Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 22.10.-3.12.2012 FM Jussi Tuovinen
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: opi.opisto.hel.fi/yleislu ennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@hels inki.fi
Luentosarjan rakenne 1. 22.10. Isällistä voimaa, viisautta ja kärsivällisyyttä Auringon mitalla (Sunnuntai) 2. 29.10. Äidillistä hellyyttä ja naisellisia tunteita Kuun kierroksilla (Maanantai) 3. 5.11. Nuorta kapinallisuutta ja kärsimättömyyttä Marsin tapaan (Tiistai) 4. 12.11. Henkisyyttä ja nokkeluutta vikkelän Merkuriuksen kyydissä (Keskiviikko) 19.11. Huom, muutos, ei luentoa! (siirtyy 10.12.) 5. 26.11. Rakkautta, kiihkoa ja taiteenpaloa Venuksen hehkussa (Perjantai) 6. 3.12. (Melkein) lopuksi vielä rauhalliseen konsensukseen varovaisen Saturnuksen myötä (Lauantai) 7. 10.12. Ihanteellisuutta ja iskevää innostusta kautta Jupiterin (Torstai)
Torstai on toivoa täynnä!
Viikon 4. päivä torstai Tullut suomen kieleen ruotsin kielen torstaita tarkoittavasta sanasta, torsdag (Tor-jumalan päivä) Myös saksassa 'torstai' on ukkosen jumalan päivä, Donnerstag (Donnerin päivä) Myös englannin Thursday-sanan etymologia on sama Useissa muissa kielissä Jupiterin päivä Jupiter-nimen latinalaisesta genetiivistä Iovis (Jovis) johtuvat muun muassa espanjan jueves ja ranskan jeudi Venäjässä torstai on четверг (neljäs päivä), portugalissa quinta-feira (viides päivä). Japanissa puun päivä mokuyōbi Kreikaksi Πέμπτη eli viides
Torstai on toivoa täynnä Sanonta todennäköisesti vanhempaa perua, mutta tuli erityisesti tunnetuksi amerikkalaisen Nobel-kirjailija John Steinbeckin (1902 1968) teoksen (Sweet Thursday (1954) käännösnimenä (käännös Jouko Linturi, 1955) Steinbeck itse sanoo teoksen nimestä: "Sweet Thursday is the day between Lousy Wednesday and Waiting Friday Sanonnan suosioon vaikuttanee alkusoinnun ohella viikonlopun odotus Varsin suosittu iltatilaisuuksien päivä, sillä se on viikon viimeinen arki-ilta ennen viikonloppua Viikonlopun leviäminen => menettääkö torstaikin tulevaisuudessa arkipäivästatuksensa??
T(h)or Skandinaavisessa mytologiassa ukkosen jumala Suojeli maanviljelijöitä tarujen jättiläisiltä ja oli siksi suosittu jumala kansan keskuudessa Keskeinen attribuutti Mjölner-vasara Vastaavia, usein vasaralla tai nuijalla aseistautuneita ukkosenjumalia esiintyy laajalti Euroopan ja Lähi-idän mytologioissa esim. germaaninen Donar (=> Donner), kelttiläinen Taranis, slaavilainen Perun, suomalainen Ukko, kreikkalainen Zeus ja roomalainen Jupiter
Torin elämää Skandinaavisen mytologian voimakkaimpia jumalia, fyysisesti vahva, muttei erityisen älykäs Hänen isänsä oli ylijumala Odin ja äitinsä Maa eli Erda Hänet kuvattiin lihaksikkaana ja punapartaisena miehenä, joka on pukeutunut karhuntaljaan ja joka kulkee taivaan halki vaunuissa, jota vetää kaksi vuohipukkia Tandgniostr ja Tandgrisner Mjölner-vasaran ohella hänellä on myös voimavyö, Megingjord, joka kaksinkertaistaa hänen voimansa Myös saamelaiset tietäjät ja jotkut Siperian kansat ovat pitäneet tämänkaltaisia vöitä, joiden on uskottu lisäävän henkisiä tai ruumiillisia kykyjä
Tor ja jättiläiset Eräässä tarinassa jääjättiläinen Thrym varasti Torille rakkaan Mjöllnerin ja vaati vasaran palauttamista vastaan jumalatar Freijan kättä Tor naamioitui Freijaksi ja saapui ystävänsä Lokin kanssa jättiläisten luokse, joilla hääjuhlat olivat jo täydessä vauhdissa Saavuttuaan juhliin Freijaksi pukeutunut Tor mässäili niin paljon, että oli melkein paljastua, ellei Loki olisi selittänyt morsiamen mahtavan ruokahalun johtuneen häävalmistelujen aiheuttamasta jännityksestä Juuri kun häät olivat alkamassa, Tor paljasti itsensä, otti Mjöllnerin ja tappoi kaikki jättiläiset mukaan lukien pettyneen sulhasmiehen Thrymin
Taranis Kelttiläisessä mytologiassa ukkosen jumala, jota palvottiin Galliassa ja Britanniassa Nimi merkitsee "Ukkostaja" Symbolina pyörä, ja hänelle on saatettu uhrata myös ihmisiä Muistuttaa muinaisten skandinaavien Toria, irlantilaisten Tuireannia ja suomalaisten Ukkoa
Perun Slaavilaisen mytologian ylijumala ja salaman sekä ukkosen jumala, sana perun merkitsee yhä ukkosta tai salamaa joissakin slaavilaisissa kielissä Muita tuntomerkkejä vuoret, tammi, kotka, taivaankansi, hevoset ja kärryt, aseet (vasara, kirves ja nuoli), sota ja tuli Nimellä ilmeisesti balttilaisten kielten kautta yhteys suomalaiseen Perkeleeseen, joka alun perin tarkoitti ukkosen jumala Ukkoa Kaikista slaavilaisista jumalista Perun mainitaan useimmin historiallisissa lähteissä Jo 500-luvulla bysanttilainen historioitsija Prokopios mainitsi hänet teoksessaan De Bellum Gothicum
Perunin suosio Se, että Perunin tunsivat kaikki slaavit, on ilmeistä hänen nimestään johdettujen paikannimien suuren määrän perusteella ympäri slaavien asuttaman alueen Useimmat näistä ovat vuorenhuippujen nimiä, mutta keskiajalla myös suuria tammia, pyhiä lehtoja tai kokonaisia kyliä ja linnoituksia nimettiin Perunin mukaan Eteläslaavien keskuudessa vuoristokasvi Iris germanica tunnetaan nimellä perunika, joskus myös nimellä bogisha, (bog = jumala), ja sen uskottiin kasvavan maassa, johon oli iskenyt salama Huom. suomenkielen sana peruna ei tiettävästi tule Perunista, vaan ruotsin kielen päärynää ilmaisevasta sanasta päron
Perun ja Perkūnas Perun yhdistetään usein balttilaisen mytologian jumalaan Perkūnas tai Perkons, mikä viittaisi alkuperäisen yhteisen balttilais-slaavilaisen jumaluuden olemassaoloon Tämä puolestaan juontaa juurensa esi-indoeurooppalaisesta ukkosenjumalasta, jonka nimen on päätelty olleen Perkwunos Sanan juuri perkwu tarkoitti todennäköisesti alkujaan tammea, mutta slaavilaisissa kielissä se muuttui muotoon per-, joka merkitsee lyödä tai iskeä Slaavilaiset oikeutta merkitsevät sanat pravo ja pravda tulevat todennäköisesti samasta juuresta Suomalaisten vastaavaa Ukko ylijumalaa tarkoittanut Perkele tulee myös Perkūnasin nimestä
Perunin kristillistäminen Kristilliset käännytystyön tekijät pyrkivät usein käyttämään vakiintuneita jumaluuksia, teemoja ja pyhiä paikkoja uuden opin juurruttamisessa kansan keskuuteen Idässä ortodoksinen kirkko onnistui yhdistämään monia Perunin ominaisuuksia profeetta Eliaaseen, joka VT:n mukaan otettiin taivaaseen tulisissa vaunuissa, mikä tuntui sopivalta yhdistävältä piirteeltä vanhaan ukkosenjumalaan Lännessä katolinen kirkko tarjosi korvaajaksi arkkienkeli Mikaelia, taivaallisten armeijoiden komentajaa Kansanperinteessä joitakin Perunin ominaisuuksista siirrettiin suoraan kristinuskon Jumalaan Kristukseen viittaavia kytkentöjä oli sen sijaan selvästi vaikeampi löytää
Muita kytköksiä Myös sanskritin Parjanya, myrskyn ja ukkosen jumala, on mahdollinen johdos samasta alkujuuresta Perkūnasin vaimon nimi oli Perkūnija tai Perkūnė (Przeginia, Perperuna) Skandinaavien mytologiassa esiintyy Thorin äiti Fjörgyn, jonka nimessä on äänteenmuutos p>f germaanisesta kielestä islannin kieleen Perkūnas kuvataan myös yleensä keski-ikäiseksi, kirveellä ja nuolilla aseistautuneeksi Hän matkustaa kaksirattaisilla vuohien vetämällä kärryillä samaan tapaan kuin Tor
Perkele Perkelettä on väitetty suomalaisen Ukko-jumalan alkuperäiseksi nimeksi ja vanhaa miestä tarkoittavaa Ukkoa kiertoilmaukseksi Vanhan perinteen mukaan Perkele on ollut alunperin metsänjumala Ukkosenjumala on tosin saattanut olla nimeltään myös Ilmarinen, tai vaikkapa jotain sellaista kuin virolaisten Taara (vrt. Taranis ja Tor) Ukkosenjumala Perkelettä kristityt puolestaan pitivät epäjumalana, ja leimasivat sen siksi kristinuskon jumalan vastustajan eli Paholaisen ilmentymäksi Siitä lähtien keskeinen paholaisen nimitys ja voimakas kirosana
Ukko ylijumala Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala Mikael Agricolan 1500-luvulla kirjoittaman jumalluettelon mukaan Ukkoa, Väinämöistä ja Ilmarista palvottiin kevätkylvön yhteydessä Uno Harvan (1948) mukaan Ukko oli muinaissuomalaisten tärkein jumala, sillä hän sai aikaan sateen, joka mahdollisti maanviljelyn Ukolle oli oma juhlatapahtumansa tai juhlapäivänsä, yleensä kevääseen sijoittuva Ukon vakat, jonka tarkoitus oli pyytää Ukolta sadetta Kytkentä satoon siis poikkeaa skandinaavisesta ja välimerellisestä perinteestä
Ylin jumala vaiko vain ylhäällä? Ukkosen jumalaa voitiin pitää paitsi ihmisille tärkeimpänä, myös mahtavimpana jumalana Joidenkin tutkijoiden mukaan Ukko kuitenkin oli mahtavin henkiolento ainoastaan taivaalla Ukon usein esiintyvän lisänimen eli epiteetin ylijumala voikin tulkita kahdella tapaa; joko että hän todella oli mahtavin, ylin, jumalista, tai pelkästään, että hän asui ylhäällä taivaalla Joka tapauksessa häntä pelättiin ja kunnioitettiin Vahinkoa tekevän salamaniskun ajateltiin olevan Ukon rangaistus tai vihan ilmaus, ja elämää tuovan sateen olevan Ukon suopeuden osoitus
Ukko, Kokko ja Ilmarinen Jo ennen balttilaisia vaikutteita lienee suomalaisilla ollut myös aikaisempi, omaperäinen taivaan jumala Syrjäydyttyään Ukon tieltä tästä kehittyi kalevalaisen perinteen seppäsankari Ilmarinen, jonka asemasta taivaan jumaluutena on säilynyt kalevalaisessa traditiossa uskomus siitä, että hän takoi taivaankannen ja Sammon, joka alkujaan käsitettiin taivaan tukipylvääksi (sammas) Ihmishahmoista jumaluutta lienee edeltänyt vielä vanhempi käsitys, jonka mukaan taivasta ja ukkosta hallitsee ukkoslintu eli Kokko Kokko ja Ilmarinen osallistuvat yhä joissain tulen syntysanoissa ensimmäisen tulen iskentään, mikä toisissa perinteissä on Ukon tehtävä
Ukko ja muut jumalat Ukko ylijumalalta pyydettiin apua moniin ongelmiin, kuten kristityt omalta jumalaltaan Ukko korvautui joskus kristinuskon jumalalla suhteellisen kivuttomasti, sillä ne koettiin melko samankaltaisiksi Toisinaan on alettu nimittää ukoiksi muitakin suuria miesjumalia, kuten Tapiota, Ahtia ja kristinuskon Jumalaa On arveltu, että yleisluontoisella Ukko-nimityksellä olisi pyritty peittämään jumalkäsitysten pakanallisuus Jos pappi luuli Ukkoa Jahveksi, rahvas sai palvoa jumalaansa rauhassa Sen lisäksi, että Ukko on voinut olla kunnioittava kiertoilmaus, se on voinut olla myös peitenimi
Ukko ja ukonilma Ukko iskee salamoita kirveellä, vasaralla, nuolella tai miekalla Kokonaisen ukonilman hän saa aikaan puimalla riihtä, kyntäen, jyristellen vaunuillaan taivaissa, makaamalla naispuolisen jumalan eli Akan kanssa, taikka kolisuttamalla konkeloa eli kelopuuta Suomen kielen ukkonen, ukonilma, tulee Ukko-jumalasta Ukonilmaa kutsuttiin myös Jumalan ilmaksi Eräässä loitsussa pyydetään Ukkoa puimaan riihtä ja synnyttämään siten ukonilman, jonka avulla noidannuoli voitaisiin parantaa
Zeus Kreikkalaisen mytologian ylijumala ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala Roomalaiset samaistivat Zeuksen Jup(p)iteriin Zeus oli titaanien Kronoksen ja Rhean poika Zeuksen isovanhemmat olivat Uranos (Taivas) ja Gaia (Maa)
Sukupolvien sota Tietäen kohtalon määränneen, että yksi hänen lapsistaan kukistaa hänet, Kronos nieli lapsensa, mutta Rhea toimitti Zeuksen turvaan pannen hänen tilalleen kiven Myöhemmin Zeus petkutti Kronoksen oksentamaan nielemänsä lapset ja Zeuksen johdolla nämä kukistivat isänsä ja muut titaanit suuressa Titaanien taistossa (Titanomakhia) Francisco de Goya (1746-1828): Kronos (Saturnus) syö lapsensa
Titanomakhia I Taistelussa Zeuksen johtamat jumalat hyökkäsivät linnoitukseen, jonka Kronoksen johtamat titaanit olivat rakentaneet Othrysvuorelle Thessalian tasangon toiselle laidalle vastapäätä Olymposvuorta Kun sotaa oli käyty kymmenen vuotta ilman suurempia tuloksia, Zeus päätti äitinsä kehotuksesta vapauttaa kykloopit, jotka takoivat hänen salamansa, sekä kolme satakätistä giganttia, Gaian ja Uranoksen hirmuisimmat jälkeläiset: hekatonkheires-jättiläiset Olympolaiset antoivat näille nektaria ja ambrosiaa, jumalten ruokaa, ja saivat tämän avulla heidät vannomaan uskollisuutta Zeukselle Uusien liittolaistensa avulla olympolaiset hyökkäsivät uudestaan titaanien kimppuun
Titanomakhia II Gigantit raastoivat kalliosta suuria järkäleitä ja paiskasivat nämä kohti titaanien puolustusmuureja Titaanit maksoivat samalla mitalla, mikä johti niin valtaisaan myllerrykseen, että maa järisi kaikkialla Satakätiset ottivat kiven jokaiseen käteensä ja heittivät 300 kiveä kerralla titaanien niskaan yhä uudestaan ja uudestaan Lopulta titaanien vastarinta murtui ja he antautuivat Zeus ei halunnut surmata isäänsä kuten tämä oli aikoinaan tehnyt, vaan ajoi hänet ja muut titaanit Manalan syvimpään loukkoon Tartarokseen, jossa fuuriat eli raivottaret kiduttavat heitä ikuisesti Tästä lähtien jumalien kolmas sukupolvi eli olympolaiset jumalat hallitsivat maailmaa Zeuksen johdolla
Zeus ja naiset Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia Yleensä hän vietteli nämä jonkun eläimen hahmossa (Leda ja joutsen, Danae ja kultasade jne.) Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli sankari Herakles, Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika Myös monet ryhmänä ja erilaisten ominaisuusjoukkojen tunnuksina olevat hahmot mainitaan olevan Zeuksen lapsia Tällaisia ovat mm. Muusat, Kohtalottaret eli Moirat ja Sulottaret eli Khariitit (lat. Graatiat)
Kautta Jup(p)iterin Jupiter (lat. Iuppiter) oli alun perin roomalaisten taivaan- ja sen ilmiöiden jumala, sittemmin heidän ylijumalansa Kohdattuaan kreikkalaiset roomalaiset samaistivat Juppiterin kreikkalaiseen Zeukseen Myös Rooman valtion jumala, jota palvottiin Capitoliumkukkulalla olevassa Rooman suurimmassa temppelissä Jupiterin ohella temppelissä palvottiin tämän vaimoa Junoa ja tytärtä Minervaa, jolloin puhuttiin Capitoliumin kolminaisuudesta Suora kytkentä Saturnukseen, jonka temppeli oli siis Capitoliumin juurella kuten viime kerralla oli puhetta
Jupiterin attribuutteja Taivaaseen ja sen ilmiöihin liittyen: Caelestis (taivaallinen) Fulgurator (salamoiva) Tonantis (jylisevä) Lucetius (valontuova) Pluvius (sateentekijä) Sotaan ja sodankäyntiin liittyen: Stator (paonpysäyttäjä) Victor (voittoisa) Triumphator (vrt. triumfi) Praedator (saaliin kerääjä) Feretrius, jolloin Juppiterille uhrattiin paras osuus sotasaaliista paareilla (feretrum)
Aurinkokuntamme suurin planeetta ja viides planeetta Auringosta lukien Jupiter-planeetta Enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä Massa 2,5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen yhteensä
Jupiterin ominaisuuksia Näkyy hyvin paljain silmin ja sen suuret kuut erottuvat jopa tavallisella kiikarilla Tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien Massiivisimpana planeettana vaikuttaa vetovoimahäiriöillään monien komeettojen ja asteroidien ratoihin, ja on kyennyt sieppaamaan itselleen suuren kuuperheen, ja voidaankin sanoa että Jupiter kuineen on kuin pienoismalli aurinkokunnasta Jupiterilla on 64 tunnettua kuuta, joista kaksi viimeisintä löydettiin vuonna 2010 sekä joista neljää suurinta nimitetään Galilein kuiksi Useimmat nimetty Jupiterin naisystävien mukaan
Galilein kuut Galilein kuut ovat Jupiterin neljä suurinta kuuta, jotka näkyvät valopisteinä jo teatterikiikarilla ja kiertävät lähellä Jupiteria Kuut ovat tuliperäinen Io, jäinen railojen täyttämä Europa, tummempia ja vaaleampia alueita sisältävä tumma Ganymedes ja kraatterinen Kallisto Kuut löysi Galileo Galilei v. 1610
Tunnettiinko jo aiemmin? Myöhemmin on väitetty että kiinalainen astronomi Gan De olisi löytänyt kuut jo vuonna 362 eaa., lähes kaksi vuosituhatta Galileoa aikaisemmin Galilein kuut ovat saattaneet olla tunnettuja myös muinaiskansoille: Babylonialaisella pääjumalalla Mardukilla oli neljä koiraa Egyptiläisellä taivaanjumalalla Hathorilla oli niin ikään neljä poikaa Galilein kuut olisivat tavallisen näon omaavalle ihmiselle helposti havaittavissa elleivät peittyisi Jupiterin kirkkauteen On teoriassa mahdollista, että harjaantunut tutkija pystyisi näkemään kuut paljaalla silmällä, mutta on arvailujen varassa, pystyivätkö muinaiskansat siihen
Kaksinainen luonne Ylijumalana Zeus/Jupiter edusti valtaa ja oikeudenmukaisuutta toimien myös ylimpänä tuomarina (vrt. myös Ukon käräjät jne.) Toisaalta jatkuva vieraiden naisten metsästys, vaikka myönsikin sen olevan väärin vaimoaan (Hera/Juno) kohtaan ja siksi kävi vieraissa aina valepuvussa Tämän vastapainona vaimo korostetusti uskollisuuden, kodin ja perheen suojelija Mies- ja naisluonteiden fundamentaali ero vaiko kulttuurin vaikutusta? Kyseinen kaksijakoisuus monien myyttien draaman alullepaneva voima
Heijastuma astrologiaan Astrologiassa Jupiterin symboliikasta nousee merkittävimmin esiin vastaavat kaksi teemaa: * nautinnonhalu ja * oikeudenmukaisuus Nautinnonhalu ei ole vain seksuaalista vaan siihen liittyy kaikenlainen mässäily ja ylettömyys sekä kyky vastustaa näitä Oikeudenmukaisuus ja laki sekä oikeuslaitos, missä ei ole kyse vain lain kirjaimen noudattamisesta, vaan myös asioiden taakse katsomisesta ja sen näkemisestä onko laki oikeudenmukainen Edelliset voi yhdistää Jupiterin ydinteemaksi: Elämästä tulee nauttia kohtuudella niin, ettei tuota vahinkoa toisille Lähde:http://www.aumanet.fi/~kaarina.paakkonen/astrologia/p laneetat/jupitet.htm
Laajentumisia Jupiter hallitsee Jousimiehen merkkiä ja aurinkokunnan laajimpana planeettana kuvaa myös mielen laajentumista esim. politiikkaan, uskonasioihin, itsensä kehittämiseen tai maailmankuvan laajentumista esim. matkailun avulla tai muutoin vieraisiin kulttuureihin tutustumalla Huomaapa moni laajenevansa ihan fyysisestikin Jupiterin transiittien tuodessa monesti mukanaan äkillistä painonnousua. http://www.kuutarha.fi/astrologianmaailma/kartan_osasia/jupiter/
Gustav Holst: Planeetat Planeetat (The Planets) on englantilaisen Gustav Holstin (1874 1934) vuosina 1914 16 säveltämä orkesterisarja, jonka 7 osaa on nimetty aurinkokunnan planeettojen mukaan Maata lukuun ottamatta mukana kaikki tuolloin tunnetut planeetat Kukin osa on otsikoitu antiikin jumalien mukaan, esim. Jupiter on alaotsikoltaan iloisuuden tuoja ( The Bringer of Jollity )
Planeettojen luonne Mars, sodan tuoja Venus, rauhan tuoja Merkurius, siivekäs sanansaattaja Jupiter, iloisuuden tuoja http://www.youtube.com /watch?v=nz0b4stz1lo Saturnus, vanhuuden tuoja (Uranus, taikuri) (Neptunus, mystikko)