Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä H arjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 6.10.2016.-8.12.2016

Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt 3. kerta Kevään ja syksyn tähdistöjä sekä eräitä himmeämpiä tähtiä ja tähdistöjä 4. kerta Tähtien ja tähdistöjen nimet, tarinat ja mytologiat 5. kerta Kaukoputket, kiikarit, jalustat, kamerat 6. kerta Mitä taivaalla näkyy? Tähtitaivaan kohteita: tähdet, syvä taivas, Aurinkokunnan kohteet 7. kerta Mitä taivaalla näkyy? Ilmakehän ilmiöitä: revontulet, valaisevat yöpilvet, halot yms. 8. kerta Havaintokohteita ja -projekteja tähtitieteen harrastajalle 9. kerta Tutustuminen tähtitorniin

4. kerta Himmeämpiä tähtiä ja tähdistöjä, tähtien ja tähdistöjen nimet, tarinat ja mytologiat

Illan ohjelma Himmeämpiä tähdistöjä Syksy Sirkumpolaariset Tähtien ja tähdistöjen nimet, tarinat ja mytologiat Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Entisiä tähdistöjä Tähdistöjen tarinat ja mytologiat Kreikkalainen mytologia Saamelainen mytologia Suomalainen mytologia

Himmeämpiä tähdistöjä Sirkupolaarisia Syystaivas Ajokoirat Delfiini Bereniken hiukset Nuoli Pohjan kruunu Kettu Sisilisko Pieni hevonen Kirahvi Kolmio Oinas Kalat Valas Kilpi Jousimies Vesimies Kauris

Syystaivas

Delfiini

Pieni hevonen

Kolmio

Jousimies

Vesimies

Kauris

Sirkumpolaariset

Ajokoirat

Bereniken hiukset

Pohjan kruunu

Sisilisko

Kirahvi

Tähtien ja tähdistöjen nimet, tarinat ja mytologiat

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Ptolemaios (90-168 jkr) Eli ja vaikutti Egyptissä Rooma vallan aikana Pääteos Almagest (n. 147-148) Almagest sisälsi kattavan tähdistö- ja tähtiluettelon Tähtiluettelo käsitti 1022 tähteä Tähdistöluettelo käsitti 47 tähdistöä Nämä tähdistöt ovat vanhoja antiikin aikaisia tähdistöjä, mutta Ptolemaios oli ensimmäinen henkilö, joka teki niistä kattavan, yhtenäisen luettelon, ja sen vuoksi nämä tähdistöt tunnetaan Ptolemaioksen tähdistöinä

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Johann Bayer (1572-1625) Saksalainen lakimies ja taivaan kartoittaja Pääteos: Uranometria (nimi viittaa taivaan kartoittamiseen), 160 Bayer Uranometrian toimittaja, kirjoittajat Keyser ja de Houtman Ensimmäinen koko taivaan kattava tähtikartasto Uusia tähdistöjä 14 kappaletta

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Nicolas Louis de Lacaille (1713-1762) Ranskalainen tähtitieteilijä Eteläisen tähtitaivaan kartoittaja Pääteos: Ceolum Australe Stelliferum Teos käsitti 10 000 eteläisen taivaan tähteä 14 uutta tähdistöä

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Muita tähtitaivaan nimeäjiä Petrus Plancius (1552-1622) Hollantilainen valtion virkamies, tähtitieteilijä ja kartografi Tutki ja kartoitti eteläistä taivasta 3 uutta tähdistöä Johannes Hevelius (1611-1687) Eli ja vaikutti Danzigissa (nykyinen Gdansk Puolassa), silloisessa Puola-Liettuassa 10 uutta tähdistöä

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Eläinradan tähdistöt Tähdistöistä vanhimpia, nimetty Mesopotamian alueella(kaksoisvirranmaa, nykyinen Irak) jo kauan ennen ajanlaskun alkua Eläinrata: auringon näennäinen rata taivaalla, ne tähdistöt, joiden kautta aurinko näyttää kulkevan taivaalla vuoden mittaan Eläinradan tähdistöt ovat kaikille tuttuja horoskoopeista lukuun ottamatta Käärmeenkantajaa, joka on kyllä eläinradan tähdistö, mutta ei horoskooppimerkki

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Eläinradan tähdistöt: Oinas Härkä Kaksoset Rapu (joskus myös muodossa Krapu) Leijona (varsinkin vanhoissa teksteissä joskus nimellä Jalopeura) Neitsyt Vaaka Skorpioni Käärmeenkantaja Jousimies Kauris Vesimies Kalat

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Taruolentoja taivaalla Sankareita, kauniita ja rohkeita Pegasus Herkules Yksisarvinen Andromeda Lohikäärme Kefeus Valas (tarkoittaa tässä yhteydessä merihirviötä) Jousimies (monta eri versiota) Feeniks lintu Orion Kentauri Perseus Ihmisiä ja ammatteja Kassiopeia Kuvanveistäjä (ja veistotaltta) Berenike(n hiukset) Intiaani Neitsyt Maalari Karhunvartija

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Eläimiä löytyy tähdistöistä paljon Nisäkkäitä Karhu (Iso ja Pieni Karhu) Jänis Kettu Ilves Susi Hevonen (Pieni hevonen) Leijona (Leijona ja Pieni leijona) Kirahvi Oinas Kauris Vesieläimiä Krapu Kalat Kultakala Etelän kala Valas Vesikäärme Delfiini

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Lisää eläimiä taivaankannella Lintuja Kyyhkynen Matelijoita, hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä Käärme Sisilisko Kameleontti Joutsen Kotka Kärpänen Korppi Skorpioni Kurki Riikinkukko Paratiisilintu

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Monet esineen tai työkalun nimeen perustuvat tähdistöjen nimet annettu löytöretkien aikana nämä tähdistöjen nimet kuvastavat löytöretkeilijöiden käyttämiä esineitä ja työkaluja, ja monet niistä liittyvät navigointiin ja siihen tehtyihin keksintöihin, esimerkiksi

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Kompassi Muitakin löytyy, kuten Kulmaviivotin Sulatusuuni Harppi Veistotaltta Kaukoputki Ilmapumppu Sekstantti Kilpi Oktantti Verkko Mikroskooppi Alttari Heilurikello Kruunu ja Etelän kruunu

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Ja löytyypä taivaalta kokonainen laivakin, nimittäin muinainen Argolaiva ja sen osat Peräkeula Köli Purje

Entisiä tähdistöjä Entisiä tähdistöjä Kukko Kissa Kuumailmapallo Poro (saamelaisten Poron tähdistö) Sähkökoje Ankerias Quadrans Muralis (jaettu Karhunvartijan ja Käärmeenkantajan tähdistöjen kesken) Antinoos (Rooman keisari Hadrianuksen miespuolinen rakastaja, keisari Hadrianus itse loi tämän tähdistön taivaalle rakkauden tunnustuksena) Mehiläinen (nimi muutettu Etelän kärpäseksi ja sittemmin kärpäseksi) Tähdenlentoparvi Kvadrantidit nimetty tämän entisen tähdistön mukaan

Entisiä tähdistöjä Hämähäkki Rupikonna (tai sammakko) Herschelin kaukoputki (unkarilaisen tähtitieteilijän Maximilian Hellin, suuren saksalais-englantilaisen tähtitieteilijän William Herschelin kunniaksi nimeämä tähdistö) Pikku-Rapu Jordan joki Kerberos (Haadeksen vahtikoira) Merihevonen Argolaiva (jaettu Kompassin, Purjeen, Kölin ja Peräkeulan tähdistöiksi) Dentalium (eräs kotilolaji) Pöllö Etana Mato Kirjapaino

Tähdistöjen tarinat ja mytologiat

Kreikkalainen mytologia

Orion Orion Metsästäjä Kreikan mytologiassa Tarinan mukaan kerran Orion kerskaili metsästystaidoill-aan ja maan jumalatar Gaia lähetti skorpionin surmaamaan Orionin päätyi Skorpionin ohella tähdistöksi taivaalle

Iso ja pieni koira Iso- ja Pieni Koira Erään tarinan mukaan kyseessä ovat Orionin metsästyskoirat Orion ja koirat ovat jänismetsällä (jahtaavat jänistä, joka niin ikään on päätynyt tähdistöksi taivaalle) Ison Koiran kirkkain tähti Kirkkain α Canis majoris (Sirius) on taivaan kirkkain tähti Syvän taivaan kohteita Avoin tähtijoukko Messier 41 Pienen koiran kirkkain tähti α Canis minoris (Procyon) on niin ikään varsin kirkas tähti

Jänis Jänis jota Orion ja koirat jahtaavat Orionin alapuolella oleva melko himmeätähtinen tähdistö Näkyy eteläisestä Suomesta aukealta paikalta kun Orion on suoraan etelässä Syvän taivaan kohteita Pallomainen tähtijoukko Messier 79

Härkä Härkä Kirkkain tähti α Tauris (Aldebaran) Kenties taivaankannen vanhin tähdistö Syvän taivaan kohteita Peräisin kalkoliittiselta kaudelta 55003300 eea. Avoin tähtijoukko Seulaset eli Plejadit (Messier 45) Kreikkalaisessa mytologiassa tarinan mukaan Zeus muutti itsensä valkoiseksi häräksi ja sieppasi kauniin Foinikean prinsessan Europan johon tämä oli rakastunut Seitsemän sisarusta Europa synnytti Zeukselle kolme poikaa: Minoksen, Sarpedonin ja Rhadamanthyksen Härän tähdistö on Zeus valkoisen härän hahmossa Titaani Atlaksen ja merinymfi Pleionen tyttäriä Suomalaisia nimityksiä seulasista ovat Väinämöisen virsu ja Pikku-Otava Avoin tähtijoukko Hyadit Niin ikään Atlaksen tyttäriä, Plejadien sisaruksia

Härkä

Ajomies Ajomies Kreikkalaisessa mytologiassa ateenalainen sankari Erichtonius Hefaistoksen poika, jonka kasvatti jumalatar Ateena Kehitti neljällä hevosella ajettavan sotavaunun Zeus nosti Erichtoniusksen taivaalle Ajomiehen tähdistö Ajomiehen kirkkain tähti α Auriga (Capella) on yksi pohjoisen taivaan kirkkaimpia tähtiä (ja yksi harvoista tähdistä, jotka näkyvät myös valoisalla kesätaivaalla Syvän taivaan kohteita Avoimet tähtijoukot Messier 36, 37 ja 38

Kaksoset Kaksoset Kreikkalais-roomalaisessa mytologiassa Castor ja Pollux (tunnetaan yhdessä nimellä Dioskuurit) Molempien äiti oli Leda Castor oli Spartan kuninkaan Tyndareuksen kuolevainen poika on nimetty näiden kaksosten mukaan Castoriksi ja Polluxiksi Polluxin sen sijaan oli jumalallista alkuperää oleva Zeuksen kuolematon poika Pollux sai alkunsa kun joutsenen hahmon ottanut Zeus raiskasi Ledan Kun Castor kuoli, Pollux pyysi Zeusta antamaan Castorillekin kuolemattomuuden kuolemattomuuden sijaan Zeus korotti molemmat taivaalle ja näin Kaksosten tähdistö sai alkunsa Kaksosten tähdistön kirkkaimmat tähdet Syvän taivaan kohteita Avoin tähtijoukko Messier 35

Kaksoset

Leijona Leijona Eräs vanhimmista tähdistöistä Peräisin ajalta 4000 eea. Kreikkalais-roomalaisessa mytologiassa Leijonan tähdistö edustaa Nemean leijonaa, jonka Herkules surmasi ensimmäisenä urotyönään molemmat päätyivät taivaalle tähdistöiksi Leijonan tähdistön kirkkain tähti α Leonis (Regulus) loistaa eteläisellä taivaalla kevätöinä

Neitsyt Neitsyt Kreikkalais-roomalaisessa mytologiassa Neitsyt edustaa sadonkorjuun jumalatarta (kreik. Demeter, room. Ceres) Vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan Neitsyt edustaa oikeuden jumalatarta (kreik. Astrea, room. Justitia) Kreikkalaisen mytologian mukaan Astraia oli viimeinen kuolematon, joka eli ihmisten kanssa maan päällä ihmiskunnan kulta-aikana Aikojen kuluessa ihmiset alkoivat sotia, tapella, riidellä keskenään ja kaikenlainen epäjärjestys ja vääryydet lisääntyivät Protestina tästä Astraia lähti taivaisiin oikeuden vaakakupit mukanaan Vaa an tähdistö Syvän taivaan kohteita Tähdistön alueella lukuisia galakseja (Coma-Virgon galaksijoukko) Esim. Messier 84, 86, 87, 104

Neitsyt

Bereniken hiukset Bereniken hiukset Berenike oli Egyptin kuninkaan Ptolemaios III:n puoliso Lupasi uhrata hiuksensa Afroditelle, jos hänen miehensä palaisi elävänä kotiin taistelusta Bereniken hiukset pantiin temppeliin, mutta ne katosivat Temppelinvartijoita uhattiin jo kuolemantuomiolla, kunnes hoviastronomi Konon Samoslaine ilmoitti, että hiukset ovatkin löytyneet taivaalta Afroditen lahjoittamana, jotta kaikki saisivat ihailla Tähdistö on varsin himmeätähtinen Syvän taivaan kohteita Useita Coma-Virgon galaksijoukon galakseja sijaitsee tähdistön alueella Nämä galaksit ovat varsin himmeitä, ja vaativat näkyäkseen n. 15 cm kaukoputken

Bereniken hiukset

Karhunvartija Karhunvartija Tähdistön nimen tarkka alkuperä epäselvä Yhden version mukaan tähdistö nähtiin muinaisessa Kreikassa Kyntömiehenä tähdistössä nähtiin itse kyntäjä, joka ajoi härän vetämää auraa aura ja härkä nähtiin Ison karhun tähdistössä Otavan ollessa aura Toisaalta tähdistö tunnetaan myös nimellä Arctouros, joka on kreikkaa ja tarkoittaa karhun katsojaa tai karhun vartijaa Tähdistön kirkkaimman tähden (Arcturus) nimi juontuu tästä Tähdistössä ei ole mitään huomattavia syvän taivaan kohteita

Karhunvartija

Käärme ja käärmeenkantaja Käärmeenkantaja ja Käärme Erään version mukaan Käärmeenkantajan ja Käärmeen tähdistöt ovat perua muinaisesta babylonialaisten Nirah käärmejumalasta Arabialaisessa mytologiassa tähdistö on nähty käärmeenlumoajana Tähdistö on varsin laaja-alainen, ja se näkyy parhaiten keväisin aamuyöllä Tähdistössä on useita syvän taivaan kohteita, erityisesti pallomaisia tähtijoukkoja Tähdistön eteläisimmät osat eivät näy Suomesta Lukuisia syvän taivaan kohteita, erityisesti pallomaisia tähtijoukkoja Esim. Messier 10, 12, 14, 107

Käärmeenkantaja

Vesimies Vesimies Eräs vanhimmista tähdistöistä Tähdistö on yhdistetty muinaisessa Egyptissä Niilin tulvimiseen Kun Niilin latvoilla nykyisen Etelä-Sudanin alueella oli sadekausi, saivat sateet Niilin tulvimaan Vesimiehen tähdistö näkyi samoihin aikoihin korkealla eteläisellä taivaalla Vesimies, veden antaja, veden tuoja Syvän taivaan kohteita Pallomainen tähtijoukko Messier 2 ja 72

Vesimies

Joutsen Pohjoisen risti Joutsen Tähdistön kirkkain tähti Deneb Syvän taivaan kohteita Messier 29, 39 (avoimia tähtijoukkoja) Pohjois-Amerikka sumu NGC 7000 (kaasusumu) Messier 27 (planetaarinen sumu) Joutsenen tähdistöön on liitetty monia taruja, tässä yksi niistä Joutsenen tarina, osa 1 Tarinan päähenkilö on Cycnus niminen mies Tarinan mukaan Cycnus oli yksi Poseidonin jälkeläisistä Vastasyntynyt Cycnus hylättiin merenrannalle, josta eräät kalastajat löysivät tämän Kalastajat adoptoivat ja kasvattivat Cycnuksen Cycnuksen elämä sujui varsin mukavaksi, ja jossain vaiheessa elämäänsä hänestä tuli kuningas Cycnus sai ensimmäisen vaimonsa kanssa kaksi lasta, Teneksen ja Hemithean

Joutsenen tarina, osa 2 Joutsen Toinen vaimo, Phylonome alkoi katsella Tenestä sillä silmällä Phylonome ei kuitenkaan onnistunut viettelemään Tenestä valehteli Cycnukselle Teneksen yrittäneen vietellä hänet Aluksi Cycnus uskoi vaimoaan, ja tästä vihastuneena sulki Teneksen ja tämän sisaren arkkuun, jonka jätti merelle ajelehtimaan Poseidon kuitenkin pelasti vangit, ja lopulta myös Teneksestä tuli kuningas Saatuaan tietää asioiden todellisen tilan, Cycnus tappoi vaimonsa ja lähti poikansa luokse Molemmat osallistuivat Troijan sotaan troijalaisten puolella sodassa molemmat joutuivat Akilleuksen surmaamiksi Akilleus kuristi Cycnuksen tämän kypärän hihnalla Cycnus muuttui kuoltuaan joutseneksi taivaalle Joutsenen tähdistö sai alkunsa Cycnus on kreikkaa, ja tarkoittaa Joutsenta Tähdistön latinankielinen nimi Cygnus juontuu tästä kreikkalaisesta nimestä Toisen tarinan mukaan Joutsenen tähdistö edustaa sitä joutsenta, jonka hahmossa Zeus vietteli Ledan Kaksosten Pollux sai alkunsa

Joutsen

Lyyra Lyyra Orfeuksen soitin Orfeus oli kreikkalaisessa mytologiassa eräs mies, joka avioitui Eurydike nimisen naisen kanssa Kuitenkin jo hääpäivänä morsian menehtyi käärmeenpuremaan Orfeus lähti Eurydiken perään Manalaan Lyyran soitollaan Orfeus sai Hadeksen (manalan jumala) suostumaan siihen, että Eurydike saisi palata takaisin elävien valtakuntaan Ehtona oli, että Orfeus ei saisi katsoa taakseen matkallaan takaisin elävien maailmaan Viime metreillä Orfeus kuitenkin vilkaisi taakseen varmistaakseen, että Eurydike tulee hänen perässään epäuskon seurauksena Eurydike jäi Manalaan lopullisesti Murheen murtamana Orfeus vaelteli vuorilla ja metsissä lyyraansa soittaen onnistui soitollaan lumoamaan tahattomasti joukon kauniita Bakantteja Orfeus ei kuitenkaan innostunut neitosten lähentelystä, jotka tästä raivostuneena tappoivat Orfeuksen Zeus näki tapahtuman, ja pelasti Orfeuksen soittimen tähdistöksi taivaalle

Kotka Kotka Zeuksen nimikkolintu Kun Zeus oli menossa taisteluun titaaneja vastaan, ilmestyi Kotka Zeuksen rinnalle Zeus otti kotkan nimikkolinnukseen Kun Zeuksen ihastus Ganymedes kuoli, nouti kotka hänet taivaaseen Kerran titaani Prometeus varasti yhden auringonsäteen, ja antoi sen ihmisille tuli Zeus raivostui tästä, ja kahlitutti Prometeuksen kiinni kallioon Ollessaan kahlittuna kallioon, kotka söi Prometeuksen maksan, mutta se kasvoi yön aikana takaisin tätä kirousta jatkui niin kauan, kunnes Herkules surmasi kotkan Zeus nosti kotkan tähdistöksi taivaalle

Perseus Perseus Kreikkalaisen mytologian sankari, joka onnistui surmaamaan Medusa nimisen gorgonin Joka katsoi gorgonia silmiin, muuttui heti kiveksi Pelasti Etiopian prinsessa Andromedan hädästä avioitui tämän kanssa ja he elivät yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti Syvän taivaan kohteita Avoin tähtijoukko Messier 34 Kalifornia sumu (NGC 1499) Planetaarinen sumu Messier 76

Perseus

Andromeda Etiopian prinsessa Andromeda Etiopian kuninkaan Kefeuksen ja kuningattaren Kassiopeian tytär Kassiopeia oli hyvin kaunis, ja hän myös tiesi sen antoi kauneutensa näkyä ja kuulua Eräät hyvin kauniit merenneidot (Nereidit) ärsyyntyivät Kassiopeian kerskailusta kielivät merenjumala Poseidonille Poseidon loi merihirviö Cetuksen, joka piinasi Etiopiaa Etiopialaiset olivat paniikissa ja hädissään kysyivät neuvoa oraakkelilta Oraakkelin mukaan kirous loppuisi, jos Etiopian prinsessa Andromeda uhrataan Cetukselle Andromeda kahlittiin rantakallioon odottamaan Cetusta Perseus kuitenkin ehti hätiin ja pelasti Andromedan avioituivat myöhemmin Tarinan merihirviö Cetus = valaan/valaskalan tähdistö Valaan tähdistön latinankielinen nimi = Cetus

Andromeda

Pegasus Pegasus Tähdistön huomattavin osa on Pegasus neliö, joskin neliön vasemman yläkulman tähti Alpheratz kuuluu Andromedan tähdistöön, jonka Pegasus on taruolento kreikan mytologiassa Erään version mukaan Pegasus syntyi Perseuksen surmaaman Medusan päästä tippuvasta verestä Pegasus hevosen kerrotaan potkaisseen kaviollaan Helikon vuoren kalliota, jolloin siihen syntyi lähde Hippokrane (Hevoslähde) Helikon muusain pyhä paikka, Pegasos muusain lemmikki Nuori mies nimeltä Bellerofon yritti ratsastaa Pegasuksella taivaisiin, mutta putosi Pegasus lensi taivaaseen, jossa Zeus sijoitti sen tähtien joukkoon Syvän taivaan kohteita Messier 15, pallomainen tähtijoukko NGC 7331, galaksi

Pegasus

Lohikäärme Lohikäärme Pitkä, pohjoisen taivaan tähdistö Syvän taivaan kohteita Messier 102, galaksi NGC 6543, planetaarinen sumu Erään tarinan mukaan Lohikäärm sai alkunsa titaanien ja Olympoksen jumalien välisessä taistelussa Athene torjui titaaneja edustaneen lohikäärmeen hyökkäyksen tarttumalla sitä hännästä ja paiskaamalla sen taivaalle Kieppuessaan käärme kietoutui monelle mutkalle Ennen kuin se ehti oikaista itsensä, pohjoisnavan seudun kylmyys jähmetti sen siihen muotoon, jossa se yleensä kuvayaan

Lohikäärme

Kefeus Kefeus Pohjoisen taivaan tähdistö, joka muistuttaa muodoltaan hieman kirkontornia Syvän taivaan kohteita NGC 7023, avoin tähtijoukko ja sumu IC 1396, avoin tähtijoukko ja sumu Kefeus oli Etiopian kuningas, jonka vaimo oli kuningatar Kassiopeia heidän tyttärensä oli prinsessa Andromeda

Kefeus

Kassiopeia Kassiopeia Pohjoisen taivaan tähdistö muistuttaa muodoltaan w kirjainta Syvän taivaan kohteita Lukuisia avonaisia tähtijoukkoja Esim. Messier 52, 103 Kassiopeia oli Etiopian kuninkaan Kefeuksen puoliso, heidän tyttärensä oli Andromeda

Kassiopeia

Iso ja pieni karhu Kreikkalaisessa mytologiassa tähtitaivaan karhuista on kerrottu erilaisia tarinoita Erään tarinan mukaan Zeus ihastui Kallistoon (yksi Artemis jumalattaren neitsyyteen sitoutuneista nymfeistä) Zeus lähestyi Kallistoa Artemiin hahmossa ja raiskasi tämän Kallisto synnytti pojan, joka sai nimekseen Arcas Kun Zeuksen puoliso Hera sai tietää tästä, hän suuttui ja muutti Kalliston karhuksi Vuosien kuluttua Arcas kohtasi metsästysmatkallaan sattumalta karhunhahmoisen äitinsä Arcas oli jo lähes surmaamassa äitinsä keihäällään, mutta Zeus tuli viime hetkellä hätiin ja tempaisi molemmat taivaalle muuttaen heidät Ison ja Pienen karhun tähdistöiksi Zeus tempaisi karhut taivaalle hännästä, ja tämän vuoksi taivaalliset karhut ovat pitkähäntäisiä

Iso ja pieni karhu

Saamelainen mytologia

Saamelaisten tähtitaivas Keskushahmona Suuri hirvi, Sarvva Hirveä vartioi tietäjä Riihmagallis Hirven perässä kolme metsästäjää: Favdna (Arcturus), Baze (Leijonan takaosan tähdet) ja Galla (Sirius) Favdnalla kaksi jousipyssyä: Favdna davgi (Otava) ja Boahi davgi (Pieni karhu) Metsästäjistä etevin on Galla, jolla on mukanaan kolme koiraa (Beatnagat), jotka ovat Ison koiran tähdistön kolme himmeämpää tähteä Gallalla kolme poikaa, Gallabarnit (Orionin vyön tähdet) Gallan pojat kantavat mukanaan kahta kattilaa, joihin Sarvvan veri lasketaan

Saamelaisten tähtitaivas Gallan pojat tunnetaankin myös kattilankantajina, Gievdneguoddi Sarvvan liha varastoidaan niliaittaan (Bear cache) Orionin vyön tähdet tunnetaan myös niliaitan rappusina (Njallaraidalas) Gallan pojat ovat innokkaita kalastajia, Orionin vyön tähdet tunnetaan myös nimellä Pienet onkijat (Oggozat) Seulaset = Roavgu (lämpimät talvivaatteet), Miessecora (vasatokka), Boares galgu (Gallan akka) ja Nieidagearret (Neitokäräjät = tyttöjoukko)

Saamelaisten tähtitaivas Pohjantähti = Almmi Navli = taivaannaula, Almmi Boahi = taivaannapa Jos metsästäjä vahingossa ampui taivaannaulaan, taivas saattoi romahtaa --> maailmanloppu Linnunrata = Lodderaidalas, Muohta balggis (lumitie), Almmi balgis (taivaanpolku) Sarvva ja metsästäjät kulkevat taivaanpolkua pitkin Joutsenen tähdistön ristikuvio = Ristitähdet = Ruossanastit Tähtitaivas = Nastialbmi

Suomalainen mytologia

Suomalainen mytologia Seulaset Seulaset viittaa seulaan, joka on vanha agraariyhteiskunnassakin tunnettu työkalu Toisaalta seula voi myös tarkoittaa astiaa, jossa on voitu säilyttää jotain pieniä esineitä Seulaset tunnetaan muun muassa myös nimillä Väinämöisen virsu, Akanvirsu, Kakaravasu, Paakkosen tasku, Koirakihermä, Kyntömiehenlöttö, Kontinpohja, PikkuOtava, jne... Rakkaalla lapsella monta nimeä!

Suomalainen mytologia Väinämöisen viikate Väinämöisen viikate Väinämöinen on tietenkin Kalevana eräs päähahmoista Kuvio muistuttaa muodoltaan viikatetta Orionin vyö tunnetaan myös Ämmänrukkina, mikä viittaa Lintukodon kääpiönaisiin Orionin miekka tunnetaan Suomessa myös Kalevan miekkana Kaleva viittaa Itämerensuomalaisten muinaiseen Kalevaan, joka oli aikojen alussa elänyt jättiläinen Kalevalla oli useita poikia, mm. Väinämöinen ja Lemminkäinen Kalevan miekka viittaa em. Kalevaan Kalevan miekka = kalevan tulet --> Kaleva iskee miekallaan, syntyy kalevan tulia

Suomalainen mytologia Linnunrata Suomalaisessa mytologiassa Linnunrata kuvastaa sitä tietä, jota pitkin linnut lentävät muuttaessaan etelään Etelässä linnut lentävät Lintukotoon Lintukodossa asuu kääpiöitä Kääpiönaiset nostavat yöksi rukkinsa taivaalle, mistä juontuvat nimitykset Taivaanrukki (Pohjan kruunu) ja Ämmänrukki (Orionin vyö) Linnunrata tunnetaan myös nimillä Talvenrata ja Talvenselkä Linnunradan näkymisestä on ennustettu säitä Kirkas Linnunrata =pakkasta Suttuinen Linnunrata = lauhaa, sateista

Suomalainen mytologia Otava Otava tarkoittaa joen poikki levitettävää lohiverkkoa Muinaiset suomalaiset ovat nähneet tämän pyydyksen hahmon Otavan kuviossa

Suomalainen mytologia Pohjantähti Suomalaisessa mytologiassa Pohjantähti tunnetaan taivaannaulana, jonka ympärillä taivaankansi pyörii Muita nimityksiä Pohjantähdelle ovat taivaannapa ja maailmantappi Suomalaisessa mytologiassa päivätaivas = taivaankansi ja yötaivas = kirjokansi (Seppo Ilmarisen tekemä)