Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1
Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 1 ). Kunta tai kuntayhtymä ja perhehoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen perhehoidosta (Perhehoitolaki 3 ). 2
Toimeksiantosuhteinen perhehoito Perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennakkovalmennus ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Kunta hyväksyy perhehoitajan. Perhekoti on yksityiskoti, jossa annetaan perhehoitoa Kunta arvioi ja hyväksyy kodin soveltuvuuden perhehoitotoimintaan Hoidettavien määrä (Perhehoitolaki 7 ): 1-4 henkilöä: yksi perhehoitaja / kaksi perhehoitajaa, mutta ei soveltuvaa koulutusta Max 6 henkilöä / kaksi perhehoitajaa, joista ainakin toisella soveltuva koulutus ja kokemus Poikkeamissäädös 9 Omat alle kouluikäiset ja muut erityistä hoitoa tarvitsevat henkilöt huomioidaan hoidettavien määrässä 3 3
Perhehoitajan asema * Perhehoitajan tuki Kunta järjestää perhehoitolain mukaisen tuen, lisäksi järjestölähtöinen tuki * Perhehoitajan sosiaaliturva Eläketurva KuEL (eläkettä karttuu hoitopalkkiosta), sairausturva yleisen sairausturvan mukainen * Vakuutukset Kunta/kuntayhtymä ottaa perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Oikeus saada perhehoidon kannalta välttämättömät tiedot. Elinikäinen salassapitovelvollisuus 4
Perhehoito on avohoitoa Perhehoito perustuu kehitysvammalakiin, sosiaalihuoltolakiin Perhehoidon myöntää kunta, perhekotiin ohjataan kunnan kautta Kunta perii perhehoidosta asiakasmaksun Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734 ja vastaava asetus 1992/912. Palvelusuunnitelma Kunta valvoo perhehoitoa 5
Vammaisten lasten ja nuorten perhehoito Erityishuoltona järjestettävä lyhytkestoinen perhehoito tukee lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä, tarjoaa vanhemmille kasvatuskumppanuuden, mahdollisuuden keskittyä perheen muihin lapsiin ja parisuhteeseen sekä levähtää. Perhehoito on perheemme pelastus 6
Vanhempien ajatuksia lapsen perhehoidosta (Tuija Anttila-Raitanen, perhehoitaja ja perhehoidon koordinaattori) o Laitokseen emme olisi lasta laittaneet. Kun kuulimme perhemahdollisuudesta, aloimme harkita asiaa. o Aluksi oli surullinen, syyllinenkin olo, kun annoimme lapsen toiseen perheeseen. Mutta toisaalta o Tuli mahdollisuus esim. käydä kaupassa ja kylässä. o Saatiin aikaa perheen muille lapsille, omille asioille ja parisuhteelle. 7
Vanhempien ajatuksia jatkuu o Perhehoitoperheessä lapsi irtaantui kotona muodostuneista pinttyneistä tavoista. o Arkielämän taidot menivät eteenpäin; wc-kasvatus, erilaiset ruuat, uudet ihmiset, retket ja menemiset. o Nykyisin tuntuu kuin lapsi kävisi mummolassa. o On kiva kuulla, että oma lapsi on ilo perhehoitoperheelle. Ajattelimme, että lapsi nukkuu, syö ja ulkoilee vieraan perheen kanssa, mutta hoito onkin ollut paljon muutakin kuin mitä osasimme odottaa. Perhehoitoperhe on ollut tärkeä tuki omalle jaksamiselle. 8
Perhehoitajan ajatuksia o Mielekäs tapa jakaa omaa aikaa, kotia ja voimavaroja o Mahtavia onnistumisen kokemuksia vuorovaikutuksessa ja arkielämän taidoissa o Kiintymisen lahja > lapsi kiittää luottamuksella o Tunne, että tekee jotain merkityksellistä, hyvää työtä lapsen ja hänen perheensä kannalta yhteiskunnallisestikin o Näköalapaikka erityislasten ja heidän perheidensä elämään o Mainio tilaisuus katsella ympäristöä uudesta näkökulmasta ja käydä paikoissa, joihin ei muuten tulisi mentyä o PALJON, PALJON HUUMORIA, ILOA ARJEN KOMIIKKAA SEKÄ KODIN TÄYTTÄVÄÄ HYVÄÄ MIELTÄ 9
Kenelle ikäihmisille lyhytkestoinen perhehoito sopii? Omaishoidossa oleville ikäihmisille omaishoitajan vapaan aikana. Ikäihmisille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa. Muistisairauksia sairastaville sairauden alku- ja keskivaiheessa. Turvattomuutta ja yksinäisyyttä kokeville korkean iän saavuttaneille, hauraille ikäihmisille. Korkeitaan yhden henkilön apua liikkumisessa ym. Yöt sujuvat pääsääntöisesti rauhallisesti; henkilö ei tarvitse säännöllisesti apua öisin ja antaa muille yörauhan. Muu tilapäisen hoivan ja huolenpidon tarve, esim. toipilasvaiheessa leikkauksen tms. toimenpiteen jälkeen. 10
11