1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Kalliolan kannatusyhdistys ry. Hdi Nygren Hdi Nygren 8.11.2016 Johtoryhmä 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa?
5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Määrittelemättä jää mitä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa kunnan toiminnassa ja miten järjestöjen toiminta varmistetaan jatkossa.
8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Uusien vaikuttamiskanavien hyödyntäminen on vähäistä ja osallistumisenmuodot ovat hyvin perintsiä tai vanhanaikaisia. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osallistuminen vaarantuu, kun päätöksenteko on kaukana. 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - On erityisen epäselvää millainen järjestöjen tuottamien palveluiden asema uudistuksessa tulee olemaan.
10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Epäselväksi uudistuksessa jää miten sote järjestöjen ylshyödyllisen toiminnan avustukset tullaan järjestämään. Suuri riski on, että järjestöjen toimintaedellytykset kansalaisjärjestötoimijoina vaarantuvat. Kun jokainen kunta päättää mahdollisesta avustustoiminnasta järjestöille ja jos maakunnalla ole avustustoimintaa vaikutukset järjestöjen toiminnalle voivat olla dramaattiset. Kunnan intressi avustaa järjestöjä ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön voi kadota samalla kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Vaarana on että kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat pieniä tai keskisuuria paikallisia toimijoita vät voi osallistua palveluiden kilpailutuksiin. Esimerkiksi sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen kilpailutuksissa ja hankintojen pilkkominen osiin edistävät järjestöjen mahdollisuuksia. Tämä asettaa kovia vaatimuksia maakunnan hankintaosaamiselle. Selvyyttä mm. järjestöjen velvollisuudesta yhtiöittää palvelutoimintansa varmuudella saa nykyisestä esityksestä. Myös mahdollisuudet osallistua pienellä osuudella jonkun palvelukokonaisuuden kilpailutukseen jää hahmottumatta. Saman aikaisesti järjestöjen toimintaan vaikuttaa myös rahapeliyhtiön muutokset. Olisi syytä arvioida miten ja missä järjestöjen avustukset tullaan jakamaan tulevaisuudessa. Uudessa mallissa päätökset tehdään joko OKM:ssä tai STM:ssä. Järjestön toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta yhden tahon valmistelu ja päätöksenteko mahdollistaisi paremmin toiminnan kehittämisen ja uudistamisen. Lisäksi kunnilla on ollut rooli Rayn tekemiin päätöksiin mm. sitoutumalla järjestön avustamiseen. Nykyisessä järjestelmässä Ray myös olettaa näin tapahtuvan ja edellyttää kunnan sitoutumista. Myös järjestölle tämä on ollut toimiva käytäntö. Missä tämä avustamis- ja yhtstyövelvollisuus tulevaisuudessa on? Kunnassako edelleen vai oletetaanko maakunnan ottavan tässä asiassa roolia? Kyseenalaista on kuinka paljon kunta halukas kunta on toiminaan ko. roolissa, mikäli hllä ole sote-palveluita. Järjestöjen matalankynnyksen toiminnan rahoitus ja yhtstoimintasuhteet olisi turvattava myös kuntakohtaisesti. Monet ihmiset tarvitsevat matalankynnyksen toimintaa lähipalveluna tai -toimintana arjessa selviämisessään. Eritysesti ikääntyvät, maahanmuuttajat ja eri nivelvaiheessa elävät(työttömät, kuntoutujat
jne.) tarvitsevat arjen tueksi helposti saavutettavaa ja ilman ajan varauksella toteutettavaa tukea ja ohjausta. Järjestöjen vapaaehtois-ja vertaistoiminta tapahtuu usn paikallisesti ja sen laadukas toteuttaminen vaatii erillisiä resursseja ohjaukseen ja tukeen. Maakunnan kautta toteutettavassa palvelujärjestelmän rahoituksessa tulee varmistaa myös vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan resurssit. Tämä kaikki vaatisi kirjausta lakiin. 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Suurien kokonaisuuksien palvelut ajautuvat suurien toimijoiden vaikutuspiiriin. 13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua?
pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa - Järjestämisen ja tuottamisen vastuu samassa organisaatiossa voi osottautua sekavaksi ja huonoksi. Miten on mahdollista toimia samassa organisaatiossa puolueettomana toimijana.
17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa - Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on määrittelemättä. Järjestöjen tuottaminen palveluiden yhtiöittämisvelvoite jää ratkaisematta erityisesti mikäli ne tuottavat valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita. 18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Miten varmistetaan suuren maakunnan (Uusimaa) paikallinen ja yksilöllinen kokonaispalvelu. Palvelu on jo nyt sekä asiakkaan että toimijoiden näkökulmasta pirstalsta. Kuinka se toteutuu suuressa 1,6 miljoonan asukkaan maakunnassa. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan?
20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: kantaa 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Kalliolan setlementin toiminta-alue on lähinnä pääkaupunkiseutu (osa toiminnasta on valtakunnallista) Uudessa tilanteessa joudutaan miettimään toiminta-alue uudestaan. Nykyinen toiminta jakaantuu kolmeen suurempaan kokonaisuuteen; kansalaistoimintaa (avustusperuststa, jossa rahoittajina RAY ja kunnat), palvelutuotantoa (myyntituloilla tapahtuvaa, joissa kunnat ja osin valtio ostavat palveluita) sekä vapaan sivistystyön opistotoimintaa (jonka rahoitus tulee lähinnä OKM:ltä ja asiakasmaksuina). Kun tämä tulee muuttumaan. Tämä monimutkaistaa nykyistä yhtstyö- ja neuvottelujärjestelmää ja lisäämään yhtstyötahojen määrää. Vaatimus kokonaisvaltaisiin palveluihin ja integraatioon asettaa Kalliolan vaikeaan tilanteeseen. Kalliola tuottaa nykyisin vain tiettyjä palveluita kä Kalliolalla ole mahdollista laajentaa omaa toimintaa ns. kokonaispalveluiden suuntaan. Toisaalta mikäli tulevien kilpailutuksien valmistelussa huomoidaan hankitalainsäädännön mahdollisuudet kriteerien suhteen Kalliolalla on hyvät mahdollisuudet menestyä edelleenkin palvelutuottajana. Kansalaistoimintaa avustava taho jää tässä lainsäädännössä täysin määrittelemättä. Uhka on, että avustusmäärärahat katoavat ja näin hkentävät vaikutukset alueelliseen, paikalliseen osallistavaan kansalaistoimintaan voivat toteutua.
44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? 45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? 46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.