.2010 11 5. LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueella rakennushankkeeseen ryhtyvän on otettava huomioon vedenpinnan korkeusvaihtelut riittävän suurella varmuudella. Veden vaikutukselle arat rakennukset ja rakennelmat on sijoitettava mahdollisimman riskittömälle korkeudelle. Rakennelmia voidaan niiden arvon, käyttötarkoituksen ja vedenkestävyyden perusteella sijoittaa harkinnan mukaan myös alemmas. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15metriä. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40m. Jokivesistöillä alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet perustuvat keskimäärin kerran 50 vuodessa (HW1/50 N60) esiintyviin tulvavedenkorkeuksiin, joihin tulee lisätä lisäkorkeus riittävän tulvasuojelutason saavuttamiseksi. Loimijoen alaosalla ja Kokemäenjoen keskiosalla käytetty lisäkorkeus on 1,20m. Viittaus: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportti 5/2006 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Rakennuspaikan rannan ja vesirajalaitteiden rakentaminen saattaa vaatia rakennusvalvontaviranomaisen ja ympäristölupaviraston tai alueellisen ympäristökeskuksen tai se voi edellyttää ilmoitusmenettelyä. Luvat eivät ole toisistaan riippuvaisia. Rannan ruoppaukset ja rantaviivan muuttamiset ovat vesirakennustöitä, joita säädellään vesilaissa.
Voimaantulo 01.04.2010 12 5.2. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella muiden kuin loma-asuntokäyttöön tarkoitettujen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 250m 2 ja kerrosten lukumäärä enintään 1 ½. Muutoin rakentamisen määrään sovelletaan 4.2. kohdan määräyksiä. Loma-asuntokäyttöön tarkoitetulla rakennuspaikalla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 130m 2 ja kerrosten lukumäärä enintään 1 ½. Rakennuspaikalla saa olla yksi loma-asunto ja talousrakennuksia. Terassin tai muun ulkokuistin pinta-ala saa olla enintään 30 % rakennuksen kerrosalasta ja niiden tulee olla seiniltään vähintään 30 % avonaiset. 6. LUKU VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talousveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Jätevesien käsittely Kunnalliseen viemäriverkkoon liittymättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä on esitettävä suunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja haettava sille ympäristönsuojeluvalvontaviranomaisen hyväksyminen. Kunnalliseen viemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa 1.1.2004 voimaan tullutta Valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Tärkeillä pohjavesialueilla jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tai tiiviiseen umpikaivoon, joka on varustettava ylitäytönhälyttimellä. Jäteveden imeyttäminen maaperään on pohjavesialueilla kielletty. Ranta-alueilla vesikäymälävedet on johdettava tiiviiseen umpikaivoon ja muut jätevedet saostuskaivojen kautta maaperäkäsittelyyn tai vastaavan tasoiseen muuhun puhdistukseen. Rantasaunojen vesien imeytys tulee olla vähintään 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.
Voimaantulo 01.04.2010 13 Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 7. LUKU HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että tontin pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen tai heikentää suojeltavan rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. Ilmastointilaitteita ja ilmalämpöpumppuja ei saa sijoittaa häiritsevästi, ja ne on mahdollisuuksien mukaan sovelluttava rakennukseen ja ympäristöön. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen kaupunkikuvallinen tai historiallinen arvo siitä vähenee. Tarvittaessa on riittävän ajoissa pyydettävä museovirnaomaisen lausunto muutoshankkeessa ja kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta. Käsitellessään rakennussuojelulain nojalla suojeltua taikka kaavassa suojeltua/säilytettäväksi osoitettua rakennusta koskevaa rakennuslupahakemusta voi rakennusvalvontaviranomainen edellyttää hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. 8. LUKU RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA Pilaantuneet maat Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja liitettävä selvitys rakennuslupa-asiakirjoihin. Lupaasiakirjoihin on liitettävä myös selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen pilaantuneisuuden johdosta. Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, alue on kunnostettava ja maaperä vaihdettava tarpeellisilta osiltaan. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä on noudatettava jätelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Voimaantulo 01.04.2010 14 Melualueet Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoapäin rakennukseen tunkeutuvan melun torjuntaan. Rakennuksen eri tilojen enimmäisäänitasojen osalta noudatetaan asiasta erikseen annettuja määräyksiä. Mikäli asuintaloja rakennetaan yleisen tien melualueelle (55dB(A)), tulee sen edellytyksenä olla asianmukaisten tärinä- ja meluselvityksien laatiminen sekä niiden vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen rakennuttajan toimesta ja tontin alueella. Melualueille rakennettaessa asuinhuoneiden ulkoseinien ja ikkunoiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35dBA. Pihapiirin muut rakennukset kuten autotalli, puuvajat jne. tulee sijoittaa rakennuspaikalle siten, että niillä on myös melulta suojaava vaikutus. Oleskelupihat ja lastenleikkipaikat tulee sijoittaa melualueen ulkopuolelle, joko riittävän etäälle tiestä tai rakennusten muodostamille katvealueille. 9. LUKU RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Tekninen palvelukeskus voi kirjallisesta hakemuksesta myöntää luvan käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta rakennustyömaan tarpeisiin. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- ja omaisuusvahinkoja, liikenne- ja muita häiriöitä tai kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Työnmaan jätehuolto on oltava suunnitelmallista. Työmaalla on oltava työmaan kokoon suhteutettuna riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. 10. LUKU JÄTEHUOLTO Kiinteistöjen tulee liittyä koko kaupungin alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava kiinteistölle rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun edellyttämät vaatimukset.
Voimaantulo 01.04.2010 15 11. LUKU MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 11.1. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 11.2. VOIMAANTULO Ympäristö- ja rakennuslautakunta voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n nojalla. Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 175 :n nojalla. Poikkeus voidaan myöntää tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, mikäli se voi tapahtua syrjäyttämättä olennaisesti määräyksen tavoitteita. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta tai alueen muuta järjestämistä. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Huittisten kaupungin lokakuun 1. päivänä 2001 hyväksytty rakennusjärjestys sekä Vampulan kunnan kesäkuun 6. päivänä 2005 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan, kun kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja siitä on asianmukaisesti kuulutettu. Voimaantulopäivä on 1.4.2010