KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat maaliskuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toteutustavasta, ns. sote-uudistuksesta. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa viisi erityisvastuualuetta ja ne tukeutuisivat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Palveluiden tuottajina voivat toimia kunnat, yritykset ja niin sanottu kolmas sektori. Tähän hallituspuolueiden ja opposition linjaratkaisuun liittyen vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä he ovat uuteen sote-ratkaisuun. Kansalaisista reilu neljännes (2 %) on sote-ratkaisuun tyytyväinen. Tyytymättömiä ( %) löytyy vähemmän kuin tyytyväisiä. Noin neljännes ( %) ilmoittaa, että ei ole tässä vaiheessa sen enempää tyytyväinen kuin tyytymätön. Aikaansaatu ratkaisu tyydyttää etenkin päähallituspuolueiden kannattajia. Kokoomuksen kannattajista enemmistö ( %) on tyytyväinen ja SDP:n kannattajista enemmän kuin kaksi viidestä ( %). Perussuomalaisten (2 %) ja vasemmistoliiton ( %) kannattajien parista löytyy eniten tyytymättömiä. Keskustan kannattajista reilu kolmannes ( %) on tyytyväinen ja vain kuudesosa ( %) tyytymätön. Sote-ratkaisun taakse asettuvat etenkin korkeasti koulutetut ( %), ylemmät toimihenkilöt ( %) ja eläkeläiset ( %). Pienituloisten ja SAK:n jäsenten keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän tyytymättömiä. Joka toinen arvioi sote-ratkaisun seuraamuksena palveluiden saavutettavuuden heikkenevän Vastaajat ottivat tutkimuksessa myös kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan neljän keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Väestöstä vain pieni osa uskoo palveluiden paranevan. Eniten luottamusta kohdentuu siihen, että palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin paranee tulevaisuudessa ( %). Palveluiden laadun, määrän ja saavutettavuuden kohdalla parantumista ennakoivat näkemykset ovat kuudesosan luokkaa. Näkemykset ovat kaikkien kriteerien osalta pikemminkin pessimistisiä kuin optimistisia. Joka toinen (0 %) uskoo sote-ratkaisun seuraamuksena
palveluiden saavutettavuuden heikkenevän. Kaksi viidestä ( %) ennakoi myös tarjolla olevien palveluiden määrässä tapahtuvan heikennyksiä. Taustamuuttujien mukaisista eroista voi mainita sen, että perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajia leimaa epäusko sote-hankkeen onnistumiseen. Kokoomuksen kannattajat näkevät asian selvästi muita valoisammin. Kansalaiset ovat erimielisiä siitä, miten ylimmät päättäjät tulisi valita sote-alueille Sote-ratkaisu pitää sisällään sen, että uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat palveluihin yksiportaisen hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Kuntayhtymiin joudutaan valitsemaan päätöksentekijät. Teemaan liittyen vastaajilta kysyttiin, miten ylimmät päättäjät tulisi valita sote-alueille. Kansalaisilta ei saada yksiselitteistä vastausta esitettyyn kysymykseen. Vajaa kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että edustajat sote-alueen valtuustoon tulisi valita suoralla kansanvaalilla kuntavaalien yhteydessä. Kaksi viidestä (0 %) on sitä mieltä, että kunnan päättäjät valitsevat edustajat sote-alueen kuntayhtymän valtuustoon. Suora kansanvaali kiihottaa etenkin perussuomalaisten kannattajia ( %). Kokoomuksen ( %), SDP:n ( %) ja keskustan kannattajien ( %) enemmistö luottaa enemmän siihen, että kunnan päätöksentekijät valitsevat edustajat sote-alueiden valtuustoihin. Koulutustaso on yhteydessä näkemyksiin. Korkeasti koulutetut kannattavat kunnan päätöksentekijöiden harkintavaltaa asiassa. Vähän koulutettujen keskuudessa toivotaan suoraa kansanvaalia. Ammatin mukaan suora kansanvaali viehättää etenkin työntekijöitä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Ylemmät ja alemmat toimihenkilöt antaisivat kunnan päätöksentekijöiden tehdä valinnan. Valtion tulisi ohjata varat suoraan sote-alueille Uusien sote-alueiden rahoituksen on ajateltu tulevan kunnilta. Kunnat maksavat asukaslukujen maksuosuuden sote-alueen budjettiin painotettuna sairastavuudella ja ikärakenteella. Rahoitukseen liittyen vastaajilta tiedusteltiin, millä tavalla mielestänne tuleva erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus tulisi ohjata järjestämisvastuussa oleville viidelle sote-alueelle siten, että kokonaisrahoitus ei ainakaan nouse. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä asettuu tukemaan ehdotusta, jonka mukaan valtio ohjaa varat suoraan sote-alueille. Korkeimmillaankin vain viidennes ylemmistä toimihenkilöistä ja kokoomuksen kannattajista pitää
parhaana sitä, että kunnat ohjaavat rahoituksen omista verovaroistaan. Sotealueiden omaa verotusoikeutta ei kannata juuri kukaan. Kaksi viidestä arvioi, että sote-alueet ovat liian suuria Tutkimuksessa vastaajille esitettiin viiden suuren sote-alueen aluejako maakunnittain ja kysyttiin, ovatko sote-alueet liian suuria, liian pieniä vai sopivan kokoisia järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativiin erityispalveluihin saakka. Kaksi viidesosaa (2 %) kansalaisista arvioi, että sote-alueet ovat liian suuria järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativiin erityispalveluihin saakka. Kuitenkin lähes yhtä suuri joukko ( %) näkee sotealueet sopivan kokoisina. Juuri kukaan ei pidä niitä liian pieninä. Sukupuoli erottelee näkemyksiä siten, että naiset ovat taipuvaisia arvioimaan sote-alueet liian suuriksi. Miehet pitävät alueita sopivan kokoisina. Enemmistö perussuomalaisten ( %) ja Vasemmistoliiton (0 %) kannattajista sanoo sote-alueiden olevan liian suuria. Kokoomuksen (2 %) ja SDP:n (2 %) tukijat pitävät sote-alueita sopivan kokoisina. Keskustan kannattajista kaksi viidestä ( %) arvioi sote-alueet liian suuriksi ja reilu kolmannes ( %) on tyytyväinen alueiden kokoon. Asuinalueella tai kuntatyypillä ei ole yhteyttä näkemyksiin sote-alueiden koosta. Näkemykset ovat sidoksissa sosiaaliseen asemaan ja sitä kautta puoluekantaan. Korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt arvioivat soteaalueiden koon sopivaksi. Vähemmän koulutetut, alemmat toimihenkilöt ja työntekijät pitävät sote-alueita liian suurina. Liian suuriksi sote-alueet näkevät etenkin ne, jotka otaksuvat palveluiden saavutettavuuden, laadun ja määrän heikkenevän. Vastaajilta tiedusteltiin tyytyväisyyttä sote-aluejakoon myös oman maakuntansa kannalta. Tähän kysymykseen vastaaminen tuotti monelle tuskia. Vajaat kaksi viidestä ( %) ei kyennyt muodostamaan näkemystään asiasta. Reilu kolmannes ( %) arvioi hallituksen ja opposition sopiman sotealuejaon oman maakunnan kannalta onnistuneeksi. Neljännes ( %) piti sotealuejakoa epäonnistuneena.
Tutkimuksen toteutus Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla huhtikuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä.2. Vastaajat edustavat maamme - vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 000-00 Kuvio. KUINKA TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON UUTEEN SOTE-RATKAISUUN (%). Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 Kuvio. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN UUDEN SOTE-RATKAISUN MYÖTÄ (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluketjun toimivuus* Palveluiden laatu Tarjolla olevien palveluiden määrä Palveluiden saavutettavuus 2 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö *Kysymysmuoto lyhentämättömänä: Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin'.
Kuvio e. KUINKA TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON UUTEEN SOTE-RATKAISUUN (%). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN EI TYY- TYV. EIKÄ TYYTYM. EI OSAA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Kaikki Nainen Mies Alle vuotta - vuotta 0- vuotta 0- vuotta Yli vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen SAK Akava STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle 000-00 -0000 0-000 Yli 000 2 2 2 2 2 2 2 KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2
Kuvio -2. MITEN USKOO ERI ASIOIDEN MUUTTUVAN UUDEN SOTE -RATKAISUN MYÖTÄ: PALVELUIDEN SAAVU- TETTAVUUS (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Kaikki 0 Nainen Mies Alle vuotta - vuotta 0- vuotta 0- vuotta Yli vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen SAK Akava STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle 000-00 -0000 0-000 Yli 000 2 2 2 0 2 2 0 KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. Ei äänestäisi 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2 2 0 0
Kuvio. MITEN YLIMMÄT PÄÄTTÄJÄT TULISI VALITA SOTE-ALUEILLE: A) Kansalaiset valitsevat edustajat sote-alueen valtuustoon suoralla kansanvaalilla kuntavaalien yhteydessä B) Kunnan päättäjät valitsevat edustajat sote-alueen valtuustoon (%). A) KANSALAISET VAALIEN YHTEYDESSÄ EI OSAA B) KUNNAN PÄÄTTÄJÄT VALITSEVAT Kaikki 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuvio. MILLÄ TAVALLA TULEVA ERIKOISSAIRAANHOIDON SEKÄ SO- SIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN RAHOITUS TULISI OHJATA JÄRJESTÄMISVASTUUSSA OLEVILLE VIIDELLE SOTE-ALUEEL- LE SITEN, ETTÄ KOKONAISRAHOITUS EI AINAKAAN NOUSE (%). Kunnat ohjaavat rahoituksen omista verovaroistaan Valtio ohjaa varat suoraan viidelle sote-alueelle Viisi sote-aluetta saavat oman verotusoikeuden Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 0 0
Kuvio e. MITEN YLIMMÄT PÄÄTTÄJÄT TULISI VALITA SOTE- ALUEILLE: A) Kansalaiset valitsevat edustajat sote-alueen valtuustoon suoralla kansanvaalilla kuntavaalien yhteydessä B) Kunnan päättäjät valitsevat edustajat sotealueen valtuustoon (%). A) KANSALAISET VAALIEN YHTEYDESSÄ EI OSAA B) KUNNAN PÄÄTTÄJÄT VALITSEVAT Kaikki 0 Nainen Mies Alle vuotta - vuotta 0- vuotta 0- vuotta Yli vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen SAK Akava STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle 000-00 -0000 0-000 Yli 000 2 2 2 0 2 2 2 2 2 2 2 0 2 2 0 KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. Ei äänestäisi 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2 2
Kuvio. OVATKO SOTE-ALUEET LIIAN SUURIA, LIIAN PIENIÄ VAI SOPIVAN KOKOISIA JÄRJESTÄMÄÄN KAIKKI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT PERUSTASOSTA AINA VAATIVIIN ERITYISPALVELUIHIN SAAKKA (%). Liian suuria Sopivan kokoisia Liian pieniä Ei osaa sanoa 2 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö